Trust no one! Truth is not out there!

PSI-X-Files

 

Miten Raahen ammattikorkeakouluopetus ajautui selvitystilaan

Oulun seudun ammattikorkeakoulun Raahen toimipisteen juuret ovat Raahen tietokonealan oppilaitoksessa, joka oli tasavaltamme ylivoimaisesti paras teknillinen oppilaitos ja Raahen Porvari- ja Kauppakoulussa, joka oli paitsi paras myös vanhin suomenkielistä kaupallista koulutusta järjestävä oppilaitos. Raahen ammattikorkeakouluopetuksen perusta on siten poikkeuksellisen vahva. Siitä huolimatta Raahen ammattikorkeakouluopetuksen jatkuvuus on nyt harkinnassa ja tehtävään erityisesti palkattu selvitysmies tutkii Raahen ammattikorkeakouluopetuksen tulevaisuuden toimintaedellytyksiä.

Tutkijamme antavat selvitysmies Pertti Törmälälle työrauhan eivätkä halua puuttua mitenkään hänen työhönsä. Sen sijaan kymmenet tutkijamme ovat jo yli kymmenen vuotta seuranneet Raahen ammattikorkeakouluopetuksen taivalta ja julkaisevat nyt tuloksensa tutkimuksesta, jonka aiheeksi nyt kiteytyi: ”Miten Raaheen ammattikorkeakouluopetus ajautui selvitystilaan.” Tämä tutkimus on PSI-tutkimusten maineikkaassa historiassa kaikkein laajin. Tutkimukseen ovat osallistuneet jokseenkin kaikki n. neljäkymmentä valantehnyttä PSI-tutkijaamme. Tutkimustyötä on tehty yhteensä kymmeniä henkilötyövuosia.No eipä tuu kylmä!

PSI-tutkimusraporttien koko on rajoitettu eikä yhden tutkimuksen yhteenlaskettu raporttien sivumäärä saa ylittää Kekkosen vakion eksponentin lukuarvoa. Mainittu Kekkosen vakio on yksi tärkeimmistä ja ennen kaikkea kaikkein joustavin luonnontieteellinen vakio, josta on kerrottu sivustomme Pagina-osastossa. Kun  raporttien yhteinen sivumäärä saavutti 48.000 A-nelossivua, tutkimus oli pakko lopettaa. Niinpä julkaisemme nyt näillä sivuilla tiivistelmän noista tutkimuksista, joiden raporteissa on tekstiä n. 35.000 sivua, n. kymmenentuhatta sivua valokuvia ja n. kolmetuhatta sivua kaavioita ja piirroksia.

Tämä tiivistelmä kuvaa lyhennettynä tutkimuksen muutamaa, tutkijoidemme arvioiden mukaan kiinnostavinta, asiakohtaa ja tiivistelmän otsikkonumerointi vastaa koko tutkimusraportin otsikkonumerointia. Tutkimusraportti kokonaisuudessaan on tilattavissa klubimme toimistosta monistuskustannusten hinnalla eli kopion 48.000-sivuisesta raportistamme saa hintaan 12.000 € (alv 0 %). Raportin liitteet, yhteensä 32.000 sivua, ovat myös tilattavissa 7.000 euron lisähintaan.  Toimitusaika on n. kuusi kuukautta tilauksesta. Tilan säästämiseksi tässä tiivistelmässä ei otsikkonumeroinnin lisäksi esitetä viittauksia tutkimusraporttiin eikä raportin liitteisiin.

 

1.      Tutkimusmenetelmät

    1.1. Henkilöhaastattelut

Tutkimusmenetelmänä käytettiin haastatteluja, joista saatua tietoa verrattiin kirjallisiin dokumentteihin: sähköposteihin, kokousmuistioihin, esityslistoihin ja pöytäkirjoihin ja niiden liitteisiin. Kaikki sellaiset haastatteluissa ilmenneet tiedot, joille ei löytynyt yksiselitteisesti vahvistusta kirjallisista lähteistä, jätettiin tutkimuksessa huomiotta. Kuluneiden runsaan kymmenen vuoden aikana tutkijamme haastattelivat jokseenkin jokaisen Oulun seudun ammattikorkeakoulussa (Oamk) työskentelevän henkilön, ammattikorkeakoulun ja Oulun seudun koulutuskuntayhtymän päätöksentekoelimissä työskentelevän sekä lukuisia Oamkin yhteistyöorganisaatioissa työskenteleviä ja sidosryhmiin kuuluvia henkilöitä.

