Arvoisat kansalaiset!

Kära hamburgare!


 
Irlantilaiset kansanvallan puolustajina

Irlantilaiset tekivät kansanäänestyksessään 12. kesäkuuta historiaa. He päättivät hylätä joulukuussa 2007 allekirjoitetun Lissabonin sopimuksen, jolla olisi muutettu Euroopan unionista tehtyä sopimusta ja Euroopan yhteisön perustamissopimusta. Lissabonin sopimuksella pyrittiin mm. ajanmukaistamaan EU:n toimielimiä ja tehostamaan päätöksentekoa. Sopimus olisi tuonut EU:n päätöksentekoon mm. enemmistöpäätökset.

Lissabonin sopimus tulee voimaan, jos se hyväksytään kaikissa EU:n 27 jäsenvaltiossa. Yksinkertaisen päättelyn tuloksena sopimus ei voi enää tulla voimaan, koska Irlanti sen hylkäsi. Muissa EU-maissa ei asiasta järjestetäkään kansanäänestystä, vaan sopimuksen hyväksyminen eli ratifiointi päätetään parlamenteissa. Suomi EU:n mallioppilaana on jo hyväksynyt sopimuksen samoin kuin useat muutkin EU-maat.

On väitetty, että pieni irlantilaisten vähemmistö esti sopimuksen voimaantulon, vaikka sopimuksen hyväksymisen kannalla on suuri eurooppalaisten enemmistö. Tämä on täysin virheellinen tulkinta. Eurooppalaisen tasa-arvoihanteen mukaan kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Kaikissa EU-maiden kansallisissa parlamenteissa on yhteensä suuruusluokkaa kymmenen tuhatta jäsentä. Irlantilaiset hylkäsivät kansanäänestyksessään Lissabonin sopimuksen varsin selvin luvuin. Sopimusta vastaan äänesti yli 53 prosenttia äänestäneistä. Näin sopimusta vastaan äänestäneitä irlantilaisia oli n. satatuhatta enemmän kuin sopimuksen puolesta äänestäneitä.

Vaikka laskettaisiin kaikkien Euroopan unionin maiden parlamentaarikkojen lukumäärä yhteen Irlannin kansanäänestyksen kyllä-äänien kanssa, jäisi kyllä-äänten määrä reilusti pienemmäksi kuin Irlannissa annetut ei-äänet. Tämä laskutapa suosii kyllä-puolta, koska Suomessa mm. Timo Soini kumppaneineen vastusti sopimuksen hyväksymistä ja vastaavanlaisia sopimusta vastustavia voimia on epäilemättä myös useissa muiden EU-maiden parlamenteissa.

Niinpä niistä eurooppalaisista, jotka ovat päässeet tai pääsevät äänestämään Lissabonin sopimuksesta, ylivoimainen enemmistö on päättänyt äänestää sopimusta vastaan. Tämän pitäisi antaa EU-eliitillekin selvä viesti siitä, että sopimus on hylättävä eikä sitä pidä enää yrittää tekohengittää.

Ihmettelen, ettei EU-eliitille ole juolahtanut mieleen tehdä niin hyvää perustuslakia tai perussopimusta, että myös EU-kansalaiset voisivat hyväksyä sen. Ensimmäinen askel tuohon suuntaan olisi tehdä edes eliitin mielestä niin hyvä sopimus, että sen uskaltaisi viedä EU-kansalaisten päätettäväksi. Itse asiassa Euroopan unionin huippukokouksen pitäisi seuraavalla yrityskerralla vaatia hyväksymänsä perussopimuksen viemistä jäsenmaissa kansanäänestyksiin. Tällöin laadittu sopimus herättäisi kansalaisissa siinä määrin luottamusta, että se saattaisi hyvinkin tulla  kansanäänestyksissä hyväksytyksi, vaikka ei erityisen hyvä olisikaan. Niin kauan kuin EU-eliitti pyrkii välttämään kansanäänestyksiä perussopimuksen hyväksynnässä, ne tullaan väistämättä hylkäämään; jos ei muualla, niin ainakin jossakin.

 UAT

<-PALUU PAGINA-PÄÄSIVULLE