Äläkä kutita sillä hiirellä minua!               AJANKOHTAISTA      Tuollaiset hiirulaiset ovat jalopeuralle vain välipaloja!

Arvoisat kansalaiset!

Tällä palstalla käsittelemme ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä. Kaikki esille tuodut yksityiskohdat on pyritty tarkistamaan, eikä asian kenties leikillisestä esitystavasta huolimatta puhuta suinkaan mitään palturia.

 

Urho-klubin uutishuone 29.7.2014

Yötön yö loppuu Suomessa 29.7.
- Midnight Sun ends in Finland -

Tähän on nyt tultu! Se on nyt sitten loppu se, se yötön yö nimittäin vuodelta 2014.

Now it finally ends! That really happens now, I mean that the Midnight Sun ends...

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 22.7.2014

Rotanpyydystäjän päivä 22.7.
- Ratcatcher's Day -

Rotanpyydystäjän päivää viettelemme myös nyt 22.7. Yhtenä syynä tähän lienee se, että Ratcather's Day on muistopäivä Hamelnin pillipiiparille, siis PIlliPIIparille, englannin kielellä PIed PIper of Hameln. Eli tuossa nimessä on moninkerroin sana PII, katso juttua alla. Rotanpyydystäjän päivää juhlitaan myös 26. kesäkuuta, jonka uskotaan olleen juuri sen päivämäärän vuonna 1284, jolloin Grimmin sadussa Pillipiipari johdatti Hamelnin kaupungin lapset pois kotoaan ja ikuisesti kadonneiksi.  Tämä siis sen takia, etteivät kaupungin asukkaat maksaneet sovittua summaa pillipiiparille rottien houkuttelemisesta pois kaupungista paikalliseen jokeen hukkumaan.

Mutta tiesittekö, että Hamelnin kaupunki on ihan aikuisten oikeasti olemassa ja lapsia katosi vuonna 1284 todellisuudessakin jäljettömiin? Saksassa Weser-joen varrella sijaitseva Hameln on melko lähellä Hannoveria. Ja yllätys yllätys,Tuhansia lapsi huokuteltiin ristiretkelle kertomus Hamelnin Pillipiiparista on kaupungin turistimagneetti. Tapahtumaa esitetään katuteatterina, museoissa ja tasatunnein jopa raatihuoneen kellopelin avulla.

Ja oikea historia jatkuu...Pillipiiparin talon seinässä on oikea muistolaatta niiden 130 lapsen muistoksi, jota katosivat vuonna 1284. Tämä ns. Hamelnin arvoitus on askarruttanut mm. filosofeja ja tiedemiehiä useiden vuosisatojen ajan. Filosofi G. W. Leibniz, joka ei liene niitä löyhäpäisimpiä, esitti jo 1600-luvulla ajatuksen, että tarina voisi liittyä todelliseen historialliseen tapahtumaan. Noilta ajoiltahan tunnetaan myös lasten ristiretket, joilla suuret lapsijoukot seurasivat kahta nuorukaista ja lähtivät vapauttamaan pyhää hautaa.

Filosofi oletti, että tarun kertoma pillipiipari oli todellisuudessa houkuttelemassa lapsia salaa ristiretkille. Lapset eivät koskaan palanneet ja ristiretket epäonnistuivat, sillä osa lapsista hukkui tai katosi ja loput myytiin orjiksi saraseeneille. Koska muualtakin Saksasta lapsia oli houkuteltu mukaan, lapsia oli yhteensä melkoinen määrä. Noin 20 000 lasta pelastui Brindisin satamassa erään kirkonmiehen ansiosta, sillä hän sai taivutelluksi lapset palaamaan takaisin kotiin.

Vieressä Gustave Doré:n kuva "Lasten ristiretki".

Muitakin todisteita tapahtumat historiallisuudesta on toki olemassa; mm. tohtori Heinrich Spanuth mainitsee vuonna 1936 väitöskirjassaan löytäneensä Lüneburgin kirjastosta 1300-luvulta peräisin olevan käsikirjoituksen. Tässä historiallisessa käsikirjoituksessa eräs nainen kertoo kokeneensa lasten kovan kohtalon ja olleensa tapahtuman silminnäkijänä.

Niin ja näin lopuksi kerrottaneen vielä, että toinenkin syy (kuin PIIN likiarvo) Rotanpyydystäjän päivämäärälle 22.7. on olemassa. Runoilija Robert Browning kertoo lasten katoamisen oikean päivämäärän olleenkin 22.7.1376 eikä 26.6.1284. Tosin nuo ristiretket tehtiin kyllä Saksassa 1200-luvun lopulla.

Muuten, klikkailkaapas tästä, niin pääsette NÄKEMÄÄN ja KUULEMAAN maan mahtavan esityksen tästä myytistä!


 

Ratcatcher's Day is celebrated on 26 June or 22 July, commemorating the myth of the Pied Piper of Hamelin. The town of Hamelin in Germany uses the June date. The confusion of dates is because the Brothers Grimm cite 26 June 1284 as the date the Pied Piper led the children out of the town, while the poem by Robert Browning gives it as 22 July 1376. It is a holiday remembering rat-catchers, similar to Secretary's Day.

It was the year 1284 when a strange and wondrous figure arrived in Hameln. He was attired in a coat of many colours and was taken to be a rat catcher, as he promised to free the town of a plague of rats and mice for a fixed sum of money.
The citizens pledged to pay him his fee, so the visitor produced a pipe and began to play. Soon all the rats and mice came running out of the houses and gathered around the Pied Piper in a teeming mass. Once convinced that each and every one followed, he went out of the town straight into the River Weser where the vermin plunged after him and drowned.  The townspeople, however, now freed of the plague, regretted their promise and refused to pay the Piper, who left Hameln in a bitter mood.

On the 26th of June in that year he returned, this time dressed as a huntsman, wearing a grim countenance and a wondrous red hat. While the townsfolk were assembled in the church, he again sounded his pipe in the streets.
But it was not rats and mice who came out this time, but children! A great many boys and girls older than four came running and were led through the Ostertor gate into the very heart of a hill where they all disappeared. Only two children returned because they could not keep up: one was blind and could not show where the others had gone, the other dumb and not able to tell the secret. A last little boy had come back to fetch his coat and so escaped the calamity. Some tell that the children were led into a great cavern and reappeared in Transylvania. A total of 130 children were lost. (From the Brothers Grimm in the book "German Legends")

You MUST click this to see and HEAR more, DO IT! It's interesting, indeed! And I will be angry if you don't!!

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 22.7.2014

Piip, piip, pikkuinen lintu, piin likiarvon päivä on 22.7.
- PI Approximation Day -

Nyt 22.7. vietetään yhtä matemaattiselle mahtitekijällä, piille, varatuista epävirallisista juhlapäivistä. Tuolloin on siis Piin likiarvon päivä ("Pi Approximation Day"), sillä päivän kalenteriaaninen merkintätapa 22/7 on lukuarvona lähellä piin likiarvoa. Monet pii-kerhot juhlivat päivää ja onpa kerrottu monien nauttivan tuolloin PI-ruokia kuten PI-ña Coladaa, PI-irakkaa, Pi-naattia, PI-zzaa tai vaikkapa PI-rtua.

Paitsi matemaattinen luku, Pii on alkuaine ja erittäin yleinen sellainen. Piin kemiallinen merkki Si on johdettu latinan sanasta silex, joka tarkoittaa piikiveä. Piin CAS-numero on 7440-21-3. Piitä
(silicon) käytetään mm. diodeissa, transistoreissa ja mikropiireissä. Ja silikonia (silicone, pii-happi-polymeerejä, joiden kemiallinen kaava on [R2SiO]n, jossa R on orgaaninen ryhmä, kuten metyyli, etyyli tai fenyyli) käytetään mm. suurennettaessa tissejä tyytymättömille tyttösille! Mutta kummallakaan edellä mainituista ei ole kirjoitusasuaan lukuun ottamatta mitään tekemistä laittamani otsikon kanssa, heh heh :)

Pii-likiarvonpäivä tulee matemaattisesta vakiosta, jota kuvataan merkillä
π. Pii on nk. transsendenttiluku, jota ei voida esittää päättyvänä lausekkeena. Tarkkaan ottaen asia voidaan ilmaista siten, että piin desimaalikehitelmä on päättymätön ja jaksoton. Sen likiarvoa voidaan arvioida ja nykyisellään päästään ainakin 1 241 100 000 000 numeron tarkkuuteen. Noin tarkasti asia on laskettu Tokion yliopistossa Hitachin supertietokoneella jo syyskuussa 2002.