 

    1.8. Sähköpostien tutkiminen

Oamkin henkilöstön sähköpostien tutkiminen on poikkeuksellisen helppoa, koska ammattikorkeakoulun verkko-oppimisympäristö ja projektinhallintajärjestelmä käyttävät salaamatonta tietoliikenneyhteyttä, joten henkilöstön käyttäjätunnukset ja salasanat ovat hyvin helposti ja vaivattomasti saatavilla. Ammattikorkeakoulun henkilöstö kirjautuu verkko-oppimisympäristöön ja projektinhallinto-ohjelmistoon samoilla tunnuksilla ja salasanoilla kuin sähköpostiinkin, joten niiden tunnusten ja salasanojen kaiuttamisella saadaan samalla pääsy myös sähköpostilaatikoille.

 

14.  Markkinointiviestintä

    14.6.  Markkinointi- ja esitemateriaalin tuotanto

Tutkijamme saivat selville, että Oamkissa tuotettiin tavanomaista markkinointimateriaalia keskitetysti varsin pian ammattikorkeakoulun perustamisen jälkeen jo viime vuosisadan loppuvuosina.

          14.6.17.  Käyntikorttipainatukset

Eräs Raahen toimipisteessä esimiestehtävissä toimiva tilasi käyntikortteja muutamalle alaiselleen. Hän lähetti käyntikortteihin tulevat tiedot keskitetylle markkinointimateriaalien tuotannolle Ouluun ja sai hyvin nopeasti ja tehokkaasti luonnokset painettavista käyntikorteista. Luonnokset vastasivat lähetettyjä tietoja ja käyntikortit tilattiin.

Yllätys tuli käyntikorttien toimituksessa. Käyntikortit eivät vastanneet viestintäyksikölle lähetettyjä tietoja eikä sieltä Raaheen lähetettyjä vedoksia. Niinpä käyntikortit olivat käyttökelvottomia ja Raahesta pyydettiin korjaamaan asia ja tilattiin uusi painatus. Toinen painos tuli ja se oli samalla tavalla virheellinen. Tilattiin kolmas, korjattu painatus, ja kuinka ollakaan, siinä oli vain vähäisiä kirjoitusvirheitä ja käyntikortteja voitiin käyttää. Oulusta tuli lasku kaikista käyntikorttipainatuksista ja niihin liittyvästä työstä, mutta mitään pahoittelua tapahtuneesta ei tullut, joten Oulussa ei huomattu mitään puutteita toiminnassa.

          14.6.23.  Ovenpieliopasteet

Oamkissa päätettiin varsin varhain yhtenäistää henkilökunnan työhuoneiden ovenpielissä olevat opastekyltit, nimikyltit. Niinpä Raahen toimipisteessä ruuvattiin vanhat kyltit irti ja kerrottiin, ettei nimikylteiksi saa laittaa muita kuin keskushallinnon hyväksymän ulkoasun mukaisia kylttejä. Meni puoli vuotta eikä uusia kylttejä saatu.  Tuli syksy, joka toi tullessaan uudet opiskelijat, Raaheenkin. Erityisesti uusien opiskelijoiden oli vaikea löytää oikeita henkilöitä, kun työhuoneiden ovenpielissä ei ollut pienintäkään vihjettä siitä, ketä huoneessa työskentelee.

Lopulta uudet nimikyltit saatiin. Ne olivat visuaalisesti niin loistavasti onnistuneita (valkoista tekstiä sinisellä pohjalla), että on ymmärrettävää, että kylttien suunnitteluun kului runsaasti aikaa. Niinpä viivästys ja sen myötä nimikyltitön kausi olivat olleet välttämättömiä.

 

          14.6.32.  Painetut esitteet

Raahessa suunniteltiin eräälle toiminnolle painettavaa esitettä.  Teksti ja esitteen kuvitus suunniteltiin Raahessa tiimityönä, jossa oli mukana viestinnän ja graafisen suunnittelun asiantuntijat. Tekstit ja asetteluluonnos lähetettiin keskitetylle markkinointimateriaalin tuotantoyksikölle Ouluun. Jo kolmen kuukauden kuluttua saatiin hieman muutetut tekstit hyväksyttäväksi Raaheen. Esitteen kuvituksesta ei kerrottu mitään. Kun Raahesta pyydettiin vedosta suunnitellun esitteen ulkoasusta, se lopulta saatiinkin Raaheen. Esitteessä ei ollut lainkaan sitä kuvamateriaalia, jota sitä varten oli Ouluun toimitettu, vaan kaikki kuvitus oli vaihdettu. Oulussa ollaan niin taitavia viestinnässä, ettei raahelaisten tarvitse tietää, millaista esitemateriaalia heille tuotetaan.

