Arvoisat kansalaiset! 

NAURAKAA, sillä tämä on...

UKRAINA-PALSTA

Nämä seuraavat jutut ovat siis kaikki vitsejä, kaskuja eli suakkunoita! Monet tarinoista ovat tositarinoita, monet vielä kotomaamme historiaan sijoittuvia, eli siis vanhoja vitsejä - jotkut jopa yli 70-vuotiaita! Ja osa on muuten vain "sukkelia".  Mutta on joukossa myös täysin perättömiä juttuja.

UKRAINA  (LUE: Urho-Klubin Radikaalien Avoin Ihmisten Naurattamisen Aluejärjestö)

 

Väärä päätelmä (18.11.2017)

Kaksi jatkosodan veteraania, Aatos ja Ville, tapasivat toisensa ensimmäistä kertaa sodan jälkeen vuonna 1968 Mikkelissä Naisvuoren näkötornin ulko-ovella.
Sitä ennen molempien oli täytynyt nousta melkomoiset portaat, jotta ovitasanteelle päästäisiin.
Molemmat kiinnittivät huomionsa toistensa outoon kävelytyyliin, joka korostui etenkin juuri noissa portaissa.
Niinpä he sitten alkoivat jutuskella kuulumisistaan.

- Mites se tuo sinun jalkasi, Aatos, noin ihmeellisesti nuissa rappusissa sivulle päin vimputti joka portaan kohdalla? kysäisi Ville keskustelun jo jonkin aikaa kestettyä.

-No katsos Ville, minulla tuli alkuvuonna 1944 tehtyä yksi ainoa ja aika paha virhepäätelmä siellä Kannaksella.
Luulin yhtä maasta pilkottavaa kranaattia suutariksi. Mutta eipä se semmoinen ollutkaan ja se mokoma räjähti juuri, kun olin kulkemassa sen ohi.
Siitä tuli kolme sirpaletta vasempaan lonkkaan ja seuraukset ovat vieläkin nähtävissä,
kertoili Aatos murheissaan.

-Mutta mistäs se tuo sinun vielä ihmeellisemmältä vaikuttava pihtipolvinen lyllerrys johtuu?
Olithan sinä sentään aikoinaan melkoinen urheilumies ja juoksijakin!

-No, tuota, minullekin kun pääsi sattumaan sellainen aika paha virhepäätelmä...
Kun tuossa äsken lähdin kävelemään kyliltä tornia kohti, ja olin jo päässyt melkein portaille asti, alkoi alavatsaan koskea silleen omituisesti.
 Ajattelin, jotta pittää päästää pieru vappauteen, kun taitaa olla vaan iso pieru tulossa,
siis pelkkä pieru...

Tämän tarinan Urho Juha kuuli aikoinaan yhdeltä huumorintajuiselta veteraanilta... :)

 

 

Työkykyinen mies (30.8.2017)

Tämän tarinan kirjoittajamme kuuli 28.7.2017 tarinan päähenkilön läheiseltä ihmiseltä,
joten tarina on tuttuun tapaan varmasti totta.

No onhan tämän tarinan tapahtumista jo jokunen vuosi, mutta tämän vuosituhannen EU-Suomessa kuitenkin
kaikki tyynni.

Tarinan päähenkilö saapui eräänä torstaisena toukokuun aamuna työpaikalleen,
paikalliseen sähköyhtiöön.
Tarkoitus oli lähteä muutaman miehen voimin linjanylläpitotöihin,
poistamaan liian lähellä sähkölinjoja kasvavia puita.
Mutta ennen kuin miehet ehtivät lähteä minnekään,
tuli firman pomo pukuhuoneeseen.

- Kyllä se pojat on nyt niin, että tänään lähdemme keikalle koko porukka yhdessä.

- ???

- Niin, ottakaa vaan se firman pakettiauto ja lastatkaa siihen lapioita,
keikkaa pukkaa nyt hautuumaalle.

No nyt miehet toden teolla hätkähtivät, olihan sähköyhtiön miehille hautausmaa aika vieras työpaikka.
Niinpä joku miehistä kysäisi:

- Mitä me sinne mennään?

Siihen pomo:

 - Tehän muistatte, että Pekka sairasteli pitkään ja yritti päästä työkyvyttömyyseläkkeelle ja hoitoon
sen sydänvikansa takia.
Ja se oli lähetellyt Kevalle papereita ja anomuksia vinot pinot.
Sain sitten eilen lopulta postissa Kevan lääkäreiden päätöksen, että Pekka on täysin työkykyinen.
Joten mennäänpä ja kaivetaan Pekka pois haudasta makoilemasta,
työkykyinen mies!

P.S. Toimitukseen tulleiden kyselyiden vuoksi valittaen totean, että yllä oleva "kasku" on totta.
Lisäksi tietoomme on tullut, että muutama työkykyinen liikuntakyvytön on ollut tosiasiallisesti kuollut.
 Erään omaisen lainaamassa päätöksessä luki, ettei hakijan omainen kyennyt esittämään hakijan terveydestä mitään sellaista uutta tietoa,
 joka olisi vaikuttanut päätöksentekoon. Kuolintodistus ei ollut ko. instanssille riittävä todistus työkyvyttömyydestä :(

 

Kyllä Kusti polkee ja perille löytää... (29.3.2017)

Tämän tarinan kirjoittajamme kuuli 28.3.2017 tarinamme päähenkilöltä itseltään,
joten tarina on tuttuun tapaan varmasti totta.

Viime vuosituhannen puolella, kun tarinamme päähenkilö Pauli oli Suomen puolustusvoimien palveluksessa huoltopuolella,
hänen palveluspaikkansa muuttui Kajaanista Ouluun.
Niinpä yhtenä kauniina päivänä piti saada taksikyyti Lentiirasta Kajaaniin,
josta hän pääsisi Douglas DC-3 Dakota -koneella lentämään uuteen komentopaikkaansa.


Mutta, eteen nousi yllättävä ongelma. Päähenkilömme rahavarat olivat juuri sillä hetkellä vähissä,
ja matka taksilla Lentiirasta Kajaaniin maksaisi kokonaista 40 sen aikaista markkaa.
Niinpä umpirehellisenä sotilashenkilönä hän kysäisi paikalliselta taksikuskilta:

- Onnistuisikohan se pikkuinen velka kuun loppuun saakka?
Palkkapussi tullee parin viikon kuluttua, ja lähetän sitten kyytimarkat tulemaan, totta kai...

Taksisuhari oli onneksi sen verran tuttu ja rehti mies, joten niin asia sovittiin ja sankarimme pääsi lentoasemalle.
Mutta kun se muutto Ouluun tiesi niin kauheasti vaikka minkämoisia kommerverkkejä
ja ylimääräistä puuhaa, niin se maksu unohtui sitten kuitenkin suorittaa sovitusti.
Ei tahallaan, vaan aivan kiireitten takia.
Kului se pari viikkoa, sitten kolmas mokoma ja ehkä neljäskin.
Eräänä päivänä sitten uudessa Oulun toimipaikassa kanslisti tuli sankarimme Paulin
työhuoneeseen ja sanoi:

- Pääsisitköhän piipahtammaan tuolla toimiston puolella?

Pauli oli ihmeissään, kun toimiston tytöt kyllä yleensä toimittivat asiansa ilman juoksutustakin.
Mutta eipä siinä mitään, supliikkimies Pauli vierailisi mielellään toimistossa tyttöjä jututtamassa.
Paulin hämmästys oli kuitenkin suuri, kun hän toimistoon saavuttuaan sai käteensä kirjeen,
jossa luki suurella kuoren päällä:

Pauli Partanen, Suomen armeijan rättivarasto, Kuhmo taikka Oulu!

Laskuhan se pirssimatkasta tuossa kirjeessä oli ja heti samaan syssyyn Pauli sen hoitikin
postisiirron kautta.
Mutta oli se postilaitoskin tehokas, tuollaisella osoitteella varustettu kirje ja perille tuli :)

Kiitokset Suomen armeijan Paulille kivasta tarinasta, pokkaa UJ

 

 

Kyllä se sopu aina sijaa antaa (30.1.2017)

Wanhaan aikaan poliisit tekivät töitä yleisön seassa myös jalkaisin.
Vanhalla Joensuuntiellä, kauan ennen nykyisen kantatie 73:n valmistumista,
jalkapatikassa oleva poliisi näki vanhan mossen, joka ei meinannut päästä Sarkkilan mäkeä ylös
ja pirssin takapääkin osui miltei soratien pintaan.
 Poliisi pysäytti vaivalloisesti edenneen Mossen,
joka osoittautui olevan täyttäkin täydemmässä heimolastissa.
Pikaisella vilkaisulla selkäreppu-Mossessa oli ainakin kuusi aikuista
 ja vielä kolme pojankossia kaupanpäällisiksi.
 Allan veivasi ikkunan auki,
 ja ennen kuin poliisi ehti sanoa yhtään mitään,
 hän pahoitteli ja lupaili:

- Mulla on kuule ihan täyttä,
 mutta Valte tulee kyllä Taunuksella ihan pian perässä.
Siihen pitäs viel yksi mahtua.

 

Kyllähän herra tohtori ymmärtää (8.1.2017)

Tämäkin tarina, kuten moni muu aikaisempikin tarina Ukraina-palstallamme, on mitä totisinta totta,
vaikka tietyissä piireissä tarinaa pidetään vain "eto suakkunana".
Joka tapauksesta tarinamme sijoittuu vuoden 1938 Itä-Suomeen ja Viipuriin.

1930-luvulla Viipurissa vaikutti ihmisten suosiossa oleva korva-, nenä- ja kurkkutautien lääkäri Kaarlo Kalske.
Hän piti vastaanottoaan Myllymäenaukio kolmosessa.
Tuon ajan Viipurissa monet, varsinkin vanhat ukot, olivat silloin tällöin sitä mieltä,
että pitäisi kyliltä saada hiukan pirtua "sialle", milloin mihinkin tautiin.
Ja niinpä sitä pirtureseptiä käytiin Kalskeeltakin tavan takaa kinaamassa.
Eipä siinä muuta, mutta veivät nuo pirtunjanoiset isännät turhaan aikaa oikeilta potilailta.
Ja alkoipa niitä juttujakin kierrellä Kalskeen pirturesepteistä.
Niinpä sitten yhtenä aamuna viipurilaisia odotti Kalskeen vastaanotolla komia juliste,
jossa seisoi suurin kirjaimin:

"SPRIIRESEPTIN PYYTÄJÄT:

Älkää odottako turhaan, sillä spriitä annetaan
lääkkeeksi ainoastaan seuraaviin tauteihin:

Ruokahaluttomuuteen
Unettomuuteen
Anemiaan
Sokeritautiin
sekä eräissä tapauksissa pahanlaiseen Vilustumiseen"

Tuossapa olikin sitten oivat ohjeet seuraaville jonottajille,
oikein syytkin näkyviin präntättyinä.
Ruokahaluttomuus olikin yllättävän yleistä sitten loppuvuodesta.
Niin että kyllä se tohtori kansalaisten puutteen hyvin ymmärsi...

 

 Ja herra tohtori myös heti näkee (8.1.2017)

Tämäkin tarina, kuten moni muu aikaisempikin tarina Ukraina-palstallamme, on mitä totisinta totta,
ja käsittelee samaa tohtori Kalsketta Viipurista,
kuin kenestä yllä olevassa tarinassa jo kerrottiin.

Herra tohtori Kalske oli haastettu Viipurin käräjille pirtureseptien määräysoikeuden väärinkäytöstä.

"Tutkitteko potilaanne tarkkaan, ennen kuin kirjoittelette heille
noita pirtureseptejänne?" kysyi herra tuomari.

"No sehän riippuu vuan siitä,
mitenkä tuota tarkkuus pittää määritellä.
Nuoret klopit, lääkärinalut,
ne tutkii potilaat, koputtellee ja kuuntellee
ennen kuin reseptiä alkaavat kirjoittaa.
Mutta minulla kun on tuota kokemusta ja ikkääki jo
meleko pitkältä ajalta diagnosteerata,
niin minä niän heti potillaasta,
mikä häntä vaivvaa"
Kalske puolusteli

"Jos herra tuomari vaikka sattus tulemmaan minun vastaanotollein,
kirjuttaisin heti tuomarille määräyksen ruokaryypystä.
Te kun oletta niin kalapia ja työ vaikutatta myös rasittunneelta."

Syyte kumottiin välittömästi...

 

 

Kyllä neiti-immeisille pittää jutella mukavia (4.1.2017)

Tämän tarinan sivuston ylläpitäjä kuuli eilen ollessaan kuvaamassa erään ystävänsä isän 80-vuotisjuhlaa.
Nimet juttuun on intimiteettisyistä muutettu.

Joonas, ujonpuoleinen aikamiespoika, oli pitkällisen pähkäilyn päätteeksi saanut päätetyksi,
että nyt sitten lopultakin lähdetään sinne lavatansseihin.
Olisihan se mukavaa, jos olisi vaikka tulevaisuudessa oman kullan kainalo,
jonne käpertyä.

Niinpä Joonaksen paras kaveri Pentti sitten priiffasi Joonasta tanssin taidoissa ja
käytöstavoissa:

- Muista sitten tanssia niin hyvin kuin osaat. Ja puhele tanssin aikana tytölle kauniita.
Ei misttään mopon kytkimistä eikä Mossen pakoputkista.
Kehu vaikka tyttöä. Semmosesta ne naiset tykkää!

No ilta saapaui pitäjään ja lavalla alkoivat tanssit.
Joonaskin pääsi itsensä herraksi ja uskalsi hakea Reetaa, komeaa vaalealettistä
tyttöä tanssiin.
Ja ihan hyvin se tanssi sujuikin, ei siinä mitään. Reetan varpaat olivat turvassa.
Tanssikappale uhkasi kuitenkin loppua, eikä Joonas ollut saanut sanaa suustaan.
Niinpä hän rohkaisi itsensä ja sai suunsa lopulta auki:

- Olippaan ihan mukava tanssija neitin kanssa.
Ja noin isoksi immeiseksi neiti ei
haise ollenkkaa pahasti hielle.

Että silleen, huikailee UJ

 

 

Mitä vain (2.1.2017)

Tämäkin tarina on monesta muusta Ukraina-palstan tarinasta poiketen tiettävästi vain ja ainoastaan kasku, ilman mitään todellisuuspohjaa.
Mutta eipä anneta sen tarinaamme enempää häiritä.

Ja tarina alkaa:

Urho Kekkonen, joka ei arkaillut sodan jälkeen ilmaista mielipiteitään ulkopoliittisistakaan asioista,
vaikka ne monesti olivatkin yleistä mielipidettä vastaan,
nousi pääministeriksi vuonna 1950.

Hän toimi kolmatta kauttaan tässä, tuon ajan politiikan tuntien, vaikeassa ja vastuullisessa tehtävässä.
Niinpä hän ei aina ollut kaikkien suosiossa.
Erään kerran, kun Urho Kekkonen, pääministeri siis,
matkusti Lappiin hieman eräretkeilemään ja poliittisia tuntojaan puntaroimaan,
pääsi käymään sellainen lipsahdus, että Kekkosen saapas osua mätkähti oikein syvään suosilmäkkeeseen.
Silmäke oli sen verran syvä ja suo "imukykyinen", ettei pääministeri päässyt aikansa jalkaansa nyittyään
enää irti suosta.
Kekkonen, kylmäpäinen kun oli, jäi odottelemaan paikallisia poromiehiä hätiin.
Kuinka ollakaan, paikalle saapui läheisen paliskuntain yhdistyksen napamies, Aslak,
joka oli kuullut Kekkosen huhuilut.
Eipä aikaakaan, kun pääministeri oli saatu irti suosta, saappaineen päivineen.
Silloin Kekkonen tuumasi paliskunnan napamiehelle:

- Tiedättekös, kenet juuri suosta pelastitte?
Olen Urho Kekkonen, Suomen pääministeri!
Olen sen verran vaikutusvaltainen mies, että saatte toivoa lähes tulkoon mitä vain.
Pyrin kyllä parhaani mukaan toiveenne täyttämään.

Siihen Aslak hiuskuontaloaan raapien:

Vai ihan ihte Kekkonen! Ja ethä suapi toivhoa melekhein mithä vuan?
No siinä tappauksesa, älkhää vuan kerthoko kellekhään,
jotta se olin minä kun vethi teijät ylös tuolta suostha!

P.S. Tämän kaskun toimituksellemme kertonut Heikki
ei ole Kekkosvihaaja, vaan aivan päin vastoin :)
Ja anteeksi tuo H-osaamattomuus kaskun kirjoitusasussa,
osaamattomia asiassa ollaan..

 

Rekkua kaivaten (16.6.2016)

Tämäkin tarina, kuten moni muu tarina Ukraina-palstallamme, lienee mitä totisinta totta,
vaikka joissakin lähteissä tarinaa luullaan pelkäksi kaskuksi.
Joka tapauksesta tarinamme sijoittuu Itä-Suomeen ja Lieksaan.


Kuva: Erkki Tanttu

Lieksassa oli tuolloin tarinan tapahtuma-aikaan varhaisella 1960-luvulla (1964) melkoisen runsaasti Turusia,
 ja lieneepä edelleenkin...
No joka tapauksessa tarinamme päähenkilö, Turusen Otto (etunimi muutettu tarinassa) istui iltaa
Kuolleen Hevosen Saluunassa Kuhmonkadulla.
Baarissa, jonka paikalliset tunsivat muuten myös nimellä Rontu-Antin baari,
oli Oton kanssa iltaa viettämässä myös paikallinen poliisi Sulo Jaatinen,
reiluksi tunnettu mies.
Antti alkoi turista niitä näitä ja pääsi lopulta mieltään painaneeseen asiaan:

- Miun piti sitte kuitennii myyvä se meijän Rekku (syvä huokaus).

- Miten sinä suatoit sen Rekkus myyvä, sehä ol siun silimäterä ja kelepo metätyskaveri? ihmetteli Jaatinen.

- Se ol ihan pakko, piti suaha voirahhoo ja emännälle jottai piällepantavvoo, huokaili Otto.

- Vuan piti se myyvä aika halavalla, tuonne Mätäsvuarraan vaivasella kahella satasella,
vaikk oisin minä suanna Juuvasta yheltä isännältä Rekusta viissattoo markkoo!

- Mikset sinä sittä myynnä sitä sinne Juukkaan? tiedusteli Jaatinen.

- No kun se Rekku ei ossoo vielä kottiin sieltä Juuvasta, tuumasi Turusen Otto,
hörppäsi Portterinsa loput ja ähkäisi...

 

 

Seppäsen reseptilääke (21.2.2016)

Tämäkin tarina, kuten moni muu tarina Ukraina-palstallamme, lienee mitä totisinta totta.
Kertomuksemme sijoittuu tällä kertaa Joensuuhun ja tiettävästi 1950 - 1960 -luvuille.

Kaupunginlääkäri Seppänen tunnettiin suorasukaisena persoonana.
Kerran tuli vastaanotolle mummo valittaen:

- Kun on tuo kuulo mennyt niin huonoksi,
ettei kuule enää omaa pieruaankaan!

Seppänen kirjoitti mitään puhumatta reseptin.

- Tokko tuolla reseptillä kuulo paranee? epäili mummo.

- Ei, mutta pierut kovenee, vastasi Seppänen

 

Minullehan ei sitten haistatella! (19.12.2015)

Tämäkin tarina, kuten moni muu tarina Ukraina-palstallamme, on totisinta totta.
Kertomuksemme ajoittuu 1950-luvun Ouluun, ja erääseen kaupungin kansakouluun.

Tuohon aikaan kyseisessä koulussa vaikutti eräs opettaja,
jolla oli muutama ns. rikkumaton sääntö.
Yksi niistä kuului: "Minullehan ei sitten haistatella!"

Eräänä päivänä kyseinen opettaja, olisiko ollut puukäsitöitä pitämässä,
havaitsi oikean vaaratilanteen kahden koulupojan välillä;
toinen koltiaisista aikoi kumauttaa toista koulukasta vasaralla takaapäin päänuppiin.
Moinen koiruus olisi onnistuessaan vähintäänkin hengenvaarallista,
joten opettajamme liikkui salamana paikalle uhmakkaan pojan takaa
ja otti juuri ennen kohtalokasta iskua vasaran varresta kiinni estäen aiotun lyönnin.
Tästä suivaantuneena kyseinen koulukas kääntyi kohden kansankynttiläämme
ja huudahti: - Haista sinä v....u!
Nyt opettajamme kuuluisinta sääntöä rikottiin, taivahan vallat!
Niinpä opettajamme otti pojanviikarin vahvoille käsivarsilleen,
kohotti ilmaan pään päälle ja kantoi käsityöluokan ulkoseinällä olevalle ovelle,
avasi sen ja heitti viikarin pitkässä kaaressa pitkin oven takana ollutta lastauslaituria.
Koulun rehtori, joka oli ollut sopivasti kerrosta ylempänä,
 toisen kerroksen avoimessa ikkunassa, norttia vetämässä (tupakoimassa),
näki kyseisen opettajan tyylinäytteen.
Rauhallisesti rehtori otti nortin suustaan ja huusi ikkunasta pihalle:
- Ei mitata! Tuli lappeelleen!
Seuraavana päivänä kyseinen heittokeppi saapui nöyränä poikana kouluun.
Eikä asiasta enää sen jälkeen puhuttu...
Oppi kun oli mennyt kerralla perille :)

Kiitokset tästä tositarinasta nykyiselle kansankynttilälle, Hannulle!

 

Patska pitskoi (6.6.2015)

Tämä tapahtui Lieksassa välirauhan aikaan 1940.
Paikalliseen Pekka Maurasen, ns. kieron Pekan, sekatavarakauppaan saapui Pyhäjärveläinen evakkoukko.
Ukolla roikkui piippu suunpielessä ja joku onkiviehe kädessä.

Ukko seisahtui, otti piipunnysän suustaan, röhisi ja köhisi ja sylkäisi mällin ovenpieleen,
 yskähti vielä lopuksi ja sanoi topakasti tiskin takaa tomerasti tuijottavalle naismyyjälle:
 "Patska pitskoi."
 "Hyi hävytön! Sennii noituva ukonrähjä!" kivahti myyjäneito.
 "Työ karjalaiset että ossoo ies immeisten kansa siällisesti puhhuu,
 työ haistatteletta het, ku ens kerran vuan toisen niättä!"

 Evakkoukko katsahti ihmeissään myyjää, ei ymmärtänyt tyttösen hermoilua ollenkaan.
 Eihän ukkopaha ollut muuta turissut eikä kirosanoja ilmoille päästellyt,
ainoastaan pyytänyt karjalan murteella saada yhden puntin tulitikkuja...

 

Nuoria vauvoja (22.1.2015)

Ilomantsin perukoilla, joskus 1950-luvulla,
lumisen helmikuun aamun hiljalleen valjetessa,
 isäntä ja emäntä istuivat kelohonkaisen pirtin tukevan pöydän ääressä ja hörppivät tasseiltaan aamun ensimmäistä kaffettaan.
Siihen emäntä: "Vaun out sinä kuullu jotta se tuo nuapurin poekakkii on akan löytännä?
Ja se akkakkii tunttuu oleva meleko nuor, pentu itekkii.
Liekkö tua ees kahtakymmentä?"

Siinä sitä sitten jatkettiin kahvin hörppimistä ja tietenkin sokerit törröllään olevien huulin välissä,
kunnes akka jatkoi: "Ja se tyttö taettaa olla paksuna. On sillä sen verta maha pystyssä!
Kyllä se o kummoo tämä nykyaeka, kun pittää tehä nuo penskattii niin nuorena!"

Siihen isäntä tuumasi verkkaan: "Ka, en ou tietännäkkää,
 jotta niitä vauvoja voes suaha muuta kui ihan nuorrii.
En ou yhttää vanahhoo vauvvoo viel elämässäin nähny..."

 

Itäsuhteet kohdillaan (21.1.2015)

Tasavallan pitkäaikaisin presidentti Urho Kekkonen vieraili joskus 60-luvun lopulla Neuvostoliitossa
 ja tietenkin Nikita Hrutsov tarjosi arvostetulle länsivieraalleen suomalaisen tavan mukaan saunaa
 ja sen päälle otettiin itänaapurin tapaan vodkaa.
 Jossain vaiheessa Hrutsov sanoi "Kun me olemme niin hyviä ystäviä ja meidän maamme niin läheisiä niin saatte sen Karjalanne takaisin."
 "Harashoo" vastasi Kekkonen. Lisää löylyä ja lisää vodkaa.
 Hieman myöhemmin Hrutsov sanoi jo silminnähden päihtyneenä "Kun me nyt ollaan niin hyviä ystäviä ja maat samoin niin menee se Petsamokin siinä samalla."
 "Harashoo"
ja l
isää löylyä. Ja lisää vodkaa.
 Loppuillasta, kun oltiin jo aika tuiskeessa, Hrutsov esitti "Mitäs me hyvät ystävät edes pitämään mitään rajaa välissä.
 Otetaan raja pois ja aletaan elää yhteisessä maassa"
.
 Nyt Kekkonen vastasi tähän hyvin topakasti "NJET!"
 ja selitti Hrutsovin ihmettelyihin. "Nikita hyvä. Minä alan olla jo vanha mies. Ei minusta ole niin suurta maata johtamaan."

 

Tarinoita kylmän sodan ajoilta (edellisen kylmän sodan)
ja vähän kauempaakin (9.11.2014)

- Outnumbered finnish soldiers in Raatteentie -

Seuraava tarina on tosijuttu. Tämä tapahtui ennen Neuvostoliiton hajoamista joskus 1970-luvulla,
jolloin tietämättömissä osissa maailmaa vielä luultiin, että Suomi on osa Neuvostoliittoa.
Niinpä kenraalimme saivat joskus vastata tyhmiinkin kysymyksiin.

Tällä kertaa 69-vuotias jalkaväenkenraali ja Mannerheim-ristin ritari n:o 162 Adolf Ehrnrooth oli vierailulla Englannissa.
Englantilainen amiraali halusi tietää paljonko Suomeen on sijoitettuna neuvostojoukkoja.
- Muutama satatuhatta, Ehrnrooth ärähti.
- Herranen aika! Vielä tuollainen määrä! Mihin ne on oikein sijoitettu?
jatkoi brittiamiraali tivaamistaan.
- Kahden metrin syvyyteen pitkin rajaa, Ehrnrooth totesi lakoonisesti.

***

Ja seuraava keskustelu otti sijansa Raatteen tien alueella alkuvuodesta 1940.

Kaksi suomalaista sotilasta oli poteroissaan valvomassa yhtä lohkoa Suomussalmelle johtavan tien vierellä,
kun tietä pitkin saapui ryssiä sankoin joukoin.

Toinen suomalaisista huikkaa konepistooliaan hollille nostaessaan kaverilleen:
- Pahus Kalle, ryssillä on aivan hirveä ylivoima!
Niitä on ainakin 40 ja meitä on vain kaksi! Voihan vetinen nauris!
Tulee hikiset paikat!

Siihen Kalle:
- Olkoon Herra puolellamme!
Miten selviämme tästä...
Siihenhän menee koko loppupäivä,
ennen kuin nuo kaikki on saatu haudattua!

It is the early year 1940 in Suomussalmi, Raatteentie, and two finnish foot soldiers were pinned down in a battle during the war between Finland and Soviet Union.

- Kalle, we’re outnumbered, the other soldier says.
 There must be over forty of them and only two of us.

- Dear God, how we can survive!
 It’ll take the whole day to bury them!

 exclaims the other.

 

Niin, itsenäisyyspäivähän on tulossa. Juhlikaamme sitä, toivoo UJ

 

Omat eväät (21.7.2014)

Tämän tarinan kertoi vakituinen avustajamme Asko Lieksasta, kiitokset hänelle!

Entisen maailman aikaan saapui paikalliseen kuppilaan kaksi kaverusta,
aikomuksenaan "palastella" eli syödä hieman raskaan työpäivän puolivälissä.

Mutta kun molemmat veikkoset olivat sitä pihimpää tai säästäväisenpää sorttia,
heillä oli mukanaan ihan omat eväät.
 Kuppilasta ei muuta tarvittaisi kuin kaksi lasillista vettä kyytipojiksi.

Pojat vetivät reppunsa penkille ja eikun nyörit auki.
Pöydälle nousi lanttukukko ja suolamuikkuja,
toisella reikäleipää ja karjalanpiirakoita.
Ja pojat aloittivat kaipaamansa murkinatauon.

Sitäpä ei kuppilan pitäjä suosiolla pitkään katsellut!
Hän meni poikain luo ja sanoi tuimasti:
"Tiällä ei kuulkkaas suo ommii eväittään syyvä, tämä onnii semmonen baari!"

Kaverukset vilkaisivat tuohtunutta baarinpitäjää,
ja toinen kysäisi:
"Ootkos sitten tyytyväine jos ei myö syyvä tiällä ommii evväitä?"

Siihen kuppilanpitäjä:
"Jo vain oun tyytyväine!"

Silloin pojat ottivat eväänsä pöydältä,
ja vaihtoivat sapuskansa keskenään.
Ja niin syönti pääsi tauon jälkeen taas jatkumaan...

 

Seppele (26.5.2014)

Kunnioitettu Urhomme ja henkilökohtainen ystäväni Ulla poistui luotamme toukokuussa 2014.
Hänen muistojuhlassaan yhteinen ystävämme Anna kertoi tarinan,
jolle oli aivan vielä viime aikoina nauranut makeasti Ullan kanssa:

Eräs kulttuurivirkamies oli kuollut.
Kun hautajaisissa laskettiin seppeleitä arkulle,
luettiin tässäkin seppeleessä olleet surunauhat, kaksi kappaletta.

Toisessa luki:

"Lepää rauhassa,
molemmin puolin."

ja toisessa:

Taivaassa tavataan,
jos vaan on tilaa."

Kerrottakoon, että seppeleen tilaaja olisi halunnut nauhoihin tekstit:

 "Lepää rauhassa" kirjoitettuna molemmin puolin surunauhaa

Sekä: "Taivaassa tavataan."  Ja lisännyt siihen ohjeeksi, että laitetaan tämäkin edellisen lisäksi mukaan, jos surunauhassa on lisätekstille tilaa.
Valitettavasti tilaaja oli ollut tilatessaan sähkösanomatyylisesti vähäsanainen...
 

Tästä tarinasta UJ kiittää ja pokkaa Annaa Lieksasta

 

Seppä Mankinen Kajaanista (26.5.2014)

Kajaanissa vaikutti 1900-luvun alkupuoliskolla kuuluisa seppä, kaikenkorjaava mies. jonka käden taito oli maankuulua.
Liekö oikeinkirjoitus tuottanut sitten suurempia vaikeuksia kuin muut työt,
vai liekö huumori ollut sepällä mielessä,
 mutta välillä hän kirjoitti nimensä ja virkansa hiukan "sinne päin".

Kerrankin, kun Mankinen oli ollut Kajaanissa tulossa asiakkaan luota pajaansa takaisin,
oli häneltä "paukku", oikein kuuluva ja haiseva sellainen, päässyt poliisitalon akkunan alla.
Siitäpä oli virkaintoinen poliisi sepän niskasta kiinni napannut ja kuulusteluun lykännyt.
Seppä oli kyllä teon tunnustanut ja sakon saanut,
mutta kun "kuittausta" sakosta myöhemmin luettiin,
sakkolapussa allekirjoituksen paikalla luki sattuvasti:
 "Sepä oli Mankinen"

Kerrottakoon tähän lopuksi, että Mankisen pajan edessä olevaan kylttiin oli kirjoitettuna:
"Sepä Oli Mankinen
rekiä rautoitetaan"

* * *

Ja toinen tarina, joka liittyi tuohon edelliseen:

Poliisi,  jonka avoimen akkunan alla Mankiselta oli pieru ilmoille päässyt,
kysyi hiukan myöhemmin sepän tavatessaan:
"Olikos se paukku, jonka sinä silloin minun akkunani alla vapaaksi päästit,
se, joka haisi niin vietävästi,
tarkoitettu minulle, vai...?"

Siihen Mankinen:
"Enpä mie tiijä sen pierun osoitetta, se ol jo irti minusta!"

* * *

Laitetaanpa tähän kolmaskin tositarina samasta Mankisesta:

Aikoinaan Kajaaniin laskeutui Karhumäen ilmailijaveljesten lentokone talviaikaan joen jäälle.
Laskeutumisrytäkässä, liekö ollut jäässä muhkuroita, katkesi laskutelineen suksesta jokin pultti.
 Haettiin siitä sitten seppä Olli Mankinen laittamaan sukseen uusi pultti.
Piankos Seppä laittoi uuden pultin ja kone pääsi taas suorittamaan yleisölennätyksiä.
 Hetikohta ilmestyi pajan seinän kylttiin uusi teksti:
"Lentokoneita korjataan ja rekiä rautoitetaan.
 Sepä Oli Mankinen"

 

Tuosta ensimmäisestä tositarinasta UJ kiittää ja pokkaa klubimme uutta kisälli-Paulia Kajaanista

 

 

Kotiviini mansikoista vain (2.5.2014)

Tarinamme ulottuu tällä kertaa 1930-luvulle, aikaan ennen sotia.
Päähenkilömme Einari, jääköön nyt häveliäisyyssyistä sukunimi tuntemattomaksi, matkusti junalla Pieksämäeltä Jyväskylää kohden.
Tuolloin osa junanvaunuista oli sellaisia puupenkeillä varustettuja,
että matkustajat joutuivat istumaan kasvokkain.
Niinpä nytkin Einarin vastapäätä istui viisissäkymmenissä oleva laihanpuoleinen naisihminen, oikeastaan jo melko kuivakka.
Ja aika ajoin, kun naismatkustajamme yski, hän nosti huulilleen 3/4-osalitran viini- vai minkä lie viinaspullon
ja näytti ottavan siitä hörpsyt.
Einaria moinen alkoi pikku hiljaa kalvaa, koska aina hörpsyjen jälkeen ilmaan lehahti makeahko marjamainen tuoksu.
Einari miettimään, kuinka saisi salaa pienet "napanterit" naisen pullosta;
ei oikein uskaltanut pyytääkään, koska sen verta tiukalta täti vaikutti.
Mutta sitten Einarilla välähti: Pian juna sukeltaisi Pönttövuoren junatunneliin, Suomen pisimpään.
Ja ilman valoja kun tunneli oli, silloin vaunuun tulisi toviksi pilkkopimeää; olihan tunneli peräti 1223 metriä pitkä.
Einari pani tarkoin merkille paikan, jossa täti pulloaan lattialla säilytti.

Älä tökittele sinä siinä sillä hiirellä!

Ja kun juna vihdoinkin tuohon tunneliin sukelsi, Einarin käsi kävi kuin vanhalla tekijällä:
pullo lattialta, kohotus suulle, pitkä ja nautinnollinen hörppy, pullo taisin alkuperäiseen paikkaansa.
Eikä kukaan kuullut mitään, sen verran tuon ajan junat kolkuttivat, varsinkin tunnelissa ollessaan.
Kun juna sitten sukelsi takaisin päivänvaloon, Einari herkesi keskustelemaan.
Einari: "Tuo siun viinipullois vaikuttaa aika tujakalta, ja makialtakin tuokssuu mokoma.
Ihan uteliaisuuttain kyselisin, jotta mitä sulla siinä oikkein on?"

Täti: "No terve, mie oon matkalla tuonne Muuramen keuhkotautiparantollaan.
Ja pahus vie, kun välillä meinnaa yskittää niin mualiman julumetusti, että henki ihan salappauttuu.
Niin sillon mie aina nostan tuon pullon huulillein ja räkäsen limat putelliin.
Ei tiällä tohi tautisen lattijoille sylykiä!

 

Allekirjoittanut pokkaa juniori Vesalle tästä historiallisesta VR-tarinasta!

 

RUSINOITA (30.4.2014)

Tilausbussin kuljettaja kyyditsi täyttä lastillista vanhoja mummoja paikallisesta vanhainkodista.
 Kesken ajon yksi mummoista koputti kuljettajaa olkapäähän ja tarjosi kuljettajalle ison kourallisen rusinoita.

No, rusinoiden ystävä kun oli, kuljettaja hymyillen otti vastaan ja söi.
 Vartin kuluttua sama mummo jälleen koputti kuskia olkapäähän ja jälleen tarjosi rusinoita kuljettajalle.
Näin tapahtui itse asiassa u
seita kertoja sen saman matkan aikana.
Seuraavalla levähdys- ja pissipaikalla kuski näki, kuinka kyseinen mummo haki huoltamolta lisää useamman pussin samoja rusinoita.
Ja kun matka jatkui, eipä aikaakaan, kun rusinatarjoilu taas alkoi.
 Uteliaisuuden kasvettua sietämättömiin mittoihin kuljettaja lopulta kysäisi mummolta:" Miksettä työ syö ite nuita rusinoita tahi tarjua niitä muille mummoille,
vuan annatta kaikki rusinanne miulle?"

 Mummo: "Voi tokkiisa, enhän minä ny suinkkaan ite suata nuita syyvä! Eihän miulla ou hamppaitakkaa millä purekssii.
Eikä ou muillakkaa mummoloilla!"

 Kuljettaja: "No miks ihmmeessä työ ostitta nuita rusinoita tuolta kaupasta äskkeisellä pysähyspaikalla, jos niitä ei kerran suata syyvä?"
 Mummo: "No kun myö kaikki niin tykättään siitä sukllaasta jolla nuo rusinat on piällystetty!"

 

SUKLAALEIVOKSIA (16.3.2014)

Vanha ja heikossa kunnossa oleva mies lepäsi kuolinvuoteellaan.
 Hän kuuli, kuinka hänen vaimonsa hääri keittiössä,
 ja hänen sieraimiinsa leijaili suklaaleivosten tuoksu.
 Mies oli aina pitänyt suklaaleivoksista,
 joten hän pyysi vaimoaan tuomaan hänellekin sellaisen vielä viimeisen kerran.
 Mutta hänen äänensä oli jo niin heikko, ettei hänen vaimonsa kuullut pyyntöä.
 Ponnistaen kaikki voimansa mies laskeutui alas vuoteelta lattialle.
 Hän oli liian heikko kävelläkseen,
mutta hän pystyi ryömimään keittiötä kohti.
 Hitaasti ja vaivalloisesti hän raahautui keittiöön,
 kunnes lopulta hänen edessään oli pellillinen tuoreita, ihania suklaaleivoksia.
 Hän kohotti kätensä ottaakseen yhden leivoksen.
 Silloin vaimo huomasi miehensä ja näpäytti tätä kakkulapiolla sormille.
- "Miksi sinä noin teit?" mies vaikeroi.
- "Ne ovat hautajaisia varten!"

Allekirjoittanut pokkaa UJ:lle Raahen suuntaan tästä mustan huumorin mäjäyksestä!

 

VIRRENVEISUUTA HOLLOLASSA (15.2.2014)

Tämä tarinamme sijoittuu Hollolaan, jonka nykyisinkin vielä pystyssä oleva keskiaikainen kivikirkko lienee valmistunut noin 1495 - 1510,
no joka tapauksessa aika kauan sitten.
Kirkkoa peruskorjattiin Herran vuosina 1934 - 1935, jolloin kirkko sai urut virrenveisuuta varten.
Aikaisemmin oli virret vedelty lukkari Villehad Maattolan johdolla pitkäveteiseen, vanhan virsikirjan nuottiin.
Uusilla uruilla kanttori veteli virsiä nopeampaan tahtiin, ihan nuottien mukaan.
Niinpä eräskin akka äityi kotiin kirkosta palattuaan puhua porisemaan kirkonmenoista ja kirkon uusista uruista seuraavaa:
"Siellähän se kirkkoherra Engströmmi tulesta ja tulikivistä saarnaa väänsi,
mutta tosi joutuun se vasta kävi tuo koneella veisuu.
Vaikka minä huusin sen kuin jaksoin ja välistä vaatettakin vähensin,
niin olin kuitenkin lopussa kaksi värssyä jälessä!"

