Jalopeura               URHO-KLUBI     Leijona ja Eugen Schauman

Arvoisat kansalaiset!

Kära medborgare!

HISTORIAOSASTO

Presidentti Juho Kusti Paasikivi


Kuva: J.K.Paasikivi [Lähde: Photo Juha Räty, Kunniamme Päivät -museo. Luultavasti alkuperäinen kuva Presidentistämme on seuraavanlaisen polun takaa: Ateljer Rembrandt; Helsinkiläinen valokuvaamo Atelier Rembrandt oli ruotsalaisen Mauritz Levinin omistuksessa 1912-1918. Hänen jälkeensä omistajaksi tuli myös ruotsalainen Arthur Hedström 1918-1931. Viimeinen omistajana oli tiettävästi Rea Thilman 1931-1965. Kuvaajina ateljeessa toimivat mm. Elin Sofia Ekegren ja Agnes Eckert. Tämän tarkemmin ei Urho-klubin Historia-osaston toimitus kuvaajaa saanut selvitettyä.]

T
ämä maamme 7. presidentti ja itsenäisyytemme ajan 11. hallitsija syntyi 27.11.1870 savusaunassa Hämeen läänin Koskella kesken kiireisen markkinamatkan. Hänen nimensä, vaikkakin perhe kuului Tampereen teollisuustyöläisten luokkaan, oli aluksi Johan Gustaf Hellstén, jonka hänen vanhempansa "suomensivat" jo hänen ollessaan 7-vuotias. Valkolakin Juho Kusti hankki vuonna 1890 ja  pari vuotta myöhemmin hän valmistui filosofian kandidaatiksi. Hänen tarkoituksensa ja toiveensa oli erikoistua historiantutkimukseen. Hän jatkoikin opintojaan jostakin syystä lakitieteen puolella. Herran vuonna 1897 Paasikivi väitteli molempien oikeuksien maisteriksi ja neljä vuotta myöhemmin tohtoriksi. Vuonna 1902 hän toimi mm. hallinto-oikeuden apulaisena ennen nimittämistään valtionkonttorin ylitirehtööriksi.

1890-luvulla Paasikivi toimi toimittajatehtävissä, ja hän tutustui tässä työssään vanhasuomalaisen puolueen johtoryhmään. Vuosina 1905-06 hän kuului senaatin nimeämään eduskuntauudistusta suunnitelleeseen komiteaan. 1900-luvun alussa Paasikivi toimi lisäksi Pellervo-seuran sihteerinä. Vuonna 1908 Paasikivestä tuli senaattori ja valtiovaraintoimituskunnan päällikkö.

Toukokuussa 1918 Juho pääsi senaatin talousosaston varapuheenjohtajan korkeaan asemaan. Valitettavasti maamme hallitus joutui eroamaan puolen vuoden kuluttua. Paasikivi toimi lisäksi Tarton rauhanvaltuuskunnan puheenjohtajana, minkä tehtävän päätyttyä hän vetäytyi politiikasta. Vuosina 1914 - 1934 hän oli mukana liikemaailmassa Kansallis-osake-pankin pääjohtajana. Jäätyään eläkkeelle tuosta virasta hän palasi uudelleen politiikkaan ja Kokoomuksen puheenjohtajaksi. Siinä virassa Paasikivi oli kaksi vuotta ennen kuin hänet nimettiin Suomen Tukholman -lähettilääksi. Talvisodan aattona hän johti Moskovaan lähetettyä neuvotteluvaltuuskuntaa ja talvisodan aikana Paasikivi toimi salkuttomana ministerinä hallituksessa.

Presidentti Mannerheim nimitti J. K. Paasikiven pääministeriksi vuonna 1944, jossa virassa hän toimi ennen valintaansa presidentiksi. Keväällä 1946 eduskunta valitsi poikkeuslailla Paasikiven presidentin virkaan 159 äänellä. Seuraavissa eli vuoden 1950 presidentinvaaleissa hän sai 171 ääntä.   

