Jalopeura               HISTORIAOSASTO     Leijona ja Eugen Schauman

Arvoisat kansalaiset!

Kära medborgare!

50 VUOTTA SITTEN

Ensimmäinen tietokone Suomeen 17.10.1958

Perjantaina 17.10.2008 tulee kuluneeksi tasan 50 vuotta Suomen ensimmäisen kaupallisen tietokoneen juhlallisesta käynnistyksestä. Sen aikainen valtiojohtoinen Postisäästöpankki tilasi sen IBM:ltä hallitakseen säästötilien kirjanpitoa.

IBM 650 -laite, joka oli samalla maailman ensimmäinen sarjavalmisteinen tietokonetyyppi, sai meillä Suomessa lempinimekseen Ensi. Ensiä voi kutsua myös Suomen ensimmäiseksi tietokoneeksi, sillä se valmistui ennen Teknillisessä korkeakoulussa tutkimusprojektina vuonna 1954 alkunsa saanutta tieteelliseen laskentaan tarkoitettua ESKOa, joka otettiin käyttöön vuonna 1960. Tosin tuohon aikaan ei puhuttu tietokoneesta laisinkaan, vaan elektronisesta tietojenkäsittelykoneesta!

IBM 650-koneeseen kuului kaksi yksikköä, kumpikin kooltaan 1,8 m × 1,5 m × 0,9 m ja painoltaan noin tonnin. Lisäksi koneeseen hankittiin erilliset syöttö- ja tulostusyksiköt. 

Joko saa painaa?

Kuva: Valtiovarainministeri Päiviö Hetemäki vasemmalla kuvassa painaa “starttinappulaa”. Toimitusta seuraa Postisäästöpankin pääjohtaja Teuvo Aura. (kuva vuodelta 1958, IBM Press)

Tilaa Ensi veikin ison huoneen verran. Ensi oli toteutettu kokonaan elektroniputkilla eikä siinä käytetty nykyisin tietokoneissa käytettävää binääri- eli kaksikantajärjestelmää. Ensi oli toteutettu meille ihmisille tutummalla kymmenjärjestelmällä.

Tarve tällaiselle massalukukäsittelijälle tuli, kun pankkitilien määrä kasvoi, eikä läpimurtonsa tehneiden elektromekaanisten reikäkorttikoneiden kapasiteetti enää riittänyt laskemaan tilien kirjaustietoja. Postisäästöpankilla tämä raja alkoi tulla vastaan 1,5 miljoonan tilin hallitsemisessa.

Palkkojen maksatus suoraan tilille antoi Postisäästöpankille sellaista kilpailuetua, että se pakotti muutkin pankit lopulta hankkimaan tietokoneet 60-luvun ensimmäisinä vuosina.

Tietokoneen matemaattiset kyvyt tekivät vaikutuksen arvovaltaisiin kutsuvieraisiin sekä median edustajiin, joita oli paikalla niin paljon kuin pieneen tietokonehuoneeseen laitteen lisäksi mahtui. Konetta esiteltiin ohjelmalla, joka suoritti yleisön antamia laskutehtäviä ja piirsi valittujen Euroopan maiden karttoja. Ensi pystyi minuutissa laskemaan 78 000 yhteen- tai vähennyslaskua, 5 000 kertolaskua tai 3 700 jakolaskua.

Laitteen keskusmuistina toimi pyörivä magneettinen rumpumuisti ja massamuistina luotettava reikäkortti. Lisävarusteina laitteeseen sai magneettinauha-aseman mallia IBM 727 sekä nopean ferriittirengasmuistin mallia IBM 653. Nykyään koneesta on jäljellä vain rumpumuisti, joka on tallessa Tekniikan museossa Helsingin Vanhassakaupungissa.

Painokytkentälevykö... mikä painokytkentälevy?

Kuva: Elektronisen tietojenkäsittelylaitteen IBM 650 johdotusta laitteen takaa katsottuna (kuva IBM Press)

Rumpumuisti oli kymmeniä kiloja painava kymmenen senttimetrin läpimittainen metallilieriö, johon voitiin tallentaa 2 000 sanaa ja joka pyöri 12 500 kierrosta minuutissa.

 

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

<-Paluu HISTORIA-osaston pääsivulle                            Sivusto © Juha Räty