Jalopeura               URHO-KLUBI     Leijona ja Eugen Schauman

Arvoisat kansalaiset!

Kära medborgare!

HISTORIAOSASTO

Sarajevon laukaukset 28.6.1914

Sarajavon laukaukset on nimitys jota käytetään nykyisen Bosnian pääkaupungissa 28. kesäkuuta 1914 tehdystä poliittisesta salamurhasta.

Serbialaisten tukema bosnialainen opiskelija ja separatisti Gavrilo Princip ampui Itävallan miehittämässä, slaavien asuttamassa Bosniassa Itävallan kruununprinssi Franz Ferdinandin. Sarajevon laukaukset käynnistivät kriisin Itävallan ja Serbian välille, koska Princip kuului Nuori Bosnia -nimiseen serbien tukemaan salaseuraan.

Itävallassa päätettiin arvovallan palauttamiseksi ryhtyä koviin otteisiin murhan taustalle toiminutta Serbiaa vastaan. Kriisi laajeni lopulta ensimmäiseksi maailmansodaksi, koska suurvaltojen liittoumien verkko veti mukaan yhä uusia valtioita, ja koska monet uskoivat hyötyvänsä sodasta.

"Musta käsi" -järjestön [Црна рука] edustajia oli asettunut Sarajevoon eri paikoille odottamaan Ferdinandin auton saapumista. Hyvin suunniteltu salamurha oli tarkoitus toteuttaa usean henkilön toimesta ja varmistamana. Ferdinandin avoauton mukana kulki autosaattue, jossa oli muun muassa kenraaleita ja paikallisia korkeita poliisiviranomaisia.

 Attentaattiyritys näytti ihan alkuun menevän täysin pieleen, sillä yksi pistoolimiehistä, Mehmed Mehmedbašić, oli jo palannut takaisin kotiinsa. Hän kun ei omasta mielestään saanut hyvää ampumakulmaa erään talon yläkerran ikkunasta ja epäonnistuminen voisi sotkea koko yrityksen. Toinen murhaajista eli pommimies sääli arkkiherttuatar Sofiaa eikä heittänyt mukanaan ollutta pommia laisinkaan.

Pommimiehen varmistaja Nedeljko Čabrinović yritti heittää pommin arkkiherttuan avoautoon, mutta se ei osunutkaan oikeaan kohteeseen. Pommi tuhosi toisen auton, jonka matkustajat haavoittuivat vakavasti, samoin kuin eräs poliisi ja muutamat arkkiherttuan vierailua seuraavat väkijoukon jäsenet. Pommittaja Čabrinović nieli syanidikapselin ja hyppäsi jokeen, mutta hän ei onnistunut itsemurhassakaan yhtään murhaa paremmin; joki oli juuri sillä kohdalla vain noin 10 senttiä syvä, ja syanidikapseli oli joko liian vanha tai muuten vain liian heikko (tai syaani huuhtoutui matalaan jokiveteen itsemurhakanditaatin suusta). Poliisit onkivat murhamiehen kuiville, ja väkijoukko hakkasi hänet pahoin ennen kuin hänet saatiin paikalta pois.

 Jotkut kaupungissa partioivat salaliittolaiset jättivät "päivystyspaikkansa" räjähdyksen kuultuaan, sillä he luulivat salamurhan jo onnistuneen.

Jäljelle jäänyt kruununprinssin autosaattue jatkoi ajoa eteenpäin kaupungintalolle viralliseen vastaanottotilaisuuteen, jossa vihainen Ferdinand keskeyttäen vastaanottotilaisuuden puheen totesi:

"Me tulemme tänne ja ihmiset heittelevät pommeja päällemme."

 Turvallisuudesta keskusteltiin myös tilaisuudessa, mutta mitään yhtenäistä mielipidettä turvatoimista ei ollut ja suuriin suojatoimiin ei ruvettu toisen murhayrityksen varalta. Puhuttiin muun muassa poliisien siirtämisestä kaduille arkkiherttuan suojaksi, mutta Sarajevossa oli vain vähäinen määrä poliiseja.

Franz Ferdinand päätti vierailla pommin uhrien luona sairaalassa. Gavrilo Princip, joka oli yksi niistä, jotka luulivat pommiattentaatin onnistuneen, näki kahviossa ollessaan hämmästyksekseen arkkiherttuan ja tämän puolison kahvilan edessä hidastavassa autossa. Samaan aikaan autossa mukana oleva kenraali Potiorek oli unohtanut kertoa ajajalle, että hänen ei pitäisi kääntyä keskustan kaduille, Gebetkadulle. Niinpä auton kuljettaja jarrutti pysäyttäen auton aivan Gavrilo Principin lähellä, ja alkoi hitaasti peruuttaa korjatakseen kääntymisensä väärälle kadulle.

Princip huomasi tilaisuutensa koittaneen, otti esiin pistoolinsa FN Browning M1910 ja ampui molempia vajaan kymmenen metrin päästä, Sofieta vatsaan ja Ferdinandia niskaan. Laukaukset olivat siinä määrin kuolettavia, että uhrit menehtyivät istuvaan asentoon auton ajaessa uhreja hoitoon kuvernöörin asuntoon.

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

<-Paluu HISTORIA-osaston pääsivulle                            Sivusto © Juha Räty