Arvoisat kansalaiset!

Kära hamburgare!


 Lipponen EU:n presidentiksi

Entinen pääministerimme Paavo Lipponen lienee kiinnostunut EU:n presidentin tehtävistä. Hän onkin poikkeuksellisen sopiva henkilö tähän vaativaan tehtävään.

EU:n presidentiltä vaaditaan voimakasta tahtoa. Tällaista Lipponen on jo osoittanut. Hän päätti pääministerinä ollessaan Suomen liittymisestä Itävallan oikeistohallituksen boikotointiin v. 2000, vaikka hänellä ei ollut asiassa toimivaltaa. Silloisen perustuslakimme mukaan Suomen suhteista ulkovaltoihin päätti yksiselitteisesti presidentti.

Oikeuskansleri totesi myöhemmin Lipposen menettelyn em. boikotointiasiassa perustuslain vastaiseksi toimivallan ylitykseksi. Lipposen kunniaksi on sanottava, ettei hän ottanut vähääkään opiksi virheestään, vaan jatkoi entistä linjaansa. Varsin pian hän ilmoitti Suomen hallituksen antavan tarvittaessa Yhdysvaltain ilmavoimille pikaisesti luvan käyttää Suomen ilmatilaa terrorismin vastaisessa sodassaan. Lipponen jätti jälleen huomiotta, ettei hallituksella ole valtuuksia päättää Suomen osallistumisesta sotatoimiin.

Jo vuoden 1972 marraskuussa (jolloin Lipponen oli vain 31-vuotias) Lipponen osoitti huomattavia valtiomiestaitoja neuvotellessaan Yhdysvaltain suurlähetystön lähetystösihteeri Alden H. Ironsin kanssa. Lipponen kertoi Ironsille, että suomalaisten sosiaalidemokraattien kanta Suomen EEC-vapaakauppasopimukseen päätetään Moskovassa. Näin Lipponen vahingoitti tai ainakin yritti vahingoittaa omaa maataan.

Onneksi Suomen EEC-vapaakaupasta päätettiin klubimme silloisessa päämajassa Tamminiemessä eikä Lipposen puheilla ja toimilla onnistuttu päätökseen vaikuttamaan. Turvallisuussyistä en voi kertoa tarkasti, missä kansainvälisen klubimme nykyinen päämaja sijaitsee, mutta voin paljastaa, että se toistaiseksi sijaitsee maapallolla.  EU:n presidenttinä Lipposella tulisi olemaan mahdollisuus liittää meriittiluetteloonsa myös maanosan pettäminen, sillä EU alkaa olla jokseenkin koko maanosamme yhteenliittymä. Näin Lipposella olisi oikeasti motivaatiota ja haasteita uudessa tehtävässään.

Lipponen kykenee myös peittämään virheitä valheilla, mikä on korkeaan asemaan päätyneille poliitikoille hyvin tärkeä avu. Kerran Lipponen nimitti julkisessa puheessaan norjalaista ympäristöjärjestöä terrorismijärjestöksi. Myöhemmin hän kertoi erehtyneensä sanakirjan käytössä ja sotkeneensa sanat aktivisti ja terroristi. Lipponen on niin paksunahkainen, ettei hän pelkää kuvata itseään täydelliseksi ääliöksi, joka ei erota T- ja A-kirjaimia toisistaan.

Euroopan unionissa on tärkeää pitää päätöksenteko kansalaisten ulottumattomissa. Lipponen on jo ennestään kunnostautunut poikkeuksellisella tavalla parlamentarismin halveksunnassa. Pääministeriaikoinaan hän ainakin kerran ihan julkisesti vaati hallituspuolueitten eduskuntaryhmiä toimimaan juuri niin kuin hallitus haluaa. Näin hän halusi häivyttää äänestäjiltä toiveet vaikuttamisen mahdollisuuksista toteamalla, ettei eduskunnan mielipiteillä ole mitään väliä.

Ihan viime aikoina Lipponen on osoittanut täydellistä suhteellisuudentajun puutetta liitettynä äärimmäiseen itseriittoisuuteen. Muistelmiensa ensimmäiseen osaan liittyvissä tiedotustilaisuuksissa Lipponen kertoi tuovansa esiin ainoana tutkijana oikeaa tietoa omasta ja puolueensa toiminnasta kylmän sodan vuosina. Näin pitkään sosiaalidemokraattisen puolueen sisäpiiriin kuulunut Lipponen väittää pystyvänsä esittämään luotettavamman kuvan puolueensa lähihistoriasta kuin puolueettomat historiantutkijat. Itseriittoisuus ja suhteellisuuden tajun puute ovat nekin EU:n presidentille suureksi hyödyksi.

Paavo Lipponen lienee täysin ylivertainen ehdokas EU:n presidentiksi, sillä tietääkseni Italian pääministeri Silvio Berlusconi ei aio vielä toistaiseksi pyrkiä tuohon virkaan. Niinpä Lipposen valinta EU:n presidentiksi on kaiketi jokseenkin varmaa.

UAT

<-RETURN TO PAGINA MAIN PAGE

<-PALUU PAGINA-PÄÄSIVULLE