Jos nämä kaikki edellä mainitut supertietokoneen numerot tulostettaisiin tavallisille kopiopapereille siten, että yhdelle sivulle mahtuu 4000 merkkiä, tarvitaan siis yhteensä 310275000 arkkia. Jos ne pistettäisiin päällekkäin
(mittasin juuri 80 g:n paperin arkin paksuudeksi laboratoriomme elektronisella mikrometrillä 0,107 mm), ne muodostaisivat noin 33,2 kilometrin mittaisen paperipinon. Pääsisivät siinä Finnairin pilotitkin livenä ihailemaan Piin likiarvoa, tosin hekin vasta pinon kolmasosan korkeudelta! Tässä tuo likiarvo kuitenkin lievästi epätarkemmin sanottuna eli 3,1415927.

Piin päivää taasen vietetään 14. maaliskuuta, koska tuo päivämäärä kirjoitetaan amerikkalaisittain 3.14. Mutta siitä lisää tästä klikkaamalla.

Pi Approximation Day is held on July 22 (or 22/7 in day/month date format), since the fraction 227 is a common approximation of π = 3,14159276....

There are many ways of celebrating Pi Day (Pi Day is observed on March 14 because of the date's representation as 3/14 in month/day date format. This representation adheres to the commonly used approximation of 3.14 for π) or Pi Approximation Day. These include eating PI-food as PI-e, PI-ña Coladaa, PI-zza or even finish PI-rtu (you don't want to know) and discussing the significance of the number π.

The Massachusetts Institute of Technology has often mailed its application decision letters to prospective students for delivery on Pi Day´ (3.14.  or 14. of March). Starting in 2012, MIT has announced it will post those decisions (privately) online on Pi Day at exactly 6:28pm, which they have called "Tau Time", to honor the rival numbers Pi and Tau equally.

The town of Princeton, New Jersey hosts numerous events in a combined celebration of Pi Day and Albert Einstein's birthday, which is also March 14. Einstein lived in Princeton for more than twenty years while working at the Institute for Advanced Study. In addition to pie eating and recitation contests, there is an annual Einstein look-alike contest.

There are also some serious critical observations by scientists that wind up examples of false celebrations on the web. The New Scientist found several stimulating starting points for true mathematical celebrations.

 Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 20.7.2014

Nelson Mandelan kansainvälinen päivä
- Nelson Mandela international day -
 

YK on julistanut 18.7. kansainväliseksi merkkipäiväksi nimellä "Nelson Mandela International Day". Etelä-Afrikan entinen presidentti Nelson Rolihlahla Mandela olisi juhlinut 18.7.2014 96-vuotispäiväänsä, samana päivänä, kun Rooman palosta on tullut kuluneeksi 1950 vuotta. Mandelan kunniaksi aloitettiin toissa vuonna kampanja, joka kehottaa kaikkia maailman ihmisiä omistamaan 67 minuuttia elämästään maailman parantamiseen. Ja kampanja jatkuu tänäkin vuonna.

Vuoden 2014 Nelson Mandela -päivä tulee olemaan hyvin erilainen kuin sitä edeltäneet. Juhlapäivän sankari ei ole valitettavasti enää kanssamme, sillä Etelä-Afrikan ensimmäinen demokraattisesti valittu presidentti, kansainvälinen rauhanrakentaja ja ihmisoikeuslakimies Nelson Mandela menehtyi viidentenä päivänä joulukuuta vuonna 2013.

 Nelson Mandela on sanonut kerran:

- Me voimme muuttaa maailmaa ja tehdä siitä paremman paikan. Mahdollisuus muutokseen on sinun käsissäsi.

Omaksukaamme tämä viesti. Tuutoroi lasta. Anna ruokaa nälkäisille. Työskentele vapaaehtoisena paikallisessa sairaalassa tai monitoimitalossa. Tee maailmasta parempi paikka.”

Lisää Mandelan 67 neuvosta tehdä maailmasta parempi paikka voit lukea täältä.

Mandela istui 27 vuotta vankilassa apartheidhallinnon vastustamisesta. Hän nousi Etelä-Afrikan ensimmäiseksi mustaksi presidentiksi vuonna 1994.

Nelson Mandela International Day, also known as Mandela Day, is held on July 18 each year. The day remembers Mandela’s achievements in working towards conflict resolution, democracy, human rights, peace, and reconciliation. Nelson Mandela Day not only celebrates Nelson Mandela’s life, but it is also a global call to action for people to recognize their ability to have a positive effect on others around them. The day hopes to inspire people to embrace the values that Mandela shared. These values include democracy, freedom, equality, diversity, reconciliation, and respect. He died 5.12.2013...

Many people and organizations around the world take part in many activities to promote Nelson Mandela Day. These activities include volunteering, sport, art, education, music and culture. Various events are also held on or around July 18 to honor Nelson Mandela’s works and to promote the different projects that were inspired by Mandela’s achievements.

Mandela Day also celebrates a campaign known as “46664”, in reference to Nelson Mandela’s Robben Island prison number. The campaign was originally launched to raise awareness of HIV/AIDS. However, its focus expanded to broader humanitarian work. The efforts from Mandela Day support the campaign’s ongoing work and other Nelson Mandela charitable organizations.

Nelson Mandela was born in Transkei, South Africa, on July 18, 1918, so he is now 94 years old. By the way this same day 18.7.2012 is a memorial day of the destruction of Rome, burned by a mad emperor Nero.  Mandela is one of the most well-known anti-apartheid activists in South Africa. He was jailed in 1964 for leading the liberation movement against apartheid and for his stance on the human right to live in freedom.

The overarching objective of Mandela Day is to inspire individuals to take action to help change the world for the better, and in doing so build a global movement for good. Ultimately it seeks to empower communities everywhere. “Take Action; Inspire Change; Make Every Day a Mandela Day.”

Individuals and organisations are free to participate in Mandela Day as they wish. We do however urge everyone to adhere to the ethical framework of “service to one’s fellow human”.

The Mandela Day campaign message is simple: Mr Mandela gave 67 years of his life fighting for the rights of humanity. All we are asking is that everyone gives 67 minutes of their time, whether it’s supporting your chosen charity or serving your local community. There is totally 67 ways to change the world. Read more from here.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

 

Urho-klubin uutishuone 20.7.2014

Naisten viikko
- Akkain viikko -

18.7. - 24.7. on vuotuinen "Naistenviikko" tai "Akkain viikko", jolloin kalenterissa on yksinomaan naisten nimipäiviä aina 32 erilaista. Akkain viikolla viettää 627 000 naista nimipäiväänsä. Nimistä yli 280 000 on annettu ensimmäiseksi etunimeksi ja loput joko toiseksi tai kolmanneksi nimeksi. Eniten päivänsankareita on lauantaina 21.7., jolloin nimipäiväänsä viettävät Hanna, Hanne, Hannele, Jenna, Jenni, Jenny, Joanna, Johanna ja Jonna. Heitä on yhteensä 249 906 ja ensimmäiseksi nimekseen jonkun edellä mainituista nimistä on saanut 86 562 naista. Samalla Naistenviikko on myös pyhimysten, marttyyrien ja raamatullisten henkilöiden viikko (Esimerkiksi Leena-nimenä pohjautuu Maria Magdaleenaan, Johanna taas Johannes Kastajaan ja Saara Abrahamin vaimoon).

Muuten, esimerkiksi Lieksassa, Itäisen Suomen helmessä, on naistenviikolla 2013 peräti 522 ensimmäisen etunimensä juhlijaa, 702 toisen etunimensä juhlijaa eli yhteensä 1224 päivänsankaria. Jos kaikkina muina vuoden viikkoina olisi yhtä paljon nimipäiviä Lieksassa, naispuolisia etunimiä ko. paikkakunnalla olisi peräti 63 648 ja siihen vielä miehet päälle! Jos miehiä olisi sama määrä, summa nousisi noin 127 000 inehmoon, tai siis etunimeen. Ja jos oletetaan, että kaikilla olisi keskimäärin 2,5 etunimeä, asukasmääräksi saisimme noin 50 800 lieksalaista! Todellisuudessa Lieksassa on tätä nykyä kuitenkin vain 12 273 asujainta. Tämä siis erittäin omituisella laskukaavalla laskettuna :D

Naistenviikon pohjat löytynevät keskiajalta, jolloin vietettiin kahden naispyhimyksen, Pyhän Maria Magdalenan ja Kristina-neitsyen, juhlia samalla viikolla. Pikku hiljaa samalle viikolle laitettiin myös muita naisten päiviä; 1600-luvulla Saara ja myöhemmin Marketan päivä. Olga tuli herran vuonna 1868 Apollinaarin tilalle ja vuonna 1929 Fredrikin tilalle tulivat Riika ja Rieti, jotka syrjäytti vuonna 1950 Riikka. 