 

          14.6.59. Lehti-ilmoitukset

Yhtenä lehti-ilmoitusesimerkkinä nousi esille raahelaisten ehdottama pienilmoitus, jossa olisi kerrottu tietyn hankkeen idea muutamalla sanalla ja kehotettu tutustumaan asiaan tietyssä nettiosoitteessa. Tämän tekstinpätkän ja nettiosoitteen innoittamana keskitetty markkinointiviestintä laati lehti-ilmoituksen, jossa oli verrattoman pitkästi aiheeseen liittyvää asiaproosaa ja nettiosoite, joka ei mitenkään liittynyt itse asiaan. Lehti-ilmoitus jäi sitten kiireessä laatimatta.

Parin kuukauden kuluttua keskitetty  markkinointiviestintä ehdotti täsmälleen raahelaisehdotuksen mukaisen lehti-ilmoituksen julkaisemista, mutta aika oli silloin jo hoitanut asian, koska kyseessä oli hyvin lyhytkestoinen hanke. Ilmoitus kuitenkin julkaistiin.

 

23. Raahen toimipisteen koulutuksen omaleimaisuus

Raahessa koettiin, että Raahessa järjestetyn koulutuksen tulee näkyä ja olla omaleimaista, sellaista, jota ei välttämättä Oulusta tai edes muulta Suomesta löydy.

 

    23.5. Tietokonetekniikan koulutusohjelma

Vuonna 2000 insinöörikoulutuksen koulutusohjelmanimikkeitä harvennettiin ja yhdenmukaistettiin valtakunnallisesti. Raahen tietokonealan oppilaitoksen perua oleva insinöörikoulutus poikkesi muusta Suomessa annettavasta tietotekniikan koulutuksesta siten, että se oli laiteläheisempää ja koulutusohjelman nimenä olikin tietokonetekniikka. Tuona mainittuna vuonna esim. Rovaniemen ammattikorkeakoulu onnistui säilyttämään koulutusohjelmanimen ”Ohjelmistotekniikka”.

Niinpä Raahen toimipisteen henkilökunta ja sidosryhminä olevat yritykset olivat vahvasti sitä mieltä, että koulutusohjelmanimi ”Tietokonetekniikka” on säilytettävä Raahessa. Asiasta sovittiin sidosryhmätapaamisessa, jossa puhetta johti Oamkin rehtori Lauri Lantto. Rehtori kuitenkin unohti viedä asian eteenpäin eikä ehdotus edennyt edes ammattikorkeakouluhallitukseen asti.

 

    23.7. Tietoturvatekniikan koulutusohjelma

Tietoturvallisuuden tai pikemminkin sen puuttumisen noustua kuumaksi yleisen keskustelun aiheeksi, suunniteltiin Raaheen tietoturvatekniikan insinöörikoulutusohjelmaa v. 2004. Asiaa valmisteltiin huolellisesti Raahen toimipisteen henkilöstön parhailla voimilla. Kun tuli aika viedä ehdotus opetusministeriön kanssa käytäviin tavoite- ja tulosneuvotteluihin, rehtori päättikin luopua ajatuksesta juuri ennen ammattikorkeakouluhallituksen kokousta, jossa neuvottelutavoitteita piti käsitellä. Kun raahelainen ammattikorkeakouluhallituksen jäsen sitten kokouksessa kysyi rehtorilta tietoturvatekniikan koulutusohjelmasta, rehtori Lantto kertoi kysyjälle, ettei asiaa voi ottaa käsittelyyn, koska sitä ei ole valmisteltu Raahessa.

Vuonna 2005 ammattikorkeakouluhallitus päätti rehtorin kiivaasta vastustuksesta huolimatta esittää opetusministeriölle tietoturvatekniikan insinöörikoulutusohjelmaa Raaheen. Tämän jälkeen rehtori Lantto luonnollisesti teki kaiken voitavansa hallituksen ehdotuksen läpiviemiseksi, mutta epäonnistui siinä eikä koulutusohjelmaehdotus toteutunut.

