Trust no one! Truth is not out there!

PSI-X-Files

 

Paavo Lipposen oikeusturva uhattuna (tutkimus saatettu päätökseen 12.12.2011)
 

Entinen sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtaja ja kahdeksan vuotta pääministerinä toiminut Paavo Lipponen ilmoittautui mukaan presidenttikisaan ja hänet valittiin suurella äänten enemmistöllä demarien presidenttiehdokkaaksi.  Lipponen on vasta 70-vuotias ja siten nuorehko verrattuna ikään, jossa klubimme ensimmäinen jäsen valittiin viimeisen kerran tasavaltamme presidentiksi.

Paavo Lipponen (kuva ohessa, kuvaaja Johannes Jansson) nauttii kansakuntamme keskuudessa suurta arvostusta. Hän on ainoana suomalaisena kohottautunut kaikenlaisen arvostelun yläpuolelle siten, ettei minkäänlainen asiallinen arvostelu häntä kohtaan ole enää vuosiin ollut mahdollista. Asiaton arvostelu Lipposta kohtaan toki sallitaan edelleen mediassa, koska se vahvistaa käsitystä siitä, että jos Lipposta arvostellaan, arvostelu on aiheetonta.Iso-Paavo vuonna 2004

Kuluneena syksynä tilanne on muuttunut huolestuttavasti. Mediayhtiö Alma Mediaan kuuluva Aamulehti julkaisi Paavo Lipposen oppikouluajoilta virheellisen tiedon, jonka mukaan Lipponen olisi lyönyt uskonnonopettajaa. Tätä uutista on pidettävä Lipposen mainetta vahingoittavana, koska tapahtuma-aikaan Lipponen oli kohtalaisen isokokoinen, suunnilleen neljätoistavuotias poika ja Kuopion lyseon silloinen uskonnonopettaja oli fyysisesti heikkokuntoinen 56-vuotias mies.

Lipponen itse on kertonut muistelmissaan lyöneensä kansakoulussa ollessaan, suunnilleen kymmenvuotiaana, suurikokoisinta koulukiusaajaansa turpiin. Tästä Aamulehdenkin pitäisi kertoa, koska kyseessä oli isokokoinen vastustaja, jonka lyöminen kasvattaa Lipposen mainetta oikeudenmukaisuuden puolustajana. On hyvin ymmärrettävää, että Lipponen uhkasi Aamulehteä oikeustoimilla.

Aamulehti toki pyysi Lipposelta anteeksi väärien tietojen julkaisemista. Anteeksipyyntö oli hiukan selittelevä, minkä takia Lipponen viestitti Hufvudstadsbladetille, että Aamulehteä johdetaan pimeyden ytimestä.  Luonnollisesti Lipposella on oikeus tämäntapaiseen ilmaukseen, kuten hänellä on ollut oikeus väittää kilpailevan puolueen johtajaa sokeammaksi kuin sokea Reetta.

PSI-tutkijamme saivat aiheen tutkia, onko Lipposen arvostelu mediassa muuttunut mahdolliseksi. On täysin kiistatonta, että aiemmin asiallinen arvostelu on ollut mahdotonta. Pääministerinä ollessaan Paavo Lipponen rikkoi perustuslakia ja ylitti toimivaltansa päättäessään Suomen liittymisestä Itävallan oikeistohallituksen vastaiseen boikottiin v. 2000 alussa. Silloisen perustuslain mukaan ulkopoliittinen päätösvalta oli yksiselitteisesti presidentillä. Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari sattui pahaksi onneksi olemaan lentokoneessa juuri silloin, kun Lipposelle juolahti mieleen päättää boikotista, eikä hän voinut keskustella Ahtisaaren kanssa, vaan joutui päättämään asian saman tien yksin.

Onhan meillä ennenkin keskeinen valtiollinen päättäjä ylittänyt toimivaltansa. Presidentti Risto Ryti teki Jatkosotamme loppuvaiheissa ns. Ribbentrop-sopimuksen, jolla Suomi sai sodan loppuvaiheessa merkittävää aseapua Saksalta ja pystyi sen turvin torjumaan Neuvostoliiton suurhyökkäyksen. Rytillä ei ollut ilman eduskunnan käsittelyä toimivaltaa sopimukseen, jonka hän teki isänmaansa äärimmäisessä hädässä. Ryti sai sodanaikaisista toimistaan kymmenen vuoden kuritushuonetuomion.

Itse asiassa Paavo Lipponenkaan ei päässyt seurauksitta toimivallan ylityksessään Itävallan boikotoinnissa, vaikka hänellä olikin pätevä syy. Presidentti Ahtisaaren lennon päättymisen odottelu olisi voinut viivästyttää tärkeän päätöksen, itävaltalaisten kättelemisen lopettamisen, viivästymistä jopa tunneilla. Silloinen oikeuskansleri Paavo Nikula joutui yksityisen kansalaisen tekemän kantelun takia ottamaan kantaa Lipposen menettelyyn. Koska silloinen perustuslaki oli jokaiselle lukutaitoiselle täysin selvä, Nikula joutui toteamaan Lipposen rikkoneen perustuslakia. Nikula ilmaisi asian kuitenkin hyvin varovaisin sanankääntein, mikä on sopivaa arvostelun yläpuolella olevasta henkilöstä kerrottaessa.