Allekirjoittanut on lapsuudessaan kai muutaman kerran päässyt kyseisen veisaajan
viereen kirkon penkkiin, kun ne virret hällä loppuivat vasta minuutin muuta kirkkokansaa myöhemmin...

 

NO NYT SE ON NÄHTY (11.2.2014)

Allekirjoittanut keskusteli tänään seminaarissa erään entisen kollegansa kanssa matkustelemisesta ja maailmankuvan avartamisesta.
Tuli siinä puheeksi eräs toinen, aikaisempi miespuolinen kollega ja hänen nuivahko suhtautumisensa matkusteluun,
ja kuinka hänen vaimonsa asiaan reagoi.
Siitäpä sitten muistuikin mieleen tämä tositapaus entisestä Kuivaniemen kunnasta tuolta Oulun pohjoispuolelta vuodelta 1938.

  Talon emäntä valitteli ukolleen:
"En ou koskkaan nähny yhttään suuremppoo kaupuntia,
en ollenkkaan, ei Oullukkaan."

Siihen isäntä:
"No johan nyt on markkinat.
Pianhan se tuo on korjattu.
Paa viltti suojakses ja hyppee rekkeen,
niin männä hujjautettaan hevosella kahtommaan!"

Ja eikun emäntä kuomurekkeen taakse ja menoksi.
Tovin päästä alkoi Oulu horisontissa näkyä, jolloin isäntä huusi:
"Tuu äkkiä ulos reestä ja kato nyt!"
"Joko Oulu näkkyy?"

Emäntä:
"Jo näkkyy, voi tokkiisa. Onpas mukavvoo..."
Silloin isäntä käänsi reen ympäri,
sivalsi hevosta lautasille,  ja huusi emännälle:
"No nyt se kumma on nähtynä."
"Nyt ajettaakin takasi kottiin!"

Ja eikun reki ympäri ja paluumatkalle.
 

Näinkö pidetään ne vaimoihmiset tyytyväisinä,
ihmettelee UJ

 

NYT RANTAKUNTOON (30.1.2014)

Ny ku moni on päässy laihutuksen alakuun, niin täsä ohojeita jotka helepottaa:

Dieettiohjeet 

1. Jos syöt jotakin, eikä kukaan näe, siinä ei ole kaloreita. 

2. Jos juot kevytlimsan ja syöt suklaapatukan, kevytlimsa mitätöi suklaapatukan kalorit. 

3. Jos syöt toisen henkilön kanssa, etkä syö enempää kuin hän, kaloreita ei lasketa. 

4. Lääkkeeksi syödyn ruoan kaloreita ei milloinkaan lasketa, esimerkkinä kaakao ja juustokakku. 

5. Jos lihotat ihmiset ympäriltäsi, näytät itse hoikemmalta. 

6. Elokuviin liittyvät ruuat, kuten popcorn ja perunalastut, eivät lihota, koska ne ovat osa elokuvaelämystä, eivätkä ravintoa. 

7. Keksin, munkin tms. puolikkaissa ei ole kaloreita. Puolittaminen saa kalorit valumaan ulos. 

8. Jos valmistat ruokaa, ei välineistä nuolluissa aineissa ole kaloreita. 

9. Samanvärisissä ruoissa on sama määrä kaloreita, esimerkiksi pinaatti ja päärynäjäätelö, herkkusienet ja vaniljajäätelö.
HUOMAA: Suklaa on universaali väri ja siksi sopii yhteen minkä tahansa muun värin kanssa. 

10. Kylmissä ruoissa ei ole kaloreita, koska kalorit ovat lämmön yksiköitä (esim. pakastetut piiraat, jäätelö, hyvin temperoidut juomat, erityisesti jääpalalliset).
 Ulko-olosuhteissa alle 15 C-asteen lämpötilassa mikä tahansa nautittava lasketaan kylmäksi, esim. hiillostettu makkara, vohveli kerma-hillolla. 

Lähetä tämä jokaiselle tuntemallesi naiselle, ja laihdut heti muutaman kilon, kertoo klubimme jäsen UJ (ei allekirjoittanut).
Kiitoksia UJ:lle, pokkaa UJ, ja jatkaa:
"Kyllä varmaan toimii, jos tämän nimittäin lähettää jollekin tutulle naiselle,
saa juosta henkensä edestä..."

 

AIVOT PIHALLE (7.1.2014)

Tämäkin tarina sijoittuu tuonne Lieksaan, tosin nyt suunnilleen vuoteen 1962...
Silloin kylillä vaikutti hyväksi ja tarkaksi työntekijäksi tunnettu muurari,
 kutsuttakoon häntä tässä nyt sitten vaikka nimellä Vilho (nimi on muutettu).
Vilholla, joka oli vannoutunut kommunisti henkeen ja vereen,
 oli vain yksi automerkki mahdollinen kulkuneuvoksi, Moskvitsh ja tällä erää melkoisen uusi malli 407.
Tuossa pirssissähän oli 1,36 litrainen ja 45 hevosvoimainen voimapesä neljällä vaihteella,
 joten se oli aikanaan jonkinasteinen Neuvostoliiton autoteollisuuden lahja suomalaiselle työmiehelle.
No mutta kuitenkin, Vilho oli survonut kolmilapsisen perheensä pirssiin ja eikun matkaan kohden Vuonislahtea.
Tie Vuonislahteen oli tuohon maailman aikaan kapea ja päällystämätön, mäkinenkin,
mutta kyllähän sen Mossella taittaisi noin tuntiin. Mainittakoon, että matkaa perille kertyi hitusen yli 30 km.
 
Ja jottei nälkä matkalaisia yllättäisi, otettiin ajan tavan mukaan evästä;
 tuolloin ei ollut tapana pysähdellä ravintoloihin syömään muutenkaan.
Evääksi Vilhon ehtoisa emäntä oli laittanut kattilallisen hyvää ja ravitsevaa lihakeittoa,
 lihana oikein paksuläskistä possua.
Ja kattila varmaan paikaan, takapenkin taakse ns. piippuhyllylle, pois taaperoiden jaloista.
Siinä matka taittui, kilometri jos toinenkin, kesähelteessä.
Mutta yht'äkkiä mäenkumpareella vastaan tuli toinen auto,
 mikä oli tuolloin aika harvinaista.
Vilho mokomaa säikähti,
 olisiko ollut vielä oma kärry liikaa vastaantulevan kaistalla ja nokkakolari oli lähellä.
Niinpä Vilhon Mosse karkasi väistössä käsistä ja pyörähti ojan yli vastapäiseen penkkaan.
Lie auto tehnyt yksi tai kaksi kertaa ympäripyörähdyksenkin katon kautta siinä tuiskeessa.
Kun auton meno lopulta pysähtyi, kuului Vilhon korvia hyytävä parkaisu:
- No voe tokkiisa, nyt tais männä henki!
- Piästä valluu julumetusti lämmintä vertä ja aivonkappalleettii otalla pyörriit!
- Herra avita syntistä!
No ei siinä kolarissa Vilho eikä kukaan muukaan onneksi loukkaantunut tahi sitten kuollut.
Keittokattila vain oli ottanut osumaa Vilhon päänuppiin sillä seurauksella,
että tässä vaiheessa enää vain lämmin lihasoppa valui Vilhon päänuppia pitkin tuuheitten hiusten seassa.
Ja tietenkin kaiken kruunasivat ne keitossa pehmeäksi hautuneet harmaat läskiklöntit...

Kiitoksia Raimolle ja Riitalle,
jotka kertoivat toimituksellemme tämän tositarinan 1960-luvulta.
Ainoastaan nimi oli asianomaiselta tarinassa muutettu, pokkaa UJ
 

 

VATSAVAIVOJA (4.1.2014)

Tämä tarina tapahtui Herran vuonna 1940 Lieksassa, välirauhan aikaan, se tuo Lieksa kun oli niin kuuluisa paikka jo silloin...

Hovilan mailla oli tuolloin pieni torppa, jossa asui hiukan hitaaksi luonnehdittu Eetu eukkonsa ja kolmen tenavansa kanssa.
Kuuluipa samaan huusholliin vielä pappakin, 86-vuotias teräsvaari, jonka suku ja puoli Lieksaa tunsi mahtavana piereskelijänä; kun pappa pieraisee, niin siinä on partisaaneiltakin taju kankaalla!

 No, tuli siis välirauha ja Eetu pääsi kotiin palveltuaan 105 päivää isänmaata. Ihme ja kumma, Eetu ei ollut päässyt hengestään eikä haavoittunut, vaikka melko koviin paikkoihin oli rintamalla joutunutkin.
Tuliaisiksi kolmelle poikaviikarilleen Eetu oli veistellyt kaikille pienen pyssyn, mutta oli matkaan "erreyksissä" tullut ihan oikea käsikranaattikin.

Niinpä Eetu sitten yhtenä kauniina iltana kertoili juttuja ja "suakkunoita" kersoilleen, kun hän muisti repussaan olevan käsikranaatin.
Eetu nouti kranaatin, katseli ympärilleen ja näki vanhan ulkohuussin, joka oli melkein kumossa ja Lieksajokeen suistumaisillaan.
Iltaisin kun Eetu oli nakerrellut uutta huussia ja uusi kun oli juuri tullut valmiiksikin, niin hän sanoi pojilleen:
Niättäkös työ poijjan viikarit tuon meijän vanahan paskahuussin?
Se on vuan jo aikasa meitä palavellunna, jote nyt mie teille näytän, miten ryssii siellä rintamalla paukutelttiin!

Ja siinä samassa Eetu nykäisi sokan kranaatista irti ja heitti kranun kaaressa suoraan vanhan ulkohuussin alle.
BUUUMMM!
Ja huussi lensi ilmassa monta metriä ja suoraan jokeen.

Vaan oli poikain ihmetys suuri, kun joesta alkoi kuulua räpiköintiä ja pian rannalle, joka oli muuten aika jyrkkä,
kapusi vaari päätään puistellen.

Vaari, vaari! Huusivat pojat yhteen ääneen. Oothan sie kunnossa?

Vaari kapusi rantapenkan ylös, otti lakin päästään ja väänsi sen kuivaksi ja sanoi:
Kyllähän se Miinan lanttukukko suap aina mahan niinku silleen kuplimmaan ja pierruuhi siinä sivusa suhhauttelemmaan.
Vuan tällä kerttoo ol semmonen vihuri suolen mutkassa, jotta tulin huussiin asti ilimoja piästelemmää.
Vuan oli se vallan mahittoman hyvä, jotten mie tohtinna tuvassa pierasta!


Tämän tositarinan kertoja asuu vieläkin Lieksassa, pokkaa UJ...

 

YLINOPEUTTA... (11.12.2013)

Tarinamme tapahtui Oulussa Poikkimaantiellä, jossa on muuten sitten 60 km/h nopeusrajoitus.
Niinpä ajelivat limusiinillansa juuri kyseistä tietä tarinamme päähenkilöt tässä muutama vuosi sitten; kutsuttakoon nyt heitä vaikka feikkinimillä Jarmo ja Titta.
Titalla oli puhjennut ajon aikana pienoinen puheripuli ja aviomies Jarmo yritti keskittyä ajamisen ohella vaimon tarinoihin; niitähän ei tunnetusti voi ohittaa ilman jälkiseuraamuksia.
Siinä juttujen soljuessa Jarmon huomiokyvyn ulkopuolelle jäi auton nopeuden tarkkailu suhteessa vallitsevaan nopeusrajoitukseen sillä seuraamuksella,
että mittarin neula kipusi 80 km/h lukemiin ja vähän ylikin.
Ja kuinkas ollakaan, ennen Mäntylän liittymää edessä loisti poliisimiehen leveä kämmen.
Ei muuta kuin pirssi poliisin ohjastamaan paikkaan tien penkalle ja sivuikkuna auki.
Poliisi: Taisi tulla ajettua vähän liikaa tuota ylinopeutta, olkaa hyvät ja ottakaa ajokortti ja rekisteriote mukaan,
niin siirrytään tuonne koppiautoon kirjoittelemaan pieni lahjakortti valtiolle, olkaapas niin hyvä.

Siihen Jarmo, kääntyen vaimo Titan puoleen: Ole ystävällinen ja seuraa poliisia ja noudata ohjeita.
Tähän poliisi: Mutta tehän se ajoitte tätä autoa?
Jarmo: Kyllä, mutta syy on kokonaan vaimon. Tuota pulpatusta kuunnellessa pääsi ajonopeus karkaamaan kintaasta. Syy on vaimon.
Titta-vaimo: Se on totta. Minä olen yksin syyllinen tähän. Sakottakaa minua, en kiellä.
Poliisi: ????
Poliisi tovin kuluttua: No tuota, apukuski myöntää häirinneensä autoilijaa... tuota, pääsette nyt tästä varoituksella tämän kerran.
Hyvää matkaa.
(hymyä)

Ja tämä(kin) tarinamme oli ihan tosi,
 kiitokset jäsenellemme Vesalle ja lukijallemme Jarmolle tästä kihertävästä tarinasta,
pokkaa UJ

 

METSÄSTYSSAALIS (9.10.2013)

Suomen tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja Karjalaisen II hallituksen pääministeri Ahti Karjalainen olivat syyskuun loppupuolella 1970 metsästämässä fasaaneja Sipoon ikiaikaisissa metsissä Ruotsin silloisen kuninkaan Kustaa VI Aadolfin kanssa. Kun päivä oli kallistunut jo iltaan, uupuneet metsäveikot palasivat aseineen ja turvamiehineen odottaville limusiineille.
Kekkosen adjutantti eversti Urpo Levo kysäisi: Millainen on päivän saalis?
Siihen Kekkonen: Saatiin yhteensä 49 fasaania ja yksi varis.
Levo: Varis?
Kekkonen: Karjalainen sai sen.
Levo: ???
Kekkonen: Ahti näki linnun puun oksalla, mutta ei heti tunnistanut sitä.
 Niinpä hän kysyi ruotsalaiselta turvamieheltä, joka oli siinä vieressä "Var er det bird?"
Siihen se turvamies sanoi että "Va sa ni?"

Ja silloin Ahti laukaisi...

Että silleen, kiitoksia seniori Ullalle tästä historiallisesta tuokiosta...
 

OULU SEUVUN LIIKENNESÄÄNNÖT (13.9.2013)

1 §
Jos joku mennee eelle, aja ohi.

2 §
Jos joku kärttää eelle, nii elä päästä.

3 §
Ku liikennevalo vaihtuu nokkas eessä vihiriästä keltaseks, nii kiihytä.
 Kyllä nää kerkiät.

4 §
 Ku jalankulukija tullee eesä suojatielle, nii lissää vauhtia.
 Ei se sitte tuu.

5 §
Mutta jos kuiteski tullee, nii polokase kaasu pohojaan.
 Eipähä jää kitumaan.

6 §
Säästä aina vilikkua.

7 §
Elä missää nimesä vilikuta liikenneympyräsä.
Jos vilikutat, nii vilikuta vasemmalle.
Joutaa ne pölijät arvaillemmaa ajosuuntias.

8 §
Oo varovaine tungosaikaa, ettei kännykkä lipsaha korvalliselta.

9 §
Ku joku yrittää rampilta Pohojantielle, elä tee tillaa.
 Se on kuitenki joku pölijä.

10 §
Jos tahot ajjaa rauhasa, nii läheppä paanalle sillon ku kaikki muukki tappaa liikkua.

11 §
Jos jonku auto mennee rikki ja pysähtyy eessäs,
 nii tööttää ja raivua ittekseks niin kaua, että saat laakin tai muun syvänrookauksen.

 

Rovaniemen polttaminen 1944, totuus... (11.8.2013)

Historiauutisissamme 12.8.2013 kommentoimme Rovaniemen polttamista vuonna 1944,
mutta Fingerpori tietää erilaisen totuuden:

 

Näin ne Lieksalaiset (11.8.2013)

Tuo pieni kaupunki Itä-Suomessa, Lieksa, kätkee joukon melkomoisia filosofeja.
Tässä näytteitä yhden heistä, Askon, pohdinnoista:
 

Muistattehan te varmaan melkein kaikki (ainakin hiukan aikuisemmat),
että oli tuossa mennävuosina semmoinen kattilasarja myynnissä kuin Matti & Maija.
Nyt on tullut myyntiin moderni keittiöveitsisarja, nimeltään
Matti & Mervi.

* * *

Älä koskaan aloita mietelausetta kieltosanalla!

* * *

- Miksi naisilla on yksi kromosomi enemmän kuin lehmillä?
- Etteivät ne tiskatessa paskantaisi lattialle!
(varmana emme nauraneet kuullessamme tämän, uskokaa pois, varmana emme! Toimitus)

* * *

- Nyt on selvinnyt, miksi Lieksan Sokoksella haisee ...
- No ??
- Siellähän on seinällä selitys tosi rehellisessä kyltissä: "Emme vaihda alusvaatteita"


Kiitoksia lukijallemme Askolle Lieksasta, pokkaa UJ

 

 

 

Mato-Puavolle sattunutta (1.4.2013)

Lieksassa vaikutti 1950-luvulla hyvin erikoislaatuinen lääkäri, Paavo Vilkala.
 Hänen sattumuksistaan on kirjoitettu tänne klubin sivuille myös toteen pohjautuva palindromi, joka löytyy täältä. Kannattaa varmaankin lukaista ensiksi...
Mutta nyt näihin uussin "suakkunoihin":


Kerran mualiman aikkaan ol Mato-Puavon odotushuoneeseen Pielisentielle tullu vanaha mummo,
 jolla ol sinkkiämpär mukanaa.
 Tämä sen tautta,  koska ol samalla reissulla "kylille" jo raatakaupasa kääny enne liäkärille tulova.
Vilkala kohotti tummanpuhuvvii kulmijjaa, kahto mummoon päi ja totes vuan jotta:
 "Lypsyllekkö lienee menossa ja vissiin seuraavaksi lehmän kulettaavat tänne."

* * *

Kerralla toisella oli sattunna pelekästtään vanahoja immeissii Vilkalan vastaanoton outushuoneeseen.
Mato-Puavo aukas ovesa,
 kahtoo muljautti lasiesa yli mummoja ja ukkoja ja tokas jotta:
"Kuolintodistustakos te olette tulleet hakemaan?"

 

Pidennys liian lyhyeen lomaan ja filosofisia pohdintoja (16.3.2013)

Tästä keksinnöstä meidän pitäisi antaa ystävällemme Jorille jokin palkinto,
 tämmöisiä kun oli mennyt keksaisemaan, vai mitä tuumaatte:

"Jos lomasi tuntuu liian lyhyeltä, ei hätiä mitiä!
Ota vaan anoppikin mukaan lomareissulle,
niin matka kyllä tuntuu vähintäänkin ikuisuudelta!"

* * *

Kaksi kaverusta Tumpolasta lähtee vaellusreissulle Kuusamon kuuluisalle Karhunkierrokselle
 ja heistä toinen, se vähemmän fiksu kysäisee:
Mitäs sie muuten sanoisit siihen, jos karhu tulis meitä vastaan täällä
 ja sitten se sinut söis?
Suuttuisitko?

Kiitoksia Jorille molemmista vitseistä, pokkuroi UJ

 

Jotakin kaunista sanottavaa (16.3.2013)

”Kaksi veljestä, Pentti ja Rauno, piti seutukuntaa ikeessään kymmeniä vuosia.
He viettivät sangen kyseenalaista elämää lähinnä muita kyläläisiä kiusaten.
 Veljekset olivat itsekeskeisiä, rahanahneita, ilkeämielisiä ja suvaitsemattomia lurjuksia,
pahinta mahdollista roskasakkia.
 Sitten ihan yllättäen Rauno sai vakavan keuhkotaudin ja kuoli.
 Hänen veljensä Penttiä alkoi mietityttää,
mahtaisiko heidän kiusaamakseen muutaman kerran jo joutunut paikallinen pastori suostua laisinkaan siunaamaan Raunoa haudan lepoon.
Niinpä hän kautta rantain meni pastorin puheille ja sanoi:
"Taitaa se tuo kirkon kattokin tarvita jo paikkausta ja paanujen uusintaa.
Jos siis vain pastori olisi ystävällinen ja sanoisi veljestäni hautajaisissa jotain kaunista, vaikkapa niin, että veljeni olisi ollut pyhimys.
Silloin kirkon rahasto voisi saada melkomoisen lahjoituksen, kuka ties..."

Pastoria moisen pupun kertominen suututti pahemman kerran, mutta toisaalta, katto kyllä tarvitsisi uusia paanuja, ettei vallan piloille menisi.
 Niinpä pastori laati muistopuheen:
 ”rakas seurakuntani.
 Minun on kerrottava teille totuus.
 Tämä mies, joka juuri keuhkotautiin kuoli, oli valehtelija, öykkäri, huijari ja varas.
Hän ryösti leskiltä rovot ja lapsosilta lelut ja joskus vain viinanhimoaan tyydyttääkseen.
 Mutta veljeensä verrattuna hän oli kyllä pyhimys."


 

Paikallinen murre olisi hyvä tuntea (13.3.2013)

Mies Lapin jänkhältä, Aslak, ja melkomoiselta pukupelleltä alkujaan vaikuttanut heppu Helsingistä, oikein pankkipomo, hiihtelivät tunturissa joskus 1960-luvun alkuvuosina.
 Lantalainen oli pyytänyt opastusta yli 30 kilometrin päässä sijaitsevalle eräkämpälle,
 tiettömän taipaleen päähän.
 Matkaa oli taitettu varmaankin siinä tunteroinen, ehkä jo vähän toistakin, kun lantalaiselta alkoivat ryynit huveta hihasta; uupumus uhkasi ihan iskeä.
Niinpä herra Helsingistä alkoi pyydellä kovaan ääneen: Hei sinä siellä! Huilataan!
Ja mitä vielä, huudon kuultuaan Lapin mies vain lisäsi vauhtia.
Pukupelle ei uskaltanut jäädä jälkeenkään, kun pelkäsi pyryttävän lumen hävittävän jäljet ja kuolon korjaavan,
joten hänkin lisäsi vauhtia ja koetti kaikkensa pysyäkseen perässä.
Kun noin 2/3 matkasta oli taitettu, pankkipomo uskaltautui pyytämään uudestaan:
Voitaisko me mitenkään? Hei, huilataan!
No voi paremman kerran. Lapin äijä kohotti sauvojaan, sylkäisi rukkasiinsa ja paransi vauhtia.
Ja Helsingin herran oli seurattava, muuten kuolo korjaisi eksyneen.
Lopulta parivaljakko saapui kämpälle, jossa Aslakkia odotteli vaimo huolestuneen näköisenä; olihan Aslak melko nääntyneen näköinen.
Vaimo kysyi, mistä moinen ilme.
Siihen Aslak. En olisi ikinä uskonut tuosta pukupellestä, mutta koko ajan se vain huuteli "nopeammin, nopeammin!"

(huilata= juosta, juosta nopeammin). Kiitoksia uudelle jäsenellemme, Antille, pohjoisen poikain kaskusta. UJ

 

Näin naistenpäivänä (8.3.2013)
- Happened at an International women's day -

Näin kansainvälisenä naistenpäivänä tämän palstan pitäjä, vaikkakin luulee olevansa jonkun sortin mies, on saanut useita naistenpäivätoivotuksia hyviltä ystäviltään.
Näin myös seuraavat kaksi tarinaa, jotka sain ystävältäni Aulilta:

 No voihan rähmä!
Nyt tiedän, mistä pahuksesta nuo jenkkakahvani tulevat!
Kun käyn suihkussa,
 käytän aina shampoopullojen loput vartaloni pesemiseen.
Tänään kuitenkin tajusin lukaista pullon kyljessä ollutta tuoteselostetta,
ja siinähän se seisoi:
"lisää paksuutta ja volyymiä."
No voihan vimpelin veto! Tästä eteenpäin käytän suihkussa vain astianpesuainetta.
 Siinä pullossa kun lukee:
"...poistaa itsepintaisemman ja pinttyneimmänkin rasvan."

* * *

Nainen saapui terveyskeskukseen ikävän asfaltti-ihottuman takia.
Minkä ikäinen olette? kysyi vastaanottoavustaja.
Silloin nainen muuttui mietteliään näköiseksi ja virkkoi:
Hetkinen, minun täytyy oikein laskea.
 Olin 20 kun menin naimisiin ja mieheni oli tuolloin 30.
 Hän täyttää pian 60, eli on kaksi kertaa vanhempi kuin silloin.
 Eli minä olen nyt 40-vuotias!

* * * * * *

And the same in English, please!

What an idiot I have been!
Now
I know from where those damn Love Handles come!
When I go
to the shower,
I always use the rest of my shampoo bottles to wash my body.
Today, however, I finally read the tiny text on the side of the bottle,
There it stood:
"...gives more thickness and volume."
O dear honey bee! From now on I use only dishwasher detergent to wash my body.
Because in that bottle there is a text:
"... removes even the most stubborn grease."

* * *

A woman came to the health center because of a nasty asphalt rash.
How old are you? asked the desk assistant.
The woman became thoughtful and said:
Wait a minute, I need to calculate correctly.
I was 20 when I got married and my husband at the time was 30.
He soon meets the 60, so he is twice as old as that time.
So, I must be now 40
years!

Kiitokset Urho Aulille kivoista naistenpäiväjutuista, kiittelee UJ

 

Junan piletti (2.3.2013)

Entiseen mualimanaikaan, tässä tapauksessa 1950-luvulla, kun junat vielä kulkivat pakkasessa, lumipyryssä, syyslehtien päällä ja helteelläkin,
 paikallisliikennettä ja pitempiäkin matkoja taitettiin höyryveturilla. Vaikkapa alla olevan kuvan mukaisella...
Höyryveturi, JR-Studion kuva-arkisto

Kuva: Höyryveturi, semmoinen kapearaiteinen, tulossa asemalle
(Photo: Kunniamme Päivät -museon kuvagalleria, Juha Räty/JR-Studio, kuva suurenee klikkaamalla)

No eräässä junassa Lieksan ja Joensuun välillä istuivat vanha hampaaton maalaiseukko, äiti ja poika kapealla puisella junan penkillä.
Vaunuun saapui koppalakkinen konduktööri tarkastelemaan ja leimaamaan junalippuja.
Seurueen luo päästyään ja pojan lipun nähtyään konnari tokaisi:
 Ei kuulkkaas nyt, tuo poeka ei sua puolella piletillä matkustoo.
Siihen pojan äiti: Mutta ei tuo meijän poeka oo vielä kahtatoista vuotta vanaha, sillon ikkee vuan kymmene...
Konduktööri tokaisi ärtyneenä:  Johan tuollon pitkät housuttii, mittee höpäjät!
Siihen pojan äiti tokaisi:  Jos se siitä ois kiini, nii minunnii pitäs suaha matkusttoo pelekällä puolella piletillä.
Silloin hampaaton eukko karautti kurkkuaan, sylkäisi mällin lattialle ja tokaisi:  Ja miun ilimatteeks!

Että silleen junilla aikoinaan mentiin, tuumaa UJ

 

Olematon kylä (11.12.2012)

Suomalainen kaukopartio on lähetetty linjojen taakse tiedustelemaan ja tuhoa tekemään.
 Erään kukkulan juurella partionjohtaja käskee porukan nuorimman menemään kukkulan huipulle ja tähystämään näkymät.
 Palatessaan nuori mies tuumaa: No voi pahus, siellä on kylä jota ei ole kartoissa ollenkaan!

Siihen tuumaa ryhmänjohtajana toimiva vanhempi kersantti:
 Poikaseni, sitä vartenhan me olemme täällä, huomenaamulla kartta pitää taas paikkaansa..

Kiitokset noviisi Pekalle mehevästä sotatarinasta, kumartelee UJ

 

Paiholan lipputanko (2.10.2012)

1950-luvulla Pohjois-Karjalassa oli Paihola-niminen psykiatrinen sairaala,"mielisairaala", niin kuin sitä tuolloin kutsuttiin.
Tarinamme sijoittuu sinne...

Paiholan pihassa oli oikein komea ja korkea valkoinen lipputanko, jonka päässä olevassa hopean värisessä
 nupissa oli huomattavissa pieni valkoinen "lappu".
Sekös se parantolan potilaita kismitti, että mikäs lappu se siellä nupissa oikein on.
Arvailtiin vaikka mitä lapun tarkoituksesta, yrittipä joku muutamaan kertaan kiikarillakin lappua lukea,
 mutta turhaan!

Sitten eräänä tavallista rauhallisempana elokuun iltana Meriläisen Kustaalla keitti yli;
 nyt on saatava salaperäisen lapun sisältö selville!
Kustaa hiipi parin kaverinsa kanssa Paiholan pihalle,
pani kaverit vahtimaan mahdollisesti pihalle tulevia hoitajia,
sylkäisi kämmeniinsä ja alkoi kiivetä lipputankoon.

Olipas se tanko liukas kiivetä! Ei meinannut matka millään lyhetä; olihan salolla mittaa komiat 12 metriä.
Lopulta monet ähkyn, puhkun ja melkein lipeämisen jälkeen Kustaa pääsi kuin pääsikin nupille asti,
otti yöpukunsa vyötärön kuminauhan alle pujottamansa taskulampun varovasti esille,
sytytti sen ja suuntasi kellertävän valokeilan nuppiin ja siinä olevaan likaantuneeseen ja vettyneeseen lappuun!

Lapussa seisoi melko isoin kirjaimin:
"Lipputanko loppuu tähän."

Kiitokset seniori Ullalle mukavasta tarinasta, kumartelee UJ

 

Lieksalainen perspörskä (13.9.2012)

Tämän tarinan kuulin jo vuosikymmeniä sitten hyvältä ystävältäni Lealta (85 vuotta), joka tarinan aikoihin asui itsekin Lieksassa:

Yhteen kauppalan vähän hienommista taloista tuli joskus 1960-luvun alussa kiertävä kalakauppias,
 jollaisia tuollakin paikkakunnalla siihen maailman aikaan aina silloin tällöin kohdalle sattui.
Elantonsa pitimiksi piti ihmisen keksiä itselleen töitä, kun ei tuolloin kunnan elättinä olo oikein leiville lyönyt eikä raavas mies työttömyyttä olisi voinut muutenkaan hyväksyä.
 Ja kunnioitettava ruumiillinen ammattihan se toki olikin, ei siinä mitään.

No, tämä kalakauppias, joka liikuskeli vanhalla ja melkein puhki ruostuneella,
 mutta muuten aika tyylikkäällä vuoden 1951-mallisella VW Kastenwagen T1-pakettiautolla,
 karautti siis tämän hienon, valkoiseksi maalatun omakotitalon pihaan ihan kauppalan keskustan tuntumassa,
 astui pihalle ja meni koputtelemaan talon ovelle.

Kotvasen kuluttua ovea saapui avaamaan hienossa leningissä ja korkokengissä fiini rouvasihminen,
 jolloin kalakauppias karautti kurkkuaan ja kysäisi:
 - Mitänkähhään se ois, osttaako se talon emäntä kommeita ja tuorreita kaloja,
 tuolla ne melekkei porskkii hurrauttaat meikäläisen pakettiaaton takakontissa?

 Rouva nosti nokkaansa, sipaisi essuaan ja ärähti: - Johan nyt, minä mikään talon emäntä ole, minä olen kuulkaas oikia insnörskä!

 Kalakauppias totesi rauhallisesti siihen: - Ou ihan rauhassa vaekka ite perspörskä, vuan virka jo jotta halluukko sinä niitä kaloja ostoo!

Kiitokset Lealle Lieksalaisesta tositarinasta, kumartelee UJ

Kalavillen pakettiauto, JR-Studion kuvakokoelma
Kuva: Kalakauppiaan auto
(Photo: Kunniamme Päivät -museon kuvagalleria, Juha Räty)
(Kuva suurenee klikkaamalla)

 

Törmän Alpiinin surusaaga (13.9.2012)

Törmän Alpiini oli hauska mies. Hänellä oli hymy herkässä.
 Kun hän ilmestyi työmaalle muuttui henkinen ilmasto hetkessä pilvisestä päivänpaisteiseksi.
 Hän oli hyvätuulen tuoja.

Kaikkein yllätykseksi yhtenä aamuna Alpiini tuli töihin apeilla mielin, allapäin.
 Mitä nyt? Kaverien katseet kysyivät. Odotettiin selitystä, turhaan.
 Alpiinin suu pysyi tiukkana viivana ja muodon murheellisuutta säestivät hiljaiset huokaukset.

Lopulta muuan uteliaimmista menetti malttinsa ja kysyi:
 - Mitäs sulle on sattunu, ku sie olet nuin suruissasti?
 Alpiini huokaili ja hunteerasi. Silmäluonta kiersi pieni pune ja vähäinen itkun kare.

 Lopulta hänen sisäinen vastustuksensa murtui ja hän ryhtyi kertomaan:
 - Minua surettaa se, ku mie sanoin Maijule pahasti.
 - Niin?
 - Met olema olheet Maijun kanss kolmekymmentäkolme vuotta naimisissa,
 enkä mie ole koskhan ennen pahhaa sannaa sanonu.
 - Mitäs sie sanoit Maijule?

- No mie pörrö menin ja sanoin:
 Rakas vaimo! Älä tykkää huonoa, mutta saattaa olla niin,
 että mieki olen joskus jossaki pikku asiassa oikiassa!

Kiitokset Joukolle vinkistä (Oiva Arvola, Selvännäkijän saagat, 1990), pokkaa UJ

 

Vitsejä sotavuosilta 2 (19.7.2012)

Oli vuosi 1942 ja Karjalan Kannaksen seuduilla oltiin.
Venäläinen joukko-osasto hiipi hiljaa yössä kohden arvioituja suomalaisten varustuksia.
Silloin kuului yöstä huuto läheisen ryteikön takaa:
- Yks suomalaine vasttoo ainaski kymmentä ryssee!
Venakkojen komentaja Mihail Urzinov hymähti ja lähetti välittömästi kymmenen erikoismiestä ottamaan selvää huutajasta. Kuului muutama sarjatuliaseen papatus ja pari yksittäistä laukausta.
Sen jälkeen syvä hiljaisuus, jonka rikkoi yht'äkkiä uusi huuto, murteellisella venäjällä:
- Один из финских эквивалентно 50 русских
(Yksi suomalainen vastaa viittäkymmentä venäläistä, toimituksen käännös)!
Raivostuneena Urzinov lähetti siis viidenkymmenen miehen valiojoukon tekemään selvää huonoa venäjää huutelevasta vihollisestaan.
Nyt kuului taas Suomi-konepistoolin pahaenteistä papatusta, lyhyitä sarjoja ja yksittäisiä laukauksia, noin minuutin ajan.
Ja taas täysi hiljaisuus. Kunnes suomeksi huudettuna kaikuu hiljaisuudessa:
- Yks suomalaine vasttoo ainaski sattoo ryssee!
Välittämättä enää mistään vihanvimmoissaan oleva komentaja Urzinov lähetti kaikki loput miehensä, 112 kaiken kokenutta taistelijaa, huutajaa nujertamaan.
Ryteiköstä alkoi kuulua julmettuja taistelun ääniä, konepistoolin räikeää papatusta, sotilaskiväärin pauketta, pistoolien vaimeita paukahduksia ja käsirysyn ääntä.
Taas täydellinen hiljaisuus, jonka rikkoo jonkin ajan kuluttua oksien ritinä ja huohotus.
Yksi pahasti haavoittunut suikkalakki raahautui ryömien komentajansa eteen ja sihahti:
- Herra komentaja, se oli ansa. Se pahuksen suomalainen huutelija valehteli meille päin naamaa. Niitä olikin siellä kaksi!

 

Varpaisjärveläinen (Savosta) sananlasku kesän sateista (18.7.2012)

Kun sataa, niin kuin on tänä kesänä satanut, runsaanpuoleisesti, ihmiset yleensä näkevät asian negatiivisena.
Mutta asioilla on yleensä toinenkin puolensa, vai miten voisi luonnehtia noviisimme Teemun kertomaa savolaista sananlaskua:

- Tällainen sade on vaan hyväksi meidän perunoille...
ja naapurin niittokuiville heinille! 

Kiitokset Teemulle kansanperinnekaskusta, pokkailee UJ

 

Huippumieskokin kesäkuulumisia (16.7.2012)

Kun mies valmistaa ruokaa grillaamalla, tapahtuu seuraavaa:

1. Nainen käy kaupassa.

2. Nainen valmistaa salaatin, lisukkeet ja jälkiruuan.

3. Nainen valmistelee lihan grillausta varten, laittaa sen tarjottimelle tarvittavien ruuanlaittovälineiden kanssa ja vie sen miehelle, joka hengailee grillin luona juoden olutta.

4. Mies asettaa lihan grilliin.

5. Nainen menee sisälle kattamaan pöydän ja tarkistamaan lisukkeiden tilanteen.

6. Nainen tulee ulos kertomaan miehelle, että liha palaa.

7. Mies ottaa lihan grillistä ja ojentaa sen naiselle.

8. Nainen asettelee ruuan lautasille ja kantaa ne pöytään.

9. Ruokailun jälkeen nainen siivoaa pöydän ja tiskaa.

10. Mies kysyy naiselta oliko mukava saada vapaata kokkauksesta. Ja, nähdessään naisen ärsyyntyneen ilmeen, ajattelee mielessään, ettei joillekin naisille vaan mikään riitä.


Ennen kuin miespuoliset lukijamme tappavat palstan ylläpitäjän, kiitän Urho Aulia hauskasta mieskokkiartikkelista :D UJ

 

Ruotsin armeijan oppitunnilla kuultua (15.7.2012)
- Our dear western neighbourn and it's military force -

Vääpeli: Miten vihollista voi hämätä ?
Alokas: Herra vääpeli, esimerkiksi kun panokset loppuvat, niin jatketaan
ampumista, niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Vääpeli: Hyvä, oikein, entä miten estäisitte vihollista käyttämästä
maan rautateitä?

Alokas: Polttaisin kaikki matkaliput, herra vääpeli

Sergeant major: Do you know how to fool the enemy?
Rookie: Sir, for example, when the ammunition runs out we just continue shooting, as if nothing had happened, sir!
Sergeant major: Exellent, but how you could prevent our enemy to use our exellent railroad system?
Rookie: Sir, I could burn all the tickets, sir!

Kiitokset toiselle Urho Juhalle tästä sotilaspoliittisesta katsauksesta, pokkaa UJ

Sitaatteja, jotka passaavat tähän(kin) hetkeen (17.6.2012)

Jokainen lukija saa itse päättää, mihin tämän päivän tilanteeseen tai tilanteisiin seuraavat menneen ajan sitaatit sopivat tai eivät sovi. Vinkkeinä, jos sellaisia tarvinnette, voisivat olla vaikka eurokriisi, Kreikan tilanne, onnistunut yrityksen johtaminen, poliittiset lupaukset, erään naapurimaamme poliittinen ja/tai sotilaallinen johto tms. Keksikää ihan itse...

Demokratiassa on valtiollisena järjestelmänä pysyvä vika.
 Siinä myös idiootit saavat äänestää.
 Diktatuurissa idiootit eivät äänestä.
 He ovat vallassa.
 
