Arvoisat kansalaiset!

Kära hamburgare!

 

Harmittomat lukihäiriöt

Viime aikoina on puhuttu ja kirjoitettu paljon äidinkielen opettamisesta.  On todettu, että nykyisten peruskoululaisten äidinkielen taito on valitettavan huono ja osalla yläasteikäisistäkin on suuria vaikeuksia esimerkiksi luetun ymmärtämisessä.  Kaunokirjallisuuden lukemisen harrastus nuorisomme keskuudessa on vähentynyt ja siinä on yksi syy lukemisvaikeuksiin.  Lukemisen sijasta harrastetaan paljon tietokonepelejä ja jos luetaan, niin usein luetaan sarjakuvia, joissa ilmaisu on suurelta osiin kuvitukseen perustuvaa.

Lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet, lukihäiriöt, eivät kuitenkaan ole mikään uusi asia.  Näyttää siltä, että meillä kansakoulu-oppikoulu-sukupolvellakin on kovasti vaikeuksia luetun ymmärtämisessä.  Vuonna 2000 herätti huomiota tapaus, jossa maamme pääministeri ei ymmärtänyt ollenkaan perustuslaeistamme keskeisintä, hallitusmuotoa.  Silloin voimassa olleessa hallitusmuodossamme todettiin, että presidentti johtaa maamme ulkopolitiikkaa ja tämä asia oli esitetty varsin selkeästi vanhan kunnon kansakoulun ja oppikoulunkin oppikirjoissa, joita silloinen pääministerimmekin oli jo nuorena joutunut lukemaan.

Uudessa perustuslaissamme sanotaan, että presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa ja tämä on jo niin monimutkainen ilmaisu, että sen ymmärtämättömyyden voi paremmin ymmärtää.  Pääministeri Paavo Lipponen ei kuitenkaan ymmärtänyt edes vanhaa, yksiselitteisen selvää, perustuslakia, vaan meni päättämään Itävallan oikeistohallituksen boikotoinnista, vaikka ei ollut edes keskustellut asiasta presidentin kanssa.

Seuraavana vuonna osoittautui, ettei pääministeri Lipponen tunne kirjaimia. Hän väitti Norjassa vieraillessaan ympäristöjärjestö Bellonaa terroristijärjestöksi. Myöhemmin Lipponen selitteli asiaa ja kertoi sotkeneensa sanakirjaa selatessaan sanat terroristi ja aktivisti ja itse asiassa hänen tarkoituksensa oli ollut nimittää Bellonan jäseniä aktivisteiksi.

Terroristi ja aktivisti ovat jokseenkin kaikilla kielillä, norjaksikin, aakkosjärjestyksessä hyvin kaukana toisistaan. Minusta tuntui hieman epäuskottavalta, ettei pääministeri Lipponen erota a-kirjainta t-kirjaimesta. Asia oli kuitenkin pakko uskoa, koska yksikään Suomen mainioista tiedotusvälineistä ei epäillyt Lipposen kertomaa.

Kaikki pääministerit eivät suinkaan ole luku- ja kirjoitustaidottomia. Martti Manninen lähetti presidentinkansliasta faxeja suoraan Anneli Jäätteenmäen kotiin eikä kenellekään avustajalle tietäen, että Jäätteenmäki osaa itsekin lukea. Lukutaito ei estänyt Jäätteenmäen nousua pääministeriksi. Jäätteenmäki onkin nainen ja naisen äly on tunnetusti moninkertainen miehen älyyn verrattuna (pakinani Kekkosen vakiosta).

Aluksi ihmettelin, miten suuri kohu nousi siitä, että pääministeri Matti Vanhanen oli lähetellyt omaperäisiä tekstiviestejä ihan itse henkilökohtaisissa tarkoituksissa. Tuossa ei pitäisi olla mitään ihmeellistä, sillä kovin moni suomalainen lähettelee ainakin silloin tällöin tekstiviestejä. Myöhemmin tajusin, että tiedotusvälineemme olivat Lipposen pitkällä pääministerikaudella tottuneet siihen, ettei pääministeri osaa lukea eikä kirjoittaa ja siksi tieto pääministeri Vanhasen tekstiviestien lähettämisestä oli sensaatio.

Lipposen aikana totuttiin siihen, että pääministeri toistelee muilta kuulemiaan ja ulkoa oppimiaan lauseita ja vaikuttaa siten vahvasti valtakunnan päätöksentekoon. Lipponen on todistanut uskottavasti olevansa luku- ja kirjoitustaidoton, mutta hän on toisaalta osoittanut erinomaisuutensa ulkoa oppimisessa. Vaikka Lipponen ei ole enää yli kolmeen vuoteen ollut pääministerinä, hän vieläkin puheissaan toistaa pääministerikautenaan ulkoa oppimiaan teesejä, esimerkiksi ydinvoiman autuutta. Hän pystyy edelleen ottamaan voimakkaasti kantaa vaikkapa NATOon, jopa täysin avoimesti suljettujen ovien takana.

UAT

<-PALUU PAGINA-PÄÄSIVULLE