 Vanhan kansan mukaan naistenviikosta ei selvitä ilman sateita, sillä naiset ovat niin kovia poraamaan eli itkemään. Kustaa Vilkunan mukaan syy sateeseen laitettiin kunkin nimipäivänviettäjän tiliin ja syntyi kaikenlaisia sanalaskuja, esimerkiksi "Mataleena itköö mielellään" tai "Reeta pissii pirahuttaa".

Ilmatieteen laitoksen mukaan Naistenviikko ei kuitenkaan ole juurikaan heinäkuun muita viikkoja sateisempi, joskin kesä on yleisesti ottaen ollut hiukan sateisempi heinä-elokuun vaihteessa kuin muina ajanjaksoina (saman laitoksen pitkäaikaisten tilastojen mukaan, toim. huom.). Tilastot kertovat, että täysin poutaisia naistenviikkoja on keskimäärin kerran 10 vuodessa ja saman verran on naistenviikkoja, jolloin sataa kuutena tai kaikkina seitsemänä päivänä. Tyypillisintä on, että naistenviikolla sataa kolmena tai neljänä päivänä. Kuinkahan käynee tänä vuonna?

 Katselepa tästä lisätietoja akkain viikon sateista! Että silleen, kyllä vanha kansa tietää...ja mitä tietää, katso tästä!

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

 

Urho-klubin uutishuone 27.6.2014

Kansanvallan päivä 17.7.
- The Constitution Day -

 17.7.2012 kansakunnassamme vietetään Kansanvallan päivää, tasavaltaisen hallitusmuodon vahvistamisen (1919) 93-vuotisvuosipäivää. Valtionhoitajana toiminut C. G. E. Mannerheim vahvisti 17.7. 1919 itsenäiselle Suomelle tasavaltaisen hallitusmuodon. Päivän ideoi aikanaan Suomi 75 ­juhlatoimikunta, jonka puheenjohtajana toimi Kalevi Sorsa. Tätä juhlapäivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1992.
 Oikeusministeriön silloisen tiedotteen mukaan päivän tarkoituksena on "juhlia suomalaisen kansanvallan perustaa ja tavoitteena on luoda kesään uusi iloinen ja vapaamuotoinen ihmisten yhteenkuuluvuuden ja omatoimisuuden juhla". 

Vuoden 1992 jälkeen on tätä juhlapäivää juhlittu vain satunnaisesti, jos aina ollenkaan (päivä
oli tosin vuonna 1994 merkittynä almanakkaankin). Perustuslaillinen oikeistopuolue juhli kyseistä päivää 70- ja 80-luvulla nimellä
Perustuslain päivä.

17.7.2012 we have a democracy day in Finland. It has been 93 years since our regent C.G.E.Mannerheim confirmed for Finland an autonomous rebublican form of government. This day was honoured first time in 1992. Ministry of Justice released the day to "celebrate the Finnish democracy and establish a goal is to create a new celebration in summer as a happy and free form of human solidarity and self-reliance party". After that year this day has not been celebrated every year.

Our Constitutional Party used to celebrate that date in earlier as the Constitution Day.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

Urho-klubin uutishuone 27.6.2014

Jaakko Juteinin päivä 14.7.
- Jaakko Juteini day -

Suomalaisuuden liitto haluaisi nimittää päivämäärän 14.7. suomalaisuuden ja Jaakko Juteinin päiväksi. Jaakko Juteini nimittäin syntyi Hattulassa Herran vuonna 1781 ja nimenomaan 14. heinäkuuta syntymänimeltään Jaakko Heikinpoika ja viralliselta nimeltään Jacob Judén.

Jaakko Heikinpoika oli perin suomalainen kirjailija ja valistusmies. Hän oli suomenkielisen kansallisromanttisen kaunokirjallisuuden uranuurtaja, joka korosti teoksissaan Suomen kansaa ja suomen kieltä. Hän poistui keskuudestamme 20.6.1855 Viipurissa 73-vuoden iässä.

Tässä tyylinäyte, runo Hewoisen huokaus Luojalle:

Luoja suuri kaiken luonnon!
älä lue luodun suuksi
huminata huokauksen
kawioita kandavalta,
walitusta warsin suurta
siitä syystä syntyneenä,
että ombi ehdollista
ilkeyttä ihmisellä,
että hän on elämässä
saanut hewon hellä-suisen
warsana jo waldahansa,
jota hän nyt joka lailla
rasittaapi raskahasti.
moni ruma ruoskimalla
sildä wäen wäsyttääpi,
taikka kalwain kannuksilla
kyljet kyllä puhkaiseepi.
Koskas olet onnen tähden
Herra! luonut hewoisengin
kumppaniksi ihmis-kunnan,
täytä taidon tawaroilla
tyhjä kallo tyhmän miehen,
joka aiwan joutavasti
hewoisensa hengen kanssa
oman onnen häwittääpi;
anna vielä armos kautta
puuttuwalle toinen puoli
järjen lahjan jäännöksistä,
sydän sytytä hywällä.

Ja se tunnetuin, ensimmäinen säkeistö runosta Laulu Suomesta:


Arvon mekin ansaitsemme
Suomen maassa suuressa,
 vaikk’ei riennä riemuksemme
 leipä miesten maatessa;
 laiho kasvaa kyntäjälle,
 onni työnsä täyttäjälle

* * * *

Jaakko Juteini was born in Hattula 231 years ago — on the 14th of July, 1781 — and died in Viipuri on the 20th of June, 1855, aged 73. His real "born name" was Jaakko Heikinpoika and official name in papers was Jacob Judén. He was a poet and a writer, one of the earliest Finnish language and fiction pioneers.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

Urho-klubin uutishuone 27.6.2014

Maailman väestöpäivä 11.7.

- World Population Day -

Vuonna 1989 YK:n kehitysohjelma UNDP suositteli, että 11. heinäkuuta vietettäisiin maailman väestöpäivää. Vuonna 1987 11. heinäkuuta maailman väkiluku ylitti 5 miljardia, joten päivä oli otollinen muistuttamaan väestöasioiden tärkeydestä.

 Tällä hetkellä, tätä artikkelia kirjoitettaessa, maailman väkiluku on jo 7 164 298 403. Ja pelkästään tänään on syntynyt klo 00.46 Suomen aikaan mennessä 12 145 uutta lasta.

Me pyrimme maailmaan, jossa jokainen raskaus on haluttu raskaus ja jossa jokainen synnytys on turvallinen!

Reproductive health is at the very heart of development and crucial to delivering the UNFPA vision - a world where every pregnancy is wanted, every childbirth is safe, and every young person's potential is fulfilled. Universal access to reproductive health by 2015 is also one of the targets of the Millenium Development Goals. But we have a long way to go...

On 11. of July - World Population Day - many activities and campaigns will call attention to the essential part that reproductive health plays in creating a just and equitable world.

 Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

Urho-klubin uutishuone 27.6.2014

Helene Schjerfbeckin syntymästä 152 vuotta 10.7.

Suomen tunnetuimpiin kuvataiteilijoihin kuuluvan Helene Schjerfbeckin syntymästä tulee 10. päivä kuluneeksi 152 vuotta.

Helene (Helena Sofia) Schjerfbeck syntyi 10. heinäkuuta 1862 Helsingissä ja hän kuoli 23. tammikuuta 1946 Saltsjöbadenissa Ruotsissa. Hän oli suomalainen taidemaalari ja on eräs Suomen arvostetuimpia modernistisia kuvataiteilijoita, ja hänen teostensa saama huomio on ollut nousussa viime vuosina.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

Urho-klubin uutishuone 27.7.2014

Suomen Merivoimien Vuosipäivä 9.7.2014 / Ruotsinsalmen II meritaistelu

- The II Finnish-Swedish - Russian sea Battle -

Ruotsinsalmen toinen meritaistelu on Kustaa III:n sotaan kuulunut meritaistelu Ruotsi-Suomen ja Venäjän laivastojen välillä 9.–10. heinäkuuta 1790. Se käytiin Kotkansaaren, Mussalon ja Kuutsalon saarten välisellä alueella nykyisessä Kotkassa. Taistelu on alusten lukumäärällä mitattuna yksi suurimpia koskaan käytyjä meritaisteluita ja suurin milloinkaan Itämerellä käyty meritaistelu.