Jari Tervo

* * *

Menoja ja etuuksia emme halua missään nimessä leikata.
 Kaikkein heikoimmissa asemassa olevat kärsivät jo muutenkin eniten heikoista ajoista.
Jyrki Katainen 23.1.2009

Tällä hetkellä näyttää siltä, että emme tule selviytymään ilman veronkorotuksia tai menoleikkauksia.
Jyrki Katainen 21.3.2009

* * *

Vaikka nyt meneekin huonosti, tulevaisuudessa menee vielä huonommin.
Mauno Koivisto

* * *

Sillä joka auttaa on myös oikeus arvostella.
Abraham Lincoln

* * *

Vuonna 2010 Nokia maksoi Suomeen veroja 1,5 miljoonaa,
 kolme vuotta aikaisemmin melkein tuhatkertaisesti 1,3 miljardia.
Satu Hassi

* * *

Ei se lapsi ikinä itse kävele, jota aina talutetaan.
Suomalainen sananlasku

 

Sormuksista sen näkee (13.5.2012)
- rings will tell you everything -

- Yhteiselon kolme vaihetta näkee kuulemma morsiamen sormuksista, sanotaan.
- Siis miten muka?
- Katsos, se ensimmäinen sormus naisen sormessa on englanniksi engagement ring, kihlasormus.
- No juu??
- Ja se seuraava on sitten se wedding ring, vihkisormus.
- Juu, mutta sinähän sanoit että kolme vaihetta??
- No kun ne molemmat ovat naisen sormessa, se alkaa sitten sille aviomiehelle se suffe..ring !

And now the same in english, please:

- You can see all three states of coexistence from woman's rings, they say.
- No way, how?
- At first, woman gets her engagement ring, you see.
- Ok...?
- Then she gets her wedding ring.
- Yeah, but you said three..
- Well, well, when a lady has both rings in her hand, it is going to start that suffe ring for her husband !

Kiitokset noviisi Jorille tästä äitienpäiväkaskusta, pokkaa UJ

 

Vitsi entisestä Neuvostoliitosta (29.4.2012)

Elettiin vuotta 1955 itäisessä naapurissamme, Nikita Hruštšovin aikaa.
Moskovassa joka ikinen aamu, kesät talvet, tuli muuan mies lehtikioskille, tervehti myyjää ja osti Pravdan.
Etusivua vilkaistuaan hän aina heitti lehden avaamattomana roskiin.
 Lopulta pari vuotta asiakkaansa touhuja seurattuaan myyjä tuli niin uteliaaksi, että hänen oli pakko kysäistä:
- Anteeksi, te ostatte aina Pravdan mutta heitätte sen pois edes avaamatta sitä. Miksi ihmeessä ?
- Minua kiinnostaa vain etusivu, mies vastasi.
- Odotan näet yhtä kuolinilmoitusta.
- Eihän kuolinilmoituksia panna etusivulle, myyjä ihmetteli.
- Tämä kyllä pannaan, uskokaa minua, mies tuumasi, heitti jällen Pravdansa roskakoriin ja marssi pois.

UJ

 

Tarviiks halkoi? (6.3.2012)

Oli maaliskuinen iltapäivä mitä parhaimmillaan kun rintamamiestalon ovikello soi.
Talon isäntä meni avaamaan ulko-ovea ja löysi entuudestaan tuntemattoman miehen odottelemassa ovella.
Mies katsahti isäntää lippalakkinsa lipan alta ja kysäisi:
- Hai, tarviiks sie halkoi? Kun mul olis tossa ulkona polle ja reessä...
Enempää ei mies kerinnyt asiaansa esittää, kun isäntä sanoa paukautti pikkasen hermostuneena kovaan ääneen:
- En tarvitse halkoja! Turha tulla siitä enää ovikelloa soittelemaan!
Isäntä vetäisi oven miehen nenän edestä kiinni.
Seuraavana aamuna talon isäntä oli lähdössä töihin siinä klo 7.30 ja astui ulos. Hän hieraisi silmiään;
pihalla oli enää muutama koivuklapi enää siinä paikassa missä halkopino oli aikaisemmin sijainnut!
Ja yhteen klapiin oli laitettu lappu, jossa luki:
- Kiitti sulle rehti isäntä! Mie otankii sit sulta noita halkoi, jos sie et niitä kerra taho!
Akka ja pennut on kans kiitokse sul velekaa!

Kiitokset seniori Ullalle tästä wanhan kansan kaskusta, pokkaa UJ!

 

Mietteitä Urho Aulilta (25.2.2012)

Muut meni yli, Muhammed ali.
Muut löi swingin, Vladimir putin.
Muut otti taksin, John lennon.
Muut valitsi kaidan tien, Lea laveen.
Muut oli kasvot kameraan päin, Markus selin.
Muut sai töitä, Teuvo loman.
Muut oli outoja, Eppu normaali.
Muut oli ankkoja, Riki sorsa.
Muut halus Eevan, Kofi annan.
Muut oli harakoita, Kaisa varis.
Muut piti näpit kurissa, Pekka kouri.
Muut kesti, Jerry lewis.
Muut oli leppäkerttuja, Wilson kirwa.

:D UJ
 

Urho Aulin kuulumisia (18.1.2012)

Puolustusasianajaja meni tapaamaan tutkintavankeudessa olevaa asiakastaan.
- Minulla on hyviä ja huonoja uutisia.
- No, kerro ensin huonot.
- Verinäytteesi DNA on sama kuin murhapaikalta otetussa hiuksessa. Tietää valitettavasti elinkautista.
- Ai himpura. Noo, entäs se hyvä?
- Kolesteroliarvosi ovat paranemaan päin.

* * *
- Enoni yritti rakentaa uuden auton. Hän otti Cadillacin renkaat, Fordin jäähdyttäjän ja Volvon korin.
- Mikä oli tulos?
- Kaksi vuotta vankeutta.

* * *
Mies oli käymässä Italiassa. Hotellilaskun saatuaan hän syleili isäntää. Tämä oli tietysti asiasta hiukan ihmeissään.
- Niin, syleilin teitä jäähyväisiksi. Laskusta huomaan, etten tule tänne toista kertaa.
* * *
Miksi psykiatrit kehottavat kiireisiä ja stressaantuneita vanhempia viettämään enemmän aikaa lastensa kanssa?
- Näin he varmistavat, että heidän ammattikuntaansa tarvitaan vielä seuraavienkin sukupolvien aikana.
* * *
- Isoäiti oli oikeassa sanoessaan ettei minun pitäisi käydä yökerhossa, koska siellä saattaisi nähdä sellaista, mitä minun ei pitäisi nähdä, kertoi Leena miehelleen.
- No, mitä sinä näit siellä?
- Isoäidin.


Lisää mietteitä Lieksasta (23.12.2011)

Lieksan toimituksen iltakahvipöydästä siepattua:

Vanheneminen on ainoa tapa elää kauemmin!

Olen löytänyt huolettoman vanhuuden kaavan. Se on EMUS!
????
Ellet Muista, Unohda Se!

Sitä tietää tulleensa vanhaksi,
 kun kynttilät maksavat enemmän kuin kakku.

Joskus aiemmin luulin olevani täydellinen,
mutta sitten huomasin,
että minulta puuttuu heikkoudet.
Joten en olekaan täydellinen!?

Mummo ja vaari pelasivat jalkapalloa.
Vaari hävisi.
Etsinnät jatkuvat yhä...

Satutitteko itsenne pudotessanne katolta?
En olenkaan. Minuun sattui vasta sitten, kun tulin maahan...

Millainen on moskovalainen hissi?
???
Tsetseeni painaa nappia ja kahdeksan kerrosta tulee alas!

Kiitokset Askolle näistäkin mielenylentäjistä, pokkaa UJ!

 

Jouluista tietovisailua Lieksasta (23.12.2011)

Lieksan toimituksemme tiloissa sijaitsevan kahvipöydän ääressä tänään kuultua:

K 1: Mitä ero on radiolla, televisiolla ja palkankorotuksella?

V 1: Radiota voi kuulla,
televisiota voi nähdä,
mutta palkankorotusta ei näy eikä kuulu!

* * *

K 2: Ketkä olivat skotlantilaisten esi-isiä?

V 2: Förskotit

Kiitokset Markolle ja Askolle kaskuista!

 

Poliisi Sirainen (11.12.2011)

Lieksassa 1970-luvulla eräällä naishenkilöllä, kutsutaan häntä nyt sitten Leaksi, oli puhelinnumero, joka oli yhtä numeroa vaille sama kuin paikallisella poliisilaitoksella.
Ja nyt oli lauantai-ilta ja kello raksutteli pian puoltayötä. Ja puhelin siis soi:
Lea: Halloo?
Miesääni: Onks Siraista näkyny siell tännään?
Lea: Täällä ei ole ketään Siraista.
Uusi soitto ja toinen miesääni: Onks se Siraine paikalla?
Lea: Täällä ei kyllä asu ketään Siraista!
Taas uusi soitto ja tällä kertaa nainen tiedustelee: Oliskos Siraine tavattavissa?
Lea: Täällä ei kuulkaas ole ketään Siraista!
Ja taas soitto ja jälleen uusi miesääni: Terve miehheen, täällä Sirainen! Onks mua kyselty? Oun ollunna keikalla tiällä Partalanmäjellä yhtä viinatrokarrii hajeskelemassa ja puhelimen tavottamattomissa.

Kiitokset seniori Ullalle ja tapahtuman päähenkilö Lealle juttuvinkistä, kiittää UJ

 

Kiinnostava tieto (11.12.2011)

Lauantai-iltana klo 22.34:
020202: Miten voin auttaa?
Nyyhkyttävä ja sammaltava miesääni: Antheeks, hik, mutha millon Phorin Isholinnankaddun viinakauppa, huh, avataan?
020202: Maanantaiaamuna kello 10.00.
Miesääni uudestaan yhä pahemmin nyyhkyttäen ja sammaltaen: Shiis millon she viinhakauppa oikhein avathaan?
020202: Kuten jo äsken sanoin, maanantaina aamulla kello 10.00.
Nyt jo lähes hysteerinen miesääni: Mithä, millon she shiiiis avathaan?
020202: Kuulkaahan, se avataan klo 10.00 maanantaiaamuna, mutta tuskin teitä sinne päästetään tuossa kunnossa.
Soperteleva ja nyyhkyttävä miesääni: En minä shinne ole mennoshakaan, haluan vhain phäästä täältä pois!

Sydämelliset kiitokset seniori Ullalle, pokkaa UJ

 

Miksi olemme aina niin väsyneitä (20.11.2011)

Miksi olemme aina niin väsyneitä?
 Olemme tottuneet laittamaan syysväsymyksemme milloin veren alhaisen rautapitoisuuden, vitamiinien puutteen, laihduttamisen tai monen muun asian syyksi.
 Nyt olen kuitenkin löytänyt todellisen syyn.
 Olen väsynyt, koska olen ylityöllistetty!
 Katsohan; maamme asukasluku on noin 5,4 miljoonaa, joista 2,3 miljoonaa on eläkkeellä.
 Jäljelle jää 3,1 miljoonaa, joiden pitää...
... tehdä työtä.
 Maassamme on 1,9 miljoonaa koulutettavaa, joten jää 1,2 miljoonaa, joiden on tehtävä työ.
 Erilaisissa hallinnollisissa tehtävissä on 760 000 henkilöä, joten jää 440 000, joiden pitää tehdä työ.
 Armeijan palveluksessa on 93 000 henkilöä, joten jää 347 000, joiden on tehtävä työ.
 Työttömänä on 300 000 henkilöä, joten jää 47 000, joiden on tehtävä työ.
 Sairaaloissa on hoidettavana 43 000 henkilöä, joten jää 4000 henkilöä, joiden on tehtävä työ.
 Maamme vankiloihin on suljettuna 3998 henkilöä, joten jää vain kaksi henkilöä, joiden on tehtävä työ.
 Sinä ja minä!
 Ja sinä se vaan istut siellä vitsejä lukemassa!

Sydämelliset kiitokset Veskulle, pokkaa UJ

 

Moposyyni (20.11.2011)

Poliisipartio pysäytti tässä taannoin mopolla ajelevan nuorukaisen ja aloitti rakentavan keskustelun:

- Kiva mopo sulla siinä, mahtaakohan se olla ihan pikkuisen viritetty?

- Ei muuten ole!

- Saadaanko me sitten ajaa sillä noin niinku ja tarkistaa asia?

- Saanko mä sitt vastineeks kokeilla teidän poliisiautoa?

- Ei sulla kuule taida olla sitä auton ajokorttia...

- Eikä teillä kypärää...

Ja mopopoika huristeli paikalta poliisien harmiksi. Tapaus oli sitten tosi...
 

Papan kirkkokäynnit ja synninpäästö (8.11.2011)

Vanha Virtanen oli kuollut.
 Pappi piti muistopuhetta:
 - Hän ei ollut ahkera kirkossa kävijä, mutta...
 Silloin kuului ääni kirkon perältä:
 - Ei se olis nytkään kantamatta tullut.

***

 Jo paremman puolen elämästään ohittanut rouvashenkilö tekee kirkkoherralle tunnustuksen:
- Voi kiltti kirkkoherra, sanokaa te, onko se synti, kun minä istun peilin edessä ja ihailen, kuinka kaunis minä olen?
- Ei, rouva kiltti. Se ei ole synti. Se on erehdys.

Sydämelliset kiitokset taas Aulille, pokkaa UJ
 

Ryhdy kreikkalaisen kummiksi jo tänään! (8.11.2011)


Tue kreikkalaista - ryhdy kummiksi tänään!
Auta Kostasia, Dimitrosta ja Georgiosodupulopuolosia säilyttämään hyvinvointinsa kotona Kreikassa.
 He ovat nimittäin vaarassa:
- joutua maksamaan veroa
- joutua menemään töihin joka päivä
- joutua tekemään pidempää päivää kuin 9-15
- menettää 14 kuukausipalkkaansa vuodessa
- etteivät pääsekään eläkkeelle 50-vuotiaina 90 %:n palkkakertymällä!

Anna lahjasi jo tänään.
Tekstaa "Ouzo" numeroon 72 500
Viesti maksaa 1600 euroa + mahd. operaattorikulut.

Sydämelliset kiitokset Aulille UJ:ltä

Perheen maine (8.11.2011)

Sähköpostia arabi-opiskelijalta hänen isälleen:

"Rakas Isä,
Berliini on ihana kaupunki, ihmiset ovat ystävällisiä ja minä viihdyn täällä todella hyvin.
 Toki häpeän hiukan sitä, että ajan yliopistolle joka aamu aidolla Kulta-Ferrari 559GTB:lläni,
 kun kaikki professorini ja monet luokkatovereistani kulkevat junalla.

Terveisin poikasi Nasser"

 

Ja rakkaan isän vastaus pojalleen:

"Rakas Poikani,

20 miljoonaa USA dollaria on nyt laitettu tilillesi.
Ole ystävällinen äläkä nolaa perhettämme enää enempää. Mene ja osta myös sinä itsellesi juna.

Terveisin Isäsi"


Kiitokset Aulille tästäkin päivän piristäjästä pokkaa UJ

 

Mietteitä ja elämän tärkeimmät asiat (26.9.2011)

Ryppyjä syntyy vain sinne, missä on ollut hymy.

* * *

Tarina kalastajasta ja liikemiehestä

Eräs amerikkalainen liikemies lähti lääkärin määräyksestä lomalle pieneen meksikolaiseen rannikkokylään.
Ensimmäisen aamun kiireellinen puhelu toimistosta vei hänen yöunensa, ja hän käveli laiturille selvittelemään ajatuksiaan.
Eräs kalastaja oli juuri kiinnittänyt pienen veneensä laituriin, ja veneessä oli useita suuria keltaevätonnikaloja.
Mies kehui meksikolaisen kalojen hienoa laatua.
"Kauanko niiden pyytämiseen meni?" kysyi amerikkalainen.
"Ihan vähän aikaa", vastasi kalastaja hämmästyttävän hyvällä englannin kielellä.
"Mikset sitten jää pyytämään lisää kalaa?" kysyi amerikkalainen.
"Minulla on jo riittävästi perheeni elatukseen ja ystävillekin" sanoi meksikolainen lastatessaan kaloja koriin.
"Mutta... mitä sinä sitten teet loppuajan?

Meksikolainen katsahti ylös ja hymyili.
"Nukun pitkään, kalastan hiukan, leikin lasteni kanssa, vietän siestaa vaimoni Julian kanssa ja kävelen joka ilta kylälle, jossa siemailen viiniä ja soita kitaraa ystävien kanssa. Minulla on kovasti tekemistä, señor."
Amerikkalainen naurahti ja ojensi ryhtiään.
"Hyvä herra, minulla on liikkeenjohdon tutkinto Harvardista ja voin auttaa sinua. Sinun pitäisi kalastaa enemmän ja ostaa tienesteillä suurempi vene.
Ennen pitkää voit ostaa lisää veneitä ja lopulta omistaa kokonaisen kalastuslaivueen."
Hän jatkoi: "Sinun ei kannata myydä saalistasi välittäjille vaan suoraan kuluttajille, ja sitten voit ostaa oman säilyketehtaan. Voisit johtaa tuotantoa, valmistusta ja jakelua.
Sinun täytyisi tietysti muuttaa Maxico Cityyn ja myöhemmin Los Angelesiin ja lopulta ehkä New Yorkiin, jossa voisit johtaa yritystäsi ammattimaisesti."
Kalastaja kysyi: "Mutta señor, miten kauan tähän menisi?"
Ja amerikkalainen vastasi: "10-20 vuotta, korkeintaan 25."
"Mutta entä sitten, señor?"
Amerikkalainen sanoi nauraen: "Tässäpä onkin paras osuus. Kun aika on kypsä, voit järjestää osakeannin ja myydä koko yrityksen osakeannin ja rikastua. Ansaitsisit miljoonia."
"Miljoonia, señor?" Mitä sitten?"
"Sitten voisit jäädä eläkkeelle ja muuttaa pieneen rannikkokylään, voisit nukkua pitkään, kalastella hiukan, leikkiä lasten kanssa, viettää siestaa vaimosi kanssa ja kävellä iltasella kylälle siemailemaan viiniä ja soittamaan kitaraa ystäviesi kanssa..."

Tämä on ilmeisesti alunperin eteläamerikkalainen kansantarina.
 Tämä versio ja suomennos on kirjasta Timothy Ferriss:
4 tunnin työviikko
<http://clk.tradedoubler.com/click?p(6406)a(1899296)g(16139766)url(http://www.bookplus.fi/kirjat/ferriss%2c_timothy/4_tunnin_ty%C3%B6viikko-4233624)>.
 

Kiitokset Aulille elämänmyönteisestä mietteestä, teksti-TV:n uutisista ja viisaasta elämänohjeesta, pokkaa UJ

 

 

Demokratia se on aina oikeassa (19.7.2011)

Seuraavan tarinan kertoi Urho Heikille aktiivinen lukijamme Tomi, kiitokset juttuaiheesta siis Tomille. Tomin kertomassa tarinassa oli kolme nimeltä mainittua henkilöä, joten Tomi pyysi muuttamaan nimet intimiteettisyiden vuoksi. Kunnioittaen Tomin pyyntöä muutimme kaikki nimet ja kutsummekin nyt Urho Heikkiä nimellä Hessu ja Tomia nimellä Tommi. Ja lisäksi muutimme muutenkin koko tarinan...

1950-luvulla metsät myytiin siten, että metsäyhtiön mies kävi arvioimassa metsurien kaatamat puunrungot. Tällä kertaa metsureina olivat toimineet itse metsänomistajat, Ismo ja Aslak, Lapin poikia molemmat. Metsää oli kaadettu pokasahoin hehtaarikaupalla Kuusamon pohjoispuolella, ja hiki oli molemmilla virrannut viikko- ja kuukausikaupalla. Mutta kun se tuo metsäyhtiön kymppi, etelän mies Tuomo oli aivan selvästi mittauksissaan kallellaan tuonne metsäyhtiöön päin, niin uhkasi poikain tili jäädä oletettua pienemmäksi! Sekös se kaveruksia harmitti.

Kymppi Tuomo, parantaakseen välejään nyrpeisiin kaveruksiin, ehdotti, että vietettäisiin yksi viikonloppu kodalla kalastaen ja napanteria ottaen. Ja jokainen toisi mukanaan yhden pullon kirkasta. Ja niin tehtiinkin. Ensimmäisenä iltana Tuomo ehdotti, että juotaisiin hänen pullostaan, minkä kaverukset hyväksyivätkin. Onget heitettiin veteen, pullo korkattiin ja iltaa vietettiin, paistettiinpa siinä tulilla muutama saatu särki ja yksi haukikin. Ja mukavaa oli, pahimmat kaunat alkoivat haihtua...

Tuli sitten seuraava päivä ja se alkoi siinä pikku hiljaa painua iltaa kohden, jolloin Tuomo sanoi tällä kertaa, että tehtäisiin kuten eilen, mutta tällä kertaa korkattaisiin Ismon pullo. Silloin puuttui Aslak puheeseen ja sanoi:
- Eikköön tuo olis temokratian mukkaan meijän vuoro ehottoo!
 Minä ehotan, jotta tänä iltana jokhaine juop ihan vuan omasta pullostaa!

Ismo kannatti ehdotusta huudahtamalla:
- Jo vain juuvvaan!

Siihen Tuomo alistuneena ja hampaitaan kiristellen:
- Selevä, demokratia se on aina oikeassa, bksihfdx,!

 

Lisää Lieksassa kuultua (8.2.2011)

- Eipä se ketään haittaa,
jos pelaaja kesken jääkiekkopelin pieraisee,
yleisöhän voi aina tuulettaa!

* * *

- Jos olet kusessa korviasi myöten,
niin silloin on viisasta pitää suu visusti kiinni!

* * *

Ja jottei ensimmäisessä kaskussa ollut outo sana "pieru" jäisi kenellekään epäselväksi, tässä selitys:

"Pieru ns.Sprägäri (latinaksi flatus) on pahanhajuinen kemiallinen ase, jota esimerkiksi nisäkkäät tuottavat suuria määriä päivittäin. Pieru on eräänlainen paskan alkusoitto, joka on alunperin sävelletty aluksi suurelle "sinfonialle". Pierun tarkoituksena on saada ihmiset sekä muut nisäkkäät yökkimään. Pierujen tuhoisilta vaurioilta voidaan välttyä käyttämällä kaasunaamaria. On kuitenkin olemassa kananmunapieru, jolta edes kaasunaamari ei suojaa, vaan uhri tuupertuu tajuttomana maahan. Varo siis kananmunia syöneitä ihmisiä. Sama vaikutus tulee usein myös chilipähkinöiden ja banaanin jälkeen. Tosin chilipähkinöitä syöneen henkilön pieru ei pelkästään haise hirveälle, vaan polttaa ison reiän housuihin ja huonolla tuurilla takana seisovalle ihmiselle kolmannen asteen palovamman." (Lähde Hikipedia)

Kiitoksia jälleen Lieksan toimitsijallemme Askolle näistä elämänviisauksista!

 

Lieksassa kuultua (7.2.2011)

Toimitsijakolmikkomme käväistessä tutkimusmatkalla itäisen Suomen perukoilla tässä menneen viikonlopun aikana toimitsijoidemme herkkiin korviin kantautui mielenkiintoinen letkautus paikallistoimittaja Askolta:

* * *

- Tiijettäkö työ, misttee sen tiettää, jotta Kiinan muuri on ulottunna aikonnaan ihanniin Kuopijjoon suakka?
- ???
-No kun Kuopijon torilta on löyvettynä maon syömä omena...

 

Asioilla tuppaa olemaan aina se toinenkin puolensa, osa 2 (21.11.2010)

Lappeenrannassa oli 1960-luvulla muuan sangen virkaintoinen, mutta hiukan "hitaanpuoleinen" poliisi, liikkuvien eli "kissalan" yksikössä.
Niinpä tämä yksikkö pysäytti työssä olevan kuorma-auton ja nuhteli kuskia:
- Teillä tuo lasti valluu pitkin muantietä, ei ou lasttii sijottu kunnolla! Pittää kaiketi kirjottoo mojovat sakot!
Kuski hieraisi päälakeaan ja käski poliisien mennä kiusaamaan oikeita rosvoja ja jättämään rehelliset työmiehet rauhaan.
Poliisit, hiukan ärsyyntyneinä, pitivät päänsä ja kirjoittivat kuskille melkoiset sakot.
Kuski, Mielosen Jaakko, ei aikonut suinkaan sakkoaan hyväksyä, joten lopulta päädyttiin sitten vallesmannin luo käräjille.
Käräjäsalissa kuormurikuski aloitti puheenvuoron saatuaan selityksensä:
- Olin tuossa Rutolan kohdalla hiekoittamassa tietä...

Asioilla tuppaa olemaan aina se toinenkin puolensa (29.10.2010)

Ukko putosi jäihin, mutta tuumi rauhallisesti:
- Ja jos en vaikka pääsisikään täältä ylös, niin saapahan joku hyvän avannon.

* * *

Mies valitti vaimonsa olevan todellinen hienostelija.
- Kerrankin menin olohuoneeseen syömään iltapalaa aluspaitasillani, niin rouva alkoi heti motkottaa, että kuinka sinä kehtaat ja vielä vieraiden aikana.
- Mitä sinä sitten teit?
- Eihän siinä muu auttanut kuin käydä laittamassa kalsarit jalkaan.

* * *

Pohjalaismiestä syytettiin käräjillä taposta.
- Mitenkäs tässä nyt näin on sattunut käymään?
- Juuri kun olin laittamas puukkoo tuppehen, niin eikö tuo luikertanu siihen välihin!

Suurkiitokset Aulille jälleen kerran näistä mielenkiintoisista toisista puolista, tackar och pokkar UJ!

 

Lapinmiehen tyylillä (11.10.2010)

Sinivalkea poliisiauto rullasi aivan hiljaa lähelle kapakan ovea Rovaniemellä, juuri ennen sulkemisaikaa. Samalla hetkellä horjui Aslak ulos ovesta, hän
vaikutti olevan päissään hieman enemmän kuin lääkäri määrää, varsinkin kun auton avaimet kilisivät kädessä.

Poliisiautossa istuvat poliisit katselivat ihmeissään kuinka Aslak päättäväisesti taisteli itsensä parkkipaikalle, siellä hän kokeili
avaimia ainakin viiteen eri autoon ennen kuin hän löysi oman autonsa ja pääsi vaivoin ratin taakse istumaan.

Siinä hän sitten istui ihan hiljaa kymmenkunta minuuttia, sitten hän yllättäen käynnisti tuulilasinpyyhkijät ja sammutti ja uusiksi taas  -
oli aivan pilvetön taivas ja lämmin kesäilta.

Tämän jälkeen Aslak laittoi valot päälle ja sammutti muutaman kerran, tämän jälkeen oli hätävilkkujen vuoro.
Vihdoinkin Aslak onnistui saamaan myös auton käyntiin ja yritti vaihdetta päälle, tietysti ilman kytkintä, jolloin kuului aikamoista rohinaa,
mutta jotenkin vaihde loksahti päälle ja auto otti oikein jänisloikan eteenpäin ja sammui siihen.

Tämä toistui muutamia kertoja ja koko ajan tyhjeni parkkipaikat autoista ja lopulta kun Aslak oli ainoana parkkipaikalla, hänen onnistui saada auto
liikkeelle ja nykimällä otti kurssin kohti pohjoista.

Poliisit, jotka olivat odottaneet kärsivällisesti, laittoivat torvet soimaan ja hälytysvalot vilkkumaan ja pysäyttivät Aslakin kotimatkan. Poliisit
tulivat ulos autosta ja tarjosivat alkometriä Aslakille puhallettavaksi.

Aslak puhalsi ja puhalsi, mutta mittari näytti nollaa eivätkä konstaapelit olleet uskoa silmiään:
 "Sinun täytyy tulla mukaan verikokeeseen, sillämeidän mittarissa näyttää olevan jotain vikaa", sanoi toinen konstaapeleista.
 "Enpä tuota oikein usko, että mittarissa on vikaa", hymyili Aslak,
 "se nyt vaan oli tänä iltana minun vuoro olla houkutuslintuna!"

Suurkiitokset Aulille tästä mielenkiintoisesta tarinasta, pokkaa UJ!

 

Ameriikan nurmikkoa (23.9.2010)

Hyvä ystäväni ja Urho-klubin jäsen Jori kertoi allekirjoittaneelle tänään mielenkiintoisen tositarinan huumorintajusta ja -tajuttomuudesta. Tarina on myös aika opettavainen ja se kuuluu:

Eräs oululainen ja huumorintajuinen henkilö, joka piti erittäin hyvää huolta puutarhastaan, oli jälleen kerran puuhailemassa pihallaan (tämä tarinan henkilö on siis ystäväni ystävä ja kutsuttakoon häntä tässä nyt vaikka keksityllä nimellä Mikko).
 Hänen naapurinsa oli jo kauemmin ihmetellyt, miten kummassa tuo aidan takainen puutarha oli aina niin tip-top -kunnossa. Ja niinpä tuo naapuri lopulta rohkaisi mielensä ja kysäisi Mikolta, miten tuo sinun nurmikkosi on aina niin viimoisen päälle kunnossa ja tuollaisen tuuman mittainen,
 oli mikä viikonpäivä tahansa ja mikä aika kesästä hyvänsä.

Mikko, huumorintajuinen kun oli, ei viivytellyt vastatessaan hetkeäkään:

"Ostin tuolta Agri-Marketista amerikkalaisia ruohonsiemeniä. Ne on nuo amerikkalaiset keksineet ihmeellisen ruoholajikkeen, ei tarvitse muuta kuin kylvää, niin eikös vaan piankin ala ruoho hyvämultaisella pihalla kasvaa. Eikä siinä vielä mitään, mutta kun se ruoho ennättää noin 2,5 cm:n pituiseksi, niin se katkeaa itsestään tuohon mittaan eikä sitä siten tarvitse ikinä leikata! Ostin sitä kymmenen kilon säkin ja tässä on siis tulos!"

Naapuri otti ja lähti paikalliseen rautakauppaan ja myyjän nähtyään alkoi kysellä amerikkalaisia nurmikonsiemeniä. Myyjä oli hieman ymmällään moisesta, mutta naapuri jatkoi uteluaan selvittämällä myyjälle tuon ihmenurmen hienot ominaisuudet. Myyjä, huumorimiehiä kun oli, sanoi naapurille:

"Kuules, meillä ei nyt enää ole noita siemeniä, mutta jos niitä jostakin saat hankituksi, niin ostamme sinulta kaiken, mitä vain saat hamstrattua. On niillä sentään sen verran paljon kysyntää ja menekkiä!"

Kun Mikko seuraavan kerran näki naapurinsa, naapuri, vaikka olikin harvapuheinen, julmistui:

"Olet sinäkin... pahuksen epeli!"

Sitten hän ryntäsi taloonsa sisälle ja paiskasi oven mielenosoituksellisen lujaa takanaan kiinni....Ja liekö leppynyt vieläkään?

Taisi napsahtaa Juhaa leukaan, tuumii tästä oikeasta tositarinasta UJ

 

Isänmaallinen viimeiseen hengenvetoon (22.9.2010)

Suomalainen paluulennolla ollut pommikone ammuttiin alas sotavuonna 1943 Karjalan Kannaksella vihollisen puolella.
 Lentäjä Arvo Villman kyllä pelastui, mutta loukkaantui vakavasti koneen pudotessa.

Vankien sairaalassa häneltä jouduttiin parin viikon kuluttua amputoimaan toinen jalka suoraan polven alapuolelta, kun siihen oli tullut kuolio.
 Villman pyysi, isänmaallinen kun oli, että poikkisahattu jalka pudotettaisiin Suomen puolelle, vaikkapa seuraavalla pommituslennolla.
 Venäläinen upseeri suostui outoon pyyntöön, kunnon mies kun lopulta hänkin oli.

Pian Villmanin toinenkin jalka jouduttiin amputoimaan ja hän pyysi että myös se käytäisiin pudottamassa rajan toiselle puolelle.
 Näin myös tapahtui tälläkin kerralla.

Villmanin tila huononi edelleen ja pian jouduttiin hänen vasen kätensä pistämään poikki.
 Ja jälleen hän pyysi jo tutuksi tulleelta venäläisupseerilta, että voitaisiinko käsikin käydä pudottamassa Suomeen.
 Nyt venäläisupseeri kuitenkin Arvon yllätykseksi pudisti päätänsä ja sanoi:
 Valitettavasti se ei enää käy!
Miksi ei, Villman yritti. Aina ennenkin se on onnistunut!
 Meistä vaan on alkanut pikku hiljaa tuntua, että te aiotte paeta, sanoi venakkoupseeri.

Sota on kyllä paha juttu, mutta lopulta kuitenkin näin jälkikäteen muutaman kaskunkin arvoinen, tuumii UJ

 

Kekkosen kasku Kekkosesta (2.9.2010)

Huomenna perjantaina on 3.9.2010 ja edesmenneen presidenttimme Urho Kaleva Kekkosen 110-vuotissyntymäpäivä. Niinpä tapahtuman kunniaksi julkaisemme täällä harvinaisen Kekkospilapiirroksen, joka on Urho Kaleva Kekkosen omista arkistoista peräisin. Kasku koskee vuoden 1977 presidentinvaalikampanjan ehdokasasettelua, kun kristillinen liitto ilmoitti olevansa erillään Kekkosrintamasta ja asettavansa oman "vahvan nimensä" ehdokkaaksi.

Kekkosella oli harvoja vastaehdokkaita...
Kuva: Kekkonen keräsi myös itseensä kohdistuvaa huumoria. (Photot: Juha Räty, Kunniamme Päivät -museo)

Yllä oleva kuva julkaistiin Karin kirjassa "Keisarivalssi" vuonna 1977. Kekkosen valtaa oli tuolloin jatkunut jo 21 vuotta.

Niinpä niin, UKK oli aika kova poika, aprikoi UJ

 

Insinöörihuumoria (onko sitä?) (12.8.2010)

Kapteeni Sica Tumpolan kunnasta lähestyi Huumoritoimitustamme:

Kysymys: Miten insinööriopiskelija AMK:sta tuulettaa tunkkaisen opiskelijapoksinsa?

Vastaus: Hän avaa Windowsin, tottakai!

Kiitokseni kapteeni Sicalle, tuumii UJ

 

Jalkapalloa telkusta (28.6.2010)

Kaksi kaverusta, Tepi ja Arttu, varustautuivat kunnolla katsomaan TV:stä tulevaa jalkapallon MM-ottelua;
 hankittiin pari "mäyräkoiraaa", popkorneja ja muutama HK:n sininen.
 Kun ottelu oli parhaassa vauhdissa, toinen kaveruksista, Arttu, nousi yh'äkkiä ylös, otti takaperin kääntämänsä kannatuslippiksen pois päästään,
 sipaisi hiuksiaan ja siirtyi kaverin ihmetellessä kaksionsa ikkunaan jääden seisomaan hiljaa ikkunan eteen vastapäistä hautausmaata tuijottaen.
 Kun ihmettelevä kaveri tuli myös ikkunan ääreen, hän huomasi hautausmaan portista kulkevan hautajaissaaton.
Silloin Tepi tokaisi: - No olihan tuo toki kaunista, mutta mistä kummasta sinä tuon nyt aavistit ja miksi reagoit noin perinjuurin voimakkaasti?
 Siihen Arttu:  - No, nuo tuolla on Liisan hautajaiset."
 - Ja olihan se Liisa kerinnyt olla jo 18 vuotta ja pari viikkoa siihen päälle mun kanssa naimisissa,
 kunnes se viime viikonloppuna otti ja kuoli...

Niinpä niin, kuningas jalkapallo jyrää, tuumii UJ

 

Juhannusvalmisteluja (25.6.2010)

Noviisimme Santtu ja noviisimme Tiina piipahtivat eilen toimituksemme juttusilla. Palaverin päätteeksi Santtu lohkaisi:

Hyvää Juhannusta!
Siihen UJ: Yrittäkääs sitten olla hukkumatta, vaikka onkin Juhannus.
 Ja jos hukutte, varmistakaa, että vetoketju on perisuomalaisia tapoja uhmaten kiinni, kun teidät naarataan lammesta takaisin maalle!
 Siihen Santtu: Eipä hätiä mitiä! Laitan housunpunttiin hiekkaa, että uppoan jalat edellä lammen pohjaan.
 Ja sidon mato-ongen korkkikohon sepaluksen vetskariin, niin se pintaan pyrkiessään vetää vetskarin samalla kiinni.

Että silleen, hyvää jussia kaikille, tuumii UJ ja kiittää Santtua ja Tiinaa lohkaisusta

 

Itämaisia itsepuolustustaitoja...(31.5.2010)

Lapin jätkä on aina lapin jätkä ja maineensa veroinen, senhän tiedämme toki. Mutta meinasipa eräälle sellaiselle, liki ladonovien kokoiselle käydä tuossa viime kesänä köpelösti, kun hän asteli reppuineen erääseen baariin Kittilässä. Siellä kun oli jo iltaa viettämässä nippa puolitoistametrinen ja yli kuuskymppinen turistimiekkonen Japanista. Lapinjätkä kun oli harvasanainen, hän vain tilasi tuopin ja keskittyi tuijottelemaan sen vaahtoa. Mutta nousevan auringon maan lähettiläs oli toista maata, ehkä jo hieman jurrissakin, mutta joka tapauksessa hän kävi heti lapin jätkää "iholle", ärsytti tätä milloin milläkin. Lopulta lapin jätkällä päre kärähti ja mentiin ulos kokeilemaan, kuka on mistäkin kotoisin.

Lapin jätkä tunsi hieman katumusta, olihan vastustaja varmasti korkeintaan 50-kiloinen ja hän itse tuollainen 140-kiloinen köriläs. Mutta eipä jätkä sitten muuta meinannutkaan, vaan heräsi pihalta varttia myöhemmin pää kipeänä.

Mitä ihmettä se oli? Mitä tapahtui? - jätkä kyseli häntä ylös auttelevalta japanilaiselta.

Se olla karatea. Olla jaappanin terveiset! -sanoi pikku mies ja kumarsi.

No jopa, tuumi Lapin jätkä, mutta meni takaisin baariin pikku turistin perässä. Mutta eipä aikaakaan, kun japanilainen alkoi taas käydä liian ärsyttäväksi ja taas mentiin ulos nyrkit pystyssä. Tällä kertaa Lapin jätkä ei armoa tuntenut, taju vaan kankaalle mokomalta. Nyrkki taakse vauhtia saamaan ja jumps...

Vartin kuluttua ja tajun palattua jätkä kyseli taas häntä auttavalta keltaihoiselta:

Mitäs ihmettä nyt tapahtui?

Se olla judo! Olla terveiset jaappanista! -hymyili pikku mies ja kumarsi.

No jo vain, tuumaili Lapin jätkä kireitten hampaidensa välistä, mutta suostui japanilaisen ylösautettavaksi ja baariin talutettavaksi. Mutta eipä mennyt puoltakaan tuntia, kun pihalle mentiin kolmatta kertaa. Japanilainen valmistautui kohteliaasti jälleen koitokseen kumartaen jätkälle ja THUMPS!

Mita ihmeta se oli? -kyseli tällä kertaa japanilainen vartin päästä herätessään.

Sekin oli terveisiä Japanista, sun kotimaastas! Se oli nimittäin Toyotan tunkki! -tuumi jätkä ja lähti lompsimaan kylille päin...

UJ

 

Kuollut hevonen...(14.5.2010)

Partiointivuorossa ollut poliisi, Kai Pölönen, kiertelee jalkapatikassa kaverinsa kanssa pitkin pääkaupunkimme katuja aamuvarhaisella, siinä kello kolmen tietämissä aamuyöllä, kun he kohtaavat keskellä Mannerheimintien ja Nordenskiöldinkadun risteystä oudon näyn: keskellä katua makaa ketarat ojossa kuollut hevonen, oikein iso sellainen, eikä ristin sielua ole paikalla asiaa ihmettelemässä.

No, ei kai siinä muu auta, kuin ottaa pollea koivista kiinni ja raahata se kadun reunaan pois heräilevää liikennettä vaarantamasta. Kun hepo oli saatu vaivalloisesti raahatuksi turvallisempaan paikkaan, piti tietenkin hoitaa se nykypoliisin tärkein tehtävä eli raportin kirjoittaminen tapahtuneesta. Ja niinpä Pölönen aloitti raporttilomakkeeseen:

"Havaittu klo 03.02 aamuyöllä 4.5.2010 kuollut hevonen keskellä Mannerheimintien ja Noodr Noordd Nodren Nordenskööl..."

