Jalopeura               URHO-KLUBI     Leijona ja Eugen Schauman

Arvoisat kansalaiset!

Kära medborgare!

HISTORIAOSASTO

Maailmanhistorian ensimmäinen panssarivaunu sotatoimissa 15.9.1915

Tiesittekö, että panssarivaunu eli "tankki" täyttää pian lähes sata vuotta? Ensimmäisen kerran, vaikkei aluksi kovinkaan onnistuneesti, tankkeja käytettiin Sommen taisteluissa 15.9.vuonna 1916.

Nuo "maalaivat", kuten niitä alkujaan kutsuttiin, valmistettiin ja suunniteltiin Iso-Britanniassa vuonna 1915 ja niillä yritettiin saada ratkaistua vuosiksi asemasotaan jämähtänyt taistelutilanne. Vihollisten hämäämiseksi maalaivoja kutsuttiin aluksi tehtaalla nimellä "vesitankki", jotta muut luulisivat tankkien olevan tarkoitettuja vedenkuljetusvaunuiksi Mesopotamiaan. Näin kerrottiin jopa tahtaan työntekijöille. Tämän takia kyseisestä MARK I -maalaivasta käyttöön vakiintui lyhenne tankki, jota nykyisinkin käytetään kyseisistä vempaimista.

Mark I -vaunusta valmistettiin muuten kahta erilaista mallia; tykeillä aseistettua male- eli "urosmallia" ja konekivääreillä aseistettua female- eli "naarasmallia". Mark I:n Mother (Äiti) -prototyypin testaukset alkoivat 29. helmikuuta 1916.

Panssarivaunuja käytettiin ensimmäisen kerran sotatilanteessa sangen pian eli 15. syyskuuta vuonna 1916 Sommen taistelussa. Ensimmäistä D1-tankkia ohjasi kapteeni H. W. Mortimore taisteluun pahamaineiselle paikalle nimeltä Delville Wood. Hetimmiten taisteluun Flersissä osallistui kaiken kaikkiaan aluksi 49 muutakin brittien Mark I -panssarivaunua, mutta mekaanisten vikojen takia ainoastaan 32 panssaria pääsi matkaan ja näistäkin vain 21 osallistui millään muotoa taisteluihin; muut kun yksinkertaisesti hajosivat tai juuttuivat kiinni, koska ne eivät soveltuneet taistelualueen upottavaan maastoon. Näistä vain yhdeksän vaunua pääsi ennen näkemättömiä panssareita kauhistelleiden saksalaisten sotilaiden asemiin asti.

Yksi taistelusta selviytyneistä sotilaista, taistelun aikana yhdeksäntoistavuotias signaaliupseeri Bert Chaney, kuvasi näkemiään kolmea uudenlaista sotakalua myöhemmin "makaanisíksi hirviöiksi, jollaisia ei oltu nähty aikaisemmin... Kurkimme silloin tällöin luotisateessa tankkien etenemistä. Oli sydäntä lämmittävää nähdä niiden etenevän, ja olimme jo melkein valmiita hurraamaan. Mutta meitä kohtasikin yllätys. Sen sijaan, että tankit olisivat menneet saksalaisten linjoille, kolme tankkia suuntasikin meitä kohden ja...avasivat murhaavan konekivääritulen, pyyhkien meitä vasemmalle ja oikealle. Siellä ne olivat, ryhmä hirviöitä, nokat kohotettuna ilmaan...konekiväärit pyörivät ympäriinsä ja ampuivat kuin hullut...everstimme huusi täysillä: juoksija, juoksija, mene heti ja kerro noille tankeille, että lopettavat ampumisen ja heti!" Koeajojen perusteella kun tankit etenivät maastossa 4,5 km/h nopeudella ja koska kori oli "vain teräslaatikko, olosuhteet lähentelivät laitteen sisällä olevilla miehillä maanpäällistä helvettiä - laitteen sisällä oli kestämättömän kuumaa, pölyistä, meluista ja ilma oli sakeanaan kuvottavia polttoainehuuruja." Näkyvyys ulos oli siis erittäin huono, jos kuski oikeastaan edes sopi katselemaan ahtaassa tilassaan ulos. Kehitettävää niissä olisi, ettei erehtyisi luulemaan omia sotilaita vihollisiksi.

Hieman myöhemmin Cambrain taistelussa panssarit näyttivät kuitenkin sen, mihin ne kykenivät. Brittien Mark-sarja oli edellä mainituista puutteistaan huolimatta ensimmäisen maailmansodan käytetyin panssarivaunu ja alla olevassa kuvassa näkyy yksi sellainen 25. 9. 1916 Sommessa kuvattuna.

Kauhua vihollisille!

Kriittisiä mittoja tästä yllä olevasta MARK I -tankista, joka kykeni ylittämään kuvassakin näkyvän juoksuhaudan ja antamaan samalla jalkaväen joukoille sekä suojaa että tulitukea: leveyttä 4,2 metriä, korkeutta 2,4 m, paino naaraalla 27.400 kg ja uroksella 28.400 kg, maksiminopeus 6 km/h maantiellä ja panssaroinnin paksuus 6 - 12 mm. Moottorina 105 hv:n (78 kW) 13-litrainen Daimler-moottori ja kapasiteetti 8 sotilasta ja työskentelysäde tankkaamatta noin 32 kilometriä.

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

<-Paluu HISTORIA-osaston pääsivulle                            Sivusto © Juha Räty