Arvoisat kansalaiset!

Kära hamburgare!

 

Kekkosen vakio

Kaksi iäkästä kainuulaista metsuria keskusteli 1970-luvulla.
- Eipä se meidän Urkki saanut vieläkään sitä Nobelin rauhanpalkintoa.
- Ei niin, mutta älä huoli, eikös se fysiikan Nobel-palkinto ole vielä jakamatta.
 
Presidentti Kekkosen fyysinen kunto oli lääkärien arvion mukaan samanlainen kuin neljäkymmenvuotiailla yleensä, vaikka Urkki oli mainitsemani keskustelun aikaan jo yli 70-vuotias. Urkilla oli siis hyvä fysiikka, joten on luonnollista, että kainuulaisen metsurin mielestä tuo entinen työkaveri, Urkki, olisi ansainnut fysiikan Nobel-palkinnon. Vähemmän tunnettua on, että yksi nykyluonnontieteen perustana oleva luonnonvakio tunnetaan Kekkosen vakion nimellä. Siten olisi ollut hyvin sopivaa, jos fysiikan Nobel olisi annettu klubimme ensimmäiselle jäsenelle.

Kerran hyvä haltija sattui paikalle, kun kolme savolaismiestä pohdiskeli maailmanmenoa.  Hyvä haltija lupasi miehille, että jokainen mies saa toivoa yhden toivomuksen, jonka hän varmasti toteuttaa.  Miehet tietysti ilahtuivat kovasti.

Ensimmäinen mies toivoi, että hän tulisi kaksi kertaa nykyistä älykkäämmäksi.  Hyvä haltija napsautti sormiaan ja toivomus toteutui heti, mutta kukaan ei huomannut mitään muutosta.  Toinen mies ihmetteli asiaa ja toivoi sitten, että hän tulisi sata kertaa älykkäämmäksi kuin nyt on. Hyvä haltija toteutti toivomuksen, mutta mutta: kukaan ei nytkään havainnut mitään muutosta tapahtuneeksi.  Kyseessähän on nollan kertomista muistuttava tapahtuma.

Kolmas mies oli muita fiksumpi.  Hän toivoi tulevansa seitsemän kertaa kymmenen potenssiin neljäkymmentäkahdeksantuhatta kertaa nykyistä älykkäämmäksi.  Hyvä haltija napsautti sormiaan, toivomus toteutui ja tällä kertaa kaikki havaitsivat heti muutoksen.  Mies muuttui saman tien naiseksi; ihan tavalliseksi suomalaiseksi naiseksi.

Tämän empiirisen tutkimuksen tuloksena syntyi uusi luonnontieteen vakio, ns. Kekkosen vakio, koska juuri presidentti Kekkonen osasi parhaiten antaa arvoa suomalaisen naisen älylle. Tämän luonnonvakion lukuarvo, 7 .1048000, on varsin suuri ja sitä voidaan käyttää tarpeen mukaan aina, kun tarvitaan aivan erityisen suurta lukua.  Elektroni on pistemäinen alkeishiukkanen, jolla ei käsitetä olevan mitään ulottuvuutta tai sisäistä rakennetta eli elektronin läpimitta on monien arvostettujen fyysikoidenkin mielestä tasan nolla. Kuitenkin, kun elektronin halkaisijan pituus kerrotaan tuolla Kekkosen vakiolla, saadaan kertolaskun tulokseksi täsmälleen jalkapallon halkaisijan pituus ainakin siinä tapauksessa, että asiasta keskustellaan jalkapallo-ottelun katsomossa.

Jos elektronin olemuksesta keskustellaan pesäpallo-ottelussa, on luontevaa, että elektronin halkaisijasta tuolla Kekkosen vakiolla kerrottuna tulee pesäpallon halkaisijan pituinen.  Jos samassa yhteydessä keskustellaan gobalisaatiosta, niin elektronin halkaisija Kekkosen vakiolla kerrottuna on maapallon halkaisijan mittainen. Maapallon ja pesäpallon kokojen suhde on näet aivan mitätön Kekkosen vakion lukuarvoon verrattuna. Kekkosen vakio on siten poikkeuksellisen joustava, monipuolinen ja käyttökelpoinen luonnonvakio.

UAT