Pölönen panee lehtiön takaisin taskuunsa ja huikkaa kaverilleen:

"Otetaas vielä kerran pollea koivista!"

Hämmentynyt kollega tekee työtä käskettyä ja yönhiljaisen kaupungin kaduilta kuuluu taas vartin verran ähkyntää, kiroilua ja puhkumista. Sitten Pölönen ottaa jälleen raporttilehtiön esille, pyyhkii hikeä takin hihansuuhun ja jatkaa raporttiaan:

"...keskellä Mannerheimintien ja Päivärinnankadun risteystä..."

Onpas kätevää, ettei mennyt sormi suuhun, naureskelee UJ ja kiittää UH:ta juttuvinkistä

 

Kuopiossa hampurilaisella...(7.4.2010)

- Ja mitäs teille?
- Mitteepä tässä, kiitos vuan kysymästä.

- Tarkoitan siis, mitä te syötte?
- Purkkoo, tästä on kyllä jo maku männy.

- Mutta mitä te tilaatte nyt?
- Savon Sanomii ja Aku Ankkoo, mutta nyt ottasin hampurilaesen.

- Selvä. Ja minkähän hampurilaisen?
- No eikös se ou se systteemi, jossa on pihvi ja kaks kuorta.
Pitäshän se teijän tiällä tiettee.

- Syötkö täällä?
- Sillon tällön harvakseltaan.

- Öh... siis syötkö täällä nyt tällä hetkellä?
- Purkkoo vuan eilleen, mutta maku, se on kyllä jo männy.

- Puhun tilaamastasi hampurilaisesta. Tuleeko se mukaan?
- Kah, jos se vuan tahtoo.

- Siis otatko mukaan?
- Tule vuan jos halluut.

- Selkeä kysymys: syötkö tilaamasi ruoan täällä?
- Onko siellä tilloo? Uattelin kyllä että tuolla pöyvässä...

- Hyvä on. Saako laittaa kaikki mausteet?
- Jos ne vuan mahtuu, vähä kyllä eppäilen.

- Eli: kaikkia mausteita vai ei kaikkia mausteita?
- Joo... mutta kanelin suap jättee poikkeen.

- Eipä sitä kyllä yleensä... no, kaikkia muita saa siis panna?
- No sehä olj muute aeka suora ja hävytön kysymys,
 hävetkkee nyt vähäsen.

- Voi helvetti teidän kanssa!!
- Vae nii, jotta tämmöstä palavelluu. Taijanpa sitte jättee
tilloomata ja hakkee torilta muikkukukon........

Näin siis kertoili uutistoimittajamme Asko savonreissuiltaan...
 

Uutistoimittajamme Askon syvällisiä mietelmiä Lieksan seutuvilta (3.4.2010)

- Mitäpä poikamies akalla tekköö,
 ku ei muutakkaa perettä ole!

- Mureaa, sano mummo kiisselistä!

- Myöhästä itkeä, kun on jo paskat housussa!

- On oravalle ihan oikkein jotta käpy on jiässä!

- Rahan puutteessa on moni köyhtynnä.

- Vintillä olis kyllä leippee, mutta penskan pahukset söi portaat!

- Elä sinä itke turhaan, ruma lapsi, ei se äitiskää nätti oo!

- Se on tuo isäs toisinnaan iha jouten,
 toisinnaan se tuas ei tie mittää!

- Tehhään akoille kiusaa:
 paskotaa housuihi ja pestään ite!

- Lapsiha on ihan isäsä näkönen,
 mutta pääasia, jotta on terve!

- Kauneus on vain iholla, mutta rumuus yltää luuhun saakka!

- Se on tuo meijän nuapur nii kiero mies,
 jotta ku se syöp raatanaalan, niin se paskoo ruuvin!

- Lupasin akalle mennä kottii heti kuuven jäläkkee,
 mutta ku en oo juonu vielä neljääkkää!

- Morsian katosi, mutta ei mittää hättee,
 ku vainukoira piäs vihille!

Kommunistisia ajatuksia 2 (22.3.2010)
       
        Kysymys: Miten kommunisti löytää tien määränpäähänsä?
Vastaus: No tietenkin KOMpassilla

***

Ajattelemisen aihetta omien mietelmiensä keskeltä antoi jälleen kultivoitunut lukijamme ja tukijamme, historioitsija Masa Karvakasa

 

Kansallinen identiteetti (11.3.2010)

On kaiketi ihan luonnollista ja pelkästään inhimillistä,
että kaikilla kansoilla on suuri ego ja näyttämisen halu naapurikansoilleen.
 Tästä esimerkkinä voimme tarkastella vaikkapa ruotsalaisia, jotka kotimaassaan ajelevat Volvoilla,
mutta ulkomailla Saabeilla.
Saksalaiset sitä vastoin ajella porskuttavat kotomaisemissaan Opeleilla tai Wolkkareilla,
mutta ulkomailla Mersuilla.
 Entäs sitten suloiset itänaapurimme venäläiset?
No hehän ajelevat kotonaan Ladoilla,
mutta ulkomaanreissuillaan tankeilla.

Daa daa, daadadaada, kiitää alla ... virnuilee UJ

 

Tarvitsetko hoitoa? (9.3.2010)

Vierailija mielisairaalassa kysyi johtajalta, millä perusteella potilaat
        otetaan sisään laitokseen.
       
        "No", johtaja sanoi, "me täytämme kylpyammeen, annamme potilaalle
        teelusikan,  teekupin ja ämpärin ja pyydämme tyhjentämään ammeen.
       

        Tässä on testi:
       
        1. Käytätkö lusikkaa?
        2. Käytätkö teekuppia?
        3. Käytätkö ämpäriä?"

       
        "Nyt ymmärrän", vierailija sanoi.
        "Normaali ihminen käyttäisi ämpäriä."
       
        "Ei" vastasi johtaja.
 "Normaali ihminen ottaisi tulpan pois. Huoneenne on
        käytävän päässä vasemmalla".

       
        Lukija, mitäs muuten itse ajattelit, olisiko jo aika varata konsultaatio tohtorille, kyselee UJ ja kiittää samalla aiheesta juniori Aulia.

 

Tosijuttuja Lieksasta (16.2.2010)

Teuvo "Ves"-Vänskä, kuulu tukkikymppi ja tarinaniskijä, kävi Lieksan Hämeenjärvellä kalassa joskus vuonna 1965.
 Verkoistahan tuli taas täysi kontillinen kalaa.
 Seuraavana päivänä uittoyhdistyksen konttorissa herrat kysyivät Vänskältä:

- Tulikos sitä kalaa?

- Ka, tul kontin täys.

Pomot eivät oikein uskoneet, kun tunsivat miehen maineen, ja epäilivät:

- Eiköön pitäis ainakin puolet vähentää?

Silloin Ves-Vänskä alkoi valittaa:

- Elekee nyt hyvät miehet koko sualista viekö. Minulla on iso pere, joka tarvihtoo sapuskoo.

Kyllä totta, tai ainakin lähes totta koko juttu, muistaa kultaiselta 60-luvulta UJ, ja jatkaa:
Tästä näet kuvan Ves-Vänskästä vuodelta 1960, hän on kuvassa vasemmanpuoleisin. Ei siis taruolento.

* * *

Lieksalainen latinan huipputaitaja ja oikein lukion rehtori, suoraselkäinen mies,
mutta käytännön asioissa peukalo tukevasti keskellä kämmentä, meni viikonlopuksi Savoon kaukaisia sukulaisiaan tapaamaan.
Kutsutaan nyt tätä 1970-luvun sankariamme tässä jutussa nimellä Antti.
Talon isäntä oli kova metsämies, ja heti lauantai-aamuna otettiin molemmille haulikot ja paineltiin hallin kanssa metsälle.
Antti, vaikka erämies olikin, nyt ei paljoa paikallisia lintujen nimiä tuntenut, ja ensimmäisen siivekkään nähdessään otti sen tähtäimeen.
 Savolaisukko painoi haulikon piipun alas ja sanoi Antille:

- Elä sinä vuan sittee ammu, sehä o kaakana!

Antti laski haulikon hämillään ja jätti homman sikseen.
 Kotimatkalla ajaessaan 96-Saabiaan Anttia alkoi vaivata, että mikä se kaakana oikein on.
 Antti muisti toki kyllä piekanan ja metsäkanan, joksi hän oli tähtäämäänsä luullut, mutta ei kaakanaa.
 Ei auttanut muu kuin soittaa asioista tietävälle ornitologiystävälle ja kertoa tälle koko juttu.
 Tuttava mietti ja mietti, selasi vielä paria lintukirjaakin, mutta kaakanaa ei niitten sivujen kätköistä löytynyt.
 Asia jäi melkein vuodeksi, kunnes ornitologi seuraavana kesänä soitti Antille Savosta:

- Hei Antti! Nyt minä tiedän mikä se kaakana on!
- No mikähän lintu se sitten on?
- Se on kuule käki se kaakana. Kuulin juuri eilen kun täällä laulettiin, että "kukkuu kukkuu kaakana kukkuu..."

Tämäkin Antti vaikutti oikeasti Lieksassa, muistuttaa Antin haulikkoakin 70-luvulla huoltanut UJ

 

Vitsejä sotavuosilta (4.2.2010)

Seuraavat vitsit on julkaistu Suomen Kuvalehdessä juuri sotien päätyttyä vuonna 1945. Lue ja hymyile:

***

Professori: Ihmisen iän pituus riippuu monista seikoista. Raitis ilmakin on hyvin tärkeä asia.
 Esim. otsonipitoisessa vuori-ilmassa voi lyhyessä ajassa päästä korkeaan ikään.

***
Vaimo: Kun nyt lähdet pitkälle matkalle, niin muistakin olla uskollinen.
 Mies ottaa esille muistikirjansa, merkitsee asian ja lupaa pitää mielessään.
Vaimo: No, eihän sitä nyt olisi tarvinnut kirjoittaa muistiin!
Mies: Kun on oikein tärkeätä, ei uskalla luottaa muistiinsa.

***

Kunniamme Päivät -museo, Oulu

Kunnaksen tuotantoa vuodelta 1945   Klikkaa vain suuremmaksi
Kuva: Osattiin sitä jo vuonna 1945, vaikka kansakunta oli juuri kovia kokenut. Kuvat on luultavasti
 piirtänyt Sylvi Alice Kunnas-Vehmas (o.s. Karlsson), joka syntyi 3.1.1903 ja kuoli 26.10.1971 Helsingissä.
 Vaikka hän oli paremminkin taidemaalari, hän toimi piirtäjänä aikakauslehdissä vuosina 1927 - 1945.
Nämä olivat siis hänen viimeisimpiä pilapiirroksiaan lehdissä. Sylvi Kunnas on muuten Eppu Normaalin
 muusikoiden Mikko ja Martti Syrjän mummi (Photot: Juha Räty, Kunniamme Päivät -museo)

Kyllä sodankäyneetkin osasivat, naureskelee UJ

 

Taas hymyä suupieleen... (31.1.2010)
- Time to smile -

Tamilla on tuo itsetunto kohdallaan...
Tami and self respect...

Juhani Tamminen, Mario Lemieux, and Steve Yzerman all die and meet in heaven.

God is sitting in his chair and says to Mario: "Mario what do you believe in?"
"I believe hockey is the greatest thing in the world and the best sport in the history of mankind",
replied Mario.
 To that God says: "Take the seat to my left."

Then God asks Steve: "What do you believe in?"
 Steve replies: "I believe in bravery and courage. To me, those qualities best exemplify man."
 To that God says: "Good answer. Please take the seat to my right."

Finally, God turns to Juhani Tamminen and asks: "Tami, what do you believe in?"
Tami thinks about this question for a moment. Then he looks at God and
says: "I believe you're sitting on my seat."
 

***
A doctor walked into a bank. Preparing to endorse a check, he pulled a
rectal thermometer out of his shirt pocket and tried to 'write' with it.
Realizing his mistake, he looked at the thermometer with annoyance and said,
"Well that's great, just great... some asshole's got my pen."
 

***

Lumikki kulkee metsässä. Vastaan tulee kolme pientä miekkosta.
- Keitä te olette? kysyy Lumikki.
- Olemme seitsemän pientä kääpiötä.
- Mutta teitähän on vain kolme?
- Väkeä vähennetään, väkeä vähennetään.

 

***
 
Pappi oli pitänyt mielestään hyvän saarnan ja ollut täynnä intoa. Kun hän
jumalanpalveluksen jälkeen hyvästeli kirkkovieraita, eräs kysyi:
- Onko kukaan sanonut teille, että te olette ihmeellinen?
Pappi yritti salata mielihyvänsä ja sanoi:
- Eipä ole.
- Mistä sitten olette saaneet sellaisen käsityksen?
tokaisi kirkkovieras.

***

- Olen aina rukoillut, että köyhätkin tulisivat kirkkoon. Kun katson
kolehtihaaviin huomaan, että rukoukseni on toteutunut,
pappi totesi.

***

Papin tytär tuli aamulla kotiin kello viisi. Pappi sanoi:
- Huomenta, sinä paholaisen tytär!
- Huomenta, isä,
vastaa tytär.

Juniori Aulille jälleen kerran lämpimät kiitokset toimitsijoidemme naururypyistä, naureskelee UJ

 

Vitsikimaraa pukkaa... (14.1.2010)

Liisa oli ylpeä siitä, että hänen isänsä oli varatuomari. Puhelimeen hän vastasi aina:
- Varatuomari Lahtisen tytär puhelimessa.

Hänen äitinsä kyllästyi tuohon ja kehotti tytärtään:
- Tästä lähtien vastaat Liisa Lahtinen, eikä varatuomari Lahtisen tytär!

Kerran kaupungilla tuli vastaan eräs vanhempi rouva, joka kysyi:
- Eikös siinä olekin varatuomari Lahtisen tytär?
- Niinhän minä luulin, kunnes äitini kielsi sen!

***
 
Mies oli muuttanut ja neuvoi, kuinka hänen kaverinsa löytäisi tien perille tupaantulijaisiin:

- Menet bussiin numero 21 ja ajat Puistokadulle, sitten painat kyynärpäälläsi seis-nappia. Poistut ja kävelet oikealle, avaat portin kyynärpäälläsi, kävelet ylös portaita ja soitat ovikelloa kyynärpäälläsi ja sitten minä tulen avaamaan.

- Miksi kaikki täytyy tehdä kyynärpäällä?

- Et kai sinä nyt tyhjin käsin tule?


***  
 

- Eero, sulje se ikkuna! Ulkona on kylmä.

Eero sulkee avoimen ikkunan vastahakoisesti ja virkkaa:

- Luuletko, että ulkona on nyt lämpimämpi?

***

Osastopäällikkö oli lopullisesti kyllästynyt alaisensa myöhästelyyn.
Päällikkö ryhtyi tarkkailemaan alaisensa tulemisia ja menemisiä. Seuraavana
aamuna klo 9 mennessä ei alaista vieläkään kuulunut.
Päällikkö kävi 5 minuutin välein alaisen huoneessa ja kirjoitti lapulle
huomautuksen kellonajasta ja poistui jälleen.

Kun alainen vihdoin saapui, löysi hän pöydältään lapun johon oli
kirjoitettu:

Klo 9.00. Kävin täällä. Ei tullut. Osastopäällikkö.
Klo 9.05. Kävin täällä. Ei tullut. Osastopäällikkö.
Klo 9.10. Kävin täällä. Ei tullut. Osastopäällikkö.
Klo 9.15. Kävin täällä. Ei tullut. Osastopäällikkö.
Klo 9.20. Kävin täällä. Ei tullut. Osastopäällikkö.
Klo 9.25. Kävin täällä. Ei tullut. Osastopäällikkö.
Klo 9.30. Kävin täällä. Ei tullut. Osastopäällikkö.
Klo 9.35. Kävin täällä. Ei tullut. Osastopäällikkö.

Ja näin litania jatkui klo 10.45 saakka.
Työntekijä mietti hetken, otti lapun ja kiinnitti sen WC:n seinään...

***

Talon eteisessä puhelin soi. Pieni tytön ääni vastaa siihen:
-Haloo?
-No isä tässä, onko äiti kotona?
-Joo, on se, tyttö vastaa.
-No pyydä puhelimeen.
-Tota, se on yläkerrassa Pentti-enon kanssa,
tyttö sanoo.
-No mutta, eihän sinulla ole Pentti -nimistä enoa,
mies sanoo.
 -No, kyllä ne vaan siellä on.
-Tehdäänpä näin: Mene yläkertaan ja sano äidille, että isä tuli juuri
autolla pihaan. Tule sitten kertomaan minulle, mitä tapahtui. Jookosta?

Tyttö laskee luurin pöydälle ja palaa kohta.

-No, teitkö mitä käskin ? miesääni kysyy.
-Joo tein,
tyttö vastaa.
-No, mitä äiti sanoi ?
-No, se veti aamutakin äkkiä päälleen, ja lähti ryntäämään alakertaan. Se
kuitenkin kompastui portaissa ja nyt se makaa eteisen lattialla. Sen pää on
hassusti ja kädet myös. Minä luulen, että se on kuollut.

Mies on vähän aikaa hiljaa, mutta kysyy:
-Mitäs se Pentti-eno teki?
-No, se hyppäsi makuuhuoneen ikkunasta uima-altaaseen. Mutta ei se tiennyt,
että sinä olit tyhjentänyt sen viime viikolla. Nyt se makaa verisenä altaan
pohjalla. Sekin taitaa olla kuollut.

Nyt puhelimen toisessa päässä on vähän kauemman aikaa hiljaista:

-Sanoitko uima-altaaseen? Onkos tämä Lahtisella?

Juniori Aulille jälleen kerran lämpimät kiitokset toimitsijoidemme naururypyistä, naureskelee UJ

 

Mauno vainaa... (26.12.2009)

Kalteri-Kalle ja sorkkarauta-Sakari, edesmenneen Maunon hulttiopojat, olivat keikalla Mikkelissä; uudenvuoden vastaisena yönä Osuuspankin pihavarastosta oli anastuksessa uudehko mönkijä. Sorkkarauta-Sakari oli vastoin Kallen kieltoa ottanut pikkuisen rohkaisevaa, ja niinpä varaston oven tiirikointi ei oikein ottanut onnistuakseen. Kalle haistoi tilanteen ja niinpä hän hermostuksissaan tiuskaisi Sakarille:
"Voi himpura sun kanssais! Päissään kuin käki! Mitähän se Mauno-vainaa oikein tekisi, jos olisi nyt hengissä?"
"No, luulthavassti se yrittäis pääshtä ulos arkhusta!" soperteli Sakari.

Että silleen, mites muuten, tuumii UJ

 

Tuoksut puntarissa (25.12.2009)

Hieman iäkkäämmän puoleinen mummeli odotteli korkean kerrostalon ala-aulassa hissiä päästäkseen kyseessä olevan rakennuskompleksin 13 kerrokseen. Kun hissi saapui, yhdessä mummelin kanssa hissiin astui erittäin hyvältä tuoksuva hienohko nuori nainen. Hissin ovien sulkeuduttua mummo nuuhkaisi kuuluvasti, johon nainen ikään kuin vastasi:
 "Dior 150 euroa."
 Hissi pysähtyi kuudenteen kerrokseen ja mukaan matkalle yläilmoihin tuli mukaan toinenkin hyväntuoksuinen rouva ja jälleen kerran mummo nuuhkaisi kuuluvasti ilmaa, johon vastaus kuului kipakasti:
 "Chanel 240 euroa."
 Pian sen jälkeen hissimme pysähtyi rakennuksen 13 kerrokseen, jonne mummomme olikin matkalla ja niinpä mummo jäi hissistä, pieraisi ulos astuessaan ja sanoi:
"Lanttulaatikko valintatalosta 3 euroa."

Juniori Aulille lämpimät kiitokset  toimitsijoidemme vatsaväänteistä, naureskelee UJ

 

Joulupukki ei piäse Itässeen Suommeen tänä vuonna! (24.12.2009)

Tiijättäkö työ, jotta se on nyt tuo joulupukin tulo perruuntunna tänä vuonna tiällä Lieksan perukoilla?
Ja koko aatto on sammoo kyyttii peruttu, ei tuu lahjoja kellekkää!
Kun se tuo pukki on kavottanna Aaton avvvaimet, niin eihän se Aatto voi tulla olleskkaa!
Niin jotta mitenniinkö?
Se ku käv eilen uamulla Korvatunturilla sillä lailla,
 jotta pukki ol lähössä lahjojjaa jakammaa ja pan aaton käänttiin ja paeskas oven lukkoo.
 Sinne ne jäe aaton avvaimet aaton oven tuakse ja siellä pyssyyvät!
Silviissiin! Aaton ovi o nyt sulettu!

Hyvää Joulua suru-uutisesta huolimatta, toivottelee UJ

 

Joulun hengessä... (23.12.2009)

Olipa se Joulu tulossa Kuopioonkin.
 Savolaismies istui suuren repun kanssa rautatieaseman odotushallissa; oli tullut käydyksi joululahjaostoksilla ja reppu painoi niin vietävästi.
Olihan siinä kolmen pojanvesselin hokkarit, tytöille mekot ja kiiltokorkokengät ja barbit ja vaimolle parfyymit sun muut kotkotukset.
 Eipä ollutkaan ihme että hänen alkoi tehdä mieli sätkää ja ei kun massi esiin ja kessua rullaamaan.
Viereisessä lipunmyyntikojussa virkailija katseli äijän tekemisiä vähän alta kulmien,
ja kun äijä sytytti tupakkinsa, virkailija huusi:
- Täällä ei saa polttaa! Äijä ei reagoinut mitenkään,
vaan jatkoi vain tupruttelua. Kohta virkailija huusi uudestaan ja kovempaa:
- Täällä ei saa polttaa!
Siihen äijä tiuskaisi:
-
Mittees mänit sinne!

***

Tiedätköds muuten, mikä on huonomuististen joululaulu?
- Koska meillä on joulu.

***

Mistä nykypukki tulee sisään Englannissa, kun taloissa ei aina ole enää savupiippua?
- Ilmalämpöpumpun kautta tietenkin!

***

Miksi joulupukki ei anna apulaistensa valjastaa poroa?
- Koska ne ovat aivan tonttuja.

***

Mitä tapahtui tontulle, joka hukkasi tupsulakkinsa?
- Jäätyi korva tunturilla.

***

Mikä on suurempi kuin joulukuusi?
- Jouluseitsemän.

***

Mikä on majavien joululaulu?
- Joulupuu on nakerrettu.

***

Hyvää Joulua kaikelle Kansalle, myös Tapanille, huhuilee UJ, hou hou hou....

 

Miehen paikka (22.12.2009)

Mikä on mies suolahapossa?
Ratkaistu ongelma!

***

Nyt sattu Juhaa leukaan, tuskailee UJ , kun julkaisee tämän naisasianaisen elämää syvemmän näkemyksen...

 

Serti-dieetti, joka puree! (8.12.2009)

Kävin eilen Anttilassa ostamassa 20 kg säkillisen Sertiä koiralleni.
Kassajonossa nainen takanani kysyi, omistanko koiran.
Mitä hemmettiä se ihminen oikein kuvitteli, elefanttiko minulla olisi
kotona?

No minäpä päätin piristää tylsää elämääni.
Kerroin naiselle, että ei, minulla ei ole koiraa vaan olen päättänyt
aloittaa uudelleen Serti-dieetin.
Lisäsin, että se ei ehkä ole hyvä idea, koska edellisellä kerralla päädyin
sairaalaan, mutta toisaalta olin laihtunut 25 kiloa siihen mennessä kun
heräsin teho-osastolta tippa molemmissa käsissä ja letku jokaisessa reiässä
mitä kropasta löytyy.

Kerroin naiselle että dieetti toimii niin, että tungetaan taskut täyteen
Sertiä, ja aina kun näläntunne yllättää heitetään pari papanaa suuhun.
Serti on täydellisen tasapainoista ravintoa, joten ruokavalio toimii oikein
hyvin. (Tässä vaiheessa koko kassajono kuunteli korvat hörössä )

Nainen kysyi aivan kauhistuneena olinko joutunut teho-osastolle koska olin
saanut myrkytyksen koiranruuasta.

Vastasin etten suinkaan olin astunut varomattomasti ajoradalle nuuhkiakseni
söpön kultaisennoutajan persuksia ja auto ajoi meidän molempien yli.
Edessäni jonottanut punakka kaveri nauroi niin kovaa että olin aivan varma
että hän saa sydärin.

Myymälänjohtaja kutsuttiin paikalle ja sain porttikiellon Anttilaan.
Tänään menen Prismaan....

Juniori Aulille syytökset toimituksemme vatsaväänteistä, pokkailee naureskeleva UJ

 

Kommunistisia ajatuksia (21.11.2009)
       
        Kysymys: Miksi kutsutaan kommunistien välistä kirjeenvaihtoa?
Vastaus: KomPOSTIksi

***

Kysymys: Miksi kutsutaan kommunistin pitämää puhetta juhlatilaisuudessa?
Vastaus: Kommunikaatioksi

***

Kysymys: Miksi kutsutaan kommunistien käytössä olevaa leivinuumia?
Vastaus: KommUUNIksi

***

Kysymys: Miksi kutsutaan oikein fanaattista työväen aatteen intoilijaa?
Vastaus: KommuNISTIksi

Ajattelemisen aihetta omien mietelmiensä keskeltä antoi kultivoitunut lukijamme ja tukijamme, historioitsija Masa Karvakasa

 

Pilkuta oikein! (15.11.2009)
       
        Ajankohtaiseen Audimies-keskusteluun liittyen voi kokeilla pilkuttamalla alla olevan virkkeen, kumpi puoli itsessään (ja parisuhteessa) on se hallitsevampi...     
       
        Pilkun viilaamisella on merkitystä:
       
        Englannin kielen opettaja kirjoitti taululle lauseen:
        "Woman without her man is nothing" ja pyysi oppilaitaan lisäämään välimerkit.
       
        Pojat kirjoittivat: "Woman, without her man, is nothing."
       
        Tytöt kirjoittivat: "Woman! Without her, man is nothing!"
       

       
        Etteikö pilkun paikalla olisi väliä?

Juniori Aulille mahtavat tuplakiitoksemme, pokkailee UJ

 

Mattei ja Tepoi (14.11.2009)

Kenties vanhoja, mutta edelleen hauskoja nämä vitsit, kertoo juniori Auli, ja jatkaa:

                - Hei Tepi. Surisisiks sää jos mää kualisi?
                - Juu, kyll mää surisisi
                - Ossaisiks sää tehrä mittä jos mää kualisi
                - En kai mää pal mittä. Tai kyl mää yhren jutun tekisi
                - No minkä?
                - Soololevy

                
                ********************************************************************************
                Matti ja Teppo olivat taas matkalla Kanarialle.
                Istuskeltiin Helsingin lentoasemalla.
                - Voi harmi, ku ei tullu piano mukkaa, sanoi Teppo
                - Piano? ihmetteli Matti. - Eihä me nyt mittä piano voida mukan
                kuljettaa. Kui sull semmonen tuli miälee?

                - No en mää muuten mittä, mutt ku meijän lentoliput on koton pianon pääl...
                
                ********************************************************************************
                Matti ja Teppo eivät ole olleet kuin kerran erossa toisistaan. Silloin
                Teppo joutui vahingossa Afrikkaan.
                - Kuinka joku voi joutua vahingossa Afrikkaan?
                - No pojat olivat lentoasemalla lähdössä Lappiin ja Tepon tuli jano. Hän
                lähti hakemaan kioskia ostaakseen kokista. Erehtyi lippuluukulle ja sanoi:
                An gola!


                ********************************************************************************
                Matti ja Teppo olivat keikan jälkeen hotellihuoneessa.
                Matti meni suihkuun ja Teppo avasi TV:n
                - Hei, täält tuleet uutiset ja sää!
                - Ai mää vai?

                ********************************************************************************
                Veljesten kantaravintolassa tarjoilija yritti kerrankin saada aikaan
                jotain vaihtelua poikien ruokailutottumuksiin.
                - Ottaisittekos te tällä kertaa jotain kasvisruokalistaltamme?
                - Juu! Me otetaanki lehtipihvit
, innostuivat Ruohoset

                ********************************************************************************
                - Voi jukra, ku oltais koton, sanoi Matti. - Siäl mää sentään olen joku
- Kui nii
, kysyi Teppo
                - No ku mää pääsen kotti ja istun sohvall, ni heti muija
                sanoo: no nyt sais  joku viedä roskat ulos...

                ********************************************************************************
                Kesämökillä Teppo huutaa innoissaan:
                - Matti hei, tul kattomaa, kesy hyttyne!
                - Miten nii kesy?
                - No kato nyt, se syö kädest...


                ********************************************************************************
                Matti ja Teppo piipahtivat Jämsän Essolla kahvilla ja pullalla.
                Autolle palatessa he huomasivat kauhukseen, että auton ovi oli lukossa ja  avaimet virtalukossa.
                - Voi kauhia! pähkäili Teppo.- Otetaan rautahenkari ja yritetään  keplotella ovennuppi ylös
                - Ei me voida
, raapi Matti päätään. - Joku luulee, että me yritetään  murtautuu autoon
                - Semmonenki konsti on olemas, ett leikataan linkkarill kuumatiiviste  poikki, työnnetää kolost tikku ja nostetaan nuppi ylös
, tiesi Teppo. 
                 - Ei,  ei taatusti, kauhistui Matti. - Ihmiset näkee ja luulee meit tosi tyhmiks,  ku ei tajuta käyttää henkarii
                - No voi peeveli
, hätääntyi Teppo. - Kyll ny tarttis äkkiä jottain keksii! Koht ruppee satamaa ja kattoluukkuki on auki!

                ********************************************************************************

Juniori Aulille mahtavat kiitoksemme, pokkailee UJ

 

Mummelit ratissa (16.9.2009)

Poliisi pysäytti 100:sen alueella 45 km/h ajavan auton jossa oli mummo
kuskina ja kaksi mummoa takapenkillä.
Poliisi: - Päivää, miten se rouva ajelee 45:ttä satasen alueella,
se häiritsee ja lisäksi te olette esteenä muulle liikenteelle.

Kuski: - Tässähän on 45 nopeusrajoitus.
Poliisi: - Ei suinkaan ole rouva hyvä, se 45 on tien numero.
Takapenkiltä kaksi kalpeata mummoa yhteen ääneen: - Tiedetään ja
yritettiin sanoa hällekin kun äsken tultiin tietä numero 210.

Ajattelemisen aihetta antoi aktiivinen lukijamme ja klubimme jäsen, juniori Auli

 

Lissää sopivvii kiännösehotukssii (13.9.2009)

Tuossa taannempana historioitsijamme Masa Karvakasa antoi ehdotuksen termille Tax free. Nyt siihen tulee jatkoa:

Toinen yleinen termi:
"Tax man"
Suomeksi: "Taksikuski"

Ajattelemisen aihetta antoi kultivoitunut lukijamme ja tukijamme, historioitsija Masa Karvakasa

 

Kaksi toivetta Keijulle (1.9.2009)

Aviopari oli juhlimassa 30-vuotis Hääpäiväänsä romanttisessa ravintolassa. Yhtäkkiä pieni kaunis keiju ilmestyi pöydälle ja sanoi:

        "Koska olette niin esimerkillinen aviopari ja olette olleet toisillenne uskollisia, täytän yhden toivomuksenne."
 "Oi - haluaisin matkustaa maailman ympäri rakkaan aviomieheni kanssa"
, sanoi vaimo.

        Keiju heilautti taikasauvaansa ja poof, kaksi lippua Luxusristeilylle ilmestyi heidän käsiinsä.

        Sitten oli aviomiehen vuoro. Hän mietti hetken ja sanoi.
"No, olisihan se romanttista, mutta tällainen tilaisuus ei tule toistumaan, joten sorry rakkaani, mutta haluaisin itseäni 30 vuotta nuoremman vaimon."

        Sekä vaimo että haltija olivat hyvin pettyneitä, mutta toivomus on Toivomus, joten haltija heilautti taikasauvaansa ja poof
- aviomies vanheni 85-vuotiaaksi.


        Tarinan opetus - miesten, jotka ovat epäkiitollisia paskiaisia, tulisi muistaa että haltijat ovat aina naisia.

Ai, jai, jai! Tuumii UJ ja kiittää noviisi Aulia hienosta jutusta!

 

Tuas meleko mojovvii kiännösehotukssii (31.8.2009)

"Metal polish"
Suomeksi: "Peltipoliisi"

Ajattelemisen aihetta antoi kultivoitunut lukijamme ja tukijamme, historioitsija Masa Karvakasa

 

Oi kaunis, kallis Finlandia-talo! (28.8.2009)

Historioitsijamme ja Helsingin agenttimme Matti lähetti Ukraina-toimituksen päivystyskännykkään seuraavanlaisen viestin
 ollessaan tänään tarpomassa pääkaupunkiseudun kosteita katuja Finlandia-talon nurkilla:

Kaveri toiselle:
"Hei tiedätkös, että Alwar Aalto on suunnitellut tuon Finlandia-talon?"
Siihen kaveri vastaa:
"Tiesin, se kun aaltoilee alwariinsa!"

Kiäh, kiäh, kiasma! hekottelee UJ

 

EXTRAA: kaskuja kylmän sodan ajoilta VIII (26.8.2009)

Itä-Saksasta oli saapunut vierailijoita Kiinaan ja niinpä heille järjestettiin tilaisuus tervehdysten esittämiseen.
Toveri Miiller nousi korokkeelle, rykäisi ja puhui tunnin. Sitten hän kääntyi tulkin puoleen ja
viittasi kääntämään. Tulkki nousi ja sanoi:
– Tsing.
Suosionosoitukset kaikuivat salista ja toveri Miiller jatkoi innostuneesti toisen tunnin ja nyökkäsi sen jälkeen tulkille.
 Tulkki nousi ja lausui:
– Tsing tsang.
Suosionosoitukset olivat entistä meluisammat ja Miiller jatkoi suorastaan hurmioituneena vielä tunnin.
Sitten hän nyökkäsi punoittaen tulkille. Tämä sanoi:
– Tsing tsang tsong...
Pitemmälle hän ei päässytkään, sillä suosionosoitukset olivat vallan hirmuiset ja tömistys jatkui pitkään.
Miiller oli iloinen menestyksestään ja sanoi eräälle seuralaiselleen:
– Loistavaa! Mutta miten tulkki selviytyi niin vähin sanoin
Seuralainen valisti:
– Ensimmäisellä kerralla tulkki sanoi : 'Roskaa.'
Toisella kerralla hän ilmoitti: 'Täyttä roskaa.'
Ja kolmannella kerralla: 'Roskan puhuminen loppui.'

Tämäkin vitsi löytyi seniori Markun toimittamasta libristikappaleesta "Ole totinen, Toveri"

 

Pula-ajan säästöniksejäpä nämäkin (9.8.2009)

Sattuipa toimitsijamme silmiin uusinta Pirkkaa (8/2009) selattaessa oikein oiva pula-ajan säästöniksi:

"Kumman puolen voitelet näkkileivästä? Pula-ajan kokeneella äidilläni oli hyvä neuvo:
laita kotona rasva sileälle puolelle,
mutta voitele kylässä kuoppainen puoli."

No jo vain, tuumii UJ
 

EXTRAA: kaskuja kylmän sodan ajoilta VII (7.8.2009)

Romanialaisen autotehtaan kokoonpano-osastolle saapui puolueelta
jyrkkäsanainen kirjelmä, jossa moitittiin työtehoa ja järjestystä.
Kirje päättyi uhkaavasti:
– Lisäksi huomautetaan, että kaikki porvarillinen hapatus on kitkettävä heti.
On mm. huomattu eräiden toverien puhuvan kuningaspultista, vaikka jo viime
vuoden lopulla ilmoitimme mainitun osan olevan nykyiseltä nimeltään
toveritappi!

***

Stalin kohtasi kuoltuaan taivaassa tsaari Nikolai II:n. Niku on kovin
utelias kuulemaan, mitä maassa on tapahtunut sitten vuoden 1918.
– Onko teillä vielä armeija?
Stalin loistaa ylpeydestä:
– Meillä on yli kuusi miljoonaa miestä aseissa!
– Entä onko teillä tarpeeksi kasakoita pitämässä järjestystä?
– Vaikka kuinka paljon.
– Ja salainen poliisi, toimiiko se tehokkaasti?
– Meidän salainen poliisimme on paljon parempi kuin sinun ohranasi.
– Eikä vodkasta ole puutetta?
– Vodka sen kuin virtaa.
– 40-prosenttinen?
– Vodkassa on nykyään 42 prosenttia.

Nikolai vaipuu hetkeksi ajatuksiinsa:
– Mutta kannattiko sinun mielestäsi koko juttu – kahden prosentin takia.

***

Kysymys:
Jos kerran kapitalismi on mätä ja kuolemaan tuomittu, miksi meidän
on saavutettava se kahdessakymmenessä vuodessa?

Ei vastausta.
Ja tämän kysymyksen eteen jouduttuaan Radio Jerevanin väitetään lopettaneen
toimintansa.


Kiitokset seniori Markulle kaskukirjan libristikappaleesta "Ole totinen, Toveri", kiittelee UJ + Kunniamme Päivät -museo
 

Lisää käännöskukkasia (1.8.2009)

Kyllähän elokuvakääntäjätkin joutuvat tekemään hommansa kiireessä, mutta silti seuraavat käännöskukkaset naurattavat:

Star Wars - Episode I:
"I have a bad feeling about this."
"I don't sense anything."
"Mulla on huono olo."
"Sulla on aina huono olo."

***

Star Wars - Episode I:
"Activate the droids."
"Kytkekää lelut."

***

Star Wars - Episode 1:
"A sandstorm is coming!"
"Taitaa tulla hiivamyrsky."

***

Star Wars - Episode I:
"It is not possible!"
"Sehän on mahdollista!"

***

Wild Things (Villit kuviot)
"This is cop bullshit."
"Tämä on poliisin paska."

Okay, that's her - said a man! - Oi avain, (pääministeri) Thatcher - sanoi amaami!  UJ

 

Parahultasesti sopivvii kiännösehotukssii (22.7.2009)

Elokuvasta Terminator:
 "I'll be back!"
Suomeksi: "Aion olla selkä!"

***

Yleinen termi:
"Tax free"
Suomeksi: "Vapaa taksi"

***

Ja seuraavat käännökset ovat latinasta:

"Alea jacta est"
Suomeksi: "En jaksa alennusmyyntejä"

***
"Gaudeamus igitur"

Suomeksi: "Gaudeamuksella käy aina tuuri"
 

Ajattelemisen aihetta antoi kultivoitunut lukijamme ja tukijamme, historioitsija Masa Karvakasa

 

EXTRAA: kaskuja kylmän sodan ajoilta VI (18.7.2009)

Neuvostoliitossa turistit opastetaan usein maan korkeatasoisiin taidegallerioihin.
Niihin vietiin myös muuan unkarilainen retkikunta. Kiertokäynnin kestäessä saavuttiin saliin, jossa oli kolme suurta muotokuvaa.
– Keitä nuo ovat? kysyi Géza.
Opas selitti:
– Ensimmäinen tuossa vasemmalla on Pjotr Petrovits, suuri keksijämme. Hän on
keksinyt muun muassa radion, puhelimen, lennättimen ja höyrykoneen.
– Entä seuraava?
– Hän on Boris Glasunov, suuri keksijä hänkin. Hän keksi atomien järjestelmän,
auton ja transistorin.
– Entä kuka on tuo kolmas?
– Hän on suuri keksijämme Ivan Ivanovits.
– Mitä hän sitten on keksinyt?
– Nuo kaksi muuta.

