Arvoisat kansalaiset!

Kära hamburgare!

 

Johdonmukainen doping-linjaus

Tällä viikolla paljastui, ettei Kaisa Varis saa tilaisuutta osallistua hiihdon maailmancupin kisoihin eikä siten pysty antamaan MM-kisavalintaan vaadittavia kansainvälisiä näyttöjä. Varis on menestynyt vähintään riittävän hyvin kotimaisia kilpailijoitaan vastaan. Hän on ollut kotimaisten tarkkailukisojen paras hiihtäjä, mutta se ei Hiihtoliiton mielestä riitä kansainvälisiin edustustehtäviin valitsemiseksi.

Kyse ei tietenkään ole hiihtäjän kunnosta tai menestymismahdollisuuksista, joita Variksella on riittävästi kisaedustukseen. Syynä näyttömahdollisuuksien estämiseen on Kaisa Variksen kiinnijäänti dopingista, tarkemmin sanottuna epo-hormonin käytöstä Val di Fiemmen MM-kisoissa v. 2003. Varis sai dopingin käytöstä kahden vuoden kilpailukiellon, joka on päättynyt jo ajat sitten.

Normaalikäytäntönä on pidetty, että dopingia käyttänyt urheilija saa uuden tilaisuuden kärsittyään kilpailukieltonsa. Kaikki Lahden MM-kisoissa kärynneet suomalaishiihtäjät saivat tilaisuuden halutessaan yrittää paluuta kansainväliselle huipulle eikä heidän tielleen aseteltu lisää kapuloita. Jari Isometsä, Mika Myllylä ja Milla Jauho (nykyisin Saari) yrittivätkin paluuta ja Virpi Kuitunen ei ainoastaan yrittänyt, vaan palasi ja on nyt Suomen hiihtourheilun kirkkain tähti.

On herännyt epäilyjä, että Kaisa Variksen syrjiminen on epäjohdonmukaista ja sellaiselta asia ensisilmäyksellä näyttää. Kaikki muut dopingista kärynneet suomalaisurheilijat ovat saaneet uuden tilaisuuden, jollaista Varikselle ei ole annettu. Lähempi tarkastelu paljastaa kuitenkin menettelyn erittäin johdonmukaiseksi.

Raahelaisen kolumnisti, Alpert Kivi, paljasti Lahden MM-hiihtojen jälkeen maaliskuun lopulla 2001, että Virpi Kuitunen ja Milla Jauho eivät tienneet käyttäneensä dopingia Lahden MM-kisojen aikaan. He luulivat saaneensa nesteytyksenä pelkkää ravintoliuosta ja siihen aikaan suonensisäinen nesteytys kisarasituksista palautumisen nopeuttajana oli vielä sallittua. Hemohessin antamisesta Jauholle ja Kuituselle päättivät ja tiesivät ainoastaan valmentajat ja lääkärit, mutta eivät naishiihtäjät itse.

Koska Kuitunen ja Jauho eivät syyllistyneet tietoisesti dopingiin, he saivat uuden tilaisuuden urheilu-urallaan. Lisäansioita he saivat siitä, etteivät he vaatineet valmentajia, lääkäreitä ja hiihtoliittoa vastuuseen petoksesta. Aivan ilmeisesti Kaisa Variksen tapauksessa urheilija itsekin on ollut tietoinen ja hyväksynyt dopingin, joten hänelle ei enää uutta tilaisuutta anneta. Suomalainen naisurheilija ei saa syyllistyä vilppiin.

Lahden MM-kisoissa kärynneille mieshiihtäjille annettiin uusi mahdollisuus, vaikka he toki olivat itsekin mukana dopingissa. Miehille vilpillisyys näet sallitaan suomalaisessa patriarkaalisessa yhteiskunnassa ja usein vilppi katsotaan miehelle ansioksikin. Jos mies jää vilpistä kiinni, paheksutaan vilpinteon taitamattomuutta, mutta ei itse vilppiä. Sama sääntöhän on käytössä myös politiikan puolella, jossa naisten ja miesten valehteluun suhtaudutaan aivan eri tavoilla.

Kaisa Variksen tapaus osoittaa poikkeuksellisen selvästi suomalaisen yhteiskunnan johdonmukaisuuden sukupuolten epätasa-arvon ylläpitämisessä. Doping-linjaus on yhtä johdonmukainen kuin yhteiskuntamme menettelytavat muutenkin.

UAT

PS.  Vaikka erityisesti Virpi Kuitunen on menestynyt erinomaisesti tämän kauden kisoissa, menestys MM-hiihdoissa on silti kovin epävarmaa hänelläkin. Norjalaishiihtäjät eivät ole osallistuneet kilpailuihin muutamaan viikkoon ja kenties he saavat kilpailutauon aikana niin ”vahvaa valmennusta”, ettei heille kukaan Sapporossa pärjää.

<-PALUU PAGINA-PÄÄSIVULLE