Arvoisat kansalaiset!

Kära hamburgare!


 EU-johtajien onnistuneet valinnat

Euroopan unionin presidentin ja ulkoministerin valinnat ovat täyttäneet sanomalehtien sivuja, televisiolähetyksiä ja Internetiä jo vuosien ajan.  Kaksi vuotta sitten joulukuussa allekirjoitettiin Lissabonissa Euroopan unionin uusi perussopimus, joka pyrkii parantamaan unionin toiminnan tehokkuutta, demokraattisuutta ja sen ulkoisen toiminnan yhtenäisyyttä.

Tuon Lissabonin sopimuksen myötä Eurooppa-neuvosto eli EU:n huippukokous eli jäsenvaltioiden päämiesten kokous saa pysyvän puheenjohtajan, jota EU:n presidentiksi kutsutaan. Samoin sopimus tuo EU:lle ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan (niin sanottu EU:n ulkoministeri), joka vastaa EU:n ulkosuhteista ja edustaa EU:ta.

Lissabonin sopimus on astumassa voimaan tulevan joulukuun alussa. Voimaantuloa viivytti Irlannin vastahakoisuus, kun Irlanti hyväksyi sopimuksen kansanäänestyksessä vasta toisella yrittämällä. Irlannin jälkeen Puola ja Tsekki viivyttivät sopimuksen voimaantuloa. Tsekki sai muuten vielä loppumetreillä poikkeuksena lupauksen, ettei jäsenmaita sitova perusoikeuskirja velvoita Tsekkiä.

Euroopan unioni on väkiluvultaan suurempi kuin Yhdysvallat ja kansantaloudella mitattunakin lähes yhtä suuri. Verrattuna Yhdysvaltojen presidentinvalintaan, EU:n presidentin ja ulkoministerin valinta oli huomattavasti tyylikkäämmin hoidettu. Yhdysvalloissa presidentinvaali alkaen puolueitten esivaaleista kestää suunnilleen vuoden päivät. EU:ssa näitä valintoja on spekuloitu ja juntattu useita vuosia.

Yhdysvaltojen presidentinvaalitkin toki kiinnostavat maapallonlaajuisesti ja niistä kirjoitetaan paljon.  Ehdokkaiden näkemyksiä tuodaan esille, joten jokainen voi valita niiden perusteella suosikkiehdokkaansa. Vaalikampanjat ovat kalliita, joten rahalla on suuri valta Yhdysvaltojen presidentinvalinnassa.

EU:ssa raha ei pääse ratkaisemaan johtohenkilöiden valintaa. Valinnat valmistellaan pienissä, suljetuissa piireissä lähinnä jäsenmaiden päämiesten keskusteluissa. Ehdokkaat eivät tuo näkemyksiään julkisuuteen ja lopullinen varjeltuminen demokratian turmelukselta varmistetaan siten, ettei EU-kansalaisille kerrota etukäteen, ketä huippuvirkoihin ylipäätään on ehdolla. Näin kansalaiskeskustelua ehdokkaista ei pääse syntymään eikä se voi häiritä vaativien valintojen tekoa.

Suomalaiset toki toivat omia ehdokkaitaan julkisuuteen. Meiltä oli kuulemma ehdolla presidentiksi niin Paavo Lipponen, Martti Ahtisaari kuin Tarja Halonenkin. Ulkoministeriksi meiltä oli ehdolla Olli Rehn. Suomalaiset olivat varmistaneet hyvin, ettei kukaan suomalaisehdokkaista voinut tulla valituksi, sillä valinnan jälkeen kerrottiin, että presidenttiä haettiin oikeistosta ja ulkoministeriä sosialisteista. Meidän presidenttiehdokkaamme olivat kaikki sosialistien ryhmittymästä ja ulkoministeriehdokkaamme liberaalien ryhmittymästä.

Valinnoissa huomioitiin tasapuolisesti pienet ja suuret jäsenmaat, eri puolueryhmittymät ja sukupuolet. Presidentin paikka meni oikeistolle ja pienelle jäsenmaalle ja tehtävään valittiin Belgian pääministeri Herman Van Rompuy. Ulkoministerin paikka oli sitten tarjolla suuren jäsenmaan sosialistille ja naiselle.  Ainoa vapaaehtoinen, joka täytti kaikki nämä ehdot oli brittikomissaari Catherine Ashton. Ongelmaksi ei koettu, ettei Ashtonilla ole kokemusta oman maansa ulkoministerin tehtävistä ja hänen kauppakomissaarin kokemuksensa on kestänyt vain vuoden.  Uusi ulkoministerimme nimittäin kantaa paronittaren arvonimeä, joten hän epäilemättä on hyvin edustuskelpoinen.  

Henkilövalinnat EU:n uusiin johtotehtäviin olivat epäilemättä erittäin onnistuneet. On täydellisesti varmistettu, että valitut henkilöt tulevat täyttämään kaikki heihin kohdistuvat odotukset. Nämä henkilöt eivät nimittäin ole esittäneet Eurooppa-politiikan tavoitteitaan julkisesti eikä heitä tunneta kotimaittensa ulkopuolella. Niinpä me EU-kansalaiset emme osaa odottaa valituilta yhtään mitään emmekä me siten voi myöskään odotuksissamme pettyä.

UAT

Kirjoittaja on puoluekannaltaan joko sitoutumaton alkiolainen tai einsteinilainen sosialisti.

<-RETURN TO PAGINA MAIN PAGE

<-PALUU PAGINA-PÄÄSIVULLE