***

Punaisen Tähden kolhoosin vanhin talonpoika Gruusiassa täytti 110 vuotta.
Itse Moskovan Pravda lähetti haastattelijan vanhusta tapaamaan. Vielä kymmenen vuotta sitten ukko oli ollut paikkakunnan kuulu muistihirviö,
 mutta nyt hän oli heikentynyt vuoteen omaksi. Hän ei nähnyt juuri mitään ja kuulonkin laita oli niin ja näin, mutta sehän ei ole ihme.
Haastattelijan saapuessa Ivan oli puoliksi horroksissa. Hänet ravisteltiin kiireesti hereille, parta kammattiin,
hiukset ruokottiin ja selkä tuettiin tyynyillä.
– Mikä on pitkän ikänne salaisuus? karjui Pravdan reportteri vanhuksen korvaan.
– Häh, äänsi ukko.
Haastattelija toisti kysymyksen. Vanhus liikutti hampaattomia leukojaan ja
sopersi:
– En ole ikinä maistanut alkoholia. En ole koskaan polttanut tupakkaa. Ja olen
pysytellyt vanhanapoikana koko ikäni.

Siinä samassa alkoi raitilta kuulua villiä hoilotusta ja tappelun jytinää.
– Mitä meteliä tuo on? kysyi haastattelija.
Kauhistunut ukko yritti epätoivoisesti kohottautua vuoteestaan:
– Sellaista se on joka päivä. Isäukko siellä ryyppykavereineen remuaa.

 

Kiitokset seniori Markulle kaskukirjan libristikappaleesta "Ole totinen, Toveri", kiittelee UJ + Kunniamme Päivät -museo
 

 

Lisää käännöskukkasia (9.7.2009)

Kyllähän kaikki itseään kunnioittavat, käännösvirheistä ilkikurisesti heittelevät tietävät, että monet TV-ohjelmat käännetään alipalkatusti kauhealla kiireellä nauhalta ääntä kuunnellen. Mutta silti tekee välillä mieli muutamia herkkukäännöksiä ruotiakin, vai mitä mieltä olette seuraavista, Late Night With Conan O'Brien -ohjelmista löytyneistä käännöskukkasista:

"I was in the Louvre"
"Olin vessassa"

***

"Don't you like the show?"
"I used to."
"Etkö pidä ohjelmasta?
"Oletko tyhmä?"

***

"Oh, that's mean."
"Sehän olen minä."

And I mean what I say - ja minä olen ilkeä  - mitä minä sanoin! UJ

 

EXTRAA: kaskuja kylmän sodan ajoilta V (8.7.2009)

Juri pitää Borista hieman yksinkertaisena ja päättää vähän valistaa tätä:
– Tiedätkö, kuka on Lenin?
– No ei sitten aavistustakaan!
– Oletko koskaan kuullut mitään Stalinista?
– En ikinä!
– Entäs Kosygin?
– Kuka se on?
– Kyllä sinun pitäisi käydä useammin valistustilaisuuksissa, jotta olisit
selvillä asioista.

Boris närkästyi:
– Tiedätkös sinä sitten, kuka on Ivan Petrov?
– Mistä minä sen tietäisin!
– Sinun pitäisi käydä vähemmän puoluekokouksissa. Hän on se tyyppi, joka
vierailee vaimosi luona silloin kun sinä olet puoluekokouksissa.

***

Kaksi kansanpoliisia vartiossa Berliinin muurilla.
– Mitäs tuumit tästä? toinen kysyy.
– Samaa mitä sinäkin, toinen vastaa.
– Siinä tapauksessa velvollisuuteni on heti pidättää sinut.

 

Kiitokset seniori Markulle kaskukirjan libristikappaleesta "Ole totinen, Toveri", kiittelee UJ + Kunniamme Päivät -museo
 

Suomalainen kilpailukyky (6.7.2009)

Möttönen (katso Me ja Möttönen) lähestyi klubimme Ukraina-toimitusta seuraavanlaisen sanoman kera:

"Suuri suomalainen, monikansallisilla markkinoilla toimiva yritys osallistui muiden kansainvälisten yritysten kanssa kuuluun, 7-hengen ryhmissä kamppailtavaan melontakilpailuun. Yrityksen vastustajana oli tällä kertaa suuren japanilaisen yrityksen joukkue. Molemmat joukkueet treenasivat ennakkoon kilpailupaikalle saavuttuaan viimeisenkin viikon rankasti sekä fyysisesti että henkisesti ja kaiken piti olla kunnossa.

Mutta kun suuri kilpailupäivä vuonna 2003 koitti, kävikin niin, että Japanin joukkue voitti suomalaisyrityksen kokonaisella 60 minuutilla.

Eihän sitä voitu käsittää ja ymmärtää millään! Kaikki oli tehty presiis oikein! Joten suomalainen yritys otti ja palkkasi konsultin. Konsultti konsultoi, tutki ja tuumasi ja esitteli muutaman kuukauden jälkeen analyysinsä: Japanilaisilla oli ollut kuusi soutajaa ja yksi peränpitäjä ja suomalaisilla taas yksi soutaja ja kuusi peräsimen varressa. Tappion täytyi johtua tästä!

Koska seuraavana vuonna voitto olisi suomalaisyritykselle ja sen imagolle tärkeää, ehdotti konsultti radikaaleja muutoksia miehistöön: peränpitäjiä olisi vähennettävä! Niinpä Suomen joukkueessa olisi seuraavalla kerralla vain kaksi peränpitäjää, kaksi peränpitäjien lähiesimiestä, kaksi joukkuejohtajaa ja yksi soutaja. Ja peränpitäjille luvattiin tulospalkkiot ja lähiesimiehille ja joukkuejohtajille optiot hyvästä tuloksesta. Nyt siis kaikki olisi kunnossa.

Mutta kuinka ollakaan. Seuraavana vuonna (2004) kilpailussa suomalaisyritys hävisi japanilaisyrityksen joukkueelle peräti 120 minuuttia. Eihän se voinut olla mitenkään mahdollista!

Niinpä konsultti tilattiin uudestaan paikalle. Ja jälleen hän tutki, puntaroi ja konsultoi. Lopulta hän kutsui suomalaisyrityksen johdon paikalle kuulemaan tulokset. Strategia oli ollut oikea, mutta kaikki eivät olleet olleet riittävän motivoituneita. Häviön syy oli soutajan, jolla ei ollut riittävästi päämäärää ja targettia, joten hänet erotettaisiin heti. Ja koska yritys oli ollut hyvä, peränpitäjille maksettaisiin tulospalkkiot ja esimiehille sekä joukkuejohtajille optiot."

Hauskinta tässä vitsissä oli se, että näin todellakin tapahtui kovin monessa suomalaisyrityksessä, tuumii UJ

 

Geometrisia, syvällisiä pohdintoja (25.6.2009)

Klubimme seniori Markku H. pohti mietintämyssytehtävän innoittamana seuraavaa:

"Jos kolmiossa on vain kolme kulmaa
 ja sitten neliössä neljä kulmaa,
niin miksi ihmeessä pelkässä kaksiossa voi olla niin pahuksen monta sellaista kulmaa,
 jotka keräävät aivan mahdottoman määrän likaa, pölyä ja villakoiria?"

UJ

 

Juhannustaikoja (nykyaikaistettuja versioita 19.6.2009)

Kerää Juhannusyönä kesämökiltä/niityltä 286 tyhjää viina- ja kaljapulloa, rikkinäisetkin käyvät.
 Tämän jälkeen voit nähdä tulevan sulhasesi toikkaroimassa kännissä veneessä järvenselällä.

***

Kun juoksee alasti kaupungilla kortteleita vastapäivään keskiyön aikaan,
yhdeksännen korttelin kohdalla tulee varmasti komea poliisimies nappaamaan.

***

Koirakasvattaja Asko Karjala, Satakunnan räksyttäjistä, mitkä ovat Suomen Juhannuksen suosituimmat koirarodut?
 Mayräkoira, Kääpiöpilsneri, Lapinkullannoutaja, Suursnapseri, Pullodoggi, Jackdanielsin-terrieri, Karjalankarhukoira, Vehnäolutterrieri, Trendisentteri ja Siperianwhisky ovat ainakin perinteisiä ja suosittuja.
Uusia Juhannusrotujakin tulee koiramarkkinoille koko ajan, voisitteko antaa niistä jonkun hyvän esimerkin?
Vinttipemeenä-koira ja Suomenajokielto-koira. Jotkut saattavat tuntea myös Selvinpäinseisojan, vaikka se onkin suomessa melko harvinainen rotu Juhannuksena.
Kiitoksia, koirankasvattaja Karjala, emmeköhän me näillä selviäkin vapun jälkeen!

UJ

 

Tarkat ohjeet ne vasta ovat poikaa (11.6.2009)

"Ota kaksi tablettia, kunnes nukut pois."
(Ohje japanilaisessa lääke-etiketissä)

"Kun kaksi junaa lähestyy toisiaan risteyksessä, molempien pitää pysähtyä. Kumpikaan ei saa jatkaa matkaa ennen kuin toinen on mennyt."
(Laki Kansasissa)
 

"Kaikki sammuttimet pitää tarkastaa vähintään kymmenen päivää ennen kutakin tulipaloa."
(Brittihotellin turvallisuusohje)

Jippijai, UJ

 

Käännöskukkasia (11.6.2009)

Elokuvasta First Blood (Rambo - Taistelija):
"He's out of ammo."
"How do you know?"
"The last dog wasn't killed by a bullet."

Ja loistava käännös oli seuraavanlainen:
"Hän tietää paljon ammuksista."
"Mistä tiedät?"
"Viimeistä koiraa ei tappanut pallo."

I understand, thinks UJ - olen hiekan alla, tuumii UJ

 

Näin siis Savossa (29.5.2009)
- vastuu on nyt lukijalla -

Savolainen ei tykkää leuhkimisesta. Jos jenkki menee kehumaan savolaiselle, että hänen maanmiehensä on kävellyt kuussa, niin savolainen vastaa, että minäpä oon muannu auringossa.
       
        ***
       
        Synnyttämään oli tullut mustalaisrouva.  Lääkäri huomasi, että kaikki oli muuten kunnossa, mutta lapsi oli syntymässä väärinpäin. No, ei siinä muuta kuin tehtiin se mitä yleensä tehdään. Käännettiin lapsi toisinpäin.
 - Harva sitä on päevystysvuorossa kiäntänä rommaanin, lääkäri pohti.
       
        ***
       
        Kaksi savolaisäijää seisoo keskellä Kuopion toria. Paikalle tulee turisti ja kysyy äijiltä:
        - Excuse me. Can you tell me where I can find Puijo?
        Äijät eivät ymmärrä, pudistelevat vain päätään.  Sitten turisti yrittää kysyä samaa ruotsiksi. Äijät eivät ymmärrä, pudistelevat vain päätään.
        Sitten turisti yrittää kysyä venäjäksi. Äijät pudistelevat päätään.
        Turisti tuskastuu ja lähtee pois. Äijät katsovat perään ja toinen sanoo toiselle:
        - Siinä näet, eijoo tuosta kielitaijostakkaan mittään hyöttyy.
       
        ***
       
        Savolaisäijä tuli lääkäriin. Istui tohtoria vastapäätä, ei puhunut mitään, katseli vain ovelan näköisenä. Tohtori odotti aikansa ja kysyi sitten mieheltä:
        - Mikäs se teitä vaivaa?
        - Arvooppas!
  vastasi äijä.
       
        ***
       
        Kalle oli Helsingissä käymässä ja päätti käydä katsomassa sitä paljon puhuttua Kiasmaa. Hän kysyikin tietä helsinkiläiseltä. Tämä neuvoikin auliisti:
        - Tota katua ku meet tonne ja siitä sit vasempaan nii siinä se tulee sua vastaan.
        - No minäpä outtelennii  sitten tässä, kun se kerran on tulossa tännepäe.

       
       
        SUOMI - SAVO:
       
        Saisinko teelusikan? = Viskooppa melekutin!
       
        Onko teillä kuntosali ja baari? = Piäsöökö teellä pottoomaan ja tokkoomaan?
       
        Olen tietoisesti valinnut sinkkuelämän = Minnoun jiänä vanahakspoejaks
       
        Kärsin rytmihäiriöistä = Pumppu rylykkyvää omia aekojaa
       
        Olet viehättävän näköinen neitokainen! = Sinnout läsäkän näkönen pimu!

Savolaiset - antakaa anteeksi - ja noviisi Aulille - mahtavat kiitoksemme, pokkailee UJ

 

Laupias samarialainen (27.5.2009)


Kävelin kadulla, kun likainen ja suttuisen näköinen pultsarinainen pysäytti minut ja kysyi saisko muutaman euron ruokaan. Otin lompakon esiin ja sieltä 10 euroa ja kysyin:
- Jos annan sulle kympin, ostatko vinkkua ruoan sijaan?
- Lopetin juomisen kymmenen vuotta sitten
, spurgutäti vastasi.
- Meetkö shoppailemaan etkä osta ruokaa?
- En tuhlaa aikaa shoppailuun, mulla menee kaikki aika hengissä pysymiseen.
- Menetkö sitten kampaajalle?
- HULLU?! En oo laitattanut tukkaani 20:n vuoteen!
- Enpäs annakaan sulle rahaa... Tulet illalla ravintolaan syömään mun ja
mun mieheni kanssa.

Homssu oli ihan shokissa.
- Eikös miehes raivostu, jos sen teet? Mä oon likainen ja haisen
todennäköisesti aika hirveälle.
- Ihan hyvä vaa niin, vastasin. Onkin tosi tärkeetä, että mieheni näkee
miltä nainen näyttää kun  hän luopuu shoppailusta, kampaajalla käynnistä ja viinistä.

Noviisi Aulille TAAS mitä kunnioitettavimmat kiitoksemme, pokkailee UJ

 

EXTRAA: kaskuja kylmän sodan ajoilta IV (22.8.1965)

Kuuluisa neuvostokirjailija Ilja Ehrenburg on hyvän kahvin ystävä. Hänen mielestään hyvän kahvin salaisuus on siinä, ettei sitä keitetä kuin kaalikeittoa, kiehautetaan vain.
Kerran Ehrenburg joi vieraineen kahvia Moskovan parhaimpiin kuuluvassa kahvilassa. Mutta juoma ei tyydyttänyt häntä ja niinpä hän kutsui tarjoilijan luokseen.
– Neiti hyvä, tämä ei ole mitään kahvia, tämä on epämääräistä lientä.
Menkää nyt ja kertokaa keittiössä, ettei kahvia saa koskaan keittää, se on
kiehautettava.

Tarjoilijatar suoritti saamansa tehtävän.
Muutamaa viikkoa myöhemmin Ehrenburg istui samassa paikassa kahvilla. Ja kahvi oli aivan samanlaista kuin ennenkin. Närkästyneenä hän kutsui tarjoilijaa.
– Onko tämä laitaa? Kahvi on huonoa. Sanoitteko keittiössä, mitä minä viimeksi käskin?
Tarjoilijatar väitti sanoneensa.
– Menkää sitten ja kysykää, missä on vika.
Tarjoilijatar kiirehti juoksujalkaa keittiöön ja palasi tuokion kuluttua kasvot loistaen:
– Kahvi on tehty aivan teidän ohjeittenne mukaan. Se on kiehautettu kolme
kertaa ja ainakin viisi minuuttia kerralla.

***

Kysymys:
 Miksi leivässä on viime aikoina ollut omituinen sivumaku?
Vastaus:
Leipomiseen on alettu käyttää jauhoja.

***

Ei ole mikään konsti juoda 30 tuoppia olutta illassa.
Mutta pitää se sisällään...

(Prahalainen sananparsi.)

***

Bulgarialaisessa hotellissa. Matkustaja saapuu ja kysyy huonetta.
– Valitettavasti emme voi järjestää, vastaa portieeri.
– Ettekö voi. Entä jos pääministeri Hrustsev saapuisi kysymään?
– Silloin tietysti...
– Selvä juttu. Antakaa minulle se sama huone. Hän ei tule tänään.
 

Kiitokset yhä edelleen tover seniori Markulle, joka toimitti Kunniamme Päivät -museon kokoelmiin kylmän sodan aikoihin keskittyneen kaskukirjan libristikappaleen "Ole totinen, Toveri", kiittelee UJ. Ja jos joku ihmettelee tämän artikkelin päiväysleimaa, se johtuu yksinkertaisesti vain aikajatkumon aiheuttamasta paradoksista, joka tuli toimitsijoidemme kylmän sodan aikaan tekemän aikamatkan seurauksena.

 

Vappupalloniksejä ja vähän muutakin (4.5.2009)

Seuraavat niksit löytyivät Niksi-Pirkasta, mistäs muualta. Lukekaa ja nauttikaa:

Kärsitkö sängyssä, kun kumppanisi nukahtaa, vaikka luulet, että keskustelette vielä päivän tapahtumista? Pitäkää nukkumaan mennessä käsissä naruja, joiden päissä on kaasuilmapallot. Nukahtaessa ilmapallo nousee kattoon, jolloin toinen tietää, että on turhaa enää jutella. (Pirkka 5/2009)

***

Poraa reikä jääkaappisi oveen. Näin voit aina varmistua siitä, että valo sammuu sulkiessasi oven. (Pirkan kielletyt niksit)

***

Oiva mökin pyykinpesuvinkki: Laita pyykki ja saippua katiskaan. Sido katiska moottoriveneen perään ja huristele ympäri järveä. (Pirkan kielletyt niksit)

Uutta, aina oppii uutta, tuumii UJ

 

Johan vaputtaa (30.4.2009)

Toimituksemme vappuhe ukrainatoimittaja noviisi Auli lähetti painotaloomme seuraavat, vappuaiheiset huomiot, kommerverkit ja kysymykset:

***

K: Mikä on lappalaisten Cooperin testi?

V: 12 minuuttia ilman viinaa!

***

Teekkarivappujuomaresepti:

Kaada ämpäri täyteen pirtua, lisää rusina.
Jos juoma maistuu liian hedelmäiseltä,
voi aina tislata rusinan pois.

***

STT:n uutisia:

Vapun vaaroihin Suomessa luetaan myös uutinen keskioluen laimentamisesta. Pidetään varamme, sillä...
mitä tapahtuu, jos keskikalja laimennetaan?

Suomalaisia alkaa viinapään asemasta vaivata vesipää!

******

Ja sitten muutama vappuinen juttu muilta toimitsijoiltamme:

K: Miksi kutsutaan sellaista ilmiötä, ettei katsele lainkaan kaupallisia televisiokanavia?

V: Ylenkatsomiseksi!

***

K: Mikä on pituudeltaan siinä kolmisen metriä ja haisee rankasti vanhalta viinalta?

V: Kepulaisten vappukulkue mallia 2009!

***

Vanhan kansan vappusääennuste:

Jos Valpurina sataa katolle lunta,
sataa sitä silloin myös maahan asti!

***

Jos vappujuhlista kotiin patikoidessasi kaulassasi oleva kravatti ei roiku vapaasti alaspäin,
vaan sojottaa sinnikkäästi suoraan eteesi,
niin silloin on syytä tarkistaa,
ettei neliveto ole unohtunut vahingossa päälle!

***

McGyverin neuvo vappujuhlista kotiin palaaville:

Jos vappujuhlista kotiin kävellessäsi sinusta tuntuu siltä, ettei matka edisty,
kannattaa tehdä seuraava testi:

Pysähdy. Ota tukeva haara-asento.
Ota yksi Sveitsin armeijan linkkari ja aseta se nyrkkiisi ja ojenna käsivartesi suoraan eteenpäin.
Heitä linkkaria varovaisesti noin 20 cm suoraan ylöspäin.
Jos linkkuveitsi ei putoa takaisin käteesi, vaan iskeytyy naamaasi,
johtopäätös on:
Makaat maassa selälläsi. Muuta siis kulmaasi 90 astetta eteenpäin  ennen matkan jatkamista.
Jos taas et voi ojentaa linkkuveitsikättäsi suoraan eteenpäin,
johtopäätös on:
Makaat maassa kasvot alaspäin ja sinun on muutettava kulmaasi 270 astetta eteenpäin ennen matkan jatkamista.

Noviisi Aulille mitä kunnioitettavimmat kiitoksemme, hikottelee UJ

 

Eutanasia (19.3.2009)

Eilen illalla istuin vaimoni kanssa keskustellen niitä näitä ja jutun
aiheeksi tuli jossain vaiheessa eutanasia.

Siihen varsin herkkään, elämän ja kuoleman rajamailla liikkuvaan aiheeseen
totesin hänelle:
"Lupaathan ettet päästä minua sellaiseen vihannesmaiseen tilaan, jossa
elämäni on riippuvainen jostain sähköisestä laitteesta ja ravinnontarpeeni
tyydytetään nesteillä. Jos näet minun olevan siinä jamassa niin lupaathan
kytkeä elintoimintojani ylläpitävät laitteet pois päältä ja lopettaa
nesteytyksen."


Sanomatta mitään vaimoni nousi, otti kaukosäätimen ja sulki television,
sammutti internetin sekä tietokoneen ja kaatoi kaljani viemäriin...

Noviisi Aulille mitä kunnioitettavimmat kiitoksemme jälleen kerran, hihittelee UJ

 

Järvinen ja Lahtinen (16.3.2009)
       
        Olivat potilaina sairaalassa ollessaan huonetoverit.
        Järvistä harmitti, kun Lahtinen jatkuvasti teki jekkuja, ja onnistui vetää Järvistä höplästä.
        Koko potilasaikansa Järvinen mietti keinoa päästä tasoihin.
        Idealamppu vaan ei syttynyt, ja tuli Järvisen kotiinlähdön päivä.
       
        Lahtisen hyvästeltyään hän poistui, ja oli jo kävelemässä kohti sairaalan ulko-ovea
        havaitessaan raollaan olevan lääkärien pukuhuoneen oven. Silloin hänellä välähti...
       
        Järvinen nappasi huoneesta valkoisen takin, veti hengitysmaskin kasvoilleen ja lähti marssimaan kohti Lahtisen huonetta.
        -Päivää, olen osaston uusi lääkäri, Järvinen esitteli itsensä ääntään muuttaen.
        -Tarkoituksemme on mitata teiltä pitkä kuume. Se tapahtuu peräsuolesta, ja teidän on maattava aloillanne 2 tuntia aivan liikkumatta.
       
        Lahtisen ei auttanut kuin totella. Hän jäi makaamaan vatsalleen,
        samalla kun Järvinen marssi huoneesta ulos itsekseen hykerrellen.
        Lahtisen aika mateli. Vaan ei auttanut, lääkärin määräys.
       
        Lähes kahden tunnin kuluttua hoitaja sattui vilkaisemaan huoneeseen.
        -Voi herran jumala, mitä te teette?! hän huudahti.
        -Ei hätää, Lahtinen selitti, osaston uusi lääkäri käski mitata minulta pitkän kuumeen.
        -No sehän nyt on aivan mahdotonta, hoitaja tuhahti.
        -Kuinka niin?
        -No, ensinnäkin, osastolla ei ole uutta lääkäriä.
        Toiseksi, lääketiede ei tunne käsitettä 'pitkä kuume'.
        Ja kolmanneksi, vaikka tuntisikin, ei sitä ainakaan tulppaanilla mitata."

Noviisi Aulille mitä kunnioitettavimmat kiitoksemme jälleen kerran, hihittelee UJ

 

Antakaa meille tietoa (yhä lisää kaskuja kylmän sodan ajoilta III) (28.2.2009)

Stalinin loistopäivinä saapui pieneen kaupunkiin Moskovasta puoluevirkailija valistamaan tovereita. Hän korosti neuvostojärjestelmän saavutuksia maatalouden alalla. Lopuksi hän ilmoitti vastaavansa kysymyksiin, mikäli sellaisia tehtäisiin. Toveri Ivan Ivanovits nousi ja kysyi:
 – Te puhutte paljon voista ja lihasta, mutta missä se kaikki on, kun kaupat ovat tyhjät?
 Valistaja selitti kärsivällisesti ja tilastoihin perustuen, miten paljon tuotanto oli noussut viisivuotissuunnitelman aikana ja sen ansiosta. Vuotta myöhemmin sama luennoitsija saapui jälleen kertomaan maatalouden alalla saavutetuista edistysaskelista. Kun kysymysten vuoro tuli, nousi penkistä toveri Vasili Vasiljevits:
 – Vakuutan teille, toveri luennoitsija, etten halua tietää yhtään mitään voista ja lihasta. Mutta haluaisin kuulla, missä on ystäväni, toveri Ivan Ivanovits?

Seniori Markku saa kiitoksemme, kiittelee UJ

 

Kymmenvuotiaan pojan kirjoitelma lehmästä (21.2.2009)

Kymmenvuotiaan pojan kirjoitelma lehmästä:

"Lehmä on kotieläin. Mutta on niitä talojen ulkopuolellakin. Ne asuvat usein maalla, mutta tulevat kaupunkiin kuolemaan, mutta siitä ne eivät päätä itse. Lehmällä on seitsemän sivua, yläpuoli, alapuoli, ylempi puoli, alempi puoli, oikea puoli, vasen puoli ja sisin puoli. Ylemmällä puolella on pää, se on siksi, jotta sarvet voivat kiinnittyä siihen. Sarvet ovat sarvesta ja ne ovat vain koristuksena. Niitä ei voi liikuttaa, mutta korvia voi. Ne ovat sarvien sivuilla. Lehmällä on kaksi reikää pään edessä, niitä kutsutaan lehmän silmiksi. Lehmän suuta kutsutaan turvaksi sen takia, jotta ne voivat sanoa muu.

Alemmalla puolella on häntä, sitä käytetään kärpästen hätistämiseen, jotta ne eivät kulkeudu maitoon ja huku. Yläpuolella, oikealla puolella ja vasemmalla puolella, on vain tukkaa. Sitä kutsutaan lehmän tukaksi, ja se on aina samanvärinen kuin lehmäkin. Lehmän väri on kirjava. Alin puoli on tärkein, koska siellä heiluvat maidot. Kun meijeristi avaa kraanan, maito juoksee ulos. Kun maitoa heilutetaan, siitä tulee hapanta, mutta miten se tapahtuu, en ole vielä oppinut. Lehmällä on neljä jalkaa, niitä kutsutaan sorkkaraudoiksi, ja niitä voi käyttää myös naulojen vetämiseen.

Lehmä ei syö hyvin paljon, mutta kun se syö paljon, silloin se syö aina kaksi kertaa päivässä. Lihavat lehmät antavat maitoa, mutta kun lehmällä on vatsa kipeä, se antaa juustoa. Juustossa on reikiä, mutta miten ne tekevät juustoon reikiä, sitä minä en vielä ole oppinut. Lehmällä on hyvä hajuaisti, voimme haistaa lehmät kaukaa. Lehmän lapsia kutsutaan vasikoiksi. Vasikoiden isä on sonni, kuten myös lehmän mies. Sonni ei anna maitoa, joten sen takia se ei ole nisäkäs.

Niitä jotka hakevat lehmät kun ne tulevat vanhoiksi, kutsutaan lehmänvangitsijoiksi. Ne istuvat usein auton edessä. Niin lehmät lahdataan, maito laitetaan tetroihin, ja me ostamme maidon kaupasta. Lehmän neljä jalkaa lähetetään puusepälle, sitä kutsutaan uusiokäytöksi

Kuten huomaatte, lehmä on erittäin hyödyllinen eläin, ja tämän vuoksi minä pidän lehmistä valtavasti." 

 Uutta, uutta oli tuo tieto, tuumii UJ ja kiittelee noviisi Aulia kivasta jutusta

 

Lisää kaskuja kylmän sodan ajoilta II (21.2.2009)

- Stalinin kurinpito aiheutti hänen alamaisissaan pientä levottomuutta, kuten tiedämme. Etenkin yöaikaan pidettiin pahana enteenä, jos auto pysähtyi talon eteen ja ovelle koputettiin.
Kävipä niin, että moskovalaisen huoneiston oveen jyskytettiin kerran neljän aikaan aamuyöllä. Kaikki huoneistossa asuvat viisi perhettä heräsivät. Kaikki kynnelle kykenevät hyppäsivät kauhuissaan vuoteista, mutta kukaan ei uskaltanut avata ovea. Jyskytys sen kuin koveni. Lopulta yksi ruokakunnan päämiehistä uskaltautui ovelle, raotti sitä hiukan ja muut kuulivat matalaäänistä keskustelua. Hetken kuluttua mies palasi ovelta helpottuneen näköisenä:
 – Ei hätää, toverit, kaikki on hyvin. Talo vain palaa.

***

Teiltä puuttuu täällä mielipiteenvapaus, sanoi amerikkalainen turisti neuvostoliittolaiselle oppaalle.
 – Minä voin esimerkiksi milloin tahansa ottaa kynän ja paperia ja kirjoittaa kirjeen Johnsonille, että presidentti on idiootti ja hänen politiikkansa täysin mätää.
 – Mitä se sitten todistaa, huomautti opas. – Meillä opetetaan jo kouluissakin, että Johnson on idiootti ja hänen politiikkansa mätä.

***

Kun Berliinin muuri oli vielä nuori, poikasilla oli tapana kiusoitella sen yli toisiaan.
 Länsiberliiniläinen poika huusi :  Meilläpä on banaaneja
Itäberliiniläinen kaveri vastasi samalla mitalla:  Mutta meilläpä on sosialismi.
Meillepä tulee sosialismi, länsiberliiniläinen poika antoi kuulua.
 Itäberliiniläinen riemastui : Sittenpä teilläkään ei ole enää banaaneja.

***

Huomattava puoluekokous. Puoluesihteeri pitää katsausta viimeaikaisista taloudellisista saavutuksista.
 Talonrakennustoiminta on viime vuonna noussut 27 prosenttia...
 Välihuuto takapenkiltä: Entä WC-paperi? 
Puhuja ei ole kuulevinaan, vaan jatkaa: Uusia teräskombinaatteja on perustettu 18 ja vuotuinen kokonaistuotanto ylittää jo...
 Taas huuto takapenkiltä: Entä WC-paperi?
 Puhuja etenee järkähtämättä aiheessaan: Mitä taas maataloustuotannon kehitykseen tulee, vehnän ja maissin viljelysala on lisääntynyt...
 Entäs WC-paperi
, keskeyttää sinnikäs välihuutaja.
 Puhuja luo murhaavan katseen takapenkkiin: Sanon sen, että tuollaisilla tyypeillä minä... 
Takapenkiltä kuuluu äänekäs mutina: Se on vain tilapäisratkaisu...

Kiitokset yhä edelleen tover seniori Markulle, joka toimitti Kunniamme Päivät -museon kokoelmiin kylmän sodan aikoihin keskittyneen kaskukirjan libristikappaleen "Ole totinen, Toveri", kiittelee UJ

 

Äititesti (17.2.2009)

Kävelin ulkona yhdessä neljävuotiaan tyttäreni kanssa. Hän huomasi jotain
maassa ja nosti sen ylös, ja oli laittamassa sitä suorinta tietä myös
suuhunsa - juuri niin kuin lapset aina tekevät!

Otin välittömästi sen pois häneltä ja sanoin, ettei näin saa tehdä.

  Äiti, miksi? tyttäreni kysyi.

Koska se on ollut maassa, etkä tiedä missä muuallakin, ja se on joka
tapauksessa likainen ja siinä on varmasti matoja
, vastasin hänelle.

 Tässä vaiheessa tyttäreni katsoi minua suurilla silmillään, jotka
paistoivat valtavaa ihailua, ja hän kysyi:
 Äiti, mistä sinä tiedät kaikki tällaiset asiat? Olet kyllä tosi viisas!

Mietin kiivaasti mitä tähän vastaisin, ja tulin seuraavaan tulokseen:
Kaikki äidit tietävät nämä asiat, se kuuluu Äiti-testiin. Äitien
kuuluu tietää nämä asiat, tai jos ei tiedä, ei pääse äidiksi.

Kävelimme eteenpäin hiljaisuudessa, asia jäi selvästi mietityttämään tytärtäni.
Muutaman minuutin pohdiskelun jälkeen hän sanoi:
 Ahaa, nyt ymmärrän! Jos et läpäisisi Äiti-testiä, joutuisit olemaan isä!

Vastasin hänelle hymyillen:
 Juuri niin, ymmärsit ihan oikein!

 Auts, nyt isejä taas potkittiin, tuumii UJ ja kiittelee noviisi Aulia kivasta jutusta

 

Kaskuja kylmän sodan ajoilta I (15.2.2009)

- No, toveri Ivan, mikset sinä ollut viimeisessä puoluekokouksessa?

- Totta kai olisin ollut, jos olisin tiennyt, että se on viimeinen! 

***

Äiti nukuttaa pienokaistaan.
- Äiti, oliko Lenin hyvä mies?
- Oli, oli. Nuku vain lapseni.

Hetken hiljaisuus.
- Äiti, oliko Stalin paha mies?
- Oli, oli. Mutta nuku nyt.

Pitkä hiljaisuus.
- Äiti, minkälainen mies Hrustsev on?
- Nuku nyt jo. Kyllä me sen saamme tietää, kun hän on kuollut!

Kiitokset tover seniori Markulle, joka toimitti Kunniamme Päivät -museon kokoelmiin kylmän sodan aikoihin keskittyneen kaskukirjan libristikappaleen "Ole totinen, Toveri", kiittelee UJ

Kyllä säännöllinen vatsan toiminta on kaiken A ja O! (2.2.2009)

Partalanmäen vanhainkodissa kaksi vetreää kaverusta, toinen 80 ja toinen 88, saavat vieraakseen poikasen vasta, 66-vuotiaan Laurin. Juttua heittääkseen Lauri alkaa:
"En tiedä teistä pojat, mutta kun minulla on alkanut olla noita ikävaivoja jo! Herään aamulla klo 5.30 kuin nakutettuna, mutta hyvä jos seitsemään mennessä saan tippaakaan vessassa tiristettyä! Se on tuo eturauhanen..."

88-vuotias Kalle tuumaa tähän:
"No, minulla sujuu tuo pissaaminen ongelmitta, vaikka ikää jo onkin. Mutta suoli vaatii pari tuntia herättelyä ja senkin jälkeen ummella on ja pahasti!"

Siihen kahdeksankymppinen Veikko:
"Voe tokkiisa! Miulla se tuo pissa tulloo aamusin kun nakutettuna iliman viivveitä ja kirvellyy kello kuus ja se isompi hätäkkii tulloo tasan seittämältä. Molemmat siis toimmii ja sukkellaan toimmiivattii, ei kipuja tai mittään!"

Lauri ja Kalle katsahtavat toisiaan ja tuumaavat:
"Sullahan Veikko on nuo asiat tosi hyvin reilassa! Kateellisia ollaan!"

Siihen Veikko:
"No, onhan se miullakkii pikkunen onkelma kyllä. Se se on tuo nukkumine, sitkkeeuninen oon. Se kun tuo meikäläinen tuppaa herräämään vasta siinä kaheksan kieppeillä!"

Oho, yskähtelee UJ

 

Kyllä suomalainen mies osaa jos haluaa (30.1.2009)

Seuraavan jutun ihmissuhdekyvyiltään keskivertoa parempitaitoisesta suomalaisesta miehenpuolikkaasta toimituksemme uroiden tietoon julkitoi jälleen oma noviisimme Auli:


Rouva katseli itseään peilissä vähissä pukeissa
 ja valitteli äijälleen ääneen:
"Silmäluomet ja rinnat roikkuu, vatsa roikkuu, tuskin näen jalkojen
väliin, allit käsissä, tukka harmaantuu, pylly on ryppyinen ja
veltto. Ei tunnu hyvälle, sano sää jotta lohduttavaa."

Johon rakas aviomies: "Sul on sit hyvä näkö".

Kuinkahan ukon kävi, pelkää UJ

 

Ratsastusta (25.1.2009)

Seuraava cowgirl-kuvaelma toimituksemme iloksi saapui ahkeralta noviisi Aulilta, joka kasannee runsaasti "ylenemispisteitä" itselleen ahkeralla toimittajan työllään. Ja juttu kuuluu:

Blondi päättää mennä ratsastamaan, vaikka ei ole ennen ollut

hevosen selässä. Hän pääsee omin neuvoin satulaan, ja heppa lähtee

heti liikkeelle. Se laukkaa  tasaiseen tahtiin, mutta blondin ote

alkaa  lipsua ja hän  rupeaa liukumaan alas satulasta. Kauhuissaan

hän  tarrautuu  hevosen harjaan, ei saa kunnon otetta. Hän yrittää

kietoa kätensä hevosen kaulaan, mutta liukuu alas pitkin hevosen

kylkeä siitä huolimatta. Hevonen  laukkaa edelleen ilmeisen

piittaamattomana  luisuvasta  ratsastajastaan. Pahaksi onneksi

blondin jalka on takertunut  jalustimeen. Naisparka on lopulta

täysin kavioiden armoilla, samalla kun  hänen  päänsä hakkaa

maahan. Blondi alkaa häälyä jo tajuttomuuden  rajamailla hänen

päänsä  iskeytyessä maahan yhä uudestaan ja uudestaan,  kun

kaikeksi onneksi Prisman vartija huomaa  hänet ja sammuttaa  hevosen.

Jippijai jai jai, huuteleepi UJ!

 

Insinöörin yhteys luonnon alkuvoimiin (21.1.2009)

Jälleen kerran klubimme jäsen, juniori Ulla, kertoi täysin sattumalta teatterin lämpiössä tapaamilleen Urho-klubin Ukraina-toimittajille pienen kaskun. Juniori Ulla oli saapunut seuraamaan ja arvioimaan Oulun kaupunginteatteriin uuden näytelmän, Kuinka äkäpussi kesytetään, ennakkonäytäntöä. Ullan kertoma kasku oli seuraava:

Mitä yhteistä on insinöörillä ja ukkosella?
?????
Ensin välähtää ja sitten pitääkin jo mennä korjaamaan aiheutuneet vahingot!

Ahhaaaaa, tuumii UJ

 

Puheen oikea pituus (19.1.2009)

Klubimme jäsen Ulla piipahti toimituksessamme  ja pyysi lisäämään seuraavan määritelmän hyvästä puheen pituudesta Ukraina-palstalle. Ulla väitti jutun olevan iänikuisen, mutta toimittajillemme se kyllä oli aika harvoin korviin osunut:

Hyvä puhe on kuin minihame:
Riittävän pitkä kätkeäkseen tärkeimmät asiat,
mutta riittävän lyhyt pitääkseen mielenkiinnon yllä.
 

Jo vain, tuumii UJ 

 

Pilkettä (15.1.2009)

Onni oli sangen eläväinen ja aika ajoin melkoisen menevä nuori mies. Hänellä oli siis pari pientä ns. pahetta.
 Hänen nuori vaimonsa Reeta ei oikein suopeasti katsellut Onnin silmäpeliä milloin kaupan kassan, kesäturistien ja ties kenen vastaantulevan naisihmisen kanssa, ja sekös otti Onnia kovasti päähän. Niinpä hän yhtenä iltana pienen motkotussaarnan kuunneltuaan ilmoitti yks´kantaan lähtevänsä pilkkomaan hiukan saunapuita ja hellapilkkeitä puuvajaan.

Onni oli kätkenyt pinojen väliin pullon kirkasta mehua säännöllisesti toistuvien sanaharkkojen tuomaa mielipahaa lohduttamaan, ja sen samaisen pullon hän nyt sitten kaivoi harmissaan esille ja korkkasi sen sileän tien. Onnilla ei nyt ollutkaan onni myötä, sillä Reetalla oli jäänyt jotain vielä sanomatta, joten vaimo paineli vajaan Onnin perässä ja näki Onnin lohtupullon kera.

Silloin vaimolla keitti. Hän nappasi käteensä saunapuupilkkeen ja huitaisi sillä Onnia kasvoihin onnettomin seurauksin: Onnilta aukesi silmäkulma ja siitä tuli hurjasti verta! Ja kaiken kukkuraksi paikalle saapui pari Onnin ystävää, jotka Onnin onnettoman tilan havaitessaan kysyivät, että mikä miestä oikein vaivaa.

"Laitoin ukolle vähän lisää pilkettä silmäkulmaan!" tokaisi siihen Reeta.