Kuva: Johan Tietrich Schoultzin maalaus Ruotsinsalmen II meritaistelusta

 Taisteluun otti osaa noin 500 alusta ja yli 27.000 miestä. Raju myrsky painoi Nassau-Siegenin prinssin johtamia venäläisiä aluksia päin Ruotsi-Suomen puolustuslinjoja. Ilmeisesti eräs rannikon suomalaismies olisi katkaissut venäläisaluksien ankkuriköydet ja saattanut siten alukset avuttomina ajelehtimaan ruotsalais-suomalaisille otollisen tuulen mukana. Tiettävästi Ruotsin kuningas palkitsi suomalaismiehen sankariteostaan suurilla maa-alueilla. Venäläiset alukset ajelehtivat myrskyssä puolustuskyvyttöminä ja Nassau-Siegenin prinssi antoi illalla klo 20.00 käskyn sytyttää tuleen ne alukset, joita ei voitu pelastaa.

Rauha solmittiin Värälässä 14. elokuuta 1790. Varsinaisista rajamuutoksista ei sopimuksessa sovittu.

Venäjä menetti taistelun tuoksinassa 61 alusta, joista 22 joutui sotasaaliiksi, ja 9500 miestä. Miestappioista oli yli 3000 kaatunutta sekä yli 6000 sotavankia. Kustaa III:n johtaman Ruotsi-Suomi menetti ainoastaan 6 alusta ja 200 tai 300 miestä. Venäläisten viidestä frekatista suurin, St. Nikolai, merenkulkijoiden suojelijan piispa Nikolain suojelusfregatti, upposi mukanaan sen päällikkö Morzchall ja lähes 400 miestä. Muut fregatit joutuivat ruotsalaisten saaliiksi. St. Nikolai löytyi vuonna 1948, minkä jälkeen hylystä on nostettu yli 2300 esinettä.

Vuoden 1790 taistelun jälkeen venäläiset rakensivat lähisaarille Ruotsinsalmen linnoituskaupungin eli Ruotsinsalmen-Kyminlinnan kaksoislinnoituksen keskuksenaan Kotkan-saari. Englannin laivasto tuhosi sen Krimin sodan aikana vuonna 1855. Nykyisin linnoituksista on jäljellä vain raunioita.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

Urho-klubin uutishuone 27.6.2014

Kansainvälinen osuustoiminnan päivä 6.7.2014

- International Day of Cooperatives -

Kansainvälistä osuustoiminnan päivää vietetään vuosittain heinäkuun ensimmäisenä lauantaina. Tänä vuonna se osui siis heinäkuun seitsemänneksi päiväksi. YK:n yleiskokous julisti päivän 23.12.1994 tuoden esille osuustoiminnan merkityksen taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle.

The United Nations' (UN) International Day of Cooperatives is observed on the first Saturday of July each year. Some of the day's goals are to increase awareness on cooperatives, as well as strengthen and extend partnerships between the international cooperative movement and other supporting organizations including governments.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

Urho-klubin uutishuone 27.6.2014

Eino Leinon päivä & runon ja suven päivä kuudes heinäkuuta

Kansallisrunoilijamme Eino Leinon vaiherikasta elämää ja laajaa kirjallista tuotantoa juhlitaan 6.7. eli hänen syntymäpäivänään. Leino syntyi 6. heinäkuuta 1878 Paltamossa ja poistui manan maille 10. tammikuuta 1926 Tuusulassa. Tätä syntymäpäivää juhlitaan myös runon ja suven päivänä.

Kuva: Leino kasvatti nuorena miehenä itselleen myös komean kokoparran

Tuottelias Eino Leino (1878 - 1926) oli suomalaisen kirjallisuuden ja kirjallisen elämän mittaamattoman arvokas uudistaja ja väkevimpiä lyyrisiä kykyjämme kautta aikain. Elinaikanaan romantikko kirjoitti runoja, näytelmiä, proosateoksia, käännöksiä ja elokuva­käsikirjoituksia, toimi kriitikkona, pakinoitsijana UAT:n tavoin ja kaiken kukkuraksi myös päätoimittajana. Pakinoitsijana hänet tunnettiin nimellä Mikko Vilkastus ja hän kirjoitteli pakinoitaan Päivälehteen. Urho-klubin nettisivuilla hän ei tiettävästi pakinoinut. Leino sulatti suomalaisen kansanrunouden osaksi taiderunoutta ja vaikutti merkittävästi suomen kielen kehitykseen runouden kielenä. Hänen laaja lukeneisuutensa ja kielitaitonsa auttoivat häntä yhdistämään kansalliset ainekset ajan uusiin eurooppalaisiin virtauksiin.

Tiesittekö muuten, että Eini Leino ei ole hänen alkuperäinen nimensä, vaan Armas Einar Leopold Lönnbohm. Armaksen isä oli uraansa vauhdittaakseen muuttanut Lönnbohmiksi alun perin suomenkielisen sukunimensä Mustonen.

Kansanrunouden, taruston ja luonnon lumoama Leino oli ilmiömäisen tuottelias ja intohimoinen kirjoittaja, joka sai paljon jo varhain. Siitä huolimatta hän nukkui pois sairaana ja hyljeksittynä, 47-vuotiaana. Hänen rakastetut runonsa avaavat henkeäsalpaavan näköalan suomalaiseen kansansieluun; jos ei lukeminen niin maita, niin kuunnelkaapa vaikka Vesa-Matti Loirin henkeäsalpaavia tulkintoja tästä kansallismestaristamme!

Tämä päivä on ollut virallinen päivä lipunnostoa varten aina vuodesta 1992 saakka, joten komeita siniristilippuja nähtäneen vähän joka salossa nytkin!

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

Urho-klubin uutishuone 27.6.2014

100 vuotta Sarajevon laukauksista

- Ensimmäinen maailmansota syttyy -

Sarajavon laukaukset on nimitys jota käytetään nykyisen Bosnian pääkaupungissa 28. kesäkuuta 1914 tehdystä poliittisesta salamurhasta. Nyt 28.6.2014 tulee kuluneeksi tasan 100 vuotta noista laukauksista, jotka johtivat ensimmäisen maailmansodan syntyyn 28.7.1914.

Serbialaisten tukema bosnialainen opiskelija ja separatisti Gavrilo Princip ampui Itävallan miehittämässä, slaavien asuttamassa Bosniassa Itävallan kruununprinssi Franz Ferdinandin. Sarajevon laukaukset käynnistivät kriisin Itävallan ja Serbian välille, joka johti hiukan myöhemmin ensimmäisen maailmansodan syntyyn.

 Lisää näistä kohtalokkaista laukauksista voit lukea Historia-osastoltamme tämän linkin kautta.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

Urho-klubin uutishuone 27.6.2014

CAPS LOCK -päivä eli näppäinlukkopäivä 28.6.

  Tiesittekös muuten, että maailmassa on sellainenkin "juhlapäivä" kuin CAPS LOCK -päivä? No, ei se mitään, en tiennyt minäkään ennen uraani URHO-KLUBIN uutistoimituksessa!

Maailmaan kun tuntuu mahtuvan jos jonkinlaisia juhla- ja teemapäiviä, niin nyt on esittelyvuorossa KANSAINVÄLINEN NÄPPÄINLUKKOPÄIVÄ, JOTA VIETETÄÄN KAKSI KERTAA VUODESSA YMPÄRI MAAILMAA. TOINEN VIRALLINEN CAPS LOCK -PÄIVÄ ON 28. KESÄKUUTA JA TOINEN 22.10.

KYSEESSÄ EI TIETENKÄÄN OLE MIKÄÄN KOVIN VIRALLINEN JUHLAPÄIVÄ, VAAN OIKEASTAAN AIKA HUMORISTINEN KANNANOTTO SEKÄ YLETTÖMÄN RUNSAISIIN JUHLAPÄIVIIN ETTÄ PÖLKKYKIRJAIMILLA KIRJOITTAMISEEN. YLEENSÄ SUURILLA KIRJAIMILLA “HUUTAMISTA” TULEE VÄLTTÄÄ NIIN ARTIKKELEISSA JA BLOGIKIRJOITUKSISSA SEKÄ VERKKOON KIRJOITETUISSA KOMMENTEISSA. NÄMÄ KAKSI EDELLÄ MAINITTUA PÄIVÄÄ MUODOSTAVAT KUITENKIN POIKKEUKSET.

