Jalopeura               URHO-KLUBI     Leijona ja Eugen Schauman

Arvoisat kansalaiset!

Kära medborgare!

HISTORIAOSASTO

Kekkosen valinta presidentiksi 1956

 

Keskiviikkona 15.2.2006 tuli kuluneeksi tasan 50 vuotta siitä, kun 55-vuotias presidenttiehdokas, Urho Kaleva Kekkonen valittiin tasavaltamme 8. presidentiksi huikean jännitysnäytelmän jälkeen.

Presidentinvaalien lopputuloshan selvisi vasta kolmannen äänestyskierroksen jälkeen, kun Väinö Leskinen oli lukenut Kekkosen nimen 151 ja vastaehdokkaan, eduskunnan silloisen puhemiehen, K.A. Fagerholmin nimen 149 kertaa. Ratkaisevaa valitsijamiesten kokouksessa oli kommunistien peitejärjestön SKDL:n asettuminen Kekkosen taakse kolmannessa äänestyksessä. Ennakkotietojen mukaanhan Fagerholmin olisi pitänyt voittaa juuri tuolla samalla legendaarisella äänierolla, millä Kekkonen lopulta voitti Fagerholmin. Vaalin tulos oli tuolloin pääministerinä toimineen Kekkosen mielestä varmaa vasta tarkistuslaskennan jälkeen, jolloin hän totesikin vaalitoimitusta pääministerinä johtaessaan tulleensa valituksi kansakunnan seuraavaksi presidentiksi.

Mistä tuo ratkaiseva ääniero lopultakin sitten johtui? Verner Korsbäck ilmoittautui heti vaalien jälkeen valitsijamieheksi, joka oli muuttanut kantaansa, ja hän saikin kuulla kunniansa puoluetovereiltaan RKP:stä. Lisäksi dosentti Juhani Suomen kirjoittamassa elämäkerrassa kerrotaan, että ratkaisevan äänen olisi antanut kokoomuksen valitsijamiesryhmään kuulunut silloinen kansanedustaja Niilo Kosola, joskin tänä päivänä kysyttäessä maanviljelysneuvos Niilo Kosola kiistää äänestäneensä Kekkosta.

Suomen kirjan mukaan presidentti Urho Kekkonen itse uskoi Kosolan antaneen ratkaisevan äänen. Pääministerinä Kekkonen valvoi valitsijamiesten äänestystä eduskuntatalossa, joskaan Kekkonen ei luultavasti voinut nähdä itse äänestyslippuja. Valvoessaan kolmatta äänestyskierrosta puhemiehen korokkeella äänestysuurnan yläpuolella Kosola oli Kekkosen kertoman mukaan viivytellyt hetken äänestyslippuaan pudottaessaan ja näyttänyt hänelle laittavansa uurnaan Kekkosen nimelle kirjoitetun lipun.

Urho Kekkonen kertoi asiasta välittömästi vaimolleen Sylvi Kekkoselle ja pojalleen Matti Kekkoselle, joka vahvisti kirjan julkistamistilaisuudessa Tamminiemessä isänsä kertoneen asiasta. Tämä asia oli siis pysynyt vain Kekkosen perhepiirin tiedossa vuoteen 1974 asti. Silloin Urho Kekkonen kertoi siitä  ystävilleen saunassa 23. marraskuuta 1974. Saunassa oli muun muassa päätoimittaja Pentti Sorvali ja johtaja Eino S. Repo.

Ystäväpiirinsä neuvosta Kekkonen oli kirjoittanut tarinan paperille, joka oli suljettu kuoreen ja sinetöity. Tämä sinetti murrettiin vasta Kekkosen kuoleman jälkeen, ja Juhani Suomi sai kirjeen käyttöönsä.

Vuoden 1956 presidentinvaaleissa oli alun perin kuusi ehdokasta: Kekkosen ja Fagerholmin lisäksi ehdolla olivat kokoomuksen Sakari Tuomioja, Skdl:n Eino Kilpi, Rkp:n Ralf Törngren ja kansanpuolueen Eero Rydman.

Ensimmäisellä äänestyskierroksella Kekkonen sai 88 valitsijamiestä, Fagerholm 72, Tuomioja 57, Kilpi 56, Törngren 20 ja Rydman 7.

