Jalopeura               URHO-KLUBI     Leijona ja Eugen Schauman

Arvoisat kansalaiset!

Kära medborgare!

HISTORIAOSASTO
- 50 vuotta sitten -

Neuvostoliitto voitti toisen erän kilpajuoksusta avaruuteen
 - kyseenalaisin keinoin -

Huomenna tiistaina 12.4.2011 tulee kuluneeksi tasan 50 vuotta ihmisen ensimmäisestä matkasta maapallolta avaruuteen. 12.4.1961 Neuvostoliittolainen 27 vuotias kosmonautti Juri Aleksejevitš Gagarin teki avaruuden valloituksen historiaa olemalla ensimmäinen ihminen avaruudessa.

Vostok 1 (Восток), joka tarkoittaa joko itää tai ylöspäin, oli ihmiskunnan ensimmäinen miehitetty avaruuslento. Lento oli ensimmäinen kuudesta Vostok-avaruusohjelman miehitetystä lennosta. Juri Gagarin kiersi maapallon kertaalleen, ratakorkeuden ollessa alimmillaan 175 kilometriä ja vastaavasti korkeimmillaan 302 kilometriä. Lento kesti yhteensä 108 minuuttia, eikä sitä olisi tuolloin voitu oikeastaan tehdä ollenkaan, sillä monia teknisiä ongelmia oli ratkaisematta. Neuvostoliiton poliittinen johto päätti kuitenkin ottaa riskin ja pelata venäläistä rulettia viidellä panoksella pitäen vaakakupissa Gagarinin elämää ja toisessa voittoa USAsta.

Poliittinen uhkapeli kuitenkin onnistui ja sen seurauksena USAn presidentti John F. Kennedy julkisti ohjelman, joka johti miehitettyyn kuulentoon vielä saman vuosikymmenen loppuun mennessä.

Noista tuossa aikaisemmin mainituista teknisistä ongelmista yksi pahimmista oli kosmonautin elossapitojärjestelmän toimimattomuus. Hapen kierrätysjärjestelmää oli testattu kahdesti ennen lopullista lentoa, ja molemmat testit olivat epäonnistuneet pahasti. Insinöörit olivat hylänneet vanhan järjestelmän toimimatomana ja päättäneet suunnitella uuden systeemin. Tähän ei kuitenkaan ollut aikaa ennen Gagarinin päätettyä avaruuslentoa.

Toinen epäonnistunut laite oli lentäjän turvaistuin, jota ei voitu käyttää turvallisesti. Kolmas huhtikuuta lento päätettiin suorittaa ongelmista huolimatta ja vahvistus päätökselle saatiin 6.4.1961. Vielä laukaisupäivänä Gagarinin ollessa jo avaruusaluksen ohjaamossa saatiin mittavaan vikalistaan yksi kämmi lisää; yksi aluksen luukun kiinnittävistä pulteista kieltäytyi kiinnittymästä. Viallinen osa jouduttiin irrottamaan ja korvaamaan toisella.

Juri Gagarin vierailulla läntisessä naapurissamme

Kuva: Sankari vierailulla naapurimaassamme Ruotsissa


Gagarinin onnistunutta lentoa juhlittiin äiti-Venäjällä näyttävästi. Lehdissä oli Gagarinin kuvia ja kiittäviä artikkeleita enemmän, kuin kenenstäkään yksityisestä ihmisestä aikaisemmin. Jopa televisiossa sankaria juhlittiin mm. lauluin:

Kunnia tieteen jättiläisille,
kunnia, kunnia, kunnia.
Kunnia olkoon Teidän,
ahkerat kädet.
Olitte ensimmäiset avaruudessa.
Kunnia sinun, rohkeitten valtakunta.
Kunnia, kunnia, kunnia!

Lennon taustoista ja tuolloisen neuvostojohdon päätöksistä saa hyvän käsityksen, kun kuulee, että yksi alkuperäisistä kuudesta kosmonauttiehdokkaasta  Valentin Bondarenko (oletteko koskaan muuten kuulleet hänestä?) kuoli traagisesti 22. maaliskuuta 1961 hänen osallistuttuaan kestävyyskokeeseen. Tässä kokeessa kosmonautit viettivät 15 päivää eristyksissä simulaattorissa, jonka ilmakehä muodostui pelkästään hapesta. Simulaattorissa syttyi tulipalo, joka on tällaisessa happi-ilmakehässä erittäin tuhoisa. Paikalla olleet teknikot eivät saaneet simulaattorin ovea ajoissa auki teknisten ongelmien takia.

Tästä kokeesta saamiinsa vammoihin Bondarenko kuoli hiukan myöhemmin. Tämän jälkeen neuvostojohto päätti salata Valentin Bondarenkon koskaan osallistuneen avaruusohjelmaan ja hänet jopa "poistettiin" kaikista kosmonautteja esittäneistä valokuvista ja artikkeleista. Ennen vuotta 1986 häntä ei mainittu missään neuvostoliittolaisessa lehdessä tai kirjassa, ettei neuvostomaine avaruuden valloittajina vaan ryvettyisi.
 

Mainittakoon vielä, ettei Gagarinin avaruuslentoa oikeastaan olisi voitu hyväksyä ennätykseksi ollenkaan, sillä  Neuvostoliiton avaruusohjelman johtajat pitivät vuosikymmeniä salassa  Gagarinin laskeutuneen laskuvarjolla laskeutumiskapselistaan. Fédération Aéronautique Internationalen vuoden 1961 sääntöjen mukaan kun lentäjän olisi pitänyt laskeutua avaruusaluksessa maahan tai veteen saakka, jotta ensimmäinen avaruuslento olisi sertifioitu ennätykseksi. Onneksi tätä yksityiskohtaa ei ole myöhemmin käytetty poliittisena aseena Gagarinin saavutuksen mitätöintiin.

Mainittakoon muuten vielä, ettei Juri Gagarin enää myöhemmin osallistunut yhdellekään avaruuslennolle. Nyt jälkikäteen, kun tiedämme lennon tekniset puutteet ja neuvostojohdon päätökset, se ei liene kenellekään enää yllätys.
 

Teille historioitsi UJ

 

<-Paluu HISTORIA-osaston pääsivulle                            Sivusto © Juha Räty