Arvoisat kansalaiset!

Kära hamburgare!


 
Kahvila-Cajander

Kilpailijani Pookisanomissa harmitteli 10.4. julkaistussa pakinassaan, ettei hänellä riittänyt palstatilaa Kahvila-Cajanderista kertomiseen. Koska minulta klubimme hallituksen jäsenenä on vaikea rajata tämän globaalin median bittiavaruuden siivun tilavuutta, kirjoitan aiheesta, josta Vieno ei pystynyt kirjoittamaan.

Presidentti Kyösti Kallion kätilöimä Cajanderin hallitus oli hyvin merkityksellinen. Hallitusyhteistyössä ylitettiin ensimmäistä kertaa kansalaissodan rintamalinja ja hallituspohjalla sekä keskittymisellä yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden rakentamiseen oli ratkaiseva merkitys kansakuntamme eheyttämisessä ja kansalaissodan haavojen arpeutumisessa. Tuolloin muualla Euroopassa voimavaroja suunnattiin odotettavissa olleeseen sotaan varustautumiseen.

Tuo 12.3.1937 nimitetty hallitus oli itse asiassa Aimo Kaarlo Cajanderin kolmas hallitus. Kaksi edellistä Cajanderin hallitusta 1920-luvulla olivat lyhytikäisiä virkamieshallituksia, joita Cajander johti sitoutumattomana ammattiministerinä. Kolmas Cajanderin hallitus oli pitempiaikainen, lähes kolme vuotta istunut enemmistöhallitus, jota pääministeri Cajander johti edistyspuolueen kansanedustajana. Tästä voi päätellä, että Cajander oli monipuolinen poliitikko, aika velikulta, joka pystyi toimimaan sekä sitoutumattomana että puoluepoliittisena pääministerinä.

Kahvila-Cajanderin arvonimen sankarimme sai v. 1936 Toivo Mikael Kivimäen hallituksen kaatumisen yhteydessä. Cajander nimittäin lähti hallituksen kaatumiseen johtaneen, täpärän luottamuslauseäänestyksen ajaksi erään kaverinsa kanssa eduskunnan kahvilaan. Kivimäen hallitus oli keskipuolueitten vähemmistöhallitus ja sen asema eduskunnassa oli siten epävakaa. Vaikka Kivimäen hallitus oli vähemmistöhallitus, se pysyi yli viisikymmentä vuotta Suomen pitkäikäisimpänä hallituksena 1394 hallituspäivällä. Vasta keväällä 1987 Kalevi Sorsan neljäs hallitus ohitti Kivimäen hallituksen ikätilastoissa, 1456 hallituspäivällä.

Cajander on varmaankin ainoa suomalainen, joka on pystynyt kaatamaan hallituksen, vieläpä varsin sitkeän ja pitkäikäisen hallituksen, pelkästään juomalla kupposen kahvia. Siten kyseessä ei ole mikään turha jätkä. Jotain samantapaista yritti pääministeri Harri Hermanni Holkeri, joka kieltäytyi toisinaan kommentoimasta asioita kahvinjuontiinsa vedoten. Vaatimattomiksi jäivät kuitenkin Silakka-Holkerin kahvinjuontisaavutukset Kahvila-Cajanderiin verrattuna.

Koska tämä pakina julkaistaan Urhoklubin nettisivuilla, tarinaa ei voi lopettaa tähän. Cajanderin hallituksen pystyttäminen ei jäänyt presidentti Kallion ainoaksi suureksi valtiomiesteoksi. Talvisodan syttyessä Cajanderin hallitus joutui eroamaan, sillä siitä ei ollut sota-ajan hallitukseksi, vaikka se erinomainen kansakunnan eheyttäjänä olikin. Juuri Kallio löysi sellaiset sanat, joilla hän pystyi puhumaan Suomen pankkiin jumiutuneen Risto Heikki Rytin ympäri ja suostumaan talvisodan pääministeriksi. Kaikki muut epäonnistuivat Rytin suostuttelussa.

Kun Cajanderin hallitus erosi, presidentti Kallio hyllytti hallituksen sisäministeri Urho Kaleva Kekkosen eikä huolinut häntä Rytin hallitukseen. Kekkosella itsellään olisi varmaan riittänyt pyrkyä jatkaa ministerinä, mutta Kallio oli viisaampi. Jälkikäteen on helppo nähdä, että Kallio säästi Kekkosen sotavuosien avainpaikoilta ja samalla sotasyyllisyysoikeudenkäynniltä ja piti Kekkosen reservissä. Sodan päätyttyä Kekkonen palasi ministerintehtäviin, ensiksi oikeusministeriksi Juho Kusti Paasikiven marraskuussa 1944 nimitettyyn enemmistöhallitukseen. Ilman Kyösti Kallion valtiomiestekoja tätä klubiamme ei olisi perustettu ja se olisi ollut todella suuri vahinko.

 UAT

<-PALUU PAGINA-PÄÄSIVULLE