 

    23.11. Englanninkielinen tietotekniikan insinöörikoulutus

Ainoa koulutusohjelma, jota Oamkissa ei ole muualla kuin Raahessa, on tietotekniikan insinöörikoulutus englanninkielisenä. Kesällä 2007 OAMK:n rehtori Lantto vei ammattikorkeakouluhallitukseen ehdotuksen, että Raahen toimipisteen omaleimaisuutta vahvistettaisiin siten, että englanninkielinen tietotekniikan insinöörikoulutus aloitettaisiin myös Oulussa.

Kun ammattikorkeakouluhallitus ei mainittua ehdotusta hyväksynyt kesäkuussa 2007, rehtori vei samansisältöisen asian hallitukselle myöhemmin asiakohdassa käyttösuunnitelma 2008. Hallitus ei huomannut käyttösuunnitelmaan sisältyvää koulutusohjelmaratkaisua ja hyväksyi käyttösuunnitelman vastoin aiemmin asiasta tekemäänsä päätöstä. Englanninkielisen tietotekniikan insinöörikoulutuksen aloittaminen Oulussa on kuitenkin lykkääntynyt muista syistä.

 

32. Raahen ammattikorkeakouluopetukselle asetetut velvoitteet

Raahen kaupunkiseutu ei vedä nuorisoa puoleensa samassa määrin kuin Oulu. Tästä johtuen ammattikorkeakouluopetuksen tulee Raahessa olla verrattomasti parempaa kuin Oulussa, jotta opetus voisi säilyä ja menestyä Raahessa.

 

    32.4. Tavoitesopimus vuosille 2007 - 2009

Oamkin, Oulun seudun koulutuskuntayhtymän ja opetusministeriön välisessä tavoitesopimuksessa vuosille 2007 – 2009 asetettiin Raahen ammattikorkeakouluopetukselle ja erityisesti sen vetovoimalle täsmällisesti määriteltyjä tavoitteita. Tavoitteisiin piti päästä vuoden 2009 loppuun mennessä ja niiden saavuttamiseksi Raahessa tehtiin yksikönjohtaja Timo Pieskän johdolla hartiavoimin töitä.

Raahen kaikissa koulutusohjelmissa oli jo v. 2007 vähemmän keskeyttämisiä kuin vastaavissa koulutusohjelmissa Oulussa. Samoin opinnoissa eteneminen oli Raahen koulutusohjelmissa parempi kuin Oulun vastaavissa. Syksyn 2007 yhteishaussa saavutettiin Raahessa erittäin voimakas hakijamäärän kasvu. Näytti aivan ilmeiseltä, että Raahen ammattikorkeakouluopetus saavuttaa mainitun sopimuksen tavoitteet.

 

 37. Yksikkörakenteen muutos

Oamk jakaantuu tulosyksiköihin, joiden johtajilla on taloudellista päätösvaltaa ja vastuuta. Raahen ammattikorkeakouluopetus oli aluksi omana tulosyksikkönään, mutta on vuoden 2009 alusta lähtien yhdistetty osaksi Tekniikan yksikköä. Yhdistämispäätöksen jälkeen Raahen status ammattikorkeakoulupaikkakuntana on laskenut. Raahen ammattikorkeakouluopetus on nykyään Tekniikan yksikön sisäinen asia ja päätökset voidaan tehdä puhtaasti virkamiestasolla vaivaamatta ammattikorkeakouluhallitusta.

 

    37.3. Yksiköitten yhdistämispäätös

          37.3.3. Yhdistämispäätöksen ajoitus

Yksiköitten yhdistämispäätös tehtiin tilanteessa, jossa Raahen ammattikorkeakouluopetus oli vahvistumassa ja näytti ilmeiseltä, että opetusministeriön edellyttämät tavoitteet tullaan saavuttamaan. Yhdistämispäätöksellä oli siten kiire, koska organisaatiomuutosten tarve oli katoamassa. Tästä syystä yhdistämispäätös tehtiin kovassa kiireessä ja työpaineessa.

 

          37.3.7. Yhdistämispäätöksen julkiset perustelut

Yksiköiden yhdistämissuunnitelman tultua julkisuuteen, rehtori Lantto viestitti julkisesti, mm. mielipidekirjoituksessaan sanomalehti Kalevassa, että Raahen tapaiselle pienelle ammattikorkeakouluyksikölle on tunnusomaista mm. korkea keskeyttämisaste. Rehtori Lanttoa ei huolettanut, että oululaisissa yksiköissä keskeyttämisaste oli vielä korkeampi kuin Raahessa.

