Onks sulla stidejä?

Vaikka kaikki Suomen aineellinen hyvinvointi on jo vuosikymmeniä yritetty keskittää Helsingin seudulle, sekään ei vielä pääkaupunkilaisillemme riitä. Nyt on alettu varmistamaan, että helsinkiläiset abiturientit menestyisivät ylioppilaskirjoituksissa helpommin kuin muut suomalaiset.

Viime viikon perjantaina kirjoitettiin ensimmäistä kertaa äidinkielen kokeessa uudenlainen tekstitaidon koe. Kokeessa jaetaan aineistoa, joihin liittyy viisi kysymystä, joista kokelaan on vastattava kolmeen. Tehtävien avulla testataan kokelaan erittelevän ja kriittisen lukemisen taitoa, analyysitaitoja ja tietenkin myös kirjoitustaitoa. Tekstitaidon kokeessa jaettavana aineistona oli alku Lars Sundin kirjoittamasta romaanista, Puodinpitäjän poika, sekä pari uutista ja pilapiirros viime Vapun aikaan Helsingissä tapahtuneista hulinoista ja VR:n makasiinien tulipalosta.

Sundin romaanista oli kokeessa kolme kysymystä ja VR:n makasiineista kaksi. Romaania koskevat kysymykset olivat jotensakin tasapuolisia, koska kyseessä oli romaani, joka varmaan oli useimmille kokelaille vieras. VR:n makasiinien tapahtumat sen sijaan olivat helsinkiläisille paljon tutumpia ja läheisempiä kuin muualla Suomessa asuville.

Yhdessä tehtävässä piti arvioida vappuhulinointia koskevan uutisen puolueettomuutta. Oudon tapahtuman uutisoinnin puolueettomuutta on vaikea arvioida yhden uutisjutun perusteella ilman vertailuaineistoa. Helsinkiläiset abiturientit olivat tapahtumien aikaan seuranneet asiaa varmasti muutenkin tiedotusvälineistä, keskustelleet asiasta kavereittensa kanssa ja nähneet tapahtumapaikat. Asia oli heille tuttu ja he olivat pohtineet sitä aikaisemmin. Niinpä helsinkiläisillä oli verrattomasti muita paremmat mahdollisuudet arvioida uutista.

Toisessa Helsinki-kysymyksessä piti arvioida kantaa ottavaa uutista ja pilapiirrosta. Ylioppilaskokelaille ei kerrottu, että uutinen ja pilapiirros olivat itse asiassa kannanottoja aivan eri tapahtumiin. Uutinen oli julkaistu kolmas toukokuuta vappuhulinoitten jälkeen, jolloin aineelliset vahingot olivat olleet vähäisiä. Pilapiirros sen sijaan oli julkaistu vasta kymmenes toukokuuta sen jälkeen, kun makasiinit olivat palaneet tuhkaksi toukokuun viidentenä päivänä eikä tulipalon syttymissyytä vielä tiedetty. Asiaa läheltä seuranneet helsinkiläiset kokelaat tiesivät, että uutistekstin ja pilapiirroksen kannanotot koskivat eri tapahtumia, mutta vain harva muun Suomen abiturienteista oli tästä tietoinen.

Pilapiirroksessa nuori ehdottaa toiselle yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ryhtymistä, jolloin toinen kysyy: ”Onks sulla stidejä?” Valtakunnallisessa ylioppilaskirjoituksen äidinkielen kokeessa käytetään pikkuriikkisen alueen murretta, jota muualla ei puhuta eikä ymmärretä! Olisi ollut kohtuullista ja tasapuolista, jos kokeen tausta-aineistossa olisi keskusteltu vaikkapa kuskuun tilluusta laajalla alueella käytetyllä savon murteella tai sámedikki nuoraidpolitihkalaš lávdegoddista saamen kielellä, jota puhutaan jokseenkin Suomen kokoisella alueella meillä ja naapurimaissa.

Surkeasti ovat asiat maamme pääkaupungissa. Siellä ei pärjätä enää missään asiassa muulle Suomelle, ellei helsinkiläisille järjestetä erikoiskohtelua. Ylioppilastutkintolautakunta on muutenkin osoittautunut verrattomaksi onnettomien tunareitten joukoksi: Kevään 2003 pitkän matematiikan tehtävät olivat niin kummallisia, että lopulta läpipääsyyn riitti, jos kokelas osasi arvioida, ettei parin metrin laudasta saa neljää useampaa puolen metrin pätkää. Kevään 2004 pitkän matematiikan kokeessa taas laudaturiin ei riittänyt kaikkien tehtävien matemaattisesti oikea ratkaiseminen, vaan ratkaisut piti lisäksi osata selostaa kaunokirjallisesti korkeatasoisella tavalla.

UAT

<-PALUU PAGINA-PÄÄSIVULLE