AUTS, tuumii UJ 

 

Uudenvuodenterveiset tädiltä (14.1.2009)

Seuraavan omintakeisen uudenvuodentervehdyksen toimittajamme sai klubimme noviisi Aulilta, mutta koska tervehdys oli niin "erilainen", päätimme julkaista sen tässä kaikkien ihmeteltäväksi:

"Hei Siiri!

Halusin vain toivottaa hyvää juhannusta, ja hyvää uutta vuotta 1987 täältä altzheimerkodista! 

Minä täällä juon tinaa ja valan shampanjaa kuten kunnon vappuun kuuluu.

Olen ampunut paljon selvin päin ja aion olla raketti!

Terveisin tätisi Heikki!"

Kiitoksia Aulille, tuumii UJ 

 

Sammakoitapa nämäkin (3.1.2009)

Seuraavatkin lausahdukset ovat todistettavasti lähteneet suurmiestemme suista. Osa on hyvinkin viisaita lausahduksia, osa puuta heinää! Nämä kokosi toimittajamme UJ. Tämäkin on siis eräänlainen jatko-osa alempana oleviin neljään artikkeliin.

"Sinusta ei koskaan tule mitään kovin merkittävää."
- Müncheniläinen koulumestari lausui 10-vuotiaalle Albert Einsteinille 1889. 

"Rembrandtia ei muotokuvamaalarina voida verrata meidän tavattoman lahjakkaaseen englantilaiseen taiteilijaamme, herra Rippinggilleen."
-John Hunt.

"Atomin halkaisemisesta syntyvä energia on hyvin mitätöntä. Jokainen, joka odottaa voimanlähdettä näistä atomien muodonmuutoksista, puhuu roskaa!"
- Ernst Rutherford (1871-1937) heti sen jälkeen, kun oli itse halkaissut atomin ensimmäisen kerran.

"Atomienergia voi olla yhtä hyvä kuin nykyiset räjähdysaineemme, mutta ei sen vaarallisempi." 
- Winston Churchill, 1939.

"Kun arvostettu vanhempi tiedemies sanoo, että jokin on mahdollista, hän on melkein varmasti oikeassa. Kun hän sanoo, että jokin on mahdotonta, hän on hyvin todennäköisesti väärässä." 
-Arthur C. Clarken ensimmäinen laki.

Näin nämä nerot, tuumii UJ 

 

Tulipa sanottua, osa 4! (28.11.2008)

Seuraavat oikeat, oikeiden ihmisten lausumat mahtavat hengentuotteet lähetti klubimme hupitoimitukseen yksi klubimme  nettisivujen vakiolukijoista, kunnianarvoisa noviisimme Juho S. Nämä ovat siis tunnettujen (ja vähemmän tunnettujen) ihmisten sutkautuksia aikojen saatossa lähinnä tieteeseen liittyen (toki sattumiakin löytyy). Tämä on siis jo neljäs jatko-osa alempana oleviin artikkeleihin.

"Radiolla ei ole tulevaisuutta."
- Skottilainen fyysikko ja Royal Societyn puheenjohtaja Lord Kelvin, 1897  

"Linnut sukeltavat talveksi järvien tai muiden vesistöjen pohjaan. Keväisin ne nousevat sieltä valmiina lentelemään ympäriinsä koko kesän."
- Carl von Linné

"Jokaisen on kuoltava aikanaan, mutta haluan uskoa, että minä voisin olla poikkeus säännöstä."
- William Saroyan

"Tulevaisuuden tietokoneet eivät luultavasti paina enempää kuin 1,5 tonnia."
- Popular Mechanics -lehti, 1949

"640 kilotavun pitäisi riittää kenelle tahansa."
- Bill Gates, Microsoft, 1981

"On hyvin epätodennäköistä, että mikään matkustajia kuljettava ajoneuvo liikkuisi suuremmalla nopeudella kuin 15 km/h ."
- Junainsinööri Thomas Treshold, 1835

"Uskoisin, että maailmanmarkkinoilla on tilaa noin viidelle tietokoneelle."
- Thomas Watson, IBM, 1943

"Minun ei tarvitse antaa anteeksi vastustajilleni. Olen jo tapattanut heidät kaikki."
- Ramon Maria Narvaez (esp. pääministeri)

"Kuka hemmetissä nyt haluaisi kuulla näyttelijöiden puhuvan?"
- H.M. Warner, Warner Bros, 1927

"Maailmassa on vain kahdenlaisia naisia. Niitä, jotka puhuvat aina, ja niitä, jotka eivät koskaan vaikene."
- Oscar Wilde

"Kaikki, mikä voidaan keksiä, on jo keksitty."
- Komisario Charles H. Duell, Yhdysvaltain patenttitoimistosta, 1899

"Minulla ei ole tapana unohtaa kasvoja, mutta sinun tapauksessasi teen poikkeuksen."
- Groucho Marx

"Minua ei tarvitse saattaa kiusauksiin. Löydän ne kyllä itsekin."
- Birgitta Andersson

"On häpeällistä, että miehiin ja naisiin sovelletaan erilaista moraalia. Mitään moraalia ei pitäisi olla olemassakaan."
- Oscar Wilde  

"Se, miten pitkä on minuutti, riippuu täysin siitä, kummalla puolella vessan ovea sattuu olemaan."
- The Lutheran Journal

"Sänkypuuhat on hauskinta, missä olen ollut mukana nauramatta."
- Woody Allen

"Naisen aivot muistuttavat enemmän gorillan kuin miehen aivoja."
- Ranskalainen psykologi Gustav Lebon, 1879

"Paras ostaa rahaa varastoon, ennen kuin se loppuu."
- Pellefantti

Kiitoksia jälleen kerran oivalle noviisi Juho S:lle näistä kuolemattomista elämänviisauksista, pokkaa UJ !  

 

Tulipa sanottua, osa 3! (20.11.2008)

Seuraavat oikeat, oikeiden ihmisten lausumat mahtavat hengentuotteet lähetti klubimme hupitoimitukseen yksi klubimme  nettisivujen vakiolukijoista, kunnianarvoisa noviisimme Juho S. Nämä ovat siis tunnettujen (ja vähemmän tunnettujen) ihmisten sutkautuksia aikojen saatossa lähinnä tieteeseen liittyen (toki sattumiakin löytyy). Tämä on siis jo kolmas jatko-osa alla oleviin artikkeleihin.

"Olen ehdottomasti sitä vastaan, että Charles lähtee Beaglen kanssa matkalle. Se johtaa vain päiväunelmointiin ja joutilaisuuteen."
- Charles Darwinin poika Robert Darwin matkasta, jonka aikana Darwin kehitti teoriansa luonnonvalinnasta

"Jollet voi vakuuttaa heitä, sekoita heidän päänsä."
- Presidentti Harry S. Truman

"Fonografilla ei ole minkäänlaista kaupallista arvoa."
- Thomas Edison, 1880, keksinnöstään, joka oli levysoittimen edeltäjä

"Universumi syntyi, kun valtava jäälohkare törmäsi aurinkoon."
- Saksalainen astronomi H. Hörbiger, 1926

"Mikään ei viittaa siihen, että atomeista joskus tulisi käyttökelpoisia."
- Albert Einstein, 1932

"On tieteellinen tosiasia, että näkö heikkenee, jos ajaa viiksensä."
- Amerikkalainen kuvernööri William Murray, 1932

"Fossiilit ovat Jumalan luonnoksia luomistyötä varten."
- Saksalainen lääkäri Johann Geringer, 1725

"Maan sisus on valtavan laaja ja kaiken lisäksi täysin asuinkelpoinen."
- Ameri kkalainen kapteeni John Cleves Symmes, 1818

"On vain kaksi ääretöntä asiaa: universumi ja ihmisen typeryys. Ja ensin mainitusta en ole aivan varma."
- Albert Einstein

"Radiolla ei ole tulevaisuutta."
- Skottilainen fyysikko ja Royal Societyn puheenjohtaja Lordi Kelvin, 1897

Kiitoksia jälleen kerran oivalle noviisi Juho S:lle näistä kuolemattomista elämänviisauksista, pokkaa UJ ja varoittaa, että jatkoa seuraa yhä lisää!  

 

Tulipa sanottua, osa 2! (12.11.2008)

Seuraavat oikeat, oikeiden ihmisten lausumat mahtavat hengentuotteet lähetti klubimme hupitoimitukseen yksi klubimme  nettisivujen vakiolukijoista, kunnianarvoisa noviisimme Juho S. Nämä ovat siis tunnettujen (ja vähemmän tunnettujen) ihmisten sutkautuksia aikojen saatossa lähinnä tieteeseen liittyen (toki sattumiakin löytyy). Tämä on siis jatko-osa alla olevaan juttuun.

"Änkytys johtuu liian kuivasta kielestä. Hoidoksi suositellaan viinilasillisen nauttimista päivittäin."
- Francis Bacon, n. 1600 

"Änkytys johtuu liian pitkästä kielestä. Siihen auttaa siis kielen leikkaaminen lyhyemmäksi."
- Saksalainen lääkäri Friedrich Dieffenbach, n. 1800

  "Pippuri, sinappi, ketsuppi, englantilainen kastike ja suola kiihottavat naisen vietit luonnottoman voimakkaiksi ja syöksevät hänet väistämättä perikatoon."
- Amerikkalainen lääkäri Dio Lewis, 1847

"Ei ole nähtävissä mitään merkkejä siitä, että ihmiset haluaisivat hankkia tietokoneita kotiinsa."
- Ken Olson, Digital Equipment Corp, 1977

"Emme pysty lähettämään avaruuteen parempaa tietokonetta kuin ihminen. Se on sitä paitsi ainoa kone, jonka täysin kouluttamatonkin työvoima osaa valmistaa."
- Wernher von Braun

"Minun käy sääliksi niitä, jotka eivät juo. Herätä nyt aamulla tietäen, ettei päivä siitä yhtään paremmaksi muutu!"
- Frank Sinatra

"Epäilen vahvasti, että löytämiäni aaltoja voitaisiin koskaan käyttää mihinkään."
- Radioaaltojen keksijä Heinrich Hertz

Kiitoksia jälleen noviisi Juho S:lle näistä kuolemattomista elämänviisauksista, pokkaa UJ ja varoittaa, että jatkoa seuraa yhä!  

 

Tulipa sanottua! (10.11.2008)

Seuraavat oikeat, oikeiden ihmisten lausumat mahtavat hengentuotteet lähetti klubimme hupitoimitukseen yksi klubimme  nettisivujen vakiolukijoista, kunnianarvoisa noviisimme Juho S. Nämä ovat siis tunnettujen (ja vähemmän tunnettujen) ihmisten sutkautuksia aikojen saatossa lähinnä tieteeseen liittyen (toki sattumiakin löytyy).

"Vaikka miehet ja naiset ovat erilaisia, Jumala ei ole koskaan sallinut sellaista toimintaa. Hän rankaisee mitä ankarimmin niitä, jotka uhmaavat hänen kieltoaan."
 - Julianus Cassianus sukupuolisesta kanssakäymisestä, n. 200 jKr.

"Naiset ovat luonnostaan täysin soveltumattomia kaikenlaiseen ajattelua tai mekaanisia taitoja vaativaan työhön."
- Lontoon synnytyslääkäriseuran perustaja Augustus Granville, 1830-luvulla

"Koska hiiret eivät milloinkaan saa reikiä hampaisiinsa, kannattaa syödä kaksi hiirtä kuukaudessa."
- Roomalainen Plinius hammashoidosta, n. 50 jKr.

  "Edisonin hehkulampusta on ehkä hyötyä amerikkalaisille, mutta käytännöllisten ja älykkäiden ihmisten ei pitäisi tuhlata aikaansa moisen keksinnön parissa."
- Englantilainen hallintokomissio, 1878

"Jos auringossa olisi tulta, se olisi sytyttänyt Maan, joka olisi jo kauan sitten palanut poroksi."
- Englantilainen pappi P.H. Frain, 1870

Kiitoksia noviisi Juho S:lle näistä kuolemattomista elämänviisauksista, pokkaa UJ ja varoittaa, että jatkoa seuraa!

 

 

Tiedätkö, miksi poliisit käyttävät pamppuaan vasemmalla kädellä? (30.10.2008)

Seuraavat kaskut lähetti klubimme hupitoimitukseen yksi klubimme  nettisivujen vakiolukijoista, ammatiltaan muuten poliisi.

Miksi poliisilla on pamppu yleensä aina vasemmassa kädessä?
??
Koska asiakas on aina oikeassa!

***

Lieneekö poliisiystävämme kyllästynyt siihen, että lakimiehet vapauttelevat limanuljaskoita nopeammin kuin poliisit ennättävät niitä pidätellä, kun arvuuttelee seuraavaa:

Nähdessään pikkunilkkien vapauttamiseen erikoistuneen lakimiehen kadulla poliisi pysäyttää hänet ja tokaisee:
Tiedätkös, mikä ero on ihmisen ulosteella ja lakimiehellä?
???
Hätä ei lue lakia!
Ja mitä tuo nyt sitten oli? Eihän se ollut edes mikään oikea loukkaus.
Ei, ei ollut,  se oli vaan siis se ainoa ero.

Do diih, nyd dais napsahdaa lakimiesdä leukaan, arvelee toimittaja UJ

 

Niksi-Pirkka auttaa aina (21.10.2008)

Seuraavat niksit kuuluvat niksien X-Files -osastolle, eli ÄLÄ MISSÄÄN NIMESSÄ KÄYTÄ NÄITÄ!

Onko sinulla vaikeuksia saada tuli uunissa syttymään? Ei hätää, voit käyttää avuksesi hapankorppuja tai näkkileipää. Jos myös tulitikut ja sytkäri ovat loppu, saat palat kätevästi sytytettyä leivänpaahtimessa. [Pirkan kielletyt niksit]

***

Onko asunnossasi kylmä? Viritä kompostori olohuoneeseen, se lämmittää mukavasti ja luo maalaishenkistä tunnelmaa kaupunkiasuntoonkin. [Pirkan kielletyt niksit]

***

Hiirenloukku laitettuna herätyskellon päälle estää helposti nukahtamisesi uudestaan

***

Umpappaa, umpappaa, toimittaja UJ

 

Merkkipäivähuuhaa...maa (28.9.2008)

Klubissamme on tänä kesänä ollut aivan ruuhkaa tasavuosimerkkipäivien juhlijoiden kanssa. Joku on kertonut täyttäneensä 30, joku 40, useampi 50 , 60 tai peräti 70 vuotta. Onnea vain kaikille päivänsankareille! Mutta tästä inspiroituneena kerrommekin pienen tarinan kansakunnan kaapin päällä olevasta julkimosta, joka vietti niin sanotusti 40-vuotispäiviään.

 

Tämä tähtönen järjesteli oikein komeat kemut 40-vuotissyntymäpäiväjuhlikseen, paikalle oli toki kutsuttu kaikki silmäätekevät, poliitikot ja muut julkimot; ilman muuta myös median väkeä.

 Valtakunnan äänitorveen haastattelua tekevä uutisreportteri ihmetteli muiden kysymysten välissä kovin sitä, että kaikkien tuntema, samana vuonna syntynyt juhlakalun aviomies oli juuri kertonut haastattelijalle olevansa jo 60-vuotias.

"Ei häntä kannata kuunnella", vastasi rouva rauhallisen alentuvasti, "häneltä kun on alkanut tuo muisti vanhuuttaan mennä."  

***

Samaan kastiin kuuluu tämäkin juttu:

Poliitikko haastattelijalle: "Kieltäydyn jyrkästi myöntämästä väitettänne siitä, että olisin päivänkään yli 52-vuotias, todeksi!"

"Mutta, mutta..., poikannehan on jo 40-vuotias!" soperteli toimittaja.

 "Valitettavasti näyttää siis siltä, että lapsestani tuli juuri avioton!" huudahti haastateltava.

 

Näin tänään klubinne 25-vuotias salskea toimittaja UJ

 

Drive-in pankkiautomaatteja (17.9.2008)

Noviisimme Auli lähestyi jälleen hupitoimitustamme pienellä tietoannoksella pankkiautomaateista, olkaapa hyvä:

Pankki asentaa uusia Drive-in pankkiautomaatteja Helsingin seudulle:
Pitkällisen markkinointitutkimuksen jälkeen on päädytty erillisiin käyttöohjeisiin autoilijan sukupuolen mukaan.

KÄYTTÖOHJE MIESAUTOILIJOILLE

1. Aja automaatin viereen.
2. Laske ikkuna alas.
3. Aseta kortti sille varattuun reikään ja näppäile tunnusluku.
4. Valitse nostettava summa.
5. Vastaanota kortti, kuitti ja käteinen.
6. Nosta ikkuna.
7. Jatka matkaa.

KÄYTTÖOHJE NAISILLE.

1. Aja automaatin viereen.
2. Vaihda peruutusvaihteelle ja peruuta tarvittava määrä osuaksesi
kohdalle.
3. Kytke käsijarru ja laske ikkuna alas.
4. Etsi käsilaukku, kaada sisältö pelkääjän paikalle ja etsi kortti
kasasta.
5. Kerro puhelimessa odottavalle ystävällesi, että sinun pitää
lopettaa ja että soitat kohta takaisin.
6. Yritä asettaa kortti automaatissa olevaan oikeaan koloon.
7. Avaa auton ovi päästäksesi lähemmäksi automaattia johtuen
automaatin liiallisesta etäisyydestä autoon nähden.
8. Aseta kortti.
9. Aseta kortti oikeinpäin.
10. Etsi tunnusluku käsilaukusta.
11. Näppäile tunnusluku.
12. Paina 'peruuta' ja näppäile oikea tunnusluku.
13. Valitse nostettava summa.
14. Tarkista hiukset ja meikki peilistä.
15. Vastaanota kuitti ja käteinen.
16. Tyhjennä käsilaukku uudelleen ja etsi lompakko, laita käteinen
lompakkoon.
17. Tarkista kuitista nostamasi käteisen määrä.
18. Tarkista hiukset ja meikki peilistä uudelleen.
19. Aja eteenpäin 3 metriä .
20. Peruuta takaisin automaatille.
21. Ota kortti.
22. Tyhjennä käsilaukku uudelleen ja etsi lompakko, laita kortti
lompakkoon.
23. Mulkaise takana odottavaa hermostunutta miesautoilijaa.
24. Käynnistä sammunut auto.
25. Soita ystävällesi takaisin.
26. Aja 5- 6 kilometriä .
27. Vapauta käsijarru 

Armoa, hyvät naiset, armoa! Tämän jutun lähetti toimitukseemme nainen enkä minä, henkikurkussapihisee UJ

 

Insinööreistä (30.8.2008)

Ison ATK-firman myyntipäällikkö Karvonen meni ravintolaan syömään
firman kolmen insinöörin kanssa. Karvonen tilasi New York -pihvin.

 Tarjoilija kirjaili tilausta lappuselle ylös ja kysäisi: "Entäs vihannekset ?"

"He ottavat saman"  sanoi siihen myyntipäällikkö.

Ilmeisesti siis kaikki eivät virheellisesti pidä insinöörejä yli-ihmisinä, arvelee UJ

 

Horroskaappi (30.8.2008)

Uusi jäsenemme Auli lähetti hupitoimituksellemme ihan kivan HORROSKAAPIN. Tutustuttuamme sen antamaan luonnekuvaukseen ja varsinkin sen oikeaan osumiseen nettitoimituksemme pomon suhteen, uskallamme julkaista sen tässä teille, olkaapas niin hyviä!

 21.3-19.4 HAUKKA
 Sää ole energine saalistaja.
 Pirät haasteist ja jahtaamisest.
 Sää saatat ol aikast päälkäyvä.
 Suns o raakaa elinvoima.

 20.4-20.5 PULU
 Olet aikast hiras ja pulleva olone pulu.
 Et säntäil mihenkäs vaa hoirat assjat omaa tahtisses.
 Nautinnohalune sää ole ja piäne assia saa su iloseks.

 21.5-21.6 KOLIBRI
 Sää ole piän ja monefärine vipeltäjä.
 Sunt ei saa milläs pysymä paikallas, sul o levotoine sialu.
 Sull o liikka assioi ja aikka ei lainkka niire toteuttamise.
 Sää ole ain menos.


 22.6-22.7 SORSA
 Tyytyväine pullasorsa o sun laises.
 Huolehrit kaikest ja ain rauhallisest.
 Sää ole toisinas liianki halutoine.
 Sorsa saa usse iso poikue ja niit hän paimenta lempiäste.

 23.7-22.8 RIIKINKUKKO (tähän haarukkaan se meitin pomo menee!)
 Olet kommia riikinkukko.
 Sää halut esintty ja ol huamio keskipisten.
 Sää ole ylppiä ittestäs ja tekemisistäs.
 Et lainkka pyytel antteks sitä et
 Luaja o su luanu.
 Imartelust sää kehrät ko katti.

 23.8-22.9 VARPUNEN
 Sää ole hillitty varpune vähä ninko harma tai huamaamatoine.
 Sul turvallisus ja koti ova tärkkiöi.
 Sää tule toime yksinäski ja oikiastas iha viihryt omas seurassas.
 Assioist sää ole tarkka ja siisti kans kaikes mitä teetki.

 23.9-23.10 JOUTSEN
 Sunt voi sanno viähkiäks joutseneks.
 Pirät kauneurest.
 Olet sosiaaline ja perinteine ainaski parisuhtessas.
 Sun kans tule helpost toime.

 24.10-22.11 KORPPI
 Musta salaperäne korppi.
 Sää ole yäeläjä.
 Olet syvälline ja syväste tunteva tyyppi.
 Luanteltas olet mustavalkone ja sää ole
 kostonhimoine jos sunt loukata.
 Lojaali luontes takia sinulle o helppo uskoutu.

 23.11-22.12 PAPUKAIJA
 Sää ole värikäs papukaija.
 Sunt kiahtoo eksotiikka.
 Sää ole liikkuvaine, tahrot koke uut ja kierttä maailma.
 Sää ole kekseliäs ja opit helpost assioi.
 Mut o assioi joihi sää saatat sunhtautu oikenki fanaattisest.

 23.12-20.1 PÖLLÖ
 Sää ole älykäs pöllö.
 Hillitty, sivus pysyvä ja iankaikkise älykäs.
 Et tee ittestäs iso numero.
 Sää kuuntele muit mielttummi ko ole ite äänes.
 Suns o viisaut.

 21.1-19.2 KYYHKYNEN
 Sää ole neuvokas kyyhkyne.
 Suns o kekseliäisyyt ja äly.
 Sää ole oikke sosiaaline luanne.
 Ongelmitte ratkomises ja uure
 oppimises olet mahrottoma hyvä.

 20.2-20.3 HAIKARA
 Sää ole hyväntahtoine haikara.
 Empaattine ja auttavaine.
 Suns o luavuut ja loistava tunneäly o sun vahvutes.
 Saatat kyl toisinas hukku haaveilema liikka.


Kiitoksia kisälli Aulille näistä luonnekuvauksista, pokkaa UJ

 

Goldwynismeja (8.8.2008)

JA TÄSSÄ JATKOA EILEN JULKAISTUIHIN GOLDWYNISMEIHIN, SILBUBLEE!
 Teille, jotka eivät eilen lukeneet näitä hengen jättiläisen tuotteita, kerrottakoon, että elokuvatuottaja Samuel Goldwyn tuli kuuluisaksi kyvystään puhua siten, ettei lauseissa usein ollut mitään järkeä. Niin tunnettu hänestä tuli, että hänen sanontojaan alettiin kutsua nimellä goldwynismit. Ja ne eiliset möläytyksethän löytyvät heti tämän jutun jälkeen!

 Tässä muutamia uusia :  

"Olet osittain, siis sataprosenttisesti, oikeassa."

"Sinulla on aina tapana ottaa härkää hampaista."

Kun Goldwynilta kysyttiin, antaisiko hän luvan heittää pois muutamia vanhoja papereita, hän vastasi: "Ole hyvä vain, mutta ota niistä ensin kopiot!"

"Viis veisaan siitä, tuottaako elokuva mitään, kunhan vain koko Amerikka näkee sen."

"Työskentelen mieluummin fiksun idiootin kuin typerän neron kanssa."

"Hän elää yli varojensa, mutta siihenhän hänellä on varaa."

"Kuusi meistä elää kauemmin kuin me kaikki yhteensä."

"Tästä lähin saat luvan pitää suusi kiinni kun puhut minulle!"

"Törmäsin eilen George Kauffmaniin. Hän oli luonani päivällisellä."

Kun Goldwynille kerrottiin, miten aurinkokello toimii, hän ihmetteli: "Mihin se osoittaa pimeässä?"

"Tarinamme alkaa maanjäristyksestä ja kehittyy sitten kohti kliimaksia."

"Kahdella sanalla: Mahdotonta!"

"Kaikkien psykiatrilla kävijöiden pitäisi tutkituttaa päänsä."

"Haluan teidän tajuavan, että Goldwynin komedioille ei naureta!"

"Kultamunia munivaa kättä purraan aina."

"Tämän alan huono puoli on surkeiden elokuvien puute."

"Miksi vain kaksitoista opetuslasta? Minä haluan monta tusinaa, menkää hakemaan!"  

"Jos Roosevelt olisi vielä elossa, hän olisi kääntynyt haudassaan."

"En halua olla kyllä-miesten ympäröimä. Haluan kaikkien kertovan totuuden - vaikka se maksaisi heille heidän työpaikkansa."

"Maksamme hänelle aivan liikaa, mutta hän on sen arvoinen."

"Olen kyllä valmis myöntämään virheeni, mutta en koskaan ole väärässä."

Kiitoksia jo kolmannen kerran Kisälli-kanditaatti Juho S:lle näistä mahtavista hengentuotteista, pokkaa UJ  

Goldwynismeja (7.8.2008)

Elokuvatuottaja Samuel Goldwyn tuli kuuluisaksi kyvystään käyttää kieltä niin, ettei lauseissa usein ollut mitään järkeä. Niin tunnettu hänestä tuli, että hänen sanontojaan alettiin kutsua nimellä goldwynismit. Tässä niistä muutamia (jatkoa piisaa lähiaikoina):

"Suullinen sopimus ei ole edes sen paperin arvoinen, jolle se on kirjoitettu."  

"Jos voisin kaatua kuolleena maahan, olisin onnekkain elävä mies maan päällä."

"Sairaala ei ole sopiva paikka sairastamiseen."

"Mene itse katsomaan, niin ymmärrät, miksei sinun ole hyvä nähdä sitä."

"Poikamieselämä ei ole yksinäistä miestä varten."

"Kriitikkoihin ei saisi ikinä kiinnittää edes sen vertaa huomiota, että jättäisi heidät huomiotta."

"Kerro meille jokin uusi klisee!"

"Älkää koskaan ennustako - ainakaan tulevaisuutta!"

"En ikinä pane jalkaani uusia kenkiä, ennen kuin olen käyttänyt niitä ainakin viisi vuotta."

"Minusta kenenkään ei pitäisi kirjoittaa omaelämäkertaa ennen kuolemaansa."

"Sain aamulla loistavan idean, mutten pitänyt siitä."

"Hyvät herrat, älkää aliarvioiko atomipommin vaarallisuutta. Se ase on silkkaa dynamiittia!"

Kiitoksia toistamiseen Kisälli-kanditaatti Juho S:lle näistä kuolemattomista elämänviisauksista, kumartaen UJ

 

Vain tosimiehille (3.8.2008)

Miestenpäivän perinnesäätiö järjestää viikonloppuleirin tosimiehille.
Ilmoittautumiset säätiön konttoriin 20.8.2008 mennessä.

Päiväohjelma:

8.00 Aamusauna:
- Oluenjuontia ja ähkimistä.
- Käydään läpi lyhyesti keskeiset kirosanat

9.00 Aamuverryttely:
- Tehdään pieni metsäretki sukat jalassa.
- Kädenvääntöä ja koskenkorvaa.
- Kivien heittelyä rannassa.
- Ympyrän ajelua mopolla ilman kypärää.

10.00 Hengen nostatus:
- Uhoamisen perusteet 1.1.
- Painiottelu saunan takana.

11.00 Pilkotaan Toyota Corolla -76 kulmahiomakoneilla.

11.30 Lounas
- Makkaraa, hernekeittoa, olutta.
- Vihanneksia ja muita ruohoja sen verran, että niitä voi lingota
lusikalla kaverin otsaan.
- Ruokaryypyt.

12.00 Ruokalepo
- Mennään kengät jalassa sänkyyn.
- Sängyssä puhutaan armeija- tai sivarijuttuja.
- Unimusiikiksi kuunnellaan Antero Mertarannan selostus lätkän MM-kisoista -95.
- Haukutaan ruotsalaisia.

12.45 Tosihommat alkavat
- Siirretään iso kivi porukalla toiseen paikkaan.
- Juodaan kaljaa.
- Kehutaan kuinka kovia työmiehiä ollaan.
- Siirretään kivi takaisin.

13.30 Ohjattua välineiden valmistelua
- Vuoleskellaan makkaratikut valmiiksi iltaa varten, koska puukot takavarikoidaan
klo 17.

14.30 Käydään joukolla pelottelemassa lintubongareita.

15.00 Haukutaan akat.

17.00 Illallinen
- Makkaraa ja hernekeittoa.
- Sinappia.
- Olutta ja koskenkorvaa.

18.00 Räjäytetään jotakin.

18.30 Lämmitetään sauna
- Jokainen kertoo vuorollaan, missä saunassa on Suomen parhaat löylyt.
- Käydään alasti uimassa.
- Juodaan kaljaa ja koskenkorvaa.

19.00 Käydään kylän baarissa haastamassa paikallisten kanssa riitaa.

20.00 Tehdään nuotio, makkaranpaisto alkaa
- Poltetaan makkarat tikun nokassa karrelle.
- Vedetään reilusti sinappia käyrän syrjään.
- Vedet silmissä kehutaan, kuinka hyvää se on.

22.00 Iltanuotio-ohjelmaa - lauletaan Rosvo-Roope ja Kotkan Ruusu 17-äänisesti
- Juodaan kaljaa,
- Kehutaan akat.

23.30 Iltatoimet
- Juodaan Koskenkorvaa.
- Kävellään kädet toisten hartioilla kämpille.
- Ollaan kaikkien parhaita kavereita.
- Pyyhitään sinapit hihaan.
- Mennään vaatteet päällä nukkumaan.

Kiitoksia Kisälli-kanditaatti Juho S:lle tästä mielenkiintoisesta kesäleiriohjelmasta, tackar och pockar UJ

 

Se on pienestä kiinni (2.8.2008)

mies: No vihdoinkin, olen odottanut jo niin kauan!
nainen: Haluatko että lähden ?
mies: EN ! Mistä nyt tuollaista sait päähäsi ? Jo pelkkä ajatuskin kauhistuttaa.
nainen: Rakastatko minua ?
mies: Tietenkin, kaikkina vuorokaudenaikoina !
nainen: Oletko pettänyt minua koskaan ?
mies: En ikinä ! Miksi kysyt tuollaista?
nainen: Haluaisitko suudella minua ?
mies: Kyllä, aina kun minulla on tilaisuus siihen !
nainen: Löisitkö minua koskaan ?
mies: Oletko hullu ? Tunnethan sinä minut !
nainen: Voinko luottaa sinuun ?
mies: Kyllä, kulta..
nainen: Rakas...

Lue nyt teksti alhaalta ylöspäin lause kerrallaan!

Kiitoksia Urho Heikille tästä ajatuksia herättävästä keskustelusta, kiittelee UJ

 

Maailman vanhin vitsi (1.8.2008)

Maailman vanhin nykyisin tunnettu vitsi on peräisin niinkin varhaiselta ajalta kuin noin 4 000 vuoden takaa, suunnilleen vuodelta 1900 eKr.
Tämä sumerialaisten kertoma vitsi todistaa, ettei juuri mikään ole maailmassa muuttunut. Itse vitsi siis kuuluu seuraavasti:

- Mitä ei ole tapahtunut koskaan ikimuistoisista ajoista lähtien?
 Vastaus: Sulhasensa kainalossa oleva nuori nainen ei ole pieraissut.


Muinaisten faaraoiden totuuksia, luulee UJ

 

Vanhusten suusta totuus... (1.8.2008)

"Ystäväni Aune ei muista enää mitään, sillä on
niin paha klementtiini."
Bertta 73 v.

"Kyllä tuo Risto Rante mahtaa olla rikas mies, kun omistaa
niin monta ravintolaa!"
Siiri 72 v

"Minä en ymmärrä, miten tuo Leo Jokela voi olla
televisiossa, kun se on jo kuollu..?"
Esteri 85 v

"Se tulehdus on niin paha, että minulla on jo kolmas
antilooppikuuri menossa!"
Vappu 84 v

"Tuo on sitte tehny mahottomasti elokuvia tuo The End." 
Aune 80 v

"Pappa ei voi niitä syödä; sillä on algeria." Sohvi 78 v

***


Seuraavan väitetään olevan ihan tosi tarina:

Vanhapiikasisarukset pitivät kyläkauppaa
Pohjanmaalla ja päättivät jäädä eläkkeelle. Tämän vuoksi he
järjestivät loppuunmyynnin.
Parin viikon kuluttua kauppa olikin jo melko tyhjä,
vain kuivatuotteita oli enää jäljellä jonkin verran.
Niinpä sisarukset sulkivat kaupan, mutta laittoivat kuitenkin
etuovelle vielä lapun, jossa luki: 
" Kauppa suljettu, kuivaa tavaraa saatavana takapuolen kautta."

Kiitoksia kisälli Aulille näistä elämän totuuksista, pokkaa UJ

 

Einarin murhe (30.7.2008)

Murheen murtaman näköinen mies, Einari, istui syrjäisen huoltoaseman kuppilassa ja tuijotti edessään olevaa kahvikupposta ajatuksissaan, kun paikalle saapui oikein isokokoinen, nahkatakkiin pukeutunut korsto. Ensi töikseen tulija marssi Einarin luo, tämä kun oli ainoa muu paikalla oleva baarissa, otti Einarin täpötäyden kahvikupposen ja kippasi maitokahvin kurkkuunsa.

-Phyi, liikaa sokeria! 
korsto murahti, ja aikoi jatkaa matkaansa, mutta pysähtyikin, kun kuuli Einarin alkavan vollottaa ääneen.

-Mitäs pikkumies siinä vollottaa? korsto kysyi.
Nahkatakkimiestä alkoi hiukan kaduttaa oma käytös; hän oli toki haastanut riitaa, mutta tätä hän ei ollut odottanut.

-No koko elämä, Einari vastasi.

-Aamulla kun menin töihin, sain heti paikalle saavuttuani kuulla, että minut on irtisanottu. Kamppeet laatikkoon keräiltyäni aioin viedä lootan autooni, mutta se oli varastettu työpaikkani pihalta.
Ajettuani taksilla kotiin, näin keittiön pöydällä lapun, jossa vaimoni ilmoitti karanneensa parhaan kaverini kanssa Columbiaan.
Eikä tässä vielä kaikki; päiväpostin mukana tuli virallinen kirje, jossa kerrottiin poikani sotkeutuneen huumekauppaan ja jääneen siitä Thaimaassa kiinni.

Nyt korstoa säälitti jo toden teolla, ja niinpä hän sanoikin:
-Anteeksi, en tajunnut miten ikävästi asiasi ovat. En tahtonut pahentaa tilannetta enää. Voisinko vaikka ostaa sinulle uuden kahvin?

Einari kohotti katseensa, rykäisi varovasti ja sanoi:
-En minä kahviani kaipaa! Itkuni syy on se, että lopulta päätin, etten halua enää elää, menin apteekkiin ja ostin kunnon annoksen syanidia. Ja sitten tulit sinä ja joit kahvini kanssa kaiken hankkimani myrkyn! 

Uuuppss, voihkaisee UJ

 

Sopimaton vitsi (23.7.2008)

Joukko saksalaisia istui kuppilassa kertoilemassa juutalaisvitsejä, kun lopulta muuan henkilö läheisestä naapuripöydästä nousi ylös ja tuli närkästyneenä sanomaan remuaville saksalaisille:

 -Olkaapas vähän vähemmän äänekkäitä noiden vitsienne kanssa, oma ukkini nimittäin kuoli sodan aikana Auschwitzissä!

-Anteeksi, emme tulleet ajatelleeksi emmekä tahtoneet loukata varmasti ketään. Miten vaarisi muuten kuoli siinä keskitysleirissä?

-No, hän putosi yhtenä iltana huppelissa vartiotornista...

Ne ennakkoluulot, ne ennakkoluulot, mumiseepi UJ

 

Sokevan töitä (23.7.2008)

Mitä eroa on sokeain töissä Suomessa ja Saksassa?

-Suomessa sokeat tekevät harjoja ja pensseleitä, mutta Saksassa he tekevät Ooppeleita!

Anteeksi, Opelin omistajat, kirvistelee UJ

 

Diagnoosi tämäkin (19.7.2008)

Eteläisessä Suomessa, eräässä suurehkossa kaupungissa, muuan mies saapui lääkärin vastaanotolle,
 koska hänen vasen kiveksensä oli muuttunut pikku hiljaa aivan mustaksi.
 Lääkäri tutki potilastaan melko tovin ja sanoi vaivautuneesti:
-  "Valitettavasti minun on todettava, että kiveksenne on joutunut kuolioon
 ja se on leikattava välittömästi pois, ettei myrkytys leviä!"
 
Ja niin sitten tehtiinkin.

 Sama potilas joutui kuitenkin palaamaan uudelleen saman lääkärin vastaanotolle samanlaisen
 vaivan takia vajaan kahden viikon kuluttua edellisestä, koska nyt puolestaan oikea kives
 oli ihan sinimusta. Lääkäri tutki mustunutta rauhasta ja totesi:
 
"Se on kirurgisesti poistettava, koska kuolioonhan se on menossa tämäkin. Ihme juttu." 
Ja niin tehtiin. 

Potilas ajatteli asiaa positiiviselta kannalta siten, että hyvä jos tällä selvitään.
 Olisihan voinut käydä pahemminkin; tosin toivo jälkikasvusta oli kyllä tämän jälkeen turhaa.
 Onneksi säästyi tuo miehisyyden "lippulaiva".

 Mutta niin siinä sitten vain kävi, että jälleen parin viikon kuluttua tämä "lippulaivakin"
 meni aivan siniseksi ja taas jouduttiin leikkauspöydälle puukotettavaksi.
Nyt oli sitten koko miehisyys menetetty.

 Koska tämä viimeisin operaatio oli varmasti henkisesti tosi raskasta potilaalle,
lääkäri asensi paksun ja melko pitkän
 pätkän kirkasta puutarhaletkua siihen viimeisimmäksi amputoituun
 kohtaan ja farkut jalassa ulkoapäin asiaa
tarkasteltaessa tilanne näytti itse asiassa kohtuullisen hyvältä.

 Mutta kun kuukauden kuluttua potilas vielä kerran palasi lääkärinsä luo nyt syynä se, että tämä
 letkukin oli muuttunut mustanpuhuvaksi, tohtorimme oli jo tosi ihmeissään.
 Eikun tutkimukset käyntiin ja laboratoriokokeisiin.
 Tulosten valmistuttua lääkäri katsoi tummanpuhuvaa letkunpätkää ja totesi:
 
"Kyllähän minä tätä jo vähän epäilinkin. Ne on nuo farkut
 jotka värjää..."

