Työmäärän kymmenkertaistaminen

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) on ottanut käyttöön uuden menettelytavan työvoimapoliittisten aikuiskoulutusten hankinnassa. Kyseessä on käänteentekevä keksintö, jolla voidaan kymmenkertaistaa tehtävän työn määrä. Näinä huonon työllisyyden aikoina tällaiset innovaatiot ovat enemmän kuin tarpeellisia.

Aiemmin ELY on pyytänyt koulutustarjouksia tietyn sisältöisille kursseille ja tietylle kohderyhmälle. Joissakin uusissa koulutustarjouspyynnöissä jätetään koulutuksen sisällön suunnittelu tarjoajan tehtäväksi. Syyskesällä alkavan ohjelmistokehityksen koulutuksen osalta kerrotaan kohderyhmästä, että koulutus on suunniteltu ensisijaisesti alalle soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittaneille. Ilmaisu antaa jotain vihjeitä kohderyhmästä, mutta on sikäli viisas, ettei rajaa ketään pois.

Tarjouspyynnössä kerrotaan koulutuksen sisällöstä vain koulutuksen nimi. Koulutuksen kesto on kuitenkin määritelty. Ehkä menettelytapa kehittyy jatkossa siten, että myös koulutuksen nimi ja kesto sekä kohderyhmän määrittely kokonaisuudessaan jätetään nekin tarjoajan mietittäväksi.

Tarjouspyynnössä kehotetaan koulutuksen tarjoajia kartoittamaan ennakkoon sopivia työssäoppimispaikkoja ja huomioimaan yritysten tarpeet koulutuksen sisällössä. Menettelytapa säästää paljon Ely-keskuksen työtä. Tilaajan, jonka alaisuudessa myös työ- ja elinkeinotoimistot ovat ja jonka vastuulla ovat mm. elinkeinot, työvoima ja osaaminen, ei enää tarvitse tietää, millaista työvoimaa elinkeinoelämä tarvitsee. Näin kaikkein keskeisin työn kuormittavuustekijä poistuu Ely-keskuksista. Niinpä henkilökunta voi keskittyä luovempiin ja haasteellisempiin tehtäviin.

Kuvitellaanpa, että vaikka kymmenkunta tahoa laatii koulutustarjousta mainitusta ohjelmistokehityksen koulutuksesta. Kukin näistä ottaa yhteyttä omiin elinkeinoelämän kontakteihinsa. Muutama yleisesti tunnettu yritys saa siten kymmenen samantapaista yhteydenottoa, jossa kukin tarjoaja omalla tyylillään tiedustelee mahdollisia työssäoppimispaikkoja ja toiveita työssäoppijoiden osaamiselle. Tämä yritys varmaankin erittäin ystävällisesti ja yksityiskohtaisesti kertoo vielä kymmenennellekin kyselijälle toiveensa.

Kun kymmenestä koulutuksen tarjoajasta vain yksi pääsee toteuttamaan koulutuksen, joutuvat koulutusten tarjoajat jatkossa tekemään kymmenkunta työssäoppimispaikkojen kartoitusta ja koulutussisällön suunnittelua kutakin toteutuvaa koulutusta kohti. Koska kouluttajatahoilla raha ei kasva puussa, ne joutuvat sisällyttämään kaikkien näiden kartoitusten tekemisen työvoimakoulutusten hintaan.

Työssäoppimiskartoitukseen ja koulutussisällön suunnitteluun menee pari kolme henkilötyöpäivää. Kymmeneen kartoitukseen menee aikaa kuukaudesta puoleentoista henkilötyökuukautta ja kaikkine henkilösivukustannuksineen rahaa n. 7000 euroa. Kun tyypillisessä työvoimakoulutuksessa on n. 1500 - 2000 opiskelijatyöpäivää, kertyy tästä kustannuksia n. neljä euroa päivää kohti. Niinpä uusi tarjouspyyntömenettely lisää työvoimakoulutusten kustannuksia n. kymmenellä prosentilla verrattuna siihen, että koulutusten sisältö suunniteltaisiin Ely-keskuksissa.

Halvallahan ei saa hyvää. Työvoimakoulutusten hinnan nousu epäilemättä parantaa koulutusten laatua. Tärkeintä on kuitenkin bruttokansantuotteen kasvu. Koulutuksen suunnittelun työmäärä ja rahanmeno kymmenkertaistuu, mikä rahan liikkuminen näkyy bruttokansantuotteessa. Lisäkustannukset koituvat veronmaksajien maksettavaksi, joten ne eivät ole keneltäkään pois.

Tiettävästi Kataisen hallituksen budjettikehysneuvotteluissa päätettiin tämän hienon keksinnön innoittamana, että pyritään löytämään keinot, joilla kaiken valtionhallinnossa tehtävän työn määrä pystyttään kymmenkertaistamaan. Näin saadaan työttömyys kuriin.

UAT

<-RETURN TO PAGINA MAIN PAGE

<-PALUU PAGINA-PÄÄSIVULLE