Jalopeura               URHO-KLUBI     Leijona ja Eugen Schauman

Arvoisat kansalaiset!

Kära medborgare!

HISTORIAOSASTO

Presidentti J. K. Paasikivi menehtyi 14.12.1956

Tasavallan presidentti Juho Kusti Paasikiven kuolemasta tulee tänään kuluneeksi tasan 50 vuotta! Sytyttäkääpä oikein komia kyntteli tämän suurmiehemme poismenon muistoksi, oi te Urholandian kuuliaiset kansalaiset!


T
ämä kansakuntamme 7. presidentti ja itsenäisyytemme ajan 11. hallitsija syntyi 27.11.1870 savusaunassa Hämeen läänin Koskella kesken kiireisen markkinamatkan. Hänen nimensä, vaikkakin perhe kuului Tampereen teollisuustyöläisten luokkaan, oli aluksi Johan Gustaf Hellstén, jonka hänen vanhempansa "suomensivat" jo hänen ollessaan 7-vuotias. Hän tuli tunnetuksi mm. ulkopoliittisista "luistelutaidoistaan" vuosien 1939 ja 1944 aikana sekä YYA-sopimuksen ehtojen onnistuneista Suomea hyödyttäneistä "muokkauksistaan".
Urho Paasikivi

Kuva: Ylväs presidenttimme rouvansa Allin (os. Valve) kanssa (klikkaamalla kuva suurenee)

Suomen itsenäistymisen aikoihin 1916-1917 Paasikivi kuului kuningaskunnan eli monarkkian kannattajiin ja liittyi Suomalaisen puolueen seuraajaksi vuonna 1918 perustettuun Kokoomukseen. Suomeen valittiinkin kuningas, mutta Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan nimellä tunnetun kansainvälisen kädenvääntökisan, Paasikiven hallitus erosi ja Suomesta tuli pienten seikkailujen kautta (mm. kaksi valtionhoitajaa ja diktaattori valtakunnan hallitsijoina, katso Historia-palsta) tasavalta. Paasikivi toimi lisäksi rauhanneuvottelijana 1920-, 1930- ja 1940-luvuilla moneen otteeseen. Paasikivi oli myös kolmen hallituksen pääministeri.

Yksi merkittävä asia ja saavutus Paasikiven Suomelle oli ovien avautuminen YK:hon sekä Pohjoismaiden Neuvostoon. Suomen puolueettomuutta korostava ulkopolitiikka katsotaan monissa lähteissä alkaneen laajamittaisemmin varsinaisesti Paasikiven neuvottelumatkalla Moskovaan 1955 saavuttamasta strategisesta voitosta eli Porkkalan luovutuksesta takaisin meille. Palattuaan Moskovasta presidenttimme J. K. Paasikivi lausui radiopuheessaan 22.9.1955: "Olen palannut seitsemänneltä neuvottelumatkaltani Moskovaan. Tähän asti olen tullut sieltä tyytymättömänä. Ensi kertaa olen tyytyväinen."

Paasikiven kuolema seurasi pian vuoden 1956 presidentinvaaleja, joihin hän ei muuten omien sanojensa mukaan antanut koskaan suostumustaan ehdokkaaksi asettamista varten! Hänen kuolinpäivänsä oli 14.12.1956 ja hän nukkui rauhallisesti ikuiseen uneen. Paasikivi itse oli aikonut saattaa julkaisukuntoon vuosien mittaan suurella huolella ja sinnikkyydellä kootut muistelmansa. Kuten kaikki tiedämme, tuo työ jäi kesken...

Tämän sodanjälkeisen Suomen yhden merkittävimmistä presidenteistä, joka tunnetaan mm. ns. Paasikivi-Kekkosen linja -politiikastaan, muistoa kunnioitetaan lisäksi 18.12.2006 eli ensi maanantaina Paasikivi-Seuran ja Valtioneuvoston kanslian järjestämässä 50-vuotismuistoseminaarissa Säätytalolla. Ko. tilaisuutta kunnioittavat läsnäolollaan mm. nykyinen tasavallan presidentti Tarja Halonen ja puolustusministeri Seppo Kääriäinen.

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

<-Paluu HISTORIA-osaston pääsivulle                            Sivusto © Juha Räty