MIETINTÄMYSSY     

Arvoisat kansalaiset!

Min kär enfaldig stackare!

UTTI eli Urho-Klubin Tekniikan TutkimusInstituutti esittelee teille viikon virallisen palindromin, olkaapa hyvä:

Näillä sivuilla Sinulla, rakas lukija, on mahdollisuus tutkailla toimitsijoidemme mielen syvimpiä syövereitä, kokeilla omia hoksottimiasi ja kehittää kielellistä lahjakkuuttasi aivan uskomattomien kielellisten ilmausten avulla.

Viikon 41 virallinen palindromi (17.10.2010)

Sakarilla, kirjoittajan lapsuuden ystävällä, oli paha taipumus tapella milloin kenenkin kanssa. Eivätkä tappelun seuraukset olleet aina Sakarin naamaa kaunistavia, mutta mitäs ne pojat pienistä. Sakarin äiti ei kuitenkaan ollut ylitsevuotavan ihastunut siitä, että milloin tuli nenästä verta ja milloin korvan lehti oli turvoksissa tai silmä mustana. Niinpä Sakari oli opetellut kertoilemaan pikku valheita haavereidensa syiksi, tappelua kun ei olisi aina kehdannut tunnustaa. Saihan siinä muutoin Sakarin tukkakin kyytiä, kun äiti-muori oikein jälkikasvuaan pöllytti!

Ja kun Sakari taas kerran saapui illan hämärtyessä kotiin naama veressä ja poskipäässä luuhun asti ulottuva haava, äityi muori kyselemään, mistä moinen oli hankittu. Siihen Sakari, että Kinnarisen ladon katolla ollut tuuliviiri oli tuulessa tippunut ja päähän osunut. Mutta sitäpä ei äitee uskonutkaan, sillä Kinnarisen tuuliviiri oli aikain saatossa hapertunut ja ruosteen syömänä pois katolta aikaa sitten tippunut. Niinpä hän huutaakin Sakarille:

"Tuuliviiri ei riivi luut!"

ja sama takaperin:

"Tuuliviiri ei riivi luut!"

Palindromittelee UJ, toimitsijatyttösemme Hanin (Tumpolan paikallislehti Tumpolalainen) ollessa Phuketissa baarityttönä

Kihii, kihii, mä oon kyllä aika ujo!
Kuva:
Toimitsijatyttösemme Hani (Photo Juha Räty).

Jos sinulla, rakas lukijamme, on ehdotuksia viikon palindromiksi, mailaile Hanille osoitteeseen: hani [at] nei.to

<-Paluu MIETINTÄMYSSYN pääsivulle                                                                                                                            Sivusto © Juha Räty