Auts, kirvistelee UJ

 

Mainoksen uhrit (19.7.2008)

Kaksi pikkupoikaa, iältään kahdeksan ja neljä, olivat paikallisessa lähikaupassa porukassa ostoksilla. Vanhempi pojista
ottaa hyllystä paketillisen tamponeja, jonka jälkeen he yhdessä marssivat kassalle
maksamaan ostostaan. Myyjätär kysyy hymyillen:
- Nämä tulevat varmaankin äidillesi?
- Ei ne tule äidille
, kahdeksanvuotias vastaa.
- No sitten varmaankin sisarellesi?
- Ei meillä oo sisarta!
- Kenelle sitten oikein ostat ne?
- Tälle pikkuveljelle tässä tietenkin!
- Hänelle? Kuinkas niin? Mihin hän niitä oikein aikoo käyttää?
- No me nähtiin illalla TV:ssä mainos, jossa sanottiin, että kun käyttää näitä tamppooneja,
voi uida ja ajaa pyörällä. Eikä toi meidän Niilo vielä osaa niistä kumpaakaan!

Kyllä logiikka on poikaa, päättelee UJ

 

Suomen kielen kielioppi (3.7.2008)

OHJE: Lukekaa seuraava teksti joko normaalilla lukunopeudella tai mieluummin jopa hiukan sitäkin nopeammin!

Cmabrigden yilopitson tuktimusken muakan, ei ole väilä msisä jäjretsyksessä sanan kijraimet ovat, ainoa täkreä aisa on, että esnimmäinen ja viimienen kijrain ovat oikelila piakiolla. Loput voivat olla missä jäjretsyskessä tahasna ja imhinen voi sitli lukea tesktin ongemlitta, koksa aiovt eiävt lue jokaitsa kijraitna eriskeen, vain sanan kokoniasuuetna.

Että slilä tavlala, tumuialepei UJ

 

Oululaista liikennekulttuuria (22.6.2008)

Poliisi saapui Oulun Rajakylässä onnettomuuspaikalle, jossa ikääntynyt mies makasi ketarat ojossa suojatien eteen pysähtyneen auton edessä.

 Niinpä poliisi kysyy lippalakkipäiseltä kuskilta: "Miten päälleajo sattui? Eivätkö auton jarrut muka toimineet vai tuliko ajettua hiukan ylinopeutta?"

Nuorukainen vastasi korvallistaan raapien: "En minä hänen päälleen ajanut, päästin hänet vain kävelemään suojatien yli ja silloin hän pyörtyi!"

Tuohan on täysin epänormaalia miehen liikennekäytöstä Oulussa, sakothan siitä kuuluu saada, toteaa UJ  

 

Tapahtuipa tämän kesän rippikoululeirillä tuolla Itä-Suomessa (22.6.2008)

Rippileirillä poikien huoneessa vallitsi iltakymmenen jälkeen vielä melkoinen meteli ja mekkala kuului myös leiristä iltavastuuta kantavan apupapin majoitustiloihin. Hengenmies kuunteli meteliä aikansa, puki vaatteet päälleen ja tuohtuneena marssi poikien kämppään.

Repäistyään oven auki hän huusi: "Hyvää yötä joka iikka! Ja kun minä sanon että hyvää yötä, se tarkoittaa, että turpa kiinni!".

 Silloin kuului huoneesta vieno pojanääni, joka sanoi: "Hyvää yötä, apupappi."

 Hyvät tavat eivät ole siis kokonaan kadonneet, tuumii UJ  

 

PUTKITIETOUTTA RAUTAKAUPAN MYYJILLE (10.6.2008)

Arvoisat rautakaupan myyjäkurssin osallistujat. Tässä viimeiset opeteltavat säännöt ennen kaksiviikkoisen putkimyyjän erikoistumiskurssin loppukoetta:

1. Putki on valmistettu aina pitkästä reiästä, joka on ympäröity metalli- tai muovikuorella.

2. Varastoon tilatuista putkista täytyy tarkistaa, että reikä on yhtä pitkä kuin kuori! Ellei näin ole, vialliset yksilöt täytyy ehdottomasti palauttaa tehtaalle.

3. Putken sisähalkaisijan on oltava pienempi kuin ulkohalkaisija, muuten osa reiästä jää putken ulkopuolelle.

4. Asiakkaalle toimitettaessa putken on oltava täytetty ilmalla. Muu sisältö, kuten esimerkiksi vesi, viemärijäte tai bensiini vaihdetaan ilman tilalle myöhemmin.

5. Putki toimitetaan asiakkaalle yleensä ilman ruostetta. Ruoste on asennettava putkeen vasta työmaalla. Jos kuitenkin putki toimitetaan asiakkaalle ruoste valmiiksi asennettuna, siitä on perittävä 10%:n lisähinta metriä kohden. Tämä on perusteltavissa sillä, että asentajien kallista aikaa säästyy runsaasti itse työmaalla.

6. Yli 1,5 m:n pituisen putken molempiin päihin on kirjoitettava sanat "pitkä putki", jotta myös toiset myyjät tietävät, että se on pitkä putki.

7. Yli 3,2 m:n putkeen on kirjoitettava sanat "pitkä putki" myös keskelle putkea, jotta toisten myyjien ei tarvitse kävellä putken päähän asti tarkistaakseen, onko putki pitkä vai ei.

8. Halkaisijaltaan yli 18 cm olevaan putkeen on kirjoitettava sanat "paksu putki", jotta muut myyjät eivät luule sitä ohueksi.

9. Laipallisten putkien laipoissa on oltava pultinreiät. Näiden reikien on oltava erillään keskellä olevasta pitkästä reiästä.

10. Varastossa on aina oltava suunnilleen yhtä paljon sekä oikea- että vasenkätisillä mutkilla varustettuja putkia.

11. Toimitettaessa vasen- tai oikeakätisellä mutkalla varustettuja putkia asiakkaalle, on aina varmistettava, kumpia hän haluaa.

12. Tilatessasi putkia varastoon, muista määritellä, haluatko tasaisen maan, ylämäen vai alamäen putkea. Jos alamäessä käyttää ylämäen putkea, vesi virtaa putkessa väärään suuntaan.

Kyllähän nuo pienellä pänttäämisellä oppii, arvelee UJ ja kiittää ulkolaitajäsen Arvoa näistä arvokkaista tiedoista rautakaupan myyjien putkitietouden erikoistumiskurssilta 

NEUVOKKAAT NAISET (29.5.2008)

Taas kerran klubimme vakiohupitoimittajiin jo kuuluva Auli osoittaa kouriintuntuvasti sen, että kannattaa ehkä joskus pitää se kuuluisa leipäläpi kiinni, vai mitä mieltä olette seuraavasta:
***
Naimisissa 25 vuotta ollut aviomies sanoi eräänä päivänä vaimolleen:
"Kulta, 25 vuotta sitten meillä oli halpa asunto, halpa auto, nukuimme
vuodesohvalla ja katselimme 10-tuuman mustavalkotelkkaria, mutta vieressäni
oli joka yö upea 25-vuotias blondi.
Nyt meillä on upea talo, hieno auto, leveä sänky ja plasma-tv, mutta
vieressäni on 50-vuotias nainen. Minusta tuntuu, että sinä et ole pitänyt
omaa osuuttasi sopimuksesta."

Hyvin järkevä vaimo lupasi aviomiehelleen, että jos tämä etsisi upean
25-vuotiaan blondin, niin hän puolestaan varmistaisi, että aviomies voisi
taas asua halvassa asunnossa, ajaa halvalla autolla, nukkua vuodesohvalla ja
katsella 10-tuumaista mustavalkotelkkaria.
***

Naiset sitten osaavat ratkaista keski-iän ongelmat, pohtii UJ 
 

NEUVONTAPALSTA (27.5.2008)

Kisällimme Auli kertoili uteliaille toimituksemme miespuolisille toimitsijoille, miksi meitä miespoloja ei mielellään päästetä ihmissuhdepalstoille touhuamaan. Alla esimerkki:

-KYSYMYS NEUVONTAPALSTALLA-
Hyvä Walter

Toivottavasti voit auttaa minua. Muutama päivä sitten läksin töihin, ja
mieheni jäi tavan mukaan kotiin katsomaan telkkaria. Pääsin vain kilometrin
verran eteenpäin kun moottori yskähti ja auto pysähtyi. Palasin kotiin
hakemaan miestäni avuksi. Kotiin päästyäni en ollut uskoa silmiäni: Hän oli
naapurin rouvan kanssa makuuhuoneessa rakastelemasta intohimoisesti.

Itse olen 32 ja aviomieheni on 34 ja olemme olleet naimisissa 12 vuotta.
Kovistellessani häntä hän murtui ja myönsi, että hänellä oli ollut suhde jo
puolen vuoden ajan. Käskin häntä lopettamaan suhteen, tai jättäisin hänet.
Hän jäi työttömäksi kuusi kuukautta sitten ja väitti tunteneensa itsensä
aina vain masentuneemmaksi ja arvottomammaksi.
Rakastan häntä hyvin paljon, mutta uhkavaatimukseni jälkeen hän on tullut
yhä etäisemmäksi. Minusta tuntuu etten enää saa häneen yhteyttä. Voitko
auttaa minua, pliis? Terveisin Rva Leila Usk

-JA VASTAUS-
Hyvä Leila!

Auton pysähtymiseen lyhyen ajon jälkeen voi olla useita moottorin vioista
johtuvia syitä. Tarkista ensin ettei polttoaineen syötössä ole roskia. Jos
se on puhdas, tarkista imusarjaan johtavat kiinnikkeet. Ellei näistä
neuvoista ole apua, vika saattaa piillä itse polttoainepumpussa, joka ei
kykene syöttämään polttoainetta riittävän suurella paineella kaasuttajan
uimurikammioon. Toivottavasti tästä on apua! Walter

Ja mitä vikaa tuossa vastauksessa sitten oli.....

...ihmettelee UJ

Koira. tuo ihmisen... (26.5.2008)

Kisällimme Auli lähestyi klubimme hupitoimitusta pienellä etikettikurssilla seuraavin sanoin:

Mikko Kuustonen seurusteli kerran nuorukaisena kirkkoherran tyttären kanssa
ja oli innoissaan, kun pääsi ensimmäisen kerran tapaamaan tytön vanhempia.
Tiesihän Mikko, että jos vanhemmat hyväksyisivät hänet, tyttö voisi vaikka
antaa... suudelman.

Siinä sitä istuttiin olohuoneessa ja keskusteltiin tosiolevaisesta, kun
jännitys ja kahvi alkoivat vaikuttaa Mikon suolistossa. Pian poika ei enää
pystynyt pidättelemään vaan päästi pienen pierun.

Kirkkoherra katsoi vihaisesti perheen koiraa, joka sattui makailemaan Mikon
tuolin alla, ja torui: "Musti!"

Mikko huokaisi helpotuksesta ja jysäytti toisenkin kerran koiran piikkiin.
"Musti!", nuhteli tällä kertaa kirkkoherran rouva. Kului muutama tovi, ja
ilma vain kiersi Mikon suolistossa. Eihän siinä auttanut muuta kuin päästää
ilmoille kunnon jyräys.

"Musti!" ärjyi kirkkoherra naama punaisena. "Tule nyt jo pois sieltä tuolin
alta, ennen kuin se pitkätukkainen hipinretale paskantaa päällesi!"

 

Hääpäivälahja (14.4.2008)

Kisälli Auli lähestyi klubimme hupitoimitusta jälleen seuraavanlaisella muistutuksella siitä, mitä vaimolle ei ehkä kannata lahjaksi hankkia:

Mies oli pahassa pulassa unohdettuaan hääpäivänsä.
 Vaimo tuohtuneena asiasta:

 "Tuossa autotallin edessä täytyy olla sellainen lahja joka menee 0:sta 100:aan alle viidessä sekunnissa!"

Seuraavana päivänä vaimo löysi pienen paketin autotallin edestä.
 Paketissa oli upouusi henkilövaaka.
Mies on vielä sairaalassa.

Alkolle uusi nimi (19.3.2008)

Klubimme uunituore kisälli Auli lähestyi klubimme hupitoimitusta seuraavalla ohran... ööh tiedonjyväsellä:

"Kaikkihan te tiedätte, että Suomen Postista tuli nimenmuutoksen myötä
Itella.

 Nyt on Alkossa kuulemma työryhmä joka mietti nimenmuutosta firmalle.
Vahvana ehdokkaana listoilla on esiintynyt nimi: Otella !!!!!!!!!"

Kiitoksia Aulille,
hih hic !!!  UJ

Testaa, pärjäätkö blondille tietokilpailussa (26.2.2008)

Klubimme uunituore kisälli Jouni K. päätti tarttua härkää sarvista vai sanoisimmeko blondia ...ööh, tuota, juu. Niin, tässäpä teille, oi valtakuntamme älykkökaarti, oiva tietokilpailu. Toimitsijamme kehottaa Teitä, oi auvoisat lukijani, vastaamaan jokaiseen kysymykseen huolella!

No niin, meno alkakoon!

Blondi osallistuu tietokilpailuun. Juontaja esittää seuraavat kysymykset:

1. Kuinka pitkään kesti 100 vuoden sota?

- 116 vuotta
- 99 vuotta
- 100 vuotta
- 150 vuotta

Blondi käyttää hyväkseen mahdollisuuden ohittaa kysymys.

2. Missä maassa Panama-hattu keksittiin?

- Brasiliassa
- Chilessä
- Panamassa
- Equadorissa

Blondi pyytää apua yleisöltä.

3. Missä kuussa venäläiset juhlivat lokakuun vallankumousta?

- Tammikuussa
- Syyskuussa
- Lokakuussa
- Marraskuussa

Blondi kilauttaa kaverille, toiselle blondille.

4. Mikä oli kuningas George IV:nnen nimi?

- Albert
- George
- Manuell
- Jonas

Blondi etsii vastausta tietokoneelta.

5. Mistä eläimestä saivat Kanariansaaret nimensä?

- Kanarialinnusta
- Kengurusta
- Rotasta
- Hylkeestä

Blondi putoaa kilpailusta.

PS. Jos kysymyksiä lukiessasi olet naureskellut,
niin katsopas oikeat vastaukset:


1. 100 vuoden sota kesti 116 vuotta (1337-1453)
2. Panama-hattu keksittiin Equadorissa
3. Lokakuun vallankumousta juhlitaan marraskuussa
4. Kuningas George IV:nnen oikea nimi oli Albert
5. Kanariansaaret sai nimensä hylkeistä. Canaria latinaksi
tarkoittaa "hylkeiden (=merikoirat) saari"


Siis... kuinka monta oikeaa vastausta sinä
sait, utelevat kisälli-Jouni ja UJ

Naisia autossa (20.2.2008)

Kunnioitettuun klubiimme liittymistä odottava kisälliehdokkaamme Anne K. lähestyi toimitsijakuntaamme mielenkiintoisen keskustelunpätkän tiimoilta. Pyydän lukijoitamme huomaamaan ennen päätoimittajan teloittamista, että tämän lievähköön sovinismiin viittaavan vuoropuhelun (huomioikaa myös miespoliisin osuus, toim. huom.) toimitti meille Ukraina-palstan täytteeksi siis nainen!

Eeva: Voi ei, tässä tuulilasissa on taas tällanen lappu. Tämä on jo
kolmas tänään.

Maisa: Ne on jotain joutavia mainoksia. Pistetään se tuohon viereiseen
autoon.

Eeva: Laita nää loputkin laput siihen, niin mä pääsen niistä eroon.
Sitten lähetään, tytöt. Oops, mikäs siellä rysähti?

Paula: Mä luulen, että sä peruutit tohon takana olevaan autoon. Siinä
peruutuspeilissä on varmaan jotain vikaa. Mulla oli ihan sama juttu
viime vuonna.

Eeva: Hyvä että se selvis. Mä oon ihmetelly, miks mulle käy joka kerta
Prisman parkkipaikalla tälleen. Huomenna mä otan peilin mukaan ja
vien sen huoltoon.

Maisa: Ota samalla öljytikku mukaan ja vaihda se uuteen.

Eeva: Minkä takia? En mä ole ikinä tullut ajatelleeksi, että se pitäis
vaihtaa.

Maisa: No sen verran mäkin tiedän autoista! Öljytikut kuluu nopeesti.
Ne ei sitten enää yletä öljyyn ja sä et tiedä, miten paljon sitä on.

Paula: Kyllä autot on sitten hankalia kapistuksia. Mutta mä oon kyllä
edistyny kovasti niiden kanssa. Mä saan meidän mersun ajetuksi talliin jo
melkein kokonaan.

Eeva: Hitsi, nyt rupee satamaan lunta! Lumisateessa on tylsää ajaa. Ja
tässä autossa ei kuulemma pala edes jarruvalot.

Maisa: Sun pitää ostaa ens kerralla punaista öljyä. Sitten näkyy
jarruvalot ja vilkut paremmin.

Paula: Aatu sanoo mulle aina, että jos lumisateessa ei nää ajaa, niin
on parasta seurata lumiauraa. Sitten kerran mä aloinkin seurata yhtä
lumiauraa,
kun pyrytti niin sakeesti. Mä seurasin sitä varmaan tunnin verran,
kun se sit
pysähty ja se kuski tuli kysyyn, et mikä mulla oli hätänä. Se oli
saanu aurattua
Citymarketin parkkipaikan ja oli sit menossa Prisman parkkipaikalle.
Oli se hyvä,
et mä sain selville, missä mä oon.

Maisa: Toi on muuten hyvä neuvo.

Paula: Prismasta puheen ollen mä kävin eilen siellä etsimässä Aatulle
synttärilahjaa. Se haluais sellaset autoilijan hanskat. Myyjä kysy,
mikä Aatun numero on ja onneks mä muistin, että se on HFK-766. Mutta
kyllä oli
surkee valikoima, kun en mä sit kuitenkaan löytänyt oikeeta kokoo.

Eeva: Kauheeta, hiljennä vähän! Nyt oltiin vähällä ajaa tuon rekan
kylkeen!

Maisa: Eeva, sinähän olet itse ajamassa!

Eeva: Ai niin olenkin! Miten mä en yhtään huomannut! Tossa on muuten
poliisi. Kai mun pitää pysähtyä.

Blondi-Poliisi: Jaaha päivää, saiskos sitten ajokortin ja
rekisteriotteen.

Eeva: Mikä se sellanen kortti on? Täällä olis kirjastokortti,
pankkikortti, synttärikortti (Paulalle) sulta ja Aatulta?

Poliisi: Se on kortti, josta löytyy sun kuvasi.

Eeva: Tässä on mun kuva (antaa peilin).

Poliisi: Ai anteeksi! Olisitte heti sanonut, että olette poliisi, niin
en olisi pysäyttänyt teitä! Hyvää matkaa!

Eeva: Kiitos samoin! Olipa mukava poliisi!

Paula: Mullekin sattui viime viikolla tosi ihanat poliisit. Ne
pysäytti mut ja sanoi, että ne kuvasivat minut kun ajoin ylinopeutta.
No mä tietysti
pyysin, että ne lähettäis mullekin niitä kuvia, jos ne onnistuis. Ja
ne kirjoittikin
heti mulle laskun mukaan.

Heh hee! (ääneenhymyili) UJ

Autoja Ikeasta! (25.1.2008)

Kunnioitettu noviisimme Juha V. lähestyi toimitsijakuntaamme seuraavalla idealla Ikean uudeksi katalookituotteeksi:


Tarvittaisiinhan siihen toki ohjekin ja ehkä työkaluja seuraavasti:

Täydellinen Ike...Idea, tuumii UJ

 

Pohjoismaalaiset ystävykset (18.1.2008)

Kunnioitettu juniorimme Markku kertoili kolmen muukalaislegioonalaisen seikkailuista seuraavasti:

Kolme muukalaislegioonalaista, suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen, olivat eksyneet Saharassa ja vaellelleet siellä vailla suuntaa jo viikon. Lopulta he saapuivat eräälle keitaalle, jolla he näkivät kuin näkivätkin upean talon ja sen pihassa uima-altaan. Eikä se ollut suinkaan mikään kangastus!

"Voisitteko ystävällisesti sallia meidän uivan tuossa altaassanne, kun ihokin on meillä kuivunut kuin beduiinin kengänpohja?" -ystävykset anelivat paikalla olevalta kaapupukuiselta.

"Toki" -kaapupukuinen vastasi. "Mutta sitä ennen teidän kunkin täytyy esittää yksi, mutta vain yksi toivomus, jonka minä teille toteutan. Olen näet itse asiassa henki."

No, kaverukset suostuivat, totta kai, näin mainioihin ehtoihin. Ensiksi uimaan kiirehti norjalainen, joka kiiruhti kaikkine pukimineen altaan luo, ja lausui: "Konjakkia!" ja hyppäsi altaaseen. Ja kun hän polskahti veteen, se olikin muuttunut mitä hienoimmaksi konjamiinimehuksi! Ja hänpä pulikoikin altaassa kotvasen ennen kuin hänet saatiin pohjoismaisen yhteistyön turvin vedettyä kuiville ennen hukkumistaan!

Seuraavaksi altaalle juoksikin sitten jo ruotsalainen ja huusi: "Olutta!", ja hyppäsi vilvoittavaan olueeseen. Ylös kiskottaessa hän haisi kuin rankkitynnyri, röyhtäili kuin possu mutta olo oli tosi autuas! 

Viimeisenä, muttei suinkaan vähäisimpänä, altaalle kiiruhti vallan kauhiaa vauhtia suomalainen. Mutta kuinka ollakaan, hän kompastui aivan altaan reunalla erämaareissulla löysähköiksi käyneisiin housuihinsa ja kirosi huonoa tuuriaan huutamalla: "Paskat!", ja molskahti altaaseen. Että silleen...

Autssh! tuskailee UJ

 

Ja juniorimme jatkaa tarinaansa:

Kiinalaisilla on shaolinit, japanilaisilla ninjat. Mutta ketkä ovatkaan
Suomen armeijan arvostetuimmat painon nostajat ja kehon rakentajat?

Vastaus: Sotilaskodin munkit!

Ja armeija marssii vatsallaan.....

...jaa, UJ

 

Poikamiehen joulutunnelmaa (4.1.2008)

Ystäväni, noviisi Juha raportoi seuraavasta, sangen mielenkiintoisesta tavasta virittää helposti joulutunnelmaa:

"Moon kuullu, jotta kannattaa pistää kardemummaa pellille ja pelti kuumaan uunii. Sitte vaa kasteloo villasukan tolulla ja viskaa sen sohovan alle, nii joha o samantien joulutunnelma valamis. Haisoo iha pullalta ja pirttiki puhtaalta. Ei tarvi kuurata lattiaa polovet ruvella eikä paistaa julumaa pullataikinaa aamukolmee,

Stressitöntä ja mukavaa Joulun aikaa :)
Jäsen Juha"

Tuota helpommalla ei joulunaluskiireet varmaankaan suju, arveleepi UJ

Paha F-1 onnettomuus (20.12.2007)

Ystäväni ja kollegani, kenttäagentti juniori Leo raportoi seuraavasta, sangen traagisesta F-1 onnettomuudesta viime viikolla oikein tuoreiden kuvien kera. Hän oli sattunut tapahtumapaikalle Minoxeineen aivan tuoreeltaan, joten toimituksemme sai autenttisen printin tapahtumasta ennen kuin kukaan oli ennättänyt hätiin. Otos tuosta karmivasta, Buttonille sattuneesta tapahtumasta löytyy artikkelimme lopussa olevasta linkistä (k-15 kamaa, toim. huom.). Ainakaan kaikkein heikkohermoisimpien katseltavaa moinen ei ehkä ole, vaikka se on tietyistä toimituksen oikuista johtuen sijoitettukin tänne Ukraina-palstalle, ollos siis varoitettuja! Opimme tästä ainakin sen, että todella pahaa jälkeä voi syntyä, kun tuollainen F-1 karkaa lapasista! Näet kuvan täältä klikkaamalla!

 Vatsaa ihan vääntää, aprikoi UJ

 

Nokia connecting... (14.12.2007)

Ystäväni Petri oli löytänyt seuraavanlaisen, sangen mielenkiintoisen kuvatuksen
sangen korkealaatuisesta lehdykäisestä Aamulehdestä 9.12.2007:

No, tuostapa ei sloukani enää parane, tuumaileepi UJ

 

Laatukomponentteja Kiinasta (12.12.2007)

Ystäväni Janne oli lähettänyt allekirjoittaneelle linkin seuraavanlaisesta kuvasta:

Klikkaa, klikkaa, kliki kliki klikkaa!
Kuva: Lähde: http://kuvaton.com/kuvei/kiinan_laatu.jpg

Klikkaappa yllä olevaa tumppunaulaa eli pienkuvaketta, niin näet, miten Kiinan laatu jyrää! Ulkoistetaan vaan kaikki tuotanto sinne!

Heh heh, terkuin UJ

 

Neuvoja rakastuneille! (10.12.2007)

Nettiystäväni oli linkittänyt allekirjoittaneelle muutamia käytännön neuvoja, joista voisi olla hyötyä rakastuneille. Mailin mukaan kaikilla "nikseillä" on ollut käytäntöön soveltajakin (suluissa niksin perässä). 

Rakastuneena voi istuskella, juoda kahvia ja katsoa vähän elokuvaa. Ja sitten se toinen on siivonnut. (Henrik 6v.)

Kun näkee tytön, johon on rakastunut, ruumis alkaa tykyttää nopeammin ja verisuonet nousevat pystyyn. (Nick 8 v.)

Jos ei ole varma, onko rakastunut vai ei, tytön kanssa voi käydä pari kertaa treffeillä.
Sillä lailla voi tarkistaa, kyseleekö hän tyhmiä. (Patrick 7 v.)

Ihmiset lähtevät ulos ja löytävät poika- tai tyttökaverin. Kun he ovat olleet pari vuotta yhdessä ja saaneet lapsia, äiti menee
töihin ja isä kaupungille etsimään vielä yhden tyttökaverin. (Robin 8 v.)

Kun on saanut poikakaverin, lähdetään elokuviin ja saadaan lapsi. (Sandra 7 v.)

Kun on saanut poikakaverin, hänen kanssaan muutetaan äidin ja isän kellariin.
Aina välillä sieltä noustaan sitten syömään. (Maria 7 v.)

Minulla on vain yksi tyttökaveri, mutta yritän löytää koko ajan niitä lisää. (Kristian 7 v.)

Ei kannata seurustella monen tytön kanssa, koska silloin heitä ei
riitä kaikille. (Brian 8 v.)

Jos poikakaveri ei halua erota, pitää tapella kovasti.
Kyllä se ero tulee. (Jannie 8 v.)

Rakkaus kestää niin kauan, ennen kuin tyttö saa selville, että pojalla on toinen. (Simon 7 v.)

Rakkaus kestää suunnilleen nelikymppiseksi, sitten löytyy takuulla toinen. (Kim 8 v.)

******

Kunpa nämäkin olisi aikanaan tiennyt, tuumii UJ

 

Naisten logiikkaa! (14.10.2007)

Ystäväni Susanna lähetti päivieni iloksi seuraavat pienet nettivideoleikkeet, joista käy ilmi aika kivasti naisten logiikka tietyissä teknisissä asioissa (olinko liian sovinisti, anteeksi!). Mutta huomatkaa siis samalla ja armahtakaa minua, videot lähetti nainen!

Klikkaa tästä leike 1 (Mikin käyttöä 1)

Klikkaa tästä leike 2 (Mikin käyttöä 2)

Klikkaa tästä leike 3 (Nainen bensapumpulla)

Kiitoksia Susanna, tuumii UJ

Valehtelua! (14.10.2007)

Seuraavassa kasku, jonka ystäväni Viljanmaa lähetti toimitukseemme tuossa tovi sitten:

"Turkulainen ja tamperelainen joutuivat kinaan siitä,
kumpi on parempi valehtelemaan. Veto lyötiin ja
tamperelainen aloitti:
- Muuan kaveri Nurmoooosta joka on hyvin huumorintajuinen...
- Riittää jo, keskeytti turkulainen, sinä voitit!


Nysse tulee, huokailee UJ

The Bald and the Beautiful! (30.9.2007)

Seuraavasta komia sarjakuvapläjäys löytyi APU-nimisestä perhelehdestä, tarkemmin numerosta 39/2007 (julkaisupäivä 28.9.2007, toim. huom.), B.Virtasen seikkailuista. Sarjakuvapiirtäjä Ilkka Heilä osoittaa näin oikeaa asennetta ja kenties jopa kelpoisuuttaan klubimme jäseneksi! Asiaa ainakin harkitaan!

Mutta jorinat sikseen, tutustukaapa kaikessa rauhassa seuraavaan, silpuplee (klikkaa alla olevaa sarjakuvaa, niin saat sen suuremmaksi):

Kaljuus on tavoiteltava olotila!

Oikiaa asennetta, tuumii tuohon UJ

 

Aslak Valkhiapään hammaslääkärireissu (21.9.2007)

Seuraavasta kertomuksesta kukkiat kiitokset klubimme toiselle perustajajäsenelle UA:lle! Ettei vain olisikin sattunut hänelle itselleen? Ja eikun kertomaan (anteeksi H:n väärä käyttö; ei tuo oikein meikäläiseltä paremminkaan suju, toim. huom.):

Aslak saapui hammaslääkäriin, koska alaleuassa jo kauan kaveriaan hakenut viimeinen hampaan kyrsä oli alkanut uhkaavasti osoittaa lopullisen irtoamisen merkkejä. Hammaslääkäri komensikin Aslakin muitta mutkitta aukaisemaan suunsa, ja Aslakhan tekikin työtä käskettyä.

-No voi herran pieksut, parahti hammaslääkäri suuhun kurkistaessaan. -Tämähän on aivan mätää täynnä koko suu. Ei tätä voida ainakaan puudutuksessa hoitaa, nukutukseen teidät täytyy laittaa!

-Minuahan ei khyllä nukutheta! Aslak tokaisi. -Anthaa vaan phalaa!

Ja lääkärimmehän teki mitä kehotettiin. Laajamittaisen juurihoito-operaation kestettyä kolmisen tuntia hän alkoi pikku hiljaa ihmetellä sitä, ettei Aslakissa näkynyt merkkiäkään kivusta, vaikka puuduttamattomana häneen täytyi kaiken järjen mukaan sattua ja paljon. Niinpä operaation lopulta valmistuttua hän kysäisikin: -En voi olla utelematta, että onkohan Teihin koskaan oikein kunnolla sattunut, siis koskenut, kun äskeinen ei Teitä juurikaan näyttänyt vaivaavan?

-Noh, khyllä minua on kakshi kerhtaa sattunutki! tokaisi siihen Aslak. -Ensimmäise kerran sathu aikha lailha, kun nuorna mieshnä olthiin kurussa phoroja erottelemasa ja thuli paskhahätä. Isthuin siinä sitte mäthäälle asioille ja eikhös sathunu juur alle kethun rauat. Kun ne khilahti kulukhusiin kiini, niin sillon khyllä sathu! tuumi Aslak.

-No, milloinkas se sattui Teitä toisen kerran? kyseli siihen lääkäri.

-Kha sillon sattu thoisen kerran, kun siithä ponkhasin rauat kulukhusissa pysthyyn ja lähin housut kinthussa juokshemmaa pithkin jänkhää ja ne khetun rauvan ketjut lophuvat juosthessa kesken! Aslak virkkoi.

 

Auts, tuumii tuohon UJ

 

Talvisodan henki (2.9.2007)

Tottahan toki kaikki klubilaiset ja klubin toiminnasta jotakin tietävät tuntevat sisun ja talvisodan hengen; nehän ovat toki kansakuntamme itsenäisyytemme kulmakiviä; tässä pikku esimerkki moisesta:

Oltiin talvisodassa, ja oli, kuten tunnettua, pahuksen kylmää ja kunnolla lunta. Joukkueellinen lumipukuisia Urholandian sotilaita tiiraili ryteikössä aukean reunalla. Kentän toisella puolella näkyi olevan veli venäläisen korsu. Siitä näkyi vain savupiippu, joka nökötti pienen kumpareen päällä. Joukkueenjohtaja Lammio kysyi miehiltä: "Löytyisiköhän teitin joukosta yhtään vapaaehtoista ryömimään aukean poikki ja pudottamaan tuon korsun savupiippuun käsikranaatin?" Kaikki olivat hiljaa.

Lammio toki tiesi, että tehtävä oli todella vaarallinen.

Eteläpohjalainen Hautala tillotteli kengänkärkiään vaivaantuneen oloisena. Siispä Lammio kysyi Hautalalta: "Etkö sie menisi?"

Kun kerran kysyttiin oli Hautalan siihen pakko vastata: "No mä meen sitte."

Hautala lähti ryömimään syvässä lumessa. Muu joukkue odotti jännittyneenä metsässä. Hautala ryömi kärsivällisesti ja hitaasti, käyttäen taitavasti hyväkseen aukean muutamia kiviä ja tuulenkaatoja, niin ettei vihollinen helposti nähnyt lumeen pikkuhiljaa kehittyvää uraa.

Lopulta metsässä olevat miehet näkivät, miten Hautala kömpi korsun kummulle ja otti taskustaan kranaatin. Hautala kurkisti savupiippuun, mutta  panikin sitten kranaatin takaisin taskuunsa, tuli alas korsun kummulta ja käveli sen ovelle. Hautala koputti, ovi avattiin, ja Hautala syöksyi sisään.

Aukean toiselle puolelle asti kantautui tappelun ääniä, huutoa, kolinaa ja muutamia pistoolin laukauksia.

Sitten Hautala ryntäsi ulos, kiipesi takaisin korsun kummulle, otti kranaatin taskusta, veti sokan irti ja pudotti kranaatin savupiippuun. Sitten Hautala lähti rynnimään takaisin aukean poikki. Puolivälissä matkaa korsusta kuului räjähdys, kun kranaatti teki aiotun tehtävänsä.

Hautala käveli vähän rauhallisemmin omien luo, ja nämä rupesivat onnittelemaan ja kehumaan häntä. Joukkueenjohtaja Lammio sanoi hiukan ymmällään: "Hautala saa tästä kyllä ylennyksen ja lomaa. Mutta miksi ihmeessä te menitte sinne korsuun nujakoimaan?"

Hautala vastasi: "No mä vaan kävin aukaasemas sen perhanan pellin..."

Ihan selkiää Urho-ainesta, meinaan, tuumii: UJ

 

Miksi hankkia oma mies, kun voit saada käyttöösi samat palvelut huomattavasti huokeammalla Urho-klubin tilaajapalvelusta (2.9.2007)

Malttakaahan hiukan, oi arvon lukijani, ennen kuin luette seuraavia rivejä! Tsot tsot! Jos olette naissukupuoleen kuuluvia, voitte hypätä seuraavan varoituksen yli. Mutta te miehenpuolet, itsetuntoa kehiin ennen lukunautintoja! Seuraavassa nimittäin julkaisemme klubimme tiedeosastolta viimeisimmät tekniikan uutuudet sarjassamme: "Kuinka saan kaikki miehen tarjoamat palvelut mutta huomattavasti huokeammalla!"

SLEEPóMATIC
On vuoteeseen asetettava laite, joka aina saatuasi unen päästä kiinni alkaa väkisin tunkeutua saman peiton alle takapuolesi kohdalta.
Nyt Urho-klubin lukijoille vain 85,80 €

DIGITAL TV-MATE
Televisioon kytkettävä musta laatikko, joka katkaisee välittömästi katsomasi ohjelman, jos toiselta kanavalta tulee toimintaleffa, formulaa, jalkapalloa tai muuta urheilua. Ellei tule, se räpsäyttää säännöttömin väliajoin auki teksti-tv:n ja selaa joka kerta läpi kaikki urheilutulokset.
Nyt Urho-klubin lukijoille vain 125,80 €. Eikä tässä vielä kaikki. 1.9.2007 jälkeen tilanneille Digi-boksi kaupan päälle!

CLEAN4HELP
Haaveiletko miehestä, joka auttaa kotitöissä? Tämä on sinun laitteesi. Kyseessä on väripatruuna, joka pesuainelokeroon asennettuna laukeaa ja värjää koko pyykin joko sinertäväksi tai vaaleanpunaiseksi. Patruuna ei laukea aivan joka kerta, mutta todennäköisimmin juuri silloin kun koneessa on lempipuserosi. Mainio naiselle, joka kaipaa jännitystä elämäänsä. Väriainetta yhdessä patruunassa riittää 13 laukeamiseen.
Nyt Urho-klubin lukijoille vain 12,50 € (siis alle euro/laaki!)

HAIRDUSTER
Lavuaariin asennettava laite, joka 15 minuutin sisällä siitä, kun olet pessyt pesualtaan, pöläyttää puhtaalle posliinille partakarvan pätkiä. Luxusmallissa on lisävarusteena hammastahnaläiskitin, joka ruiskii hammastahnaa oikein asennettuna jopa parin metrin päähän.

Nyt Urho-klubin lukijoille vain 66,25 €, luxusmalli 105,20 € (Säästöpussi partakarvoja sekä 2 hammastahnatuubia kaupan kylkiäisinä)

MOBILE MATE
Kännykkään kytkettävä Java-pohjainen toiminto, joka ryhtyy päästelemään epämiellyttäviä marisevia ääniä, jos viivyt liikkeessä yli 5 minuuttia. Lisälaitteena saatavissa myös rähisevä saldorajoitin.
Nyt Urho-klubin lukijoille vain 11,10 €/kuukausi (ei saatavissa dna:n asiakkaille)

AI-BANK CARD
Luotto- tai pankkikorttiin ohjelmoitava toiminto, joka saa kortin lukulaitteen ulvomaan, mikäli kortilla yritetään maksaa lasten- tai naistenvaatteita, meikkejä, kenkiä tai muuta ruokaa kuin makkaraa. Hälytin pysyy hiljaa, kun sillä maksetaan porakonetta, työkaluja, autotarvikkeita tai tietokoneen lisäherkkuja.
Nyt Urho-klubin lukijoille vain 0,25 € /ostokerta

ESIKÄSITELTY SANOMALEHTI
Aamun lehden voi nyt tilata esikäsiteltynä siten, että etusivun tilalle on taitettu urheilusivut ja yksi sisäsivu on ylösalaisin ja väärässä paikassa. Lehti on myös esirutattu mahdollisimman paksuksi möykyksi.
Nyt Urho-klubin lukijoille vain 5,80 € / kuukausi (Saatavilla: Kaleva, Hesari, Maaseudun tulevaisuus)

MOBIILI-TEKSTIVIESTIPALVELU
Palvelu, joka toimittaa kännykkääsi päivän mittaan viestejä, kuten: "En ehdi syömään", "Piipahdan poikien kanssa kaljalla", "Hae auto korjaamosta", "Sori en ehtinyt kauppaan", "Hae sinä lapset tarhasta", "Miksi kaikki sukkani ovat pyykissä", "Olet unohtanut silittää paitani".
Nyt Urho-klubin lukijoille vain 2,50 € / kuukausi

DREAM GRACKER
Laite, joka aamulla lähdettyäsi töihin levittää leivänmuruja pöydälle ja lattialle. Tämä huokea laite on jokaisen sinkkunaisen minimivaruste.
Nyt Urho-klubin lukijoille vain 55,99 € 

Mitäpä tuohon enää voisi näin miehenpuolena lisätä , pohtii UJ

 

Klubimme toimittajia kiusaamaan jääneitä pikku yksityiskohtia maailman menossa (1.9.2007)

-Miksi ihminen EI voi nuolaista kyynärpäätään?

-Jos sanon Teille, oi lukijani, että valehtelen aina, niin valehtelenko silloin?

- Mikä on pimeyden nopeus?

-Miksi todennäköisyys on lähes yksi sille, että kun ajat autollasi 100 km ja vastaasi tulee vain 10 autoa, yksi niistä on yhtä aikaa kohdallasi juuri silloin, kun sinun pitäisi ohittaa se ainoa kanssasi samaan suuntaan menevä hidas traktori?

- Miksi japanilaiset kamikaze-lentäjät käyttivät kypärää? (filmeistä ja kuvista todennettua faktaa)

- Jos kuuro poika viittoo kirosanan, peseekö äiti hänen kätensä saippualla?

- Jos tefloniin ei tartu mikään, miten se saadaan kiinni paistinpannuun?

