Arvoisat kansalaiset!

Kära hamburgare!


 
Saatanan tunarit

Kuten näiden klubimme nettisivujen Uutishuone-osastolla on kerrottu, klubimme aikakoneella tuotiin klubimme ensimmäinen jäsen helmikuussa katselemaan Raahen penkinpainajaisia ja Urkki-patsasta (näet tästä linkistä tuon artikkelin, toim. huom.). Tarkkaavainen uutistoimituksemme huomasi senkin, että keskustelin penkinpainajaispäivänä jokseenkin pitkään Urho Urhon kanssa. Itse asiassa klubimme ensimmäinen jäsen jäi klubimme vieraaksi jopa muutamaksi viikoksi, sen verran mukavaa nykyinen maailmanmeno hänen mielestään oli.

Klubimme ensimmäinen jäsen oli kyllä aika tuohtunut nykyisten päättäjiemme toilailuihin, mutta riitti häneltä vuolaita kehujakin. Erityisesti Urkki kiitteli super-elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen poliittista pelisilmää. Juuri Pekkarinen on onnistunut byrokratian kiemuroita vaikeuttamalla viivyttämään EU:n rakennerahasto-ohjelmien hankkeita Suomessa. Nyt akuuttien talousvaikeuksien keskellä Pekkarinen kertoi tiedotusvälineille lisänneensä rakennerahastovarat kaksinkertaisiksi.

Pekkarinen käänsi näin virheensä voitokseen. Euroakaan lisärahoitusta Pekkarinen ei ole rakennerahastohankkeisiin saanut. Hän vain lupasi pikakäyttöön jo v. 2006 päättyneeltä ohjelmakaudelta byrokratian takia käyttämättä jäänyttä rahoitusta. Niin ikään uudella, v. 2007 alkaneella ohjelmakaudella, on rahoituspäätöksiä saatu tehdyksi hyvin vähän, koska hallintobyrokratiaa on systemaattisesti vaikeutettu. Nyt Pekkarinen laski myös nuo parilta edelliseltä vuodelta käyttämättä jääneet rahat tämänvuotiseen rahoituspottiin. Tosin näitäkään rahoja ei pystytä juuri käyttämään, koska byrokratia on edelleenkin ylivoimaisen hankala. Periaatteessa rahaa kehittämishankkeisiin on kuitenkin käytettävissä paljon enemmän kuin sitä pystytään käyttämään.

Korkea-arvoinen vieraamme luki vanhoja lehtiä ja perehtyi menneisiinkin uutisiin ja luki erityisen huolellisesti klubimme nettisivut kokonaisuudessaan. Saatanan tunareiksi tuli siinä yhteydessä leimattua sekä Vanhasen hallitukset että edellisten hallitusten pääministeri Paavo Lipponen. Vanhasen hallitus sai erityistä huutia aluepoliittisesta saamattomuudestaan ja korkea-arvoisen vieraamme perinnön tärvelemisestä esimerkiksi Kemijärvellä ja valtionyhtiöpolitiikassa yleisemminkin. Myös minut, klubimme paginoitsijan, hän haukkui päin naamaa saatanan tunariksi sen takia, etten ole pystynyt kärkevämmin ja terävämmin pilkkaamaan päättäjiämme. Yritän teroittaa sanan säilääni jatkossa.

Entinen pääministeri Lipponen sai moitteita sen takia, ettei hän pystynyt lainkaan naamioimaan omaa vallanhaluaan demokratian verhoon, vaan ihan selvästi ja typerästi ylitti toimivaltansa ja rikkoi perustuslakia mm. Itävallan oikeistohallituksen boikotointipäätöksessään. Vieraamme kehui itse osanneensa käyttää arvovaltaansa siten, että virallinen päätöksenteko tapahtui aina siellä, missä sen lakien mukaan pitikin tapahtua. Esimerkiksi hänen poikkeuslakivalinnassaan v. 1973 eduskunta teki päätöksen tismalleen perustuslain säätämisjärjestyksessä kiireellistä menettelytapaa ja määräenemmistösäädöksiä noudattaen. Muodollisesti hän itse ainoastaan alistui eduskunnan tahdosta jatkamaan virassaan ilman presidentinvaaleja.

Kuten kerroin, klubimme ensimmäinen jäsen viipyi vieraanamme viikkoja ja poistui vasta eilen omaan aikaansa. Niinpä hän ehti havaita pääministeri Vanhasen hiihtoreissullaan keksimän eläkeiän nostamisehdotuksen. Vieraamme haukkui Vanhasen ihan suorastaan helvetin saatanan tunariksi. Hän nimittäin havaitsi pääministerissä itsensä jäljittelyä, koska hänkin toisinaan kehitteli ideoitaan hiihtoreissuillaan. Ero oli siinä, että Vanhanen hiihteli kaiketi jokseenkin yksin. Vieraallamme taas oli aina mukanaan liuta perässähiihtäjiä. Jos hän keksi jonkun idean, hän esitti sen ensimmäiselle perässähiihtäjälleen toimitettavaksi suusta suuhun koko perässähiihtäjien letkalle. Muutaman minuutin kuluttua sitten jonon hänniltä hiihti nuori hiihtäjälupaus kärjen kiinni ja kertoi hänelle, että kaikki perässähiihtäjät pitävät hänen ehdotustaan hyvänä. Koska perässähiihtäjät olivat keskeisiä yhteiskunnan vaikuttajia, idean läpimeno oli saman tien varmistettu. Koska Vanhasella ei ollut perässähiihtäjiä, hänellä ei suhteellisuuden tajun täydellisen puuttumisen takia ollut realistista käsitystä esityksensä vastustuksen jyrkkyydestä.

Vieraamme kertoi ennenkin havainneensa itseään jäljitellyn. Kuten tunnettua, presidentti Kekkonen teki lopun yhdestä junansuorittajien lakosta yhdellä lyhyellä radiopuheellaan. Presidentti Koivisto suunnitteli arvovaltansa kohottamiseksi vastaavaa manööveriä omalla virkakaudellaan. Erään vaikean lakon aikana Koivisto oli jo kutsunut tiedotusvälineiden edustajia koolle sen takia, että hän suunnitteli vaativansa julkisesti lakon lopettamista. Kukaan ei kuitenkaan kertonut presidentti Koivistolle, kummalle puolelle – työnantajien vai palkansaajien – presidentin pitäisi asettua. Niinpä asia raukesi ja tiedotustilaisuus peruttiin vähin äänin.

Eilen tuli julki tieto, että Vanhasen hallitus luopuu ehdotuksestaan nostaa eläkeikää. Tämä oli lopulta liikaa kunnia-arvoiselle aikamatkustajavieraallemme. Hänestä oli täysin sopimatonta, että aikuinen mies ja tasavallan käytännössä korkein poliittinen johtaja, vetää esityksensä takaisin. Vieraamme mielestä pääministerin olisi pitänyt seisoa esityksensä takana loppuun saakka eli erottamiseensa asti. Nyt vieraamme ei enää kestänyt meidän aikaamme, vaan hän matkusti takaisin 1920-luvulle etsivän keskuspoliisin mielenkiintoisia hommia jatkamaan.

 UAT

<-PALUU PAGINA-PÄÄSIVULLE