Arvoisat kansalaiset!

Kära hamburgare!


 
Paperitiikereiden äiti

Euroopan unioni esiintyy mieluusti suurena vaikuttajana pienellä maapallolla. Eurooppa onkin vauras ja pitkälle kehittynyt maanosa, joten tuollaiseen on syytä pyrkiäkin. EU pyrki soittamaan ensi viulua esimerkiksi ilmastonsuojelun edelläkävijänä, mutta yks kaks pikkuinen, EU:n ulkopuolinen Norja, meni EU:sta heittämällä ohi päättäessään, että Norja omalta osaltaan nollaa kasvihuonekaasupäästönsä. EU on siten varsinainen paperitiikeri, pelkkä mielikuva vailla todellista vaikutusvaltaa.

Viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet, että EU on merkillinen sekasikiö, jota ei voi pitää sen enempää liittovaltiona kuin itsenäisten valtioiden liittonakaan. Liittovaltioille on tyypillistä, että sen osavaltioilla on laaja autonomia sisäisissä asioissaan, mutta liittovaltio esiintyy ulospäin yhtenäisenä ja sillä on yhteinen ulkopolitiikka. Tällaisia liittovaltioita ovat vaikkapa Saksan liittotasavalta ja Yhdysvallat.

Euroopan unionissa asiat ovat täsmälleen päinvastoin kuin liittovaltiossa. Kun Kosovo äskettäin julistautui itsenäiseksi, tämä tuli varsin karulla tavalla esille. EU ei pystynyt ottamaan yhtenäistä kantaa Kosovon itsenäistymiseen. Jotkut EU:n jäsenvaltiot tunnustivat Kosovon itsenäisyyden saman tien ja jotkut aikovat tunnustaa sen lähiaikoina. Muutamat jäsenvaltiot taas eivät näillä näkymin tule Kosovon itsenäisyyttä tunnustamaan. EU:lla ei siten ole liittovaltiolle tunnusomaista yhtenäistä ulkopolitiikkaa.

Ulkopolitiikan sijasta EU pystyy kyllä ohjaamaan jäsenvaltioidensa ja kansalaisten elämää monin tavoin. EU on esimerkiksi suuressa viisaudessaan päättänyt, ettei siivousmopissa saa olla puista vartta, vaan varren pitää olla keinomateriaalia. Surullisen kuuluisaksi on tullut EU:n laatima, kasveihin kohdistuva määräys eli direktiivi, jonka mukaan banaanipensaitten on kasvatettava hieman, mutta ei liiaksi, käyriä banaaneja. Näitä jäsenvaltioita ja niiden kansalaisia, kasveja ja eläimiä kahlitsevia määräyksiä on tuhatmäärin. EU ei siten ole liittovaltio, koska sen jäsenvaltioilla ei ole itsenäistä sisäpolitiikkaa eikä jäsenkansalaisilla oikeutta ajatella omilla aivoillaan.

Itsenäisten valtioiden liitto, jollaiseksi EU juhlapuheissa usein kuvataan, ei EU myöskään ole. Jonkin verran itsenäisyyttä EU:n jäsenvaltioilla tosin on suhteessa unionin ulkopuolisiin tahoihin, kuten Kosovo-esimerkissä kuvasin. Itsenäisyys jäsenvaltioiden sisäisissä asioissa kuitenkin puuttuu. Edellisessä kappaleessa kuvattujen pikkumaisten määräysten lisäksi itsenäisyyden puute näkyy isoissakin asioissa. Suomi ei esimerkiksi saa vapaasti päättää, miten se tukee omaa maatalouttaan tai miten paljon täällä sokeria viljellään. Kansallisen itsetuntomme lähteistä sisua EU ei ole vielä kieltänyt, mutta saunomisen kieltäminen on EU:lla harkinnassa.

Keskeinen EU:n valmistelu- ja myös päätöksentekoelin on komissio, jonka jäsenet ovat virkamiehiä. EU ei ole suurvalta eikä edes demokratia, vaan maailman suurin byrokratia. EU:lla on kyllä parlamentti, joka peräti valitaan vaaleilla, mutta parlamentin asema ei ole likikään niin vahva kuin demokratioissa yleensä. Euroopan unioni onkin pystytetty niitä ihmisiä varten, jotka haluavat byrokraateiksi kanssaihmisiään komentelemaan.

UAT

<-PALUU PAGINA-PÄÄSIVULLE