Jalopeura               URHO-KLUBI      Leijona ja Eugen Schauman

Arvoisat kansalaiset!

Kära medborgare!

HISTORIAOSASTO

1924-1929

Tällä kertaa pieni tietoisku mm. Urhomme urheilullisesta puolesta.

Paikoillenne, valmiina, nyt!

Urho 1 lähdössä pikapyrähdykselle eli 100 metrin sileille Suonenjoella 23.8.1925 (klikkaamalla kuvaa näet sen suurempana). Urho on kuvassa lähettäjän oikealla puolella. Seuraavana Anton Huusari, Armas Valste ja Tuomas Myllynen. Näihin aikoihin hän edusti Kajaanin Kipinää, jonka sihteeri Urhosta tuli jo 13-vuotiaana ja puheenjohtaja 16-vuotiaana. Yllä oleva kuva löytyy Yhtyneitten kuva-arkistosta

Kekkonen oli monen lajin taitaja ja hänen saavutuksensa olivat melkoisia urheilijalle, joka joutui kilpailuihin kylmiltään; korkeushypyssä 185 cm, vauhdittomassa korkeushypyssä  149 cm, kolmiloikassa 14,06 m, vauhdittomassa kolmiloikassa 9,72 m, sadalla metrillä 10,9 s ja pituudessa 6,65 m. Tähdentääkseni näiden suoritusten kovuutta mainitsen, että sekä em. korkeushypyn tulos (v. 1924), vauhdittoman korkeushypyn tulos ja vauhdittoman kolmiloikan tulos olivat Suomen mestaruuksia. Jo 16-vuotiaana hän rikkoi Kainuun piirin ennätyksen 1000 metrin juoksussa.

 

Urho toinen vasemmalta ja johtaa!

Yllä olevassa kuvassa Urho pinkoo 110-metrin aitoja Kuopion kisoissa 30.8.1924.

Ylemmän kuvan otosta seuraavana vuonna 1926 Urho avioitui Sylvi Uinon (1900-1974) kanssa ja sai kaksi vuotta myöhemmin kaksi lasta, kaksoset Matin (1928-) ja Tanelin (1928-1985). Sylvin ja Urhon tuttavuus alkoi "työpaikkaromanssina" Etsivässä Keskuspoliisissa.

Kuvien ottohetkillä Urho oli siis sekä opiskelijana Helsingin yliopistossa että työskenteli jonkin aikaa Etsivässä Keskuspoliisissa (aloitti 1921) rahoittaakseen lakitieteen opintonsa. Ylemmän oikeustieteen tutkinnon hän suoritti 1926, 1928 hän sai varatuomarin arvon (yleensä lähteiden mukaan 1928, joidenkin mukaan 1929) ja  lakitieteen kanditaatin paperit 1928.

Näinä vuosina Urhon aktiivisuus (ylioppilas)politiikassa näkyi lähinnä moninaisina kirjallisina tuotoksina akateemisessa lehdistössä ja seuroissa. Näistä mainittakoon Akateemisen Karjala-Seuran AKS:n Suomen Heimo -lehdessä julkaistut noin 50 kieli- ja kansallisuuskysymystä koskettelevaa pakinaa. Nimimerkkinään hän käytti tuolloin Lautamiestä.

UJ

 

<-Paluu HISTORIA-osaston pääsivulle                            Sivusto © Juha Räty