TÄLLE TEEMAPÄIVÄLLE ON PERUSTETTU MYÖS OMAT VERKKOSIVUT, JOISSA KAIKKI TEKSTI ON LUONNOLLISESTI KIRJOITETTU ISOILLA KIRJAIMILLA, KUTEN PÄIVÄN TEEMAAN KUULUU. SIVUSTO LÖYTYY INNOKKAILLE OSOITTEESTA CAPSLOCKDAY.COM.

TÄMÄN PÄIVÄN JULISTI ENSIMMÄISTÄ KERTAA VUONNA 2000 DEREK ARNOLD, JOKA SANOI:

"International Caps Lock Day is in fact a testament to the small mindedness of certain Western individuals: the majority of the world’s population writes in scripts which have no concept of letter casing. Therefore it is advised to laugh at anyone who invokes this day as an excuse to dismiss local typographical conventions: they are simply making an ass out of themselves."

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ, joka kiittää lukijaamme Tatua Lieksasta juttuvinkistä!

 

Urho-klubin uutishuone 26.6.2014

73 vuotta jatkosodan virallisesta alkamisesta
- 73 years since the Continuation War started -

Tänään 26.6. tulee kuluneeksi 73 vuotta jatkosodan julistamisesta eli sen virallisesta alkamisesta. Tosin puna-armeijan ilmavoimat pommittivat jo 25. kesäkuuta Helsinkiä, Turkua ja Porvoota sekä tusinaa muuta paikkakuntaa noin 500 koneella. Näistä ammuttiin alas Suomen alueelle 27 konetta ja pääministeri Jukka Rangell totesi radiossa, että Suomi oli jälleen sodassa Neuvostoliiton kanssa.
Suomalainen tankki juhlaparaatissa 1944 Ensossa
Kuva: StuG III -tankki tai rynnäkkötykki ja kuskilla käsi lipassa Ensossa 1944

Sota julistettiin siis 26. kesäkuuta 1941 ja Suomen armeija aloitti maahyökkäyksen. Hiukan myöghemmin eli 10.7. Suomen armeija aloitti suurhyökkäyksen Karjalankannaksella Korpiselän suuntaan ja sen painopiste oli vasemmalla siivellä. Hyökkäyksen kärkenä eteni eversti Ruben Laguksen komentama 1. jääkäriprikaati, joka saavutti Laatokan rannat muutamassa päivässä. Elokuun loppuun mennessä kenraaliluutnantti Erik Heinrichsin komentama Karjalan Armeija oli saavuttanut talvisotaa edeltäneet rajat.

Talvisodan kokenut Suomen kansa oli harvinaisen yksimielisesti maan johdon ja menetetyn Karjalan takaisin hankkimisen takana. Uutta sotaa pidettiin talvisodan jatkosotana, joka tähtäsi kärsityn vääryyden korjaamiseen.

Jatkosotaa kesti 19. syyskuuta 1944 saakka.

The Continuation War, 26. June 1941 – 19 September 1944, was the second of two wars fought between Finland and the Soviet Union during World War II. In the morning of 25. of June, the Soviet Union launched an air offensive of nearly 500 fighters and bombers targeted against 19 airfields and some of our main cities, Helsinki, Turku and Porvoo; however, inaccurate intelligence and bad bombing accuracy caused several raids to actually hit Finnish cities or municipalities. There was considerable destruction in the cities and 27 planes were shot down. This offered the Finnish government a ground for claiming that the country had become the target of a new assault and the parliament approved the "defensive war" as a fait accompli.

 Our prime minister Jukka Rangell said in a radio proadcast, that Finland is now in war with Soviet Union, once again. War was declared at 26. of June and our army started an attack with ground forces. 10.7.1941 Finish army started an massive attack with a colonel Ruben Lagus and his 1. Jäger Brigade and it reached the shore of lake Ladoga in few days. Before the end of July Lieutenant General Erik Heinrich and his Carelian Army had got back all previous land areas we have had before the Winter War.

Our nation was very unite in this war. We just wanted to get back our lost areas of winter war. This war coutinued until 19. of september 1944.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

Urho-klubin uutishuone 26.6.2014

Kansainvälinen päivä kidutuksen uhrien puolesta 26.6.
- International Day in Support of Victims of Torture -

Vuonna 1997 YK:n yleiskokous julisti Talous- ja sosiaalineuvoston (ECOSOC) suosituksesta 26. kesäkuuta YK:n kansainväliseksi päiväksi kidutuksen uhrien puolesta (päätöslauselma 52/149). Päivä tähtää kidutuksen lopettamiseen ja kidutuksen uhriksi joutuneiden tukemisen parantamiseen. Suomeen perustettiin kidutuksen uhrien kansainvälinen kuntoutuskeskus Centre for Torture Survivors, Kidutettujen Kuntoutuskeskus.

Kidutus on kansainvälinen rikos. Kiduttamista ei voi oikeuttaa missään olosuhteissa, siksi kielto on osa kansainvälistä tapaoikeutta. Maat, jotka eivät ole ratifioineet kidutuksen vastaista yleissopimusta ovat tästä syystä yhtälailla velvoitettuja noudattamaan kieltoa.

Klikkaamalla tästä pääset lukemaan YK:n pääsihteerin tervehdyksen tältä päivältä.

The first International Day in Support of Victims of Torture was held on June 26, 1998. It was a day when the United Nations appealed to all governments and members of civil society to take action to defeat torture and torturers everywhere. That same year marked the 50th anniversary of the Universal Declaration of Human Rights, which proclaims that “no one shall be subjected to torture or to cruel, inhuman or degrading treatment or punishment”.

The United Nations’ (UN) International Day in Support of Victims of Torture is annually observed on June 26 to remind people that human torture is not only unacceptable – it is also a crime.

Click here and you can read the message from UN's main secretary to us all.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

Urho-klubin uutishuone 26.6.2014

Kansainvälinen päivä huumeiden väärinkäytön ja huumausainekaupan vastustamiseksi 26.6.
- International Day Against Drug Abuse and Illicit Trafficking -

YK:n vuoden 1987 yleiskokous julisti 26. päivän kesäkuuta kansainväliseksi päiväksi huumeiden väärinkäytön ja huumausainekaupan vastustamiseksi (päätöslauselma 42/112). Päätös tehtiin seuraten kesällä pidettyä kansainvälistä konferenssia huumeiden väärinkäytön ja huumausainekaupan vastustamiseksi. Päivän tarkoituksena on vahvistaa ja parantaa kansainvälistä yhteistyötä huumeiden väärinkäytön estämiseksi ja huumausainekaupan torjumiseksi.

Suomessa päivää on usein vietetty Juhannusta edeltävällä viikolla. Ohjelmaa päivälle ovat järjestäneet monet päihdetyötä tekevät järjestöt.

The United Nations’ (UN) International Day Against Drug Abuse and Illicit Trafficking falls on June 26 each year to raise awareness of the major problem that illicit drugs represent to society. This day is supported by individuals, communities and various organizations all over the world.  

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 20.6.2014

Juhannusaatto 20.6. (ja Juhannus 21.6.)
- Suomen lipun päivä 21.6.-

Tervehdys Teille, oi Te isänmaamme toivot! Tässä tätä juttua päivitettäessä aloitetaan tämän vuotisen Juhannusaattoa ja veikkaillaan henkensä heittävien tämän vuoden satoa! Kenties kokkokin tule perjantaina poltettua siinä naapurin veneen vierellä...


Kuva: Kesätulilla Lieksassa 2013. Kuva suurenee klikkaamalla. (Kuva © Juha Räty / JR-Studio)

 Itse Juhannuksen vietto juontaa juurensa aina pakana-aikoihin ja ennen vanhaan tämä juhla tunnettiin ainakin Itä-Suomessa säänjumala Ukon juhlana, juhlana sadon ja hedelmällisyyden varmistamiseksi. Perinteisesti Juhannuksena on Johannes Kastajalla sekä nimi- että syntymäpäivä.