Toisella kierroksella kokoomus ja pienet porvariryhmät luopuivat ehdokkaistaan ja äänestivät presidentti J. K. Paasikiveä. Fagerholm sai 114, Kekkonen 102 ja Paasikivi 84 ääntä.

Paasikiven pudottua kokoomus ja pienet porvaripuolueet päättivät äänestää Fagerholmia, ja maalaisliitto kommunistien tukemana Kekkosta. Jos porvarien ja Sdp:n rivit olisivat pitäneet, Fagerholm olisi tullut valituksi pienellä äänten enemmistöllä.

Juhani Suomen arvion mukaan mitään kolmannella kierroksella "ratkaisevaa ääntä" ei tosiasiassa ollutkaan. Monet valitsijamiehet vaihtoivat puolta Kekkosen ja Fagerholmin leirien kesken. Suomen mielestä ratkaisevaa oli se, että toisella kierroksella Skdl:n ryhmä jakoi äänensä niin, että yllättäen ehdolle tuotu Paasikivi putosi jatkosta. Suomi antaa kunniaa Kekkosen valinnasta myös Sdp:n Penna Tervolle. Tervo teetätti Sdp:n valitsijamiesryhmässä päätöksen, että Sdp pysyy Fagerholmin takana. Jos näin ei olisi tehty, Paasikivi olisi tullut valituksi. Tutkimusten mukaan (Kalle Kaihari, Ratkaiseva Ääni)  itse Penna Tervo, joka kuoli auto-onnettomuudessa pian vaalin jälkeen, äänesti kuitenkin todennäköisesti Kekkosta. Tosin itse Urho Kekkonen kiisti Tervon äänestäneen häntä  (vuonna 1982, tieto julkistettu 2006)

Ratkaisevan äänen antajiksi on runsaat 50 vuotta veikattu monia valitsijamiehiä. Kekkosen innokkaan tukijan Kalle Kaiharin sisarta Anni Flinkiä (sd) on myös veikattu ratkaisevan äänen antajaksi.

Myös Rkp:n Ture Hollstén on tunnustanut äänestäneensä Kekkosta. Kansanpuolueen Leo I. Mattilan jäämistöstä on tiettävästi paljastunut materiaalia, jonka mukaan hän olisi äänestänyt Kekkosta. Kokoomuksesta taas epäiltiin Helena Virkkiä.

Suomen arvion mukaan myöskään maalaisliiton rivit eivät pitäneet Kekkosen takana. Hän ounastelee ainakin kahden valitsijamiehen äänestäneen Fagerholmia. Yleisesti on myös epäilty Kekkosen vastustajan Viljami Kalliokosken vaihtaneen puolta. 

Tosin nyt 31.3.2006 Tommy Hollsten Dragsfjärdistä ilmoittaa HBL:n toimittajalle isoisänsä Ture Hollstenin verranneen Fagerholmia ja Kekkosta ja varsinkin heidän mielipiteitään, ja todenneen Kekkosen asenteet kannatettavammiksi. Todisteena tästä on mm. kiitoskirje (kadoksissa, mutta Tommy on nähnyt sen), jonka Kekkonen on lähettänyt Ture Hollstenille sekä Kekkosen pariskunnan kutsu Hollstenille tulla vierailulle Kultarantaan 1962. Tämä siis kaikki pojanpojan Tommy Hollstenin kertomana 31.3.2006! (Kiitokset tästä vinkistä ystävälleni Arvolle!)

Kuitenkin Kekkosen toimikausi alkoi 1.3.1956. Rauhallisesti Kekkonen ei  saanut virkakauttaan aloittaa, sillä pian presidentinvaalin jälkeen alkoi SAK:n julistama yleislakko keväällä 1956.

 Tämän historiakatsauksen mukana on myös ääninäyte tuosta jännittävästä ääntenlaskennasta, ja siinä kuullaan pääministeri Kekkosen lisäksi myös radioselostaja Leo Melleriä ja Pontus Nordlingia sekä eduskunnan pääsihteeriä Olavi Salervoa. Kuulet ääninäytteen tästä

Mikäli tarvitset kuunteluun Real Player -ohjelmaa, saat sen ilmaiseksi tästä.

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

<-Paluu HISTORIA-osaston pääsivulle                            Sivusto © Juha Räty