Lipposen ei tarvinnut oikeuskanslerin päätöksen jälkeen parantaa tapojaan. Varsin pian pääministeri Lipponen kertoi, että Suomen hallitus myöntää pikavauhtia Yhdysvaltain ilmavoimille luvan Suomen ilmatilan käyttöön ns. terrorismin vastaisessa sodassa, jos Yhdysvallat sitä pyytää. Yhdysvallat ei keksinyt syytä pyytää tuollaista lupaa eikä Suomen hallituksella tosin olisi ollut luvan myöntämiseen valtuuksiakaan, vaan tuollainen sodan ja rauhan kysymys olisi vaatinut käsittelyä eduskunnassa.  Toisessa asiayhteydessä pääministeri Lipponen uhkaili demarien eduskuntaryhmää eduskunnan hajottamisella, jos demariryhmä ei yksituumaisesti tue kaikkia hallituksen toimia. Pääministerillä ei tosin ole valtuuksia eduskunnan hajottamiseen, vaikka hän kylläkin voi sellaista presidentille ehdottaa. Mistään pääministeriyden aikaisista toimistaan Lipposta ei ole mediassa arvosteltu.

Tutkijamme kokeilivat, onko Lipposen asiallinen arvostelu Suomen mediassa nyt mahdollista. Aiemmin suomalainen media ei ole uutisoinnissaan arvostellut Lipposta eikä myöskään ole julkaissut Lipposta arvostelevia kansalaismielipiteitä.  Lipponen arvosteli syyskuun puolenvälin jälkeen voimakkaasti perussuomalaisten Jussi Halla-ahoa ja tämän kanssa samansuuntaisesti ajattelevia demokratian vaarantamisesta. Niinpä tutkijamme viestittivät, että Lipponen itse on vaarantanut demokratiaa ylittämällä pääministerin toimivaltansa edellä kuvatulla tavalla.

Absoluuttisen tarkka ameriikan sanapuntariTutkijamme kirjoittivat samansisältöisen kommentin eri verkkomedioissa julkaistuista uutisista avattuun keskusteluun.  Sanatarkasti kommentit eivät olleet samanlaisia, koska niissä piti olla kytkentä kussakin mediassa julkaistuun uutiseen. Tulokset olivat hämmästyttäviä: Ilta-Sanomat, Helsingin Sanomat, YLE ja Kaleva jättivät kommentin julkaisematta verkkosivuillaan. Nämä mediat toimivat siten vastuullisesti ja ymmärsivät olla julkaisematta kritiikkiä arvostelun yläpuolelle nostettua poliitikkoa kohtaan. Mutta tutkijoittemme kauhuksi Iltalehti julkaisi kommentin sellaisenaan. Näin kävi selväksi, että Lipposta arvostelevan kansalaismielipiteen julkitulo on nyt todellakin mahdollista.

Iltalehti kuuluu samaan mediayhtiöön, Alma Mediaan, kuin Aamulehtikin. Nyt näyttää ilmeiseltä, että Alma Mediassa on päätetty sallia Paavo Lipposeen kohdistuva asiallinenkin kritiikki. Tämä tilanne on kestämätön Lipposen oikeusturvan kannalta. Erityisen raskauttavaksi Alma Median toiminnan tekee se, että kyseessä on ns. saavutettu etu: Paavo Lipponen on voinut jo toistakymmentä vuotta luottaa siihen, ettei häntä tulla arvostelemaan missään mediassa tekipä tai puhuipa hän ihan mitä tahansa.

Alma Median häikäilemätön toiminta voi olla oire ajan hengestä. Kaikkein loukkaamattomimmiksikin koettuja ja luultuja auktoriteetteja vastaan saatetaan näköjään mediassamme nousta. Suurin huoli on, että muu media lähtee seuraamaan Alma Median esimerkkiä. Silloin presidentinvaaleistamme voi tulla hyvin ikävät, koska ylevän hymistelyn sijasta vaalikeskustelussa saatetaan keskittyä sellaisiinkin toimiin, joita ehdokkaat ihan oikeasti ovat tehneet.

Tämä tutkimus julkaistaan uudelleen lopullisessa editoidussa muodossaan vasta nyt 20.1.2012, koska tutkijoittemme piti selvittää mahdollisuus, että eri medioihin kirjoitetuissa tutkijoittemme kommenttipuheenvuoroissa olisi ero, joka selittäisi kommentin julkaisemisen yhdessä mediassa (aikaisemmassa julkaisussa ei tätä tietoa ollut vielä vahvistettu). Tarkoitusta varten hankittiin Yhdysvalloista uuden uutukainen, viimeistä huutoa oleva, sana/tekstipuntari JYC-Word Scale. Laitteen kuva ohessa.

 Laitteen koekäytöllä ja testauksella varmistuttiin ensin sanapuntarin luotettavuudesta ja tarkkuudesta. Tutkijoittemme kommenttitekstit pantiin sitten puntariin ja punnittiin niiden kriittisyys. JYC-Sanapuntari todisti kiistattomasti, että kommenttipuheenvuorojen kriittisyydessä Lipposta kohtaan ei ollut merkitseviä eroja. Itse asiassa Iltalehteen lähetetty kommentti oli kriittisyydeltään 0,2 promillea muita kommentteja painavampi ja siitä huolimatta iltalehti julkaisi kommentin sellaisenaan.

 

Jos haluat kommentoida tätä tutkimusta, voit tehdä sen tästä klikkaamalla.

Että silleen, truth is out there, believe or not!

PSI-erikoistutkijat

<-PALUU PSI-PÄÄSIVULLE