Jo keskiajalla kirkko nimesi meillä Suomessa kesäkuun 24. päivän Johannes Kastajan syntymäjuhlaksi (vuodelta 1316 maininta "Nativitas Johannis baptiste") ja juhlan nimeksi yleistyi Juhannus, joka on Johannes-nimen vanha ääntämismuoto. Kotomaamme vääräkielisellä alueella tätä juhlaa kutsuttiin keskikesään viittaavalla midsommar-sanalla ja sen suomenkielisillä väännöksillä kuten mittumaarja, mettumaari ja mittumaari. Tiesittekös muuten, että Virossa se on jaanipäev ja venäläisillä Ivanov den´ tai Ivan Kupala

Juhannuksenvietto huipentuu monissa kodeissa juhannusaattoon, joka on nyt 20.6. Juhannusaaton alkuperäisellä päivämäärällä (23.6.) on vuodesta 1890 alkaen ollut Aaton nimipäivä ruotsalaisen Adolfin vastineena (ei siis johdu aatto-sanasta). Mutta kuinkas ollakaan, kilpailukyvystään huolehtiva kasvava Suomi muutti perinteet ammattiliittojen vaatimuksesta 1955, josta alkaen juhannuspäivää on Suomessa vietetty kesäkuun 19. päivää seuraavana lauantaina ja juhannusaattoa tätä lauantaita edeltävänä perjantaina!! Siispä tämän "rahanahneussalaliiton" takia Juhannus onkin tänä vuonna 21.6. eikä 24.6., jossa sen itse asiassa aina kuuluisi olla!

Seuraavassa pieni runontynkä tätä keskikesän juhlaa juhlistamaan Eino Leinon sanoin:

Juhannus

Minä avaan syömmeni selälleen
ja annan päivän paistaa.
Minä tahdon kylpeä joka veen,
ja joka marjan maistaa.

Minun mielessäni on juhannus,
ja juhla ja mittumaari,
ja jos minä illoin itkenkin,
niin siellä on sateenkaari.


Kuva: Juhannustaikaa Lieksan kirkkorannassa Juhannuksena 2013. Kuva suurenee klikkaamalla. (Kuva © Juha Räty / JR-Studio)

Juhannusaattoon liittyy toki paljon paikallisia perinteitä, perinneruokia ja jopa taikoja (hui kauhistus). Kokon poltto lienee perinteistä tunnetuimpia, punainen hera eli makiajuusto yksi mielenkiintoisen näköinen ja -makuinen perinneruoka Pohjanmaalta (toimituksen kassakaapin uumenista oikea wanha resepti täältä)  ja oman sulhon löytäminen vaikka viljapellossa alasti kierimällä yksi tunnettu "poppaskonsti" (toimitukseen voi ilmoittaa, jos aikoo moista taikuutta harjoittaa, sillä tulemme mielellämme dokumentoimaan tapahtuman kameran kanssa, toim. huom.). Toinen yleinen taika varsinkin nykyisin on kävellä juhannussaunan yhteydessä takapuoli edellä kohti puupinoa. Mihin halkoon takapuoli osuu, sellaisen rakastajan saa. Jos halko on halkaistu, se on jo toisen naisen varattu mies, jos se on kokonainen, se tulee täysin omaksi.

Kolmas nyky-Suomessa hyvin suosittu Juhannustaika (ja -peli) on seuraavanlainen: Mennään porukassa isoon rinkiin seisomaan ja laitetaan kossupullo kiertoon. Jokainen ryyppää siitä vuorollaan, ja se, jota ennen kossu loppuu, jää ilman. Ja lisäksi tämä taika kertoo myös, että se, joka pullon osti, on nyt köyhempi ja pää selvempi, kun ei juonut kaikkea yksin! Että sellainen taika tässä, anna minun kaikki kestää...

Aito tuli tekee maalauksen
Kuva: Väreilevä kuuma ilma kokon yllä teki maisemasta taulun (Kuva © Juha Räty). Korostettakoon,
ettei kuvaa ole jälkikäsitelty!

Juhannuspäivä on myös Suomen lipun päivä. 1920-luvulla alettiin vastaitsenäistyneessä Suomessa kiinnittää huomiota kansallislipun käyttöön. Se huipentui siihen, että piti keksiä ja suunnitella uusia liputuspäiviä. Niinpä herran vuonna 1926 järjestettiin sen ajan lööppihahmoille ja linssiluteille tiedustelu siitä, mikä olisi paras Suomen lipun juhlapäivä. Tämä päivä ei todellakaan saisi olla mitenkään poliittisesti värittynyt. Kovan kilvoittelun voitti kirjailija Maila Talvion ehdotus. Viralliseksi liputuspäiväksi juhannus tuli kuitenkin vasta 1934. Huomatkaa, että liputuskäytäntö poikkeaa totutusta: Liput nostetaan siis salkoon jo juhannusaattoiltana kello 18,00 ja ne saavat olla saloissa koko yön, kunnes ne lopulta lasketaan vasta juhannuspäivän iltana kello 21.00.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

Urho-klubin uutishuone 20.6.2014

Kesäpäivänseisaus 21.6.

Kesäpäivänseisaus (ei siis tasaus) on pohjoisella pallonpuoliskolla vuoden pisin päivä, ja se sijoittuu joka vuosi välille 20.–22. kesäkuuta. Siis itse asiassa muutamaa päivää ennen oikean Juhannuksen hetkeä. Aurinko paistaa kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä. Auringon zeniitti on pohjoisimmillaan vuotuisessa liikkeessään eli Auringon deklinaatio on suurimmillaan. Seisauksen tarkka ajankohta osuu Suomen aikaa yleensä 21. päiväksi kesäkuuta, eikä tämäkään vuosi tee poikkeusta: kesäpäivänseisaus 2014 on 21.6. klo 13.51 iltapäivästä, että silleen!

Pohjoisen napapiirin pohjoispuolella Aurinko ei laske lainkaan. Kesäpäivänseisauksen jälkeen yö alkaa taas pidentyä. Eteläisellä pallonpuoliskolla kyseessä on vastaavasti vuoden lyhin päivä, eikä Aurinko nouse lainkaan eteläisen napapiirin eteläpuolella.

Pohjoismaiden ulkopuolelta kesäpäivänseisauksen juhlinta on hävinnyt. Nykyisin kesäpäivänseisaus houkuttelee esimerkiksi Ison-Britannian Stonehengeen vuosittain jopa tuhansia juhlijoita odottamaan auringonnousua ja vuoden pisintä päivää. Kesäpäivänseisaus on ainoa aika vuodesta, jolloin yleisö päästetään kulkemaan Stonehengen kivien keskellä. Ennen wanhaan kesäpäivänseisauksesta sanottiin (katso mitä).

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

Urho-klubin uutishuone 19.6.2014

Maailman pakolaispäivä 20.6.
- World Refugee Day -

Maailman pakolaispäivää vietettiin 20.6.2013 tällä kertaa kolmattatoista kertaa.

YK:n yleiskokous päätti yleiskokouksessaan 4.12.2000 aloittaa maailman pakolaispäivän viettämisen (YK:n päätöslauselma 55/76). Ensimmäinen pakolaispäivä oli siis 20.6.2001. Samana kesäkuun päivän oli aikaisemmin jo vietetty Afrikan yhtenäisyysjärjestön (OAU) Afrikan pakolaispäivää.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n 16.6. julkaistujen tuoreiden pakolaistilastojen mukaan konfliktien ja vainon vuoksi pakenemaan joutuneita ihmisiä oli vuoden 2008 lopulla 42 miljoonaa. Näistä 16 miljoonaa oli pakolaisia ja turvapaikanhakijoita sekä 26 miljoonaa maansisäistä pakolaista. ”Pakenemaan joutuneiden määrä on lähtenyt vuonna 2009 nousuun. Etenkin Pakistanissa, Sri Lankassa ja Somaliassa ihmiset ovat konfliktien takia joutuneet jättämään kotinsa”, kertoo UNHCR:n Pohjoismaiden ja Baltian maiden toimiston johtaja Hans ten Feld.

World Refugee Day is held every year on June 20. It is a special day when the world takes time to recognize the resilience of forcibly displaced people throughout the world.

For World Refugee Day 2014, we will continue our global "1 Campaign", keeping with the theme: "1 family torn apart by war is too many".

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 17.6.2014

Autistien oikeuksien päivä 18.6.
- Autistic Pride Day
APD-

Autistien oikeuksien päivä on kansainvälinen päivä autismin kirjon ja muidenkin neurologisten poikkeavuuksien hyväksymiseksi. Aloitteen autismin kirjon ihmisten oikeuksien päivästä teki vuonna 2005 Aspies for Freedom - autistien oikeuksien ryhmä, jonka ajaa autismin kirjon ihmisten tasa-arvoa oman elämänsä toimijoina.