 

    37.3.  Vetovoima yhdistämispäätöksen valmisteluvaiheessa

Raahen ammattikorkeakouluopetuksen huono vetovoima oli yhdistämissuunnitelman taustalla esillä pidetty perustelu. Raahen vetovoimaluvut olivat parantuneet roimasti syksyn 2007 yhteishaussa. Raahessa odotettiin saman kehityksen jatkuvan kevään 2008 yhteishaussa, jossa tavoiteltiin vuoteen 2009 ulottuvan tavoitesopimuksen vetovoimalukuja: kaikissa koulutusohjelmissa 1,5 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohti.

Kevään 2008 yhteishaku sujuikin aluksi Raahen kannalta suotuisasti. Kun yhteishakua oli enää viikko jäljellä, Raahen kriittisimpien, eli tekniikan koulutusohjelmien, hakijamäärä oli puolitoistakertainen edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tuolloin, viikko ennen yhteishaun päättymistä, perjantaina 4.4.2008, rehtorin toimisto lähetti yksiköihin henkilökunnalle ja opiskelijoille levitettäväksi tiedotteen, jossa kerrottiin suunnitelmasta yhdistää Raahen yksikkö Tekniikan yksikköön ja Risto Kimarin valinnasta hoitamaan Raahen yksikön johtajan tehtäviä jo saman vuoden elokuun alusta lähtien.

Yksiköt laittoivat mainitun tiedotteen eteenpäin Intranetteihinsä ja lähettivät tiedotetta henkilökunnalle ja opiskelijoille sähköpostilla. Rehtorin toimiston tiedote oli niukka ja epämääräinen. Sellainen opiskelija, joka ei tiennyt yksityiskohtaisesti yksiköitten yhdistämissuunnitelmasta, ymmärsi tiedotteen helposti väärin. Niinpä osa opiskelijoista sai käsityksen, että Raahen ammattikorkeakouluopetusta ainakin tekniikan osalta ollaan siirtämässä Ouluun jo kyseisen vuoden aikana eikä Raaheen siten enää kannata hakea. Ammattikorkeakouluihin hakeutumista suunnittelevat nuoret käyttävät tärkeänä tiedonlähteenään ammattikorkeakouluissa jo opiskelevia. Rehtorin toimiston tiedotteella värvättiin tuhansittain opiskelijoita viestittämään potentiaalisille hakijoille pessimististä käsitystä Raahen ammattikorkeakouluopetuksen tulevaisuudesta.

Tiedotteen ajankohta oli oivallisesti harkittu. Asia ei ollut tuore, koska yksikönjohtajavalinnat oli tehty jo 26.3.2008.  Tiedottamista ei kuitenkaan saman tien lykätty yhteishaun päättymisen jälkeen tapahtuvaksi. Yhteishaun kannalta tiedote osui hankalimpaan mahdolliseen ajankohtaan, koska aikaa väärinkäsitysten oikomiseen ei enää ollut ja yhteishaun vilkkain vaihe oli alkamassa. Niinpä lopulta Raahen insinöörikoulutuksen hakijamäärä kevään 2008 yhteishaussa jäi hyvästä alusta huolimatta jopa hieman pienemmäksi kuin edellisenä. Näin Raahen toimipisteen kehnot vetovoimaluvut onnistuttiin säilyttämään yksiköitten yhdistämisen perusteluna

 

          37.3.13. Yhdistämispäätöksen perustelut ammattikorkeakouluhallitukselle

Tutkintojen määrä on eräs peruste ammattikorkeakoulujen saamalle rahoitukselle. Raha on taas tärkein käsite, jonka luottamustehtävissä työskentelevät ymmärtävät. Raahessa nuorisoasteen ammattikorkeakoulututkintojen määrä oli jatkuvasti vähentynyt vuodesta 2003 vuoteen 2007. Niinpä yksikköjen yhdistämispäätöstä perusteltiin Raahen toimipisteen tutkintojen määrän vähenemisellä, vaikka päätöksen perusteluissa ei kerrottukaan, miten yksiköitten yhdistämisellä voitaisiin vaikuttaa asiaan.

