Arvoisat kansalaiset!

Kära hamburgare!

 

Minä uskon maailmanrauhaan

Kirkoissa lausutaan jumalanpalveluksissa apostolinen uskontunnustus.  En halua arvostella tuota uskontunnustusta, mutta omaan maailmankatsomukseeni kuuluu lisäksi tärkeä asia, johon vakaasti uskon ja joka antaa minulle voimia elämään: minä uskon maailmanrauhaan.

Maailmanrauha on väistämätön.  Jos tarkastellaan menneisyyttä, niin maailmanrauhan tavoittelijat nousevat historiasta suureen arvoon.  Omana elinaikanani on haudattu muutamia suuria rauhantekijöitä, joista kaksi pohjoismaalaista nousee usein mieleeni.

Ruotsin pitkäaikainen pääministeri Olof Palme tunnettiin rauhanpoliitikkona ja häntä nimitettiin maailmanpolitiikan omaksitunnoksi.  Vaikka hän olikin rauhanmies, niin hänen vastustajansa eivät sitä olleet, vaan hänet murhattiin.  Ruotsalainen tai kansainvälinen aseteollisuus varmaankin järjesti Olof Palmen murhan, koska Palme oli noussut liian suureksi uhkaksi aseteollisuuden miljardibisneksille. Rauhantekijä Palme jäi kuitenkin historiaan ja hänet muistetaan pitkään.  Minunkin on usein vaikea muistaa Palmen seuraajan nimeä tai ainakin miten nimi, varsinkin tuon "Karssonin" etunimi kirjoitetaan, mutta Olof Palmen nimeä en hevillä unohda.

Klubimme ensimmäinen jäsen, Urho Kekkonen, vaikutti ratkaisevasti siihen, että suomalaisten ja venäläisten välille syntyi sovinto.  Suomalaiset ja venäläiset olivat olleet vihamielisissä suhteissa ainakin viikinkiajoilta lähtien, vähintään tuhannen vuoden ajan.  Aluksi presidentti Kekkonen oli jokseenkin yksin ajatuksineen, joiden mukaan venäläiset olivat yhteistyö- ja liikekumppaneita.  Pääosa poliitikoistamme piti venäläisiä, ryssiä, vihollisinaan.  Rauhantekijä Kekkonen on kuitenkin nyt, kaksikymmentä vuotta kuolemansa jälkeen, tunnetumpi ja arvostetumpi kuin kukaan seuraajistaan.

Jos katsotaan tulevaisuuteen, niin maailmanrauhan väistämättömyys tulee entistä ilmeisemmäksi.  Jonkinlaiset demokraattiset menettelytavat yhteiskunnallisessa päätöksenteossa leviävät entistä laajemmalle.  Kun lukutaito yleistyy, niin entistä useammat ihmiset myös kykenevät ottamaan kantaa ja osallistumaan päätöksentekoon.  Tietoverkot yleistyvät ja Internetin myötä lähitulevaisuudessa kuka tahansa ihminen saa yhteyden kehen tahansa toiseen ihmiseen yhdessä hujauksessa.  Kaikki ihmiset voivat siten olla ihan konkreettisesti vuorovaikutuksessa keskenään ja huomaavat olevansa veljiä ja sisaria.

Hyvin harva ihminen on valmis murhaamaan veljensä omia etujaan ajaakseen.  Tiedonkulun ja demokratian edistyessä enemmistön tahto pikkuhiljaa toteutuu aina vain varmemmin.  Koska enemmistö ei halua murhata veljiään tai sisariaan, niin maailmanrauha toteutuu väistämättä, ihan vain suuren enemmistön päätöksellä.  Asiat eivät ole tämän monimutkaisempia ja ihmiskunnan tulevaisuus on valoisa, koska maailmanrauha on varma. 

Terrorismi on tämän päivän vitsaus. Vaikka terrorismi onkin järkyttävä takaisku maailmanrauhan tiellä, niin toisaalta se on opettanut, ettei edes supervalta voi perustaa turvallisuuttaan asevoimiin.  Tarvitaan oikeudenmukaisemman maailman rakentamista, veljeyden yleistä oivaltamista, mikä ei ole enää kaukana.  Maailmanrauhan toteutuminen ei ole vuosisatojen päässä häämöttävä unelma, vaan lähitulevaisuuden asia.

UAT

<-PALUU PAGINA-PÄÄSIVULLE