Paasivivi ja Alli-rouva Urhoollisina Kultarannassa

Kuva: Ylväs presidenttimme rouvansa Allin, os. Valve, kanssa Naantalin Kultarannassa (klikkaamalla kuva suurenee) [Lähde: Suomen Tasavallan Presidentit, 1960 WSOY, M.Blomstedt, U.Kekkonen, M.Kurjensaari, M.Kuusi, A.Leinonen, L.A.Puntila, E.E.Suolahti, T.Suontausta; Kunniamme Päivät -museo]

Suomen itsenäistymisen aikoihin 1916-1917 Paasikivi kuului kuningaskunnan eli monarkkian kannattajiin ja liittyi Suomalaisen puolueen seuraajaksi vuonna 1918 perustettuun Kokoomukseen. Suomeen valittiinkin kuningas, mutta Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan nimellä tunnetun kansainvälisen kädenvääntökisan, Paasikiven hallitus erosi ja Suomesta tuli pienten seikkailujen kautta (mm. kaksi valtionhoitajaa ja diktaattori valtakunnan hallitsijoina, katso Historia-palsta) tasavalta. Paasikivi toimi Tarton 1920-luvun rauhanneuvottelujen lisäksi rauhanneuvottelijana vuosina 1939 ja 1944 moneen otteeseen. Paasikivi oli kaiken kaikkiaan myös kolmen hallituksen pääministeri.

Yksi merkittävä asia ja saavutus Paasikiven ajan Suomelle oli ovien avautuminen YK:hon sekä Pohjoismaiden Neuvostoon. Suomen puolueettomuutta korostava ulkopolitiikka katsotaan monissa lähteissä alkaneen laajamittaisemmin varsinaisesti Paasikiven neuvottelumatkalla Moskovaan 1955 saavuttamasta strategisesta voitosta eli Porkkalan luovutuksesta takaisin meille. Palattuaan Moskovasta presidenttimme J. K. Paasikivi lausui radiopuheessaan 22.9.1955: "Olen palannut seitsemänneltä neuvottelumatkaltani Moskovaan. Tähän asti olen tullut sieltä tyytymättömänä. Ensi kertaa olen tyytyväinen." 


Kuva: Eero Järnefeltin maalaus kunnianarvoisasta presidentistämme [Lähde: Tasavallan presidentit, sodan ja rauhan miehet 1940-1956, Martti Turtola, Weilin + Göös; Kunniamme Päivät -museo]

Hänen saavuttamiinsa voittoihin voidaan lukea myös sotakorvausten maksuajan pidentäminen ja korvausmäärän alentuminen. Lisäksi hän tuli tunnetuksi mm. ulkopoliittisista "luistelutaidoistaan" vuosien 1939 ja 1944 aikana sekä YYA-sopimuksen ehtojen onnistuneista Suomea hyödyttäneistä "muokkauksistaan".

Paasikiven avioitui ensimmäisen puolisonsa eli Anna Matilda Forsmanin kanssa ollessaan 27-vuotias herran vuonna 1897. Anna-vaimon kuoltua 1931 seurasi kolmen vuoden tauko ja  toisen vaimonsa Allina (eli kansanomaisemmin Alli) Valven hän nai vuonna 1934. Lapsia Paasikivellä oli  Annikki (s. 1898-1950), Wellamo (s. 1900-1966), Juhani (s. 1901-1942) ja Varma (s. 1903-1941).

Paasikivi joutui ikuistetuksi myös mammonaan, sillä hänen kuvansa oli 1000 markan (1955) ja 10 markan (1963 ja 1980) seteleissä.

        
Kuvat: Vuoden 1955- mallinen Tapio Wirkkalan suunnittelema 1000-markkanen, vuoden  1963 -mallinen kymppi ja vuoden 1980 kymppi (klikkailemalla näet rahat lähemmin).

Paasikiven kuolema seurasi pian vuoden 1956 presidentinvaaleja, joihin hän ei muuten omien sanojensa mukaan antanut koskaan suostumustaan ehdokkaaksi asettamista varten, vaikka hän melkein tuli valituksi kyseisissä vaaleissa! Hänen kuolinpäivänsä oli 14.12.1956 ja hän nukkui rauhallisesti ikuiseen uneen. Paasikivi itse oli aikonut saattaa julkaisukuntoon vuosien mittaan suurella huolella ja sinnikkyydellä kootut muistelmansa. Kuten kaikki tiedämme, tuo työ jäi kesken. Hänen mittavan työnsä kunniaksi on pystytetty muistopatsaat Lahteen, Helsinkiin ja Kosken pitäjään. 

Tämän sodanjälkeisen Suomen yhden merkittävimmistä presidenteistä, joka tunnetaan mm. ns. Paasikivi-Kekkosen linja -politiikastaan, muistoa kunnioitetaan lisäksi 18.12.2006 eli ensi maanantaina Paasikivi-Seuran ja Valtioneuvoston kanslian järjestämässä 50-vuotismuistoseminaarissa Säätytalolla. Ko. tilaisuutta kunnioittavat läsnäolollaan mm. nykyinen tasavallan presidentti Tarja Halonen ja puolustusministeri Seppo Kääriäinen.

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

<-Paluu HISTORIA-osaston pääsivulle                            Sivusto © Juha Räty