Arvoisat kansalaiset!

Kära hamburgare!

 

Ystävät kaukana, viholliset lähellä

Klubimme ensimmäinen jäsen sanoi, että jos emme pysty kunnolla hoitamaan sekä sisä- että ulkopolitiikkaa, niin sisäpolitiikka saa olla rempallaan, kunhan ulkopolitiikka on kunnossa. Tätäkin kannanottoa tosin monesti väitetään Paasikiven sanomaksi, jolloin unohdetaan samalla, että ns. Paasikiven linjakin on itse asiassa Kekkosen keksimä. 

Nykyinen Matti Vanhasen kakkoshallitus on edellä kuvatulla tavalla keskittynyt hoitamaan ensisijaisesti ulkopolitiikkaa. Ministerit Kanerva ja Häkämies ovat kumpikin vierailleet Yhdysvalloissa ja ovat meritoituneet siinä, että ovat siellä tervetulleita vieraita, koska he riittävässä määrin mielistelevät maailman ainoaa supervaltaa.

Ainoan supervallan ystäväksi lyöttäytyminen on monen mielestä viisasta ja lisää turvallisuuttamme. Tämä on kuitenkin johtanut siihen, että olemme saaneet kaukaisen ystävän ohella vihollisen lähellemme. Tästä osoituksena venäläisdiplomaatti Vladimir Kozin puhui eilen sotilaallisesta uhasta, joka Venäjää kohtaan syntyy, jos Suomi liittyy Natoon. Kozin teki häkämiehet ja kehotti suomalaisia ajattelemaan kolmeen kertaan ennen kuin päätetään sotilaallisesta liittoutumisesta.

Ulkoministeri Jyri Häkämies toisti Yhdysvalloissa pitämässään puheessa suurta haastetta, Venäjää, kolmeen kertaan. Venäjää edustava Kozin kehotti suomalaisia miettimään kolmeen kertaan. Ja suomalaisministerit aluksi miettivät hiirenhiljaa eli niin sanotusti kusi sukassa. Presidentti Tarja Halonen sentään avasi suunsa ja arvioi, etteivät Kozinin näkemykset edusta Venäjän virallista linjaa. Kun sitten Venäjän suurlähetystökin sanoutui irti lähetystöneuvos Kozinin mielipiteistä, uskalsi ulkoministeri Kanervakin vähätellä Kozinin puheita. Heijastuksia venäläisasenteista Kozinin puheet kuitenkin tuovat esille, joten ainakin jotkut venäläispoliitikot pitävät suomalaisministerien puheita huolestuttavina.

Hallituksemme on hankkinut vihollisia vielä Venäjääkin lähempää, kun se on oikeaoppisesti jättämässä sisäpolitiikkaa rempalleen. Löysät puheet ennen vaaleja ovat kostautumassa siten, että terveydenhuollon ammattilaisten joukkoirtisanoutumiset uhkaavat vakavasti terveyspalvelujamme. Hallitus jättäytyy sivuraiteelle asiassa, joka ei hallitukselle mitenkään kuulukaan. Toisaalta hallituksen muodostamiseen ja hallituspohjaratkaisuun vaikuttaneiden eduskuntavaalien vaalipuheilla on ollut oma osuutensa kriisin syntymisessä.

Sen lähempää vihollista ei voi hankkiakaan kuin terveydenhuollosta. Kuka tahansa meistä voi minä päivänä tahansa olla akuutissa terveydenhuollon tarpeessa. Terveydenhuollossa on toiminnan luonteesta johtuen aina normaalitilanteessakin suuret riskinsä. Työmarkkinarauhan järkkyessä riskit moninkertaistuvat. Vaikka virallisesti muuta puhutaan, niin kyseessä on kriisi, joka voi olla hengenvaarallinen monille suomalaisille.

Hallitus on hankkinut itselleen vihollisia myös omasta keskuudestaan, hallituspuolueitten eduskuntaryhmistä. Suomalaiset valtionyhtiöt ovat olleet vahva osa sitä aluepolitiikkaa, jota klubimme ensimmäisen jäsenen johdolla harjoitettiin. Nykyhallituksessa valtion omistajaohjaus on keskitetty puolustusministeri Jyri Häkämiehelle. Häkämies haluaa hallitukselle valtuudet luopua kokonaan valtion omistuksesta mm. Rautaruukissa, Kemirassa ja Outokummussa ja tämänsisältöinen hallituksen esitys on viety eduskuntaan.

Valtionomistuksesta luopuminen on havahduttanut Keskustan kansanedustajia, jotka pitävät aluepolitiikkaa edelleen jossain määrin arvossa. Eihän siinä mitään, jos muutamat parlamentin peräpenkkiläisen purnaisivat, mutta nyt lipunkantajana esiintyy eduskunnan talousvaliokunnan varapuheenjohtaja ja samalla Keskustan varapuheenjohtaja Antti Rantakangas.

Rantakangas ei tohtisi toimia asiassa, ellei Keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen olisi samoilla linjoilla. Vaikka Korhonen onkin toiminut pitkään Etelä-Pohjanmaalla, niin hän on syntyään itäsuomalainen ja sukunimi viittaa vahvasti savolaisiin juuriin. Savolainen piällysmies ei ole tuollaisessa asiassa helposti sivuutettavissa.

Jotta tästä asiaproosasta tulisi pakina, niin kirjoitukseni tarvitsee jonkin täysin asiattoman loppuhuipennuksen. Toteankin, että Vanhasen kakkoshallitus on hankkinut itselleen vihollisia suuresta itänaapurista, henkilökohtaisesta hoivastaan ja Keskustan eduskuntaryhmästä. Niinpä tämä hallitus tulee kaatumaan kesken vaalikauden eikä siinä maailman ainoan supervallan tuki paljoa auta.

UAT

<-PALUU PAGINA-PÄÄSIVULLE