Arvoisat kansalaiset!

Kära hamburgare!


 
Norja otti viestikapulan

Pohjoismaat ovat olleet maapallolla monessa asiassa edelläkävijöitä, esimerkiksi demokratian vakiinnuttamisessa ja tasa-arvon edistämisessä. Näin on ollut jo kauan ja näin näyttää olevan tulevaisuudessakin.

Suomi oli edelläkävijä kylmän sodan liennyttämisessä ja Euroopan rauhoittamisessa toisen maailmansodan jälkeen. Tämä tapahtui kuinkas muuten kuin klubimme ensimmäisen jäsenen johdolla. Urkkimme ajattelu kypsyi maailmansodan kestäessä siten, että hänestä, talvisodan rauhan vastustajasta, tuli yksi jatkosodan aikana syntyneen rauhanopposition kantavista voimista.

Karo Hämäläisen Kekkostutkimusten mukaan klubimme ensimmäinen jäsen aiheutti toisen maailmansodan pelkästään omaa poliittista uraansa pönkittääkseen. Varmaan asia on näin, koska se on tieteellisessä tutkimuksessa todettu, mutta Urkkimme myös rauhoitti Euroopan sodan jälkeen; ei ihan yksin, mutta aloitteentekijänä kumminkin.

Urkin rooli oli keskeinen siinä, että Suomi sai tehtyä olennaiselta osin toisenlaisen YYA-sopimuksen kuin esimerkiksi Puola tai Tsekkoslovakia ja tämähän tapahtui paljon ennen kuin Urkista tuli presidentti. Tuosta YYA:sta sai alkunsa näyttö siitä, että yhteiskuntajärjestelmiltään erilaiset naapurivaltiot voivat tehdä molempia hyödyttävää (lähinnä taloudellista) yhteistyötä.

Kylmän sodan varsinaiseksi päättymiseksi mielletään usein Neuvostoliiton hajoaminen 1990-luvun alussa. Kylmä sota kuitenkin lientyi paljon aikaisemmin sen akanvirran takia, jonka klubimme ensimmäinen jäsen sai aikaan 1970-luvulla. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssia ei olisi saatu aikaan ilman Urkkia ja tuo ETYK-prosessi aiheutti sen, ettei Euroopassa ole sen koommin käyty valtioiden välistä sotaa eikä varsinkaan sotilasliittojen välit kärjistyneet sodaksi asti. Urkki piti pitkään hallussaan maailman rauhanpolitiikan edelläkävijän viestikapulaa.

Urkin jo eläessä toinen Pohjoismaa, Ruotsi, otti maailmanpolitiikan edelläkävijän viestikapulan. Ruotsissa useampaan otteeseen pääministerinä toiminut Olof Palme uskalsi ottaa kantaa maailmanpolitiikkaan omien arvojensa pohjalta välittämättä siitä, mitä hänen näkemyksistään milläkin suunnalla pidetään. Hänet tunnettiin maailmanpolitiikan omanatuntona. Olof Palmen kohtalo oli tunnetusti traaginen ja sen jälkeen on välillä näyttänyt siltä, että maailmanpolitiikan edelläkävijän viestikapula olisi ollut hukassa.

Viestikapula ei ole missään vaiheessa joutunut Pohjoismaiden ulkopuolelle. Aivan viime aikoina Norja on osoittanut ottaneensa haltuunsa maailmanpolitiikan edelläkävijän roolin. Ihmiskunnan suurin uhka ei tällä hetkellä ole sota vaan ympäristön pilaantuminen. Norja on ilmoittanut nollaavansa kasvihuonekaasupäästönsä parissa vuosikymmenessä eli omalta osaltaan pysäyttävänsä ilmastonmuutoksen. Suomi EU:n jäsenenä tulee kaukana perässä, vaikka toisinaan EU mieluusti näkee itsensä ilmastonsuojelun edelläkävijänä.

Ihmiskunnalla on toivoa. On kuitenkin suorastaan merkillistä, että ihmiskunnan edelläkävijöinä ovat jo ainakin kuudenkymmenen vuoden ajan olleet pienet Pohjoismaat. Toivottavasti Norjan jälkeen edelläkävijän viestikapulan ottaa jälleen Suomi. Tanska ei enää tuntuisi niin kotoisalta viestinviejältä.

UAT

<-PALUU PAGINA-PÄÄSIVULLE