Jalopeura               URHO-KLUBI     Leijona ja Eugen Schauman

Arvoisat kansalaiset!

Kära medborgare!

HISTORIAOSASTO
- 41 vuotta sitten -

Tsekkiläinen opiskelija Jan Palach surmasi itsensä protestiksi Neuvostoliiton miehitykselle 16.1.1969

Tällä kertaa kerromme hiukan ikävämpiä uutisia täällä Historiaosastollamme. Tänään 16.1.2010 tulee kuluneeksi 41 vuotta siitä, kun tuolloisessa Tsekkoslovakiassa koettiin murheellinen mutta rauhanomainen mielenosoitus, jonka pani toimeen 21-vuotias, nuori Prahan yliopisto-opiskelija Jan Palach (synt. 11.8.1948) sytyttämällä itsensä tuleen Venceslauksen aukiolla Prahassa.

Kansalaisten piirroksia
Kuva: Poliittisia pilapiirroksia Prahassa Neuvostoliiton "vapautuksesta".
Kuva Kunniamme Päivät -museon kokoelmista.
(Photo © Juha Räty, JR-Studio)

Yllä oleva kuva oli yksi monista tavallisten ihmisten piirtämistä "tunnekuvista", joilla yritettiin välittää tilanteen vuonna 1968 Tsekkoslovakian kansalaisissa esiin nostattamia tunteita muulle ihmiskunnalle. Eivätkä muistot olleet neljässäkymmenessä vuodessa minnekään kadonneet. Klubimme toimittajat kävivät tutustumassa Tsekkoslovakian miehityksen 40-vuotismuistojuhlan aikana vuonna 2008 Prahan kaupunkiin ja miehityksen kokeneiden ihmisten mielialoihin ja muistokuviin tapahtuneesta. Jos jotakin esillePalachin muistomerkki, yksi niistä, Prahassa elokuussa 2008 tulleista mielenilmauksista olisi voinut päätellä, niin tyhmin teko, minkä Prahassa olisi voinut tehdä, olisi ollut ilmoittautua venäläiseksi...

Mielenosoitus vuonna 1969 päättyi opiskelijan ennakkosuunnitelmien mukaan eli sangen ikävästi: sairaalaan hänet vietiin kylläkin elossa, mutta koska hänen ihostaan oli palanut noin 85 %, hän kuoli sairaalassa kolmen päivän kuluttua 19.1.1969. Nuori opiskelija halusi ihmisten reagoivan laittomaan Neuvostoliiton miehitykseen ja ilmaisi teollaan syvimmän mahdollisen vastalauseen miehittäjille. Palach saavutti tavoitteensa myös hautajaisillaan, sillä niihin osallistui yli 10.000 ihmistä ja tilaisuutta pidetään edelleen yhtenä merkittävimmistä ihmisten mielenosoituksista vallinneille poliittisille oloille.

Viereisessä kuvassa on Palachin uhrin muistomerkki Prahassa Venceslauksen aukiolla, katukivien seassa (Photo © Juha Räty, JR-Studio). Seuraavassa kuvassa näkyvät muistolaattaan kaiverrettuna kahden Janin nimet, Palach ja Zajic. Kolmannen uhrin nimi oli Evzen Plocek (Photo © Juha Räty, JR-Studio).

Tsekkoslovakian miehityksen ajan sankareiden nimiäPalach sai muistomerkin Venceslauksen aukiolle sosialistisen hallinnon kukistumisen (28.11.1989) jälkeen. Oheisissa kuvissa on nähtävissä ristin muotoinen muistomerkki, jolle ihmiset yhä tuovat kukkia. Samassa muistomerkissä on mainittuna myös kahden muun Palachin innoittaman henkensä riistäneen nuoren nimeä, mutta heidän uhrauksensa eivät ole saaneet samanlaista kunnia-asemaan tsekkien keskuudessa. Palachin nimeä kunnioitettiin antamalla Prahassa myös yhdelle kaupungin aukioista Palachin nimi. Samoin nimettiin eräs asteroidi.

Miehitystä, joka alkoi 21.8.1968, vastustettiin toki muutenkin. Kaikissa Euroopan maissa, ainakin ei-sosialistisissa, järjestettiin mielenosoituksia Neuvostoliiton miehitystä vastaan. Niin tehtiin myös Suomessa. Mutta vastarintaa tehtiin Tsekkoslovakiassakin, mm. Prahassa asukkaat alkoivat harjoittaa organisoitua passiivista vastarintaa. Mm. Ruzynen lentokentällä, jonne KGB:n eliittisotilaita saapui Tupoleveilla ja ilmassa risteili iso joukko MIG-hävittäjiä, eivät lentokenttävirkailijat tehneet elettäkään tankatakseen neuvostokoneita paluumatkaa varten. He eivät yksinkertaisesti "osanneet" tankata vieraita koneita. Samoin läheisellä Pardubicen kentällä neuvostojoukot joutuivat kyhäämään kokoon omat lennonjohtotorninsa, koska tsekkiupseerit eivät suostuneet kaitsemaan neuvostokoneita laskeutumaan kiitoradalle. Yleinen vastarintaperiaate oli seuraava: "Jos neukut haluavat jotakin, tehkööt sen ihan itse!" Salainen vastarintapinni Tsekkoslovakian miehityksen ajoilta


 

Kovempiakin otteita passiivisessa vastarinnassa käytettiin, mutta nekin olivat silti melko väkivallattomia. Kun neuvostojoukot ryhtyivät valtaamaan Prahassa sijaitsevaa radioasemaa Vinohrodska-kadulla, kului vain muutama minuutti, kun nuoriso kerääntyi kadulle Kansallismuseon vieressä ja käyttäen puunpalasia, oksia, kiviä, busseja ja tavarankuljetusautoja he kyhäsivät kadun katkaisevia barrikaadeja.  Kun neuvostotankit lähestyivät radioasemaa, nuoret heittivät tankkeja Molotovin koktaileilla ja muulla palavalla tavaralla sytyttäen useita tankkeja palamaan. Samalla liehuteltiin Tsekkoslovakian lippuja ja huudettiin: "Neukut menkää kotiin!" Neuvostosotilaat olivat ihmeissään, heille kun oli kerrottu, että he vapauttaisivat tsekkikansalaiset kapitalismin ikeestä. Mistä siis moinen haluttomuus tulla vapautetuiksi?

Koska kaikki eivät kuuluneet vastarintaliikkeeseen, ainakaan sen toiminnallisempaan osaan, ihmisillä täytyi olla jokin merkki tai tunnus, josta he toisensa tunnistivat. Niinpä neuvostovallan vastustajilla oli tunnuksenaan "salainen" takin rintakäänteen alle piilotettu pinssi, jolla voitiin osoittaa kuuluminen vastarintaliikkeeseen. Pinssin pitäminen oli tietenkin erittäin vaarallista, mutta sitä käytettiin silti. Kuvassa löytyykin vastarintaliikkeen jäsenten käytössä ollut pinssi. Pinssi on Kunniamme Päivät -museon kokoelmista. (Photo © Juha Räty, JR-Studio)

Lue lisää vuonna 1968 tapahtuneesta miehityksestä Urho-klubin Kansanperinnetoimituksesta täältä.

Teille historioitsi UJ

 

 

<-Paluu HISTORIA-osaston pääsivulle                            Sivusto © Juha Räty