Arvoisat kansalaiset!

Kära hamburgare!

Katse Horisonttiin

 

Euroopan unionilla on ollut jo seitsemän tutkimuksen ja kehityksen puiteohjelmaa, joista on rahoitettu tuhansittain monenlaisia tutkimushankkeita. Uusi rahoituskausi alkoi tämän vuoden alussa ja nyt EU:n tutkimusrahoituksessa on tapahtunut dramaattinen muutos: alkanut seitsenvuotinen tutkimusrahoitusohjelma ei olekaan kahdeksas puiteohjelma, vaan Horisontti 2020.

Pienten ja keskisuurten eli PK-yritysten mahdollisuuksia saada EU-rahoitusta esiteltiin Raahen pikkukaupungissa järjestetyssä seminaarissa viime viikolla. Horisontti 2020 -ohjelmasta on tiedotettu muuallakin runsaasti. Poikkeuksellisen tarmokas mainostus Horisontin erinomaisuudesta on aiheellista, sillä ohjelma on todella mullistava.

Aiemmin puiteohjelmarahoitusta ovat voineet saada vain isot tutkimushankkeet, joissa on yhteistyökumppaneita useista eri valtioista, ja rahoituksen hakeminen on ollut vaikeaa ja työlästä. Horisontti-ohjelmassa on erityinen PK-instrumentti, jossa rahoituksen piiriin pääsevät PK-yritykset yksinäänkin. Rahoitushakemuksen tekokin on sen verran yksinkertaista, että moni PK-yritys pystyy sellaisen tekemään käyttämällä vain muutaman henkilötyöviikon, korkeintaan muutaman kuukauden hakemuksen laatimiseen.

PK-instrumentti on loistava keksintö, joka on tarkoitettu innovatiivisten, kasvumahdollisuuksia omaavien PK-yritysten tueksi. Suomestakin löytyy varmasti tuhansia PK-yrityksiä, jotka voisivat rahoitusta hakea. Koska Horisontti-ohjelmasta on tiedotettu ahkerasti, tuhansissa suomalaisissa PK-yrityksissä aletaan valmistella rahoitushakemuksia.

PK-instrumentista jaetaan tänä vuonna rahoitusta viidellesadalle yritykselle koko EU:n alueella. Koska Suomen väkiluku on yksi prosentti koko EU:n väkiluvusta, Suomeen pitäisi saada rahoitusta peräti viidelle PK-yritykselle. Jos oikein hyvin käy, joku näistä yrityksistä voi olla pohjoissuomalainen. Ensimmäisessä vaiheessa yritys saa 50 000 euron rahoituksen, jonka ainoana tarkoituksena on mahdollistaa toisen vaiheen rahoitushakemuksen laatiminen. Toisen vaiheen rahoituksen saa sitten vain murto-osa ensimmäisessä vaiheessa rahoitetusta saaneista yrityksistä.

Arvioidaanpa nyt varovaisesti, että vain sadassa pohjoissuomalaisessa yrityksessä valmistellaan rahoitushakemusta Horisontin PK-instrumenttiin. Sadassa yrityksessä valmistellaan rahoitushakemuksia yhteensä kymmenkunta henkilötyövuotta. Joskus sitten ehkä yksi yritys saa 50 000 euron potin. Näin EU pystyy taitavasti lisäämään PK-yritysten kustannuksia vähintään kymmenkertaisella määrällä jakamaansa pieneen porkkanarahoitukseen verrattuna. Hakemusten valmistelutyö tulee maksamaan yrityksillemme paljon enemmän kuin EU jakaa rahoitusta Horisontti-ohjelman PK-instrumentista.

UAT

Kirjoittaja ei ihmettele, miksi Euroopan taloudellinen kilpailukyky huononee.

 

<-RETURN TO PAGINA MAIN PAGE

<-PALUU PAGINA-PÄÄSIVULLE