- Miksi kuolemaantuomitun neula sterilisoidaan, kun hänelle annetaan myrkkypistos? (filmeistä todennettua faktaa)

- Jos pikaliima kiinnittää mitä vain, miksei se kiinnitä korkkia peruuttamattoman pysyvästi tuubin suulle?

- Mistä tietää että näkymätön muste on loppu?

- Jos jäniksenkäpälä tuottaa onnea, niin miksei se toiminut jäniksellä jolta se otettiin?

- Miksi kaukosäätimen nappuloita painetaan kovempaa kun patterit ovat loppumassa?

-Miksi jaksat lukea sivujamme yhä edelleen?

-Miksei mopoille määrätä suoraan moottoripyöräveroa, jonka voi saada pois, jos todistaa mopon olevan yhä vain mopo? (Viimeisimmän tutkimuksen, joka julkistettiin 8/2007, mukaan 80% mopoista on viritettyjä ja luokiteltavissa moottoripyöriksi)

-Miksi 65 % tämän jutun loppuun lukeneista yritti nuolaista kyynärpäätään tämän jutun aikana?

Heh heh, terkuin UJ

 

Paavon aamupala (20.4.2007)

Uuden uutukainen ulkomaankauppaministerimme Paavo Väyrynen oli matkalla Brysselistä Suomeen Finnairin yölennolla, kun lentoemäntä tuli hänen luokseen ja kysyi:
-Saisiko olla aamupalaa? 
-Mitä vaihtoehtoja teillä sitten on?, Paavo kysyi kuuluisana kulinaristina.
-Kyllä tai ei., vastasi siihen lentoemo.

Nyt napsahti, meinaan Juhaa leukaan, tuumii: UJ

 

JOKERIFANIT (17.4.2007)

Urhoklubin kannatusjäsen ja muilutusassistentti Jaska Takahikiältä kertoi seuraavan tarinan:

Pikku-Kalle istuskeli pulpetissaan puolittain torkkuen, kun liikuntakasvatusta pitävä nuori opettaja-maisteri intoutui vankkana Jokeri-fanina kehua retostamaan Jokereita. Lopulta opettaja komensi:
   
-Kaikki Jokeri-fanit - nouskaapa seisomaan!
Kaikki luokan oppilaat nousivat ripeästi ylös, paitsi pikku-Kalle.
   
-No mutta Kalle, mikset sinä nouse ylös, ope kyseli loukkaantuneena.
    -Kun minä olenkin Kärppä-fani.
    -Kärppä-fani, tuhahti opettaja. -Miksikäs Kärppä-fani?
    -Koska mun mutsi ja fatsikin ovat, kertoi Kalle
   
-Tuollainen vastaus ei ole minkään väärti eikä pätevä syy kannattaa jotain pohjoisen puolivillaista joukkuetta, sanoi opettaja pilkallisena
    -Mikähän sinä silloin olisit, jos isäsi olisi imbesilli juoppo ja äitisi pähkähullu, ope hehkutteli edelleen
    -Varmaankin Jokeri-fani, vastasi pikku-Kalle.

Että silleen, Kärpät on jautaa, pohtii: UJ

 

KAPAKKAOPAS (14.4.2007)

Klubimme monivuotinen jäsen ja satunnainen toimitsijamme Paula lähetti toimitsijakuntamme silmäin iloksi seuraavanlaatuisen monikäyttöoppaan. Oppaan oppeja silmäiltyämme toimituskuntamme kerma tuli siihen päädelmään (terminointi eli johtopäätös), että kenties osa lukijakunnastamme voisi hyvinkin hyötyä sen tarjoamista neuvoista. Niinpä päätoimittajamme lupaa kysymättä nyt julkaisemmekin tuon mainion oppaan tässä kokonaisuudessaan lyhentämättömänä.
 Olkaapas niin hyvät:

K A L J A V E I K O N  K A P A K K A O P A S
 
  
( soveltuu myös tekniikan opiskelijoille )
 
  -----------------------------------------------------------------
  OIRE : kaljanjuonnista puuttuu maku; paidanrintamuksesi on märkä.
 
  SYY : et muistanut avata suutasi hörpätessäsi tai kallistit tuoppia
  kasvojesi väärää osaa kohti.
 
  TOIMENPITEET : hae uusi tuopillinen ja harjoittele juomista peilin edessä.
  Jatka niin kauan että juomatekniikastasi tulee täydellinen.
 
  -----------------------------------------------------------------
 
  OIRE : kaljanjuonnista puuttuu maku; oluesi näyttää epätavallisen vaalealta
  ja kirkkaalta.
 
  SYY : tuoppisi on tyhjä
 
  TOIMENPITEET : etsi joku, joka tarjoaa sinulle tuopillisen.
 
  -----------------------------------------------------------------
 
  OIRE : jalkasi ovat kylmät ja märät.
 
  SYY : kallistat tuoppiasi liian jyrkässä kulmassa.
 
  TOIMENPITEET : käännä tuoppisi niin, että avoin eli ns. suuosa osoittaa
  kattoa kohti.
 
  -----------------------------------------------------------------
 
  OIRE : jalkasi ovat lämpimät ja märät.
 
  SYY : sinulle on käynyt vahinko.
 
  TOIMENPITEET : hivuttaudu sen asiakkaan viereen, jolta on jäänyt sepalus
  auki. Vähän ajan kuluttua kysyt närkästyneenä, miksi hän sen teki ja vaadit
  korvaukseksi tuopillisen.
 
  -----------------------------------------------------------------
 
  OIRE : et löydä tuoppiasi mistään, ja takkisi sekä housusi ovat märät.
 
  SYY : tuoppi, jonka piilotit povitaskuusi ei ollutkaan tyhjä.
 
  TOIMENPITEET : tönäise lähintä seisoen juovaa asiakasta. Vaadit häneltä
  tuopillisen korvaukseksi vaatteittesi kastumisesta.
 
  -----------------------------------------------------------------
 
  OIRE : kapakka näyttää epäterävältä.
 
  SYY : katsot kapakkaa tyhjän tuoppisi pohjan läpi.
 
  TOIMENPITEET : etsi joku, joka tarjoaa sinulle tuopillisen.
 
  -----------------------------------------------------------------
 
  OIRE : kapakka liikkuu.
 
  SYY : sinua kannetaan ulos.
 
  TOIMENPITEET : kysy, kantavatko he sinua kenties toiseen kapakkaan - ellei,
  huuda elämäsi hädässä, että sinut kidnapataan.
 
  -----------------------------------------------------------------
 
  OIRE : huomaat, että vastapäinen seinä on täynnä kattolamppuja.
 
  SYY : olet kaatunut selällesi.
 
  TOIMENPITEET : jos lasisi on vielä täynnä ja jollei kukaan seiso sitä
  pitelevän kätesi päällä, voit jäädä tähän asentoon. Ellei näin ole, huuda
  joku avuksesi ja sido itsesi baaritiskiin.
 
  -----------------------------------------------------------------
 
  OIRE : silmissäsi mustenee ja sinulla on suu täynnä irtonaisia hampaita.
 
  SYY : olet kaatunut turvallesi.
 
  TOIMENPITEET : katso ohjeet edellisestä kohdasta.
 
  -----------------------------------------------------------------
 
  OIRE : heräät ja huomaat että vuoteesi on märkä ja kylmä. Et tunne
  ympäröiviä seiniä ja kattoa.
 
  SYY : olet viettänyt yösi kapakan pisurännissä.
 
  TOIMENPITEET : katso kellostasi onko jo avaamisaika - jollei, ota vielä
  nokoset.
 
  -----------------------------------------------------------------
  OIRE : kaikki pimenee yhtäkkiä.
 
  SYY : valomerkki. Kapakka suljetaan.
 
  TOIMENPITEET : PANIIKKI !

MAHTAVAT AMERIKAN SERKKUMME (12.4.2007)

Jos kohta Urholandiamme on kuuluisa (?) iki oman mäkikotkamme Matin maailman mainetta saaneista älykkyyttä uhkuvista lausahduksista, niin kyllä nuo ameriikan serkkummekin osaavat! Vai mitä mieltä olette seuraavista lausahduksista (suluissa lausahduksen hairahduttanut ihmispolo nimeltään):

"Aina, kun katson televisiosta köyhiä ja nälkäänäkeviä lapsia minua alkaa itkettää, tarkoitan, että minustakin olisi ihanaa olla niin laiha, mutta ilman kärpäsiä ja kuolemaa ja semmoista." (Mariah Carey)

"En eläisi ikuisesti, koska meidän ei pitäisi elää ikuisesti, koska jos meidän olisi tarkoitus elää ikuisesti, me eläisimme ikuisesti, mutta me emme voi elää ikuisesti ja siksi minä en eläisi ikuisesti" (Miss Alabama 1994, kysymykseen "Jos voisit elää ikuisesti, eläisitkö, ja miksi?")

"En ole tehnyt rikosta, minä en vain noudattanut lakia." (David Dinkins, New Yorkin pormestari)

"Tupakointi tappaa, ja jos sinut tapetaan, olet menettänyt merkittävän osan elämääsi." (Brooke Shields)

"Henkirikoksia lukuun ottamatta Washingtonin rikostilastot ovat maan alhaisimpia." (Marion Barry, Washingtonin pormestari)

"Minulla on omia mielipiteitä - vahvoja mielipiteitä - mutta en ole aina samaa mieltä niistä." (George Bush)

"Saasteet eivät tuhoa luontoa, sen tekevät ilman ja veden epäpuhtaudet." (Dan Quale)

"Me käännämme tämän joukkueen 360 astetta toiseen suuntaan." (Jason Kidd, valmentaja)

"Internet on loistava keino päästä nettiin." (Bob Dole)

"Puolet tästä pelistä on 90-prosenttisesti henkistä." (Danny Ozark, valmentaja)

"Jos Lincoln olisi elossa tänään, hän kääntyisi haudassaan." (Gerald Ford)

"Presidentti on pitänyt kaikki ne lupaukset, jotka aikoikin pitää." (Clintonin neuvonantaja George Stephanopoulous suorassa TV-lähetyksessä)

Jos emme onnistu, otamme epäonnistumisen riskin." (Dan Quale)

Että silleen, minä taidan painua nyt nukkumaan: UJ

 

INSINÖÖRIKOULUTUKSEN LYHYT OPPIMÄÄRÄ JA VIIMEISIMMÄT TEORIAT (10.4.2007)

Kisällijäsenemme Elina lähestyi toimitsijakuntaamme seuraavalla, sangen tärkeällä viestillä, jossa käsitellään tieteen ja insinöörikoulutuksen viimeisimmät teoreemat! Kiitokset mahtavasta tietopaketista Elinalle!

VINKKI: Älä lue seuraavaa, jos olet itse insinööri!


Se, että päivät kesällä ovat pidempiä kuin talvella, johtuu lämpölaajenemisesta.
-------------------
Maanjäristyksiä on yhä enemmän. Se johtuu siitä, että maan kuoren alla oleva öljy ei ole tarkoitettu autojen moottoreihin vaan voitelemaan maapallon sisällä olevaa päälaakeria. Kun öljy pumpataan pois, laakeri kuivuu ja rupeaa rahisemaan, siitä järistyksiä.
-------------------
Ihmisellä on samankokoinen etusormi kuin hänen sieraimensa on.  
-------------------
Sahanpuru pitää puita pystyssä. Kun puusta sahataan puru pois, puu kaatuu.
-------------------
Ikiliikkuja: tiedämme, että kissat putoavat aina jaloilleen ja voileipä putoaa lattialle aina voipuoli alaspäin. Jos sidomme voileivän kissaan voipuoli mahaa vasten ja pudotamme tämän paketin vaikkapa metrin korkeudelta, pitäisi tästä syntyä ikiliikkuja.
-------------------
Akkupora ei käy sähköllä, vaan sinisellä savulla. Kun savu on vuotanut porasta, ei se toimi. Savua ei kotikonstein voi jälleen ladata poraan.
-------------------
Sähkö on sinistä ja sattuu.
-------------------
Miinussähkö on jääkaappeja ja plussähkö mikrouuneja varten.
-------------------
Tuuli johtuu puiden heilumisesta. Todiste: Mitä enemmän puut heiluvat, sitä enemmän tuulee. Vaihtoehtoinen teoria väittää, että tuuli johtuu auringosta, mutta aurinko ei paista yöllä. Puut sen sijaan heiluvat.
-------------------
Talvi johtuu siitä, että asuntoja lämmitetään. Jostain syystä aina elokuusta alkaen ihmiset alkavat lämmittää talojaan yhä enemmän ja enemmän. Mistäpä muualta tämä lämpö olisi peräisin - ellei ulkoilmasta. Kun lämpö siirtyy ulkoa sisälle, ulkoilma tietysti kylmenee, eikä kylmeneminen lopu ennen kuin vasta maaliskuussa, jolloin ihmiset alkavat vähentää lämmitystä. Jos kaikki suomalaiset päättäisivät luopua lämmittämisestä, kuten esim. afrikkalaiset ovat jo tehneet, ei talvea olisi täälläkään!
-------------------
Maapallo on pyöreä mutta me elämme sen sisäpinnalla. Tästä on todisteena esimerkiksi se, että kengät kuluvat eniten kärjistä ja kantapäistä eikä keskeltä, mikä tapahtuisi, jos asuisimme pallon ulkopinnalla.

Että öööhh...AAPUVA, AAAAPUUUVAAA!

 

POLIISITYÖSKENTELYÄ (10.4.2007)

Olin tuossa mennä kesänä pienellä lomamatkan tapaisella läntisessä naapurissamme, kun luin paikallisesta lehdykästä seuraavanlaisen uudisoinnin: Pienkone oli saanut edellisenä päivänä moottorivian Tukholman lähistöllä lennellessään ja se oli tipahtanut paikalliselle hautausmaalle. Lehdessä kerrottiin suuronnettomuudesta, sillä pienkoneen putoamispaikkaa tutkiva tutkijalautakunta oli löytänyt jo yli 15000 uhria.

Mahtavaa, upeeta! Tässä jää Sherlock Holmeskin toiseksi, tuumailee UJ

 

UUSIA NIKSI-PIRKKAKYSYMYKSIÄ JA -VASTAUKSIA (9.2.2007)

VINKKI: Älä lue näitä vinkkejä, jos sinun mielenterveytesi ei ole erityisen vankalla pohjalla!

 

KYSYMYS:
Monissa resepteissä neuvotaan ruskistamaan voi
pähkinänruskeaksi, mutta minulla voi aina
ennättää sulaa pannulle.

VASTAUS:
 Sulaminen kuuluu asiaan. Voin ruskistaminen on juuri
sitä, että voi paistinpannulla tai kasarissa sulatetaan ja annetaan
kuumentua, kunnes väri on pähkinänruskea.

*********

KYSYMYS:
Monissa leivontaohjeissa neuvotaan, että kohoamista voi
nopeuttaa laittamalla taikinan nousemaan lämpimään veteen. Se on vain niin
kovin hankalaa.

VASTAUS:
Lämpimään veteen asetetaan koko taikinakulho, jossa
taikina on tehty. Taikinaa ei kaadeta veteen ilman astiaa.

**********

KOMMENTTI NIKSI-PIRKAN
 AIEMMISTA NIKSEISTÄ:

"Hyvä, että lehdessä oli yksityiskohtaisesti selitetty liivatteen
käyttö. Olen aikaisemminkin yrittänyt tehdä hyytelöitä, mutta ne
eivät koskaan hyytyneet. Nyt tiedän, että liivatteiden liotuksen jälkeen
ruokaan lisätään liivatteet eikä sitä liotusvettä."

 

Että silleen...AAPUVA, AAAAPUUUVAAA, tuskahuutaa UJ

 

SÄHKÖPOSTIONGELMIA (21.12.2006)

Ystävällinen ja aina uskollinen kätyrimme ja sivustaseuraajamme Asko Lieksasta lähestyi allekirjoittanutta 20.12.2006 sähköisen viestimen avulla, nimittäin sellaisen matkapuhelimeksi kutsutun vimpaimen kautta. Ja hän kertoi seuraavaa:

Sähköpostien laittaminen voi olla sangen hankalaa ja jopa vaarallista puuhaa. Hankalaksi sen tekee se, ettei sähköpostia varten tahdo oikein mistään löytää sähköpostimerkkejä, oli kuulemma kysellyt melkein kaikista postitoimipisteistä tuloksetta. Pitäisihän niitä toki nykyaikana saada hyvin varustetuista posteista...

 Ja vaaralliseksi sen taas kuulemma tekee se, että jos niitä merkkejä jostakin onnistuisi löytymäänkin, niin niiden nuoleminen sähköpostilähetykseen voisi osoittautua henkeä uhkaavaksi, koska siitähän voisi saada vaikka ihan sähköiskun...

Että silleen...sen pituinen se tällä kertaa, tuumiskelee UJ

 

SVEITSILÄINEN, ENGLANTILAINEN JA SUOMALAINEN PUBISSA (10.12.2006)

Kolme kaverusta tapasi pitkästä aikaa toisensa englantilaisessa pubissa ja kuinka ollakaan, muutaman tuopin jälkeen keksittiin ruveta kehuskelemaan sillä, kenellä on tarkin sihti. No, lopulta ei auttanut muu, kuin ottaa pieni kilpailu, jotta kiista saataisiin ratkaistua. Niinpä siihen sitten pyydettiin baariapulainen puolueettomaksi tuomariksi. Tyttö, joka suostui 10 punnan avulla uskomaan kaverusten taitoon käsitellä jousta, asetettiin pubin seinää vasten ja omena tällättiin hänen päänsä päälle. Sitten mitattiin tasan 10 askelta etäisyyttä ja eikun kisa käyntiin. Ensimmäisenä kisaajana kehiin astui sveitsiläinen ystävämme, joka otti kaikessa rauhassa kilpa-aseeksi määritetyn jousen, asetti nuolen aseeseensa, tähtäsi, ja tsing... nuoli halkaisi omenan osuen kuta kuinkin sen keskelle.
"I am Wilhelm Tell" sanoi sveitsiläinen rintaansa röyhistäen.

No, seuraavana päätti englantilainen koettaa onneaan. Haettiin uusi omena ja uuden kymmenen punnan suostuttelun jälkeen tyttönen omenan kanssa seinän viereen. Tähtäys, laukaus ja... split! Tarkasti prikulleen omenan keskelle!
"I am Robin Hood", uhosi britti.

Viimeisenä, muttei toki vähäisimpänä, päätti suomalainen näyttää pojille, mistä aito Urholandian kansalainen on tehty. Kymmenen puntaa, uusi omena, tyttö seinän viereen ja tähtäys: Plots! Nuoli osui keskelle tytön otsaa!
"I am sorry", sanoi suomalainen...

Että sen pituinen se tällä kertaa, tuumiskelee UJ

 

SUOMEN KOULULAITOKSEN ISÄ (1.11.2006)

Ulkolaitajäsenemme ja satunnainen avustajamme Marianna R. muisteli vanhaa kouluaikaista vitsiä Urholandiamme  koululaitoksen isästä, kunnioitetusta U. Cygnaeuksesta. Juttu kuului näin:

"Ennen vanhaan, silloin, kun lapsoset menivät vielä kansakouluun, opettaja kysyi luokassa pikku-Villeltä: Tiedätkös sinä, Ville, kuka oli koululaitoksemme isä?

Synkeys, vastasi Ville.

No ei nyt ihan synkeys, mutta lähelle meni, naurahti opettaja. Mutta tiedätkö, minkä kunnianimen hän sai, kun perusti tämän kansakoululaitoksemme?

Joo, vastasi Ville. Häntä kutsuttiin sen takia Uunoksi!"

 

Että silleen, sanoppas se paremmin, tuumii: UJ

 

MIEHEN PARAS YSTÄVÄ (18.10.2006)

Ulkolaitajäsenemme ja avustajamme Mikko H. kertoi aina korvat höröllään vaaputtavalle kenttäagentillemme tositarinan ystävästään, joka oli tullut testanneeksi, kuka, ken, kumpi tai mikä on se miehen paras ystävä. Näin tarina kuuluu:

Mikon ystävän kotona oli hieman rempallaan oleva kellarin oven lukko, joka saattoi joskus lukkiutua siten, ettei ovea saanut enää kellarin puolelta auki. Niinpä tämän edellä mainitun ystävän vaimo oli eräänä kauniina päivänä vieraillut kellarissa koiransa kanssa etsimässä ties mitä ikävää askaretta miehelleen, kun kellarin ovi oli yht"äkkiä naksahtanut jumiin. Ovi ei ollut auennut millään ilveellä ja eihän siinä muu auttanut kuin istua odottelemaan armaan aviosiipan saapumista töistä kotiin. Kun armoitettu edellä kerrottu ystävä oli illalla saapunut töistä, oli kellarin ovelta kuulunut melkomoista mekastusta, jolloin hän oli tietenkin avuliaasti rientänyt avaamaan jumiin jääneen oven. Mutta mitä kummaa?? Oven avauduttua koira oli kiitollisena nuollut Mikon ystävää oikein olan takaa, mutta vaimo taasen haukkunut haukkumasta päästyään!
Ei siis liene epäselvää ainakaan tämän kokeen perusteella, että koirahan se on se miehen paras ystävä!

Terveisin: UJ

OPAS TEE SE ITSE MIEHILLE (26.9.2006)

Entinen Stasin agenttimme, IT-insinöörimme ja tiedetoimittajamme Jäsen Marko Haukiputaalta lähestyi kaikkia tiedonhaluisia elektroniikkaharrastajiamme ja tee-se-itse -miehiämme ja -naisiamme videopätkällä "Tee-se-itse tinaamisen opas". "Näin teet sen oikein. Vältä sudenkuopat näillä ohjeilla. Työskennellessäsi muista! Pidä kieli poskella, ei ... all » keskellä suuta! ;)"

* NO ANIMALS WERE HARMED IN THE MAKING OF THIS VIDEO *

Katsokaapa videoleike tästä:

TINAAMISEN OPAS AMATÖÖREILLE

Terveisin: UJ

 

BLONDIMATEMATIIKKAA (25.9.2006)

Kotimaankirjeenvaihturimme ja salainen agenttimme Jäsen Leo Raahesta muisti tiedonjanoista toimitsijakuntaamme näin syksyn matematiikan ylioppilaskirjoitusten aikaan muutamalla vaikeahkolla matematiikan brobleemalla. Vaikeusasteen ollessa näinkin suuren kätyrimme toimitti niihin myös esimerkkiratkaisut, jotka ovat suoraan Uppsaalan blondiyliopiston pääsykokeista. Kokeilkaapa, armoitetut urhomme, olisitteko itse onnistuneet ratkaisemaan brobleemit paremmin! (OHJE: Klikkaamalla alla olevia tumppunauloja näet sekä tehtävän että sen malliratkaisun)

Yhtälön lopullinen ratkaisu  LIIMES  Siniyhtälö vai oliko se punayhtälö??  Lavertulu...ööö. eikun laventaminen  Find X !!!

Terveisin: UJ

 

AITO TAISTELULAJI (4.7.2006)

Ulkomaankirjeenvaihturimme Jäsen Ismo Tampereelta lähestyi toimitustamme seuraavan uudisväläyksen muodossa. Uusvanha Härmäläinen itsepuolustuslaji Kur Moo Tus on saanut vankan jalansijan ainakin Tampereella (lue [tammpereeela]) ja haluammekin esitellä sen nyt Teille, arvoisat lukijamme. Pääset sisälle tähän uuteen lajiin klikkaamalla alla olevia kuvakkeita. Tutustu lajiin rauhassa ja huomaat varmasti, että tämähän kumpuaa luonnostaan monen lajitoverimme perimästä! (Valitamme seuraavan raportin teknisen laadun puutteita, mutta bitit joutuivat matkaamaan toimitukseemme kesähelteellä aina Tampereelta asti!)

Sivu1         Sivu2

Terveisin: UJ

SE KEKKOSVITSI (16.5.2006)

Hyvä Urho Juhan eli allekirjoittaneen  lapsuuden ystävä vuosikymmenten takaa Lieksan karusta kaupungista on nykyisin Kuopiossa vaikuttava geologi Aimo Kejonen. Aimo on vuosien saatossa mm. julkaissut kirjan "VUOSITUHANNEN PARHAAT VITSIT". Vaikka Aimo oli minua kymmenkunta vuotta vanhempi ja varsinaisesti vanhempien veljieni ystävä, hänen juttunsa (jotka olivat aina melko hulvattomia), jäivät kuitenkin pysyvästi mieleeni. Tässä yksi niistä (muistelen sen menneen näin):

Eräillä päivällisillä presidentti Kekkonen joutui istumaan kunniapaikalla ison ja varsin matalalle ulottuvan kattokruunun alle. Kun seurue oli illan päätteeksi nousemassa pöydästä, Kekkonen urheilijamiehenä nousi varsin nopealla liikkeellä pystyyn . Niinpä hän kalautti päänsä kattokruunun keskustasta alaspäin törröttävään koristepiikkiin sillä seurauksella, että hänen päästään alkoi vuotaa melko vuolaasti verta.

Sekä isäntäväki että muut kunniavieraat olivat kauhuissaan, mutta Kekkonen vain pyyhkäisi ruokaliinalla liiat veret kaljustaan ja totesi: "Onpas se hyvä, että olen Suomen presidentti. Kuten näette, kuninkaaksi minusta ei todellakaan ole, sillä kruunu ei sovi ollenkaan päähäni!"

Terveisin: UJ

SE TOINEN AIMON VITSI (16.5.2006)

Presidentti Kekkonen oli valtiovierailulla jossakin Etelä-Amerikassa suuren poliitikkoseurueen mukana. Siellä järjestettiin suuret juhlaillalliset ja syötävää ja  juotavaakin oli kohtuullisesti. Eräs senaikaisista poliitikoistamme, jääköön nyt nimeltä mainitsematta, joka oli suhteellisen perso alkoholille, oli totta kai mukana matkassa.

Kun jälkiruoka oli syöty ja musiikki alkoi soida, nousivat kaikki seisomaan. Urhea poliitikkomme kiiruhti silloin parkettien partaveitsenä ja kohteliaana kavaljeerina naapuripöydässä istuvan, komeaan punaiseen asuun pukeutuneen daamin luo ja kysyi:

-Arvon rouva, suotteko minulle tämän tanssin? 

Punapukuinen katsoi Aht...sankariamme kuin halpaa makkaraa ja sanoi:

-Minä en tanssi kanssanne kolmesta syystä. Ensinnäkin olette humalassa. Toiseksi, nyt ei soiteta mitään tanssimusiikkia vaan maamme kansallislaulua, Ja kolmanneksi, minä en ole mikään arvon rouva, vaan arkkipiispa!

Terveisin: UJ

KOLMAS AIMON VITSI (16.5.2006)

Miten toimii suomalais-venäläinen tulliyhteistyö?

-Kun ollaan matkalla Suomesta Venäjälle, suomalaiset tarkastavat ja venäläiset rahastavat. Kun sitten palataan Venäjältä Suomeen, toimii työnjako puolestaan niin, että nyt venäläiset rahastavat ja suomalaiset tarkastavat. 

Terveisin: UJ

KUULIAINEN VAIMO! (16.5.2006)

Pohojanmaalla ei turhia puhuta, ei! Niinpä ku Ison Eerikin tuvasa oli ollu isoot ja komiat häät, suluhane ja morsmaikku lähtivät juhulapaikalta ihan vaa kaksistaa  hevosreellä  uutta kotiaa päin. Mutta tuski oli ees matkaan päästy, ku rekeä vetävältä tammalta pääs isohko pieru. -Ensimmääne kerta, tokas suluhanen. Kun oltii  siinä jottai matkan puolivälis, paukautti se sama tamma toisenki paukun. -Toone kerta, sano mies. Kun oltii jo ihan lähelä uutta kotoa, tie kohos ja  noustii hyvi raskasta ylämäkiä. Tamma kisko minkä tais rekeä ylöös. Ja sillo se jällee tapahtu; kuulu mahtava törräytys tamman peräpiästä. -Koloomas kerta, mies sano ja pysäätti reen. Sitten hää otti penkin alta kirvehen, asteli verkkaa hevosen lua ja iski sen kuolijaaks. -Sinähän oot ihan kahajo, kun tuollai meet hyvä hevosen tappamahan, nuorikko kävi moittimaa. -Tairat olla iha hullu koko miäs! Mies kahto vaimoosa syvvää silimiin ja tokas: -Ensimmääne kerta. 

Terveisin: UJ

KYLLÄ MATIKKA ON MUKAVAA! (2.5.2006)

Kunnioitettu ulkomaan kirjeenvaihturimme Ismo Tampereelta lähestyi kunnioittavan klubimme korkea-arvoista toimitusta seuraavanlaisen hauskan matemaattisen dilemman muodossa! Hauskoja ratkaisuhetkiä! Ota nyt se taskulaskin esiin, niin yllätyt varmasti!

1. Valitse luku, joka kuvaa sitä, kuinka monta kännykkää olet omistanut (anteeksi Ismo).
(Mieluummin enemmän kuin yksi, vähemmän kuitenkin kuin 10)
2. Kerro luku kahdella. (vähän röyhistelyä)


3. Lisää lukuun 5. (maanantain kunniaksi)

4. Kerro saamasi luku 50:lla.
 *odotellaan, että saat nyt lopultakin sen laskimen haettua.....*

5. JOS olet jo viettänyt synttäreitäsi tänä vuonna
  lisää lukuun 1756.....
jos et ole, lisää 1755.........

6. Nyt vähennä saamastasi luvusta syntymävuotesi (neljä numeroa)

Nyt sinulla pitäisi olla kalkulaattorissa (tai päässä) kolmilukuinen numero.

Ensimmäinen numero on se kuinka monta kännyä olet omistanut...
  Seuraavat kaksi ovat......

SINUN IKÄSI!

Toimii vai toimiiko sittenkin????

Terveisin: UJ

 

JOS NAISET HALLITSISIVAT MAAILMAA...

Kunnioitettu noviisi-jäsenemme Janne lähestyi kunnioitetun Urho-Klubin Ukraina-toimitusta pelottavan ajatuksen kera! Mitä jos naiset hallitsisivatkin maailmaa? Millainen olisi tämä miehisen kulttuurimme kehto silloin? Katsoppa alla olevia esimerkkejä! Kun klikkaat pikkukuvia, koet koko kauhuskenaarion!

Voihan ne näinkin valita

Autokauppa

Hiiri

Hiiri

Naisten oma parkkiruutu

Parkkiruutu

Työkalupakki

Kalupakki

Terveisin: UJ

TOTEUTUNUT TOIVE

Eräs klubimme arvohenkilöistä kertoi toimittajallemme, että yksi hänen lapsuutensa toiveista on vihdoin ja viimein toteutunut. Kun toimittajamme uteli, mikähän se toteutunut toive mahtaa olla, Urhomme vastasi: Kun äitini tukisti minua aina kolttosteni jälkeen, toivoin silloin lapsena, ettei päässäni kasvaisi ainuttakaan haiventa, josta tukistaa. Ja katso, Urho Juha, nyt toiveeni on toteutunut!

Terveisin: UJ

OHJEITA UUSAVUTTOMILLE (ei siis klubimme jäsenille??)

Klubimme toimitus ei TODELLAKAAN ota seuraavista nikseistä MINKÄÄNLAISTA vastuuta (vaikka osa nikseistä onkin toimituksen omaa tuotetta), paitsi ehkä täyden poliittisen vastuun!

OSOITEKIRJA

Saat näppärästi osoitekirjan edellisen vuoden puhelinluettelosta. Sinun tarvitsee vain yliviivata tuntemattomien nimet! (Niksi-Pirkka)

 

HYVÄT YÖUNET

Ota yksi Tampax ja teippaa se poskeesi, niin nukut mainosten mukaan yösi hyvin ("käyttämällä Tampaxia voit nukkua yösi rauhassa")

 

HIIHTÄMINEN PAKKASELLA

Pidä aina paketti sukkahousuja taskussasi, koska niistä saa avun vaikka mihin. Esimerkiksi, jos kasvosi tuntuvat jäätyvän pakkasella hiihtäessäsi, avaa paketti ja vedä sukkahousut päähäsi! Johan alkaa lämpöä riittää! Mitä paksummat (DEN) sukkahousut, sen lämpimämmät, mutta muista, että paksuista sukkahousuista näkee huonommin läpi. Kannattaa käyttää mieluummin pestyjä kuin käytöstä juuri otettuja sukkahousuja. 

 

HOPEISTEN ATERIMIEN KIILLOTUS

Hiestä pikkuisen kosteilla sukkahousuilla hankaamalla hopeaesineet kiillottuvat ilman kemikaaleja kuin itsestään. Parhaan tuloksen saa kaksi päivää käytössä olleilla sukkahousuilla! Testattu on, vieraat ihastelivat veitsien kiiltoa!

 

KASSAKAAPPI HALVALLA

Valitse jokin alusvaatteille tarkoitetun kaappisi hylly tai lipastosi laatikko kassakaapiksesi. Saat siitä halvalla "murtovarman". Laita säilytettävät rahasi ja arvoesineesi oikein likaisten ja käytettyjen sukkahousujen sisään ja kiedo sitten sukkahousut "kääröiksi". Piilota kääröt muiden, myös likaisten sukkahousujen sekaan. Varas ei taatusti kaivele kassakaappiasi, varsinkaan, jos laatikossa selkeästi tuoksahtaa!

 

SILMÄLASIEN SUOJAT

Vuoristoradassa ovat hattu ja silmälasit vaarassa pudota. Eivät enää, kun vedät päähäsi sukkahousut! (Pirkka 5/2002)

 

VERKKOA PAREMPI OMENAPUUNSUOJA

Käytetyt pesemättömät sukkahousut kannattaa kietoa talveksi omenapuun rungon ympärille. Näin saa hyvän suojan jäniksiä vastaan, sillä jänis ei pidä ihmisen hajusta. (Pirkka 10/01)

SUKKAHOUSUT

Tiesitkö, että sukkahousuja voi käyttää myös vaatteina! Kokeile vaikka! (Niksi-Pirkka)

 

ASUNNON TYHJENTÄMINEN MIESPUOLISISTA ASUKKAISTA TYTTÖJEN ILTAA VARTEN

   Ota siivousvälineet kaapista ja julista: Nyt siivotaan! Kämppä tyhjenee kaksilahkeisista alta aikayksikön!

 

HEDELMIEN PESU

Säästyt työläältä hedelmien pesulta, kun laitat pestävät hedelmät muun tiskin mukana tiskikoneeseen kuppien pesuun tarkoitetulle ylemmälle hyllylle. Kannattaa valita pikapesuohjelma ja mieluummin matalampi lämpötila, niin hedelmät eivät pehmene liikaa!

 

PIKKUPYYKIN KUIVAUS

Laita pikkupyykki mikronkestävän kulhon reunoja kiertämään. Kulho mikroon, ajaksi 5 minuuttia (joskus vähemmänkin riittää) ja valmista tuli!

 

TAHRAT VIINILASEISSA

Joskus viinilasit jäävät pesusta huolimatta harmaiksi, varsinkin, jos ei ole astianpesuainetta. Ei hätää, nuolaise kutakin lasia oikein kostealla kielellä ja hankaa talouspaperilla, vaikeammatkin tahrat poistuvat harmaan kalvon lisäksi!

Terveisin: UJ

  

 EIHÄN ILMAN OHJETTA PÄRJÄÄKÄÄN

Seuraava katkelma on kuulemma löytynyt kameran ohjekirjasta, että silleen...

Terveisin: UJ

 

 

VIIKON KYSYMYS: 

Mistä tiedät, että autosi kiihtyy tosi hyvin?

Vastaus tästä

Kiitokset Jäsen Ismolle viikon kysymyksestä!

 

     TODELLA VINKEIKSI ANNETTUJA OHJEITA (ei siis vitsejä)

Ajatelmia:

"Omien muistelmien kirjoittaminen on syytä aloittaa viimeistään silloin, kun on unohtanut, milloin on viimeksi käynyt parturissa."

(Ajatelman lähetti täystukkainen ulkomaan kirjeenvaihtajamme Jäsen Ismo Tampereelta 19.9.2005)

 

Moottoriöljyn vaihto:

"Ota moottoritilasta öljysäiliön korkki pois ja aja autolla noin 150 km, niin tällä matkalla koko moottorin öljyt ovat poistuneet tielle, moottoritilaan ja auton pohjaan. Tällä konstilla vältät öljynvaihdon kustannukset ja ongelmajätemaksut. Samalla tulee öljyttyä kaikki kohteet, jotka kaipaavat öljyämistä ja ruosteenestokin tulee samalla hoidettua. Mukavinta on se, että vaimokin osaa tehdä tämän. Tämä on meillä näppäräksi niksiksi todettu!"

 

Käyttöohjeita:

"Poista muovi ennen syömistä!" 

( Tämä ohje löytyi suklaapatukasta ja  lienee siis tarkoitettu klubiin kuulumattomille älyn jättiläisille UJ  19.9..2005)

 

 

 

KISSA - TUOTEKEHITTELIJÄN SILMIN

 

 

TEKNINEN KATSAUS:

Kissa on lanseerattu lemmikkikäyttöön jo muinaisessa egyptisssä,mutta tuotekehitys on ollut pitkään jäissä.

Kehityskohteita kyllä riittäisi.

 Laadukas erikoismalli bugittomammalla käyttöjärjestelmällä

Kuva: Luxus-malli, kuva UJ

Käyttöliittymä ja ohjelmistot

Kissan perusongelma on käyttöjärjestelmän ja perusohjelmistojen vakavat puutteet.

Kissa ei huomioi käyttäjän ohjeita ja komentoja. Omapäinen käyttöjärjestelmä, edistyksellinen motoriikka ja terävät kynnet ovat yhdistelmä, joka saattaa ollavaaraksi kissan käyttäjälle.

Huonoa käytettävyyttä korostavat varusohjelmistojen ongelmat.

Kissan leikki- ja kehräysohjelmistot käynnistyvät sattumanvaraisesti käyttäjän komennoista riippumatta, usein itsekseen.

 

 

 

Mekaaninen rakenne

Kissan parhaita piirteitä on sen kevyt, mutta vankka mekaaninen rakenne.

Kissa on varsin huoltovapaa ja mekaanisia vikoja esiintyy harvoin.

Kokoonsa nähden kissa on varsin suorituskykyinen.

Maastokelpoisuus on erinomainen.

Koti- ja lemmikkieläinkäytössä nämä ominaisuudet eivät valitettavasti kompensoi kissan vakavinta puutetta: osa kissayksilöistä kelpuuttaa polttoaineekseen ainoastaan jauhelihaa tai sen jatkojalosteet.

Kissan vakavin kilpailija kotieläinsegmentissä on kaikkiruokainen koira, joka peittoaa kilpailijansa tässä suhteessa kirkkaasti.

Kaupalliset mahdollisuudet

Hintaeroosion takia kissan kaupallinen potentiaali on heikko, koska kissojen tarjonta on runsasta, niiden keskihinta on painunut lähelle nollaa.

Ainoastaan muutamat huippumallit(siamilaiset yms.) ovat säilyttäneet hintatasonsa hyvin.

 

 

Alhaisen hintatason selittää myös heikon tuotekehitysaktiviteetin viime vuosina.

Mihin käyttöön?

Vakavista vioista huolimatta kissa on kotikäytössä hämmästyttävän suosittu, ilmeisesti juuri alhaisen hintansa ansiosta. Vaikka kissa on tuotteena elinkaarensa loppupäässä, on sillä kotieläinmallistossa sijansa helposti hankittavana entry level- tuotteena.

Monet hankkivat kissan myös tiettyihin erikoissovelluksiin kuin pienten vahinkoeläinten pyyntiin.

 

Plussat ja miinukset

+ --------------

 

- Kelvoton käyttöjärjestelmä

- Terävät kynnet

- Tarkka polttoaineestaan

(Tämän tarkan teknisen erittelyn  lähetti täystukkainen ulkomaan kirjeenvaihtajamme Jäsen Ismo Tampereelta 20.9.2005)

Sivusto © Juha Räty