Yhdistämispäätöstä tehtäessä oli kuitenkin tiedossa, että keskeyttämisaste Raahessa oli pienentynyt ja opinnoissa eteneminen parantunut. Alkuvuoden 2008 tilastot (yhdistämispäätös tehtiin ammattikorkeakouluhallituksen kokouksessa 23.4.2008) kertoivat, että tutkintojen määrä oli jo kääntynyt kasvuun. Vuonna 2008 Raahessa suoritettiin 103 nuorisoasteen ammattikorkeakoulututkintoa, kun niitä v. 2007 oli suoritettu vain 66. Tutkintojen määrä kääntyi voimakkaaseen kasvuun yhdistämispäätöksestä huolimatta. Tutkintojen vähenemistä ehdittiin taitavasti käyttämään yhdistämispäätöksen perusteluna ennen kuin peruste osoittautui totaalisesti virheelliseksi.

 

    37.4. Raahen ammattikorkeakouluopetus osana Tekniikan yksikköä Risto Kimarin toimiessa yksikön johtajana

Yhdistettyä Tekniikan yksikköä johti Risto Kimari, joka oli aiemmin johtanut pelkästään Oulussa toiminutta Tekniikan yksikköä.

 

          37.4.2. Risto Kimarin tavoitteet yksikön johtamisessa

Risto Kimari oli kertonut lokakuussa 2007 Raahen toimipisteessä vieraillessaan, että hänen näkemyksensä mukaan nuorisoasteen ammattikorkeakouluopetus Raahessa olisi syytä lopettaa ja Raahen toimipisteen pitäisi keskittyä aikuiskoulutukseen ja projektitoimintaan, joissa Raahe on ollut vahva.  Yksikönjohtajana toimiessaan hän pyrki johdonmukaisesti tasapainottamaan tilannetta siten, että hän pyrki vaikeuttamaan aikuiskoulutusta, jolloin nuorisoasteen suhteellinen asema verrattuna aikuiskoulutukseen kohentui.

 

          37.4.4.  Raahen kampuksen organisointi Risto Kimarin johtajakaudella

Raahen tekniikan ja talouden yksikkö muuttui Tekniikan yksikön alaiseksi Raahen tekniikan ja talouden kampukseksi tämän vuoden alusta. Kampuksen koko nimi, jota virallisissa yhteyksissä pitää käyttää muotoutui siten seuraavaksi: Oulun seudun koulutuskuntayhtymän Oulun seudun ammattikorkeakoulun Tekniikan yksikön Raahen tekniikan ja talouden kampus eli lyhennettynä yksinkertaisesti OsekkOamkOTEKRaahenTTjK.

Raahen ammattikorkeakouluopetuksen ainoa tulosvastuullinen ja siten päätösvaltaa omaava henkilö oli yksikönjohtaja Risto Kimari. Niinpä hänestä tuli myös kaikkien Raahen hankkeitten vastuuhenkilö ja ohjausryhmien jäsen. Hänestä tuli osaston johtajien esimies. Entinen Raahen yksikönjohtaja Timo Pieskä toimi apulaisjohtajana tehden varsinaiset työt, mutta toimien ilman päätösvaltaa. Kimari taas ei pyrkinytkään tuntemaan Raahen asioita eikä henkilöitä, joten päätöksenteko sai yhden portaan lisää. Päätettäville asioille piti ensin hankkia Pieskän hyväksyntä ja Pieskä sitten esitteli parhaansa mukaan asiat lopulliselle päätöksentekijä Kimarille.

 

          37.4.4.7. Lähiesimiehet

Missä tahansa organisaatiossa työskentelevälle henkilölle on ensiarvoisen tärkeää tietää, kenelle henkilö on vastuussa tekemisistään ja kuka asettaa hänen työlleen tavoitteet. Lähin esimies on aina itse kullekin työelämän tärkein henkilö. Kimarin johtamassa Tekniikan yksikössä Raahessa tämä lähiesimies pysyi koko Kimarin toimikauden joillekin henkilöille epämääräisenä. Yksikön johdon piiloviesti oli harvinaisen selkeä: ”Työlläsi ei ole merkitystä eikä johto ole siitä lainkaan kiinnostunut.”

Työnsä aloittaessaan Kimari viestitti, että hän on useiden hallintotehtävissä työskentelevien lähiesimies. Esimiehelle kuuluvaa työn ohjausta Kimarilta ei kuitenkaan tullut eikä hän myöskään perehtynyt alaistensa työhön. Kerran Raahen henkilöstölle Tekniikan yksikön toimistosta lähetetyn loma-asioita käsittelevän sähköpostin liitetiedostona olevassa taulukossa ilmoitettiin yllättäen näiden Kimarin alaisten esimieheksi Pieskä. Kun menettelytapaa, lähiesimiehen vaihtumisen ilmoittamista sähköpostin liitetiedostona, kummasteltiin, Kimari ilmoitti, ettei sähköposti pidä paikkaansa, vaan hän on edelleen asianomaisten lähiesimies.