Autistien oikeuksien päivän tarkoitus on nostaa autistien omanarvon tuntoa ja muuttaa käsitystä autismista. Se ei ole sairaus vaan erilainen tapa kommunikoida ja nähdä maailma. Autismin kirjon ihmiset eivät halua holhousta, vaan tasa-arvoa ja ymmärrystä. He haluavat osoittaa, että erilaisuudessa on voimavara joka voidaan hyödyntää koko ihmiskunnan hyödyksi ja rikkaudeksi. Autismin kirjon ihmisten ihmisarvo pitää tunnustaa ja hyväksyä heidät tasaveroisina toimijoina siinä missä muutkin.

Muuten, YK viettää Autismipäivää 2.4. joka vuosi, mutta se ei ole sama päivä, vaikka samasta asiasta puhutaankin. Tästä klikkaamalla saat lisätietoa Autismipäivästä.

UJ

 

Urho-klubin uutishuone 17.6.2014

Kansainvälinen päivä aavikoitumisen ja kuivuuden ehkäisemiseksi 17.6.
- World Day to Combat Desertification and Drought -

YK:n vuoden 1994 yleiskokous julisti kesäkuun 17. päivän kansainväliseksi päiväksi aavikoitumisen ja kuivuuden ehkäisemiseksi (päätöslauselma 49/115). Samana päivänä ja samana vuonna hyväksyttiin YK:n sopimus aavikoitumisen ehkäisemiseksi. Valtioita kehotettiin lisäämään tietoisuutta kansainvälisen yhteistyön merkityksestä aavikoitumista ja kuivuutta vastaan taisteltaessa ja ko. sopimuksen täytäntöönpanossa.

UJ

 

Urho-klubin uutishuone 17.6.2014

Urhon nimipäivä 17.6.

Huomio, kaikki klubimme jäsenet ja näitä sivuja muuten vaan mielenkiinnosta lukevat kansakuntamme toivot! Käsi lippaan, sillä torstaina on klubimme ensimmäisen jäsenen Urho Kalevan nimipäivä! Sehän tarkoittaa samalla myös sitä, että tässäkin klubissa nimipäiväänsä viettää kokonaista 16 Urhoa (UAT, UA, UH, UO. UT, UM, UM, UJ, UE, US, UT, toinen UA ja myös toinen UJ, toinen UA, UK, kolmas UT). Onnea näille ja muillekin 12 710:lle suomalaiselle Urholle (näin monta Urhoa on nimetty vuoden 1899 jälkeen, joten kaikki eivät liene enää hengissä) kautta koko Suomen niemen!

Sitten hiukan faktaa tiedon pohjalle:
Tämä karunoloinen mutta komea etunimi Urho syntyi suomalaisen kansallisromantiikan hengessä heräävän suomalaisuuden aatteen ilmentymäksi. H. A. Reinholm (1819 -1883) lieneekin ollut ensimmäinen, joka haluisi nimeä "tulevain vuotten kalenteriin" Uudessa Suomettaressa julkaistussa artikkelissa vuonna 1879. Toive täyttyikin, sillä jo syyskuussa tilanomistaja Ekqvistin poika Laukaan Petruman kylästä sai kirkollisessa kasteessa nimekseen Urho Johannes. Muutamaa vuotta myöhemmin, eli 1883, nimi pääsi jo Kansanvalistusseuran kalenteriin, ja pian myös Allakkaan. Itse asiassa almanakkaan nimi hyväksyttiin ensimmäistä kertaa vuonna 1908. Jo aikaisemmin, eli 1880-luvun alusta alkaen, nimeä antoivat lapsilleen etenkin valistuneet talolliset, käsityöläiset ja muut ammattimiehet, mutta toki torpparit ja rengitkin.

Muita nimen valintaan vaikuttaneita tekijöitä kuin suomalaisuusaate ja kansallishenki on mm. nimen sisältö. Vuosisatojen ajan on lapsia nimetty ja kastettu heille toivottujen ominaisuuksien mukaan, joita nimen on katsottu olevan tavallaan enne (Nomen Est Omen). Urho on sopinut tällaiseksi enteeksi hyvin, sillä tarkoittavathan sanat urhea ja urho rohkeaa, miehuullista ja rivakkaa. Urho-nimen suosio poikien ensimmäisenä nimenä oli suurimmillaan 1900 – 1930 -luvuilla (7559 Urhoa vuosina 1900 - 1939). Vuonna 2010  on nimi annettu 202:lle  ja vuonna 2011 tähän päivään mennessä jo 47:lle suomalaiselle miehelle ja vuosien 2000 - 2011 aikana tämän komean nimen kantajia on tullut 1145 lisää.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

 

Urho-klubin uutishuone 15.6.2014

Bobrikovin murhan vuosipäivä 16.6.
- Ensimmäisen sortokauden loppu Suomessa -

Huomenna vietetään Bloomsdayn lisäksi maamme kohtalon ja nykyhetken kannalta tärkeää epävirallista muistojuhlaa - kenraalikuvernööri Nikolai I. Bobrikovin surman muistopäivää.

 Kenraalikuvernööri Bobrikovia pidettiin Venäjän sortopolitiikan ilmentymänä meillä Suomessa 1900-luvun alussa. Bobrikov ei katsonut suopeasti Suomen melko itsenäistä asemaa suuriruhtinaskuntana, vaan kannatti panslavismin tai paremminkin panrussismin aatteiden mukaisesti ajatusta slaavien yhdistymisestä yhdeksi Venäjäksi ja näin ollen Suomen venäläistämistä. Bobrikov oli laatinut jopa "kymmenen käskyä", ohjelman, jonka avulla Suomen autonomia oli määrä lopettaa. Ja kuin viimeisenä naulana Suomen arkkuun Venäjän mahtava tsaari Nikolai II oli antanut Bobrikoville vallan toimia Suomen diktaattorina vastoin keisarien hyväksymää Suomen perustuslakia.

Bobrikovin päämäärä oli tuhota suomalaisuus ja kansalliset erityispiirteemme, minkä takia joukko suomalaisia suunnitteli salaliittoa kenraalikuvernöörin pään menoksi. Senaatin ukrainalaissyntyinen 29-vuotias virkamies ja kouluylihallituksen apulaiskamreeri Eugen Schauman, joka ei ollut minkään aktivistiryhmän jäsen, päätti toimia ennen muita, koska hän oli omaan elämäntilanteeseensa hyvin pettynyt Suomen aseman, kuuroutumisensa ja tyttöystävän poislähtemisen takia. Schauman suunnitteli murhaa ainakin neljä kuukautta tiettävästi isänsä kanssa ja harjoitteli ampumaan tarkasti ja kuolettavasti.

Torstai-aamuna 16.6.1904 kenraalikuvernööri oli saapumassa Senaatintorin poikki "gorilloidensa" saattamana senaatin istuntoon aikomuksenaan johtaa sitä. "Häntäkärpäset" jäivät senaatin ovien ulkopuolelle Bobrikovin mennessä sisään ja aloittaen portaiden kipuamisen kohti toisen kerroksen istuntosalia. Schauman oli valmiiksi toisessa kerroksessa ja lähti Bobrikovia vastaan FN Browning M1900-pistooli taskussaan ja kerraten mielessään kagaaliin (vuonna 1901 perustettu vastarintajärjestö, johon kuului paljon maamme merkkihenkilöitä) kuuluvalta lääkäritutultaan Einar Runebergiltä kysymiään ohjeita siitä, mihin ammutut luodit olisivat ihmiselle kuolettavia. Miesten kohdatessa Schauman ampui Bobrikovia kolmesti kahden ensimmäisen luodin kilpistyessä Bobrikovin nappiin ja Pyhän Vladimirin I luokan ristiin. Bobrikovilla kun oli tuon ajan tavan mukaisesti kaikenlaisia kunniamerkkejä rinnuksissaan. Mutta kolmas laukaus osui vyönsolkeen hajottaen sen ja tunkeutuen levinneenä soljenkappaleiden kera kenraalikuvernöörin vatsaan repien ja tuhoten pahasti sisäelimiä matkallaan. Tämän jälkeen Schauman ampui itsensä kahdella kuolettavalla laukauksella sydämeen.