Toisen kerran lähiesimiehen vaihtuminen Kimarista Pieskäksi ilmoitettiin eräässä henkilöstön koulutustilaisuudessa kiertoon laitetulla lomakkeella, jolla tarkistettiin koulutukseen osallistuneet. Tämänkin esimiehen vaihdoksen Kimari perui ainakin yhden henkilön osalta. Tämän henkilön kanssa Kimari kävi jopa kehityskeskustelun syyskuussa 2009, kun kehityskeskustelut käydään yleensä vuoden alussa.

Mainitussa kehityskeskustelussa Kimari ilmoitti kyseisen henkilön työn olennaiseksi tavoitteeksi virtuaaliopetuksen kehittämisen. Jo aiemmin samana vuonna Kimari oli torjunut tämän henkilön tekemän ehdotuksen virtuaaliammattikorkeakouluopetukseen satsaamisesta sillä perusteella, että virtuaaliammattikorkeakouluopetus lakkaa Kimarin mukaan Suomesta kokonaan vuoden 2009 lopussa.

Mainitun kehityskeskustelun jälkeen Kimari johti yksikköään siten, että peräti neljätoista virtuaali- ja avoimen ammattikorkeakouluun ilmoittautunutta verkko-opiskelijaa piti torjua ja jättää vaille opetusta puuttuvien opettajaresurssien takia syksyllä 2009. Oli nimittäin verrattomasti tärkeämpää varmistaa opettajaresurssit hyvissä ajoin kevään 2010 nuorisoasteen kaikille opintojaksoille eikä syksyn 2009 verkko-opetukseen siten voitu mitenkään järjestää opettajaa. Varsinainen tulos kehityskeskustelusta oli, että Kimari ilmoitti, ettei hän toimi kyseisen henkilön lähiesimiehenä vaan lähiesimies on Timo Pieskä. Näin ilmoitus esimiehen vaihtumisesta lopulta tuli henkilökohtaisessa tapaamisessa, kuten hyvään johtamistapaan kuuluukin. 

 

     37.5. Osana Tekniikan yksikköä Jyrki Laitisen toimiessa yksikön johtajana

Risto Kimari valittiin Oamkin apulaisrehtoriksi kolmen vuoden määräajaksi 1.11.2009 alkaen. Tekniikan yksikön johtajan sijaiseksi kaavailtua Jyrki Laitista ei voitu valita suoralla menettelyllä, vaan viransijaisuus jouduttiin laittamaan yleisesti haettavaksi. Jotta varmistuttiin siitä, ettei kukaan Raahen kampuksen henkilökunnasta hae viransijaisuutta, Jyrki Laitisen valinnasta tehtävään ilmoitettiin kuitenkin Oamkin nettisivuilla jo hakuajan alkuvaiheessa. Niinpä tehtävään ei tullut liikaa hakemuksia ja Jyrki Laitinen valittiin yksikönjohtajaksi.

Tämän tutkimuksen raporttien yhteenlaskettu sivumäärä saavutti 48000 sivun rajan marraskuun 2009 loppupuolella eikä tutkimusta voitu enää jatkaa, joten Jyrki Laitisen toimia Tekniikan yksikön johtajana ei tässä tutkimuksessa lainkaan selvitetty.

 

101. Johtopäätökset

    101.1. Raahen ammattikorkeakouluopetuksessa työskentelevän henkilöstön kokemus

Raahen ammattikorkeakouluopetuksen parissa työskentelevät henkilöt kokivat, että ammattikorkeakoulun keskushallinto on koko reilun kymmenen vuotta kestäneen yhteisen taipaleen ajan pyrkinyt vaikeuttamaan Raahen asemaa ammattikorkeakoulussa. Keskushallinto on pyrkinyt estämään Raahen omaleimaisuuden sekä viestinnässä että koulutuksen sisällössä.

Koneinsinöörikoulutuksen saamista Raaheen pidettiin suurena voittona. Se ymmärretään kuitenkin toteutuneeksi täysin keskushallinnon tahdon vastaisesti luottamushenkilöistä koostuvan ammattikorkeakouluhallituksen päättämänä ja ansiosta.

Raahen ammattikorkeakouluopetuksen parissa työskentelevien mielestä selvitystilaan on ajauduttu nimenomaan sen takia, että keskushallinto on uutterasti ja määrätietoisesti toiminut Raahen ammattikorkeakouluopetuksen hävittämiseksi. Tähän on pyritty Raahen henkilöstön työmotivaation murentamisella ja käytännön toimilla, joilla on torjuttu raahelaislähtöisten ideoiden eteneminen, rajoitettu Raahen näkyvyyttä ja estetty Raahen opetuksen omaleimaistaminen.

 

    101.2. Oamkin keskushallinnon käsitys

Oamkin keskushallinto kokee jatkuvasti ja herkeämättä pitäneensä vahvasti Raahen puolta ammattikorkeakoulussa, koska Raahella muuten on vaikea toimintaympäristö. Keskushallinnossa myönnetään, että joitakin onnettomia sattumia on päässyt tapahtumaan, joista Raahessa on jouduttu kärsimään. Jossain määrin nähdään myös hiuksenhienoa epätäydellisyyttä ammattitaidossa. Tämä näkyy rehtori Lanton osalta esim. siinä, ettei hän parhaalla tahdollaankaan pystynyt näkemään yhteyttä keskeyttämisasteen, opinnoissa etenemisen ja tutkintojen suorittamisen välillä yksiköitten yhdistämispäätöstä perustellessaan.

Oulun keskushallinnon edustajat eivät haastateltaessa yrittäneetkään kiistää edellä esitettyjä, tutkimuksessa esille tulleita ja kiistattomasti kirjallisista dokumenteista vahvistettavissa olevia tapahtumia. He kykenivät näkemään tapahtumien kulussa kylläkin huonoa tuuria.

Rehtori Lauri Lanton osalta tiedostamaton Raahe-vastaisuus olisi mahdollista sen perusteella, että koneinsinöörikoulutus jyrättiin Raaheen rehtorin kiivaasta vastustuksesta huolimatta. Näin rehtori voisi kokea ihan tiedostamattaan, ettei raahelaisille pidä antaa toimivaltaa eikä heidän ehdotuksiaan pidä edistää, koska se voi  vaarallisella tavalla koitua ammattikorkeakoulun vahingoksi, jollaiseksi rehtori koneinsinöörikoulutuksen hajauttamisen vilpittömästi koki. Arvostettuna teoreettisen fysiikan asiantuntijana rehtori pystyi kuitenkin välttämään tällaisetkin karikot johtamisessaan ja piti herkeämättä Raahen puolta rehtorin toimessaan.

Keskushallinnossa koetaan syvästi loukkaavana raahelaisnäkemys, että Raahen ammattikorkeakouluopetusta on tahallaan vaikeutettu.  Vaikeuttamiselta näyttävät käytännön teot aiheutuivat keskushallinnon mukaan kaikesta muusta paitsi tahallisuudesta, pääasiassa ns. yleisestä yhteiskunnallisesta kehityksestä.

On selvää, että puheiden ja tekojen sekä työn tulosten ollessa ristiriidassa on uskottava puheita ja unohdettava tulkinnanvarainen tekojen viesti. Oulun keskushallinto taas on organisatorisesti raahelaisten ammattikorkeakoulutoimijoiden yläpuolella, joten oululaisten puheet ovat luotettavampia kuin raahelaisten. Niinpä raahelaisten puheet niitä tukevine kirjallisine dokumentteineen on käsitettävä subjektiivisiksi mielipiteiksi, jotka on objektiivisten johtopäätösten teossa unohdettava. Raahessa asuu tunnetusti yksinkertaista maalais- ja kalastajaväestöä, jonka aivotoiminnalle, jos sellaista ylipäätään on, ei pidä antaa suurta arvoa.

 

    101.3. Loppupäätelmä

Raahen ammattikorkeakouluopetus ajautui selvitystilaan vastoin Oamkin keskushallinnon hyvää tarkoittavaa ponnistelua. Selvitystilan aiheutti Raahen ammattikorkeakouluväen ammattitaidottomuus, laiskuus ja tahdonvoimien puute.

P.S. Jos haluat kommentoida tätä tutkimusta, voit tehdä sen tästä klikkaamalla.

Että silleen, truth is out there, believe or not!

PSI-erikoistutkijat

<-PALUU PSI-PÄÄSIVULLE