Bobrikov ei suinkaan kuollut heti, vaan hänet vietiin leikattavaksi Ullanlinnan kirurgiseen sairaalaan ja kirurgi Richard Faltin operoitavaksi. Vaikka leikkaus kesti pitkään, sisäelimien tuhot olivat liian suuret, jotta kenraalikuvernööriä olisi voitu pelastaa, vaan hän kuoli seuraavana yönä ampumisesta saamiinsa vammoihin. Tosin on herätelty myös ajatuksia siitä, olisiko häntä hoitaneella lääkärillä ollut osuutta leikkauksen onnistumattomuuteen. Näin ampuja Schaumanista tuli hetkessä suomalainen sankari jota juhlittiin täysin avoimesti, vaikka Venäjä näki ja kuuli kaiken.

Schaumania oli ajanut tähän tekoon huoli Suomen tilanteesta ja samalla myös suru Puolan ja Itämeren maiden kohtalosta tässä panslavismin ikeessä. Tämä varmistui Schaumanin taskusta löydetystä keisarille osoitetusta kirjeestä, jossa hän lisäksi sanoi:

 "On hirveää ottaa toinen ihminen hengiltä. Omalla elämälläni olen minä sovittava rikokseni. Tehtyäni tämän päätöksen olen minä saanut rauhan; tyynenä ja iloisena menen nyt kuolemaan."

Venäläisvallan pakottamana Schaumanin ruumis heitettiin Malmin hautausmaan köyhille ja nimettömille tarkoitettuun hautaan, josta hänet kaksi vuotta myöhemmin saatiin siirrettyä Porvoossa sijaitsevaan sukuhautaan. Schaumanin urotekoa voi käydä nykyäänkin Helsingissä ihastelemassa Valtioneuvoston linnan toisen kerroksen tasanteen seinään vuonna 1933 P.E.Svinhuvudin kiinnityttämästä, Suomi-leijonalla varustetusta kivikyltistä, jossa lukee:

"EUGEN SCHAUMAN
16/6 1904
Se Pro Patria Dedit"

missä tuo latinaosuus tarkoittaa:

 "Antanut itsensä isänmaan puolesta"

 

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 15.6.2014

Bloomsday 16.6.

Bloomsday, 16. kesäkuuta, on Irlannin kuuluisimman kirjailijan James Joycen Odysseus-romaanin ihailijoiden viettämä juhlapäivä vuodesta 1954 alkaen. Sen aikana kerrataan Odysseus-romaanin tapahtumia; romaanin tapahtumat sijoittuivat kesäkuun 16. päivään 1904. Nimi Bloomsday tulee kirjan päähenkilöstä Leopold Bloomista. Päivä ei ole kuitenkaan mitenkään virallinen juhlapäivä.

Itse asiassa tuota päivää voisivat tavallisetkin suomalaiset juhlia edes pikkiriikkisen, sillä 16. kesäkuuta 1904 Eugen Schauman ampui kenraalikuvernööri Bobrikovin Helsingissä. Samana päivänä tapahtuu James Joycen vuonna 1922 julkaistu romaani Odysseus (Ulysses). Tuo meillä Suomessa tapahtunut, historiaamme merkittävästi vaikuttanut salamurha mainitaan kirjassa, totta kai:

"Kuin kaverukset jotka räjäyttivät Bastiljin, J.J. O'Molloy sanoi lempeästi pilkaten. — Vai te kaksiko se olitte jotka ampuivat Suomen kenraalikuvernöörin? Te olette sen näköisiä kuin olisitte urotyön tekijät. Kenraali Bobrikoff."

Odysseus-teos kuvaa yhtä ainoaa päivää - ns. Bloomsdaytä - 16. kesäkuuta 1904 Dublinissa Irlannissa. Tapahtumaa juhlitaan erityisesti Dublinissa, mutta muuallakin vuosittain Joycen tekstejä lukemalla ja analysoimalla sekä tietenkin kapakkakierroksin. Suomessa Finnish-Irish Society on järjestänyt Bloomsday-tapahtumia vuodesta 1992 alkaen lähes joka vuosi. Mukana on ollut alusta alkaen irlantilainen näyttelijä Frank Boyle ja suomalaisista mm. Matti Pellonpää, Tapio Liinoja, Jussi Lampi ja Minna Koskela.

Tässä toinen näyte kirjallisuutta tuntemattomille James Joycen Odysseuksesta:

" Hep. Mikä tuo on joka tuossa lentelee? Pääskynen? Lepakko luultavasti. Luulee minua puuksi, niin sokea se on. Onko linnuissa mitään hajua? Metempsykoosi. Ne uskovat että ihminen voi muuttua puuksi surusta. Vaikeroiva paju. Hep. Siinä sitä mennään. Hullunkurinen pikku miekkonen. Missähän se mahtaa asustaa. Kirkontornissa tuolla. Luultavammin. Roikkuu kantapäistään pyhyyden hajussa. Messu tuntuu olevan ohi. Kuului kaikki tänne asti. Rukoile puolestamme. Ja rukoile puolestamme. Hyvä ajatus tuo toisto. Sama jutut mainoksissa. Osta meiltä. Ja osta meiltä."

Jos ette tyyliä tunnistaneet, ei se mitään. Ummikoille pienenä neuvona voisi antaa, että Joycen romaanin voi aloittaa mistä jaksosta hyvänsä: sisältö auennee aivan yhtä lailla :o)

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 14.6.2014

Euroopan tuuli(voima)päivä 15.6.

Euroopan tuulipäivänä, 15.6., järjestetään tuulivoimaan liittyviä tapahtumia ympäri maailmaa. Tuulipäivän tapahtumilla lisätään ihmisten tietoutta tuulivoimasta.

Tuulivoima on kotimainen, päästötön energiantuotantomuoto. Suomen hyvien tuuliolosuhteiden hyödyntäminen on jäänyt silti reilusti jälkeen verrattuna vaikkapa muihin Euroopan maihin. Tuulivoimalle on varattu kuitenkin merkittävä rooli Suomen uusiutuvan energian velvoitteiden täyttämisessä ja energiaomavaraisuuden nostamisessa. Sovitut tavoitteet voidaan saavuttaa ja riippuvuutta fossiilisista energianlähteistä olennaisesti vähentää sähköntuotannossa, jos tuulivoimahankkeita päästään ripeässä tahdissa rakentamaan. Tuulivoima-alan yritysten investointihalukkuus ylittää moninkertaisesti valtiovallan viralliset tavoitteet – hankkeita on vireillä 7800 MW ja tuulivoimatavoitteeksi Suomessa on asetettu 2000 MW vuonna 2020. Valtaosa hankkeista on merialueilla, jonne suunnatut edistämistoimet ovat vielä puutteelliset. Suomen tuulivoimayhdistys joutuukin toteamaan että nyt kaavailluilla tuulivoiman edistämistoimilla edes asetettujen tavoitteiden saavuttaminen on epävarmaa.

Tuulivoimaa Marjaniemessä 2009
Kuva:  Oulun kupeessa sijaitsevan Hailuodon Marjaniemen tuulivoimaloita helmikuussa 2009.
 Kuva
© Juha Räty JR-Studio Oulu

Yksi syy tuulienergian hitaaseen kasvuun Suomessa on tuulituottajien mielestä maamme tukipolitiikka, joka ei ainakaan toistaiseksi ole suosinut tuulivoimaa, toisin kuin muissa Euroopan maissa. Toinen, teknisempi syy, on nykyisten, yllä olevassa kuvassakin näkyvä generaattori/lapatyyppi, joka ei joko toimi ollenkaan tai toimii todella huonosti heikolla tuulella. Tämän takia moni maasijoituspaikka, kuten esimerkiksi talojen pihat ja matalalla olevat sijoituspaikat, ovat nykyisille generaattoreille sopimattomia. Ratkaisuina voisi olla Savonius-tyyppiset generaattorit tai Honeywellin esittämä aivan uusi generaattorityyppi, joka näkyy alla olevassa kuvakokoelmassa.
 

Tämä uusi generaattori tuottaa energiaa jo niinkin pienillä tuulennopeuksilla kuin 0,2 m/s, kun perinteinen generaattorimalli vaatii vähintään 3,5 m/s tuulen. Lisää Honeywellin generaattorista löydät täältä. Savoniuksesta lisätietoa löytyy täältä.

Kolmantena syynä, ja pahana sellaisena, on vakaan ja pysyvän syöttötariffijärjestelmän puuttuminen. Muualla sivistyneessä maailmassa myös pientuottajat saavat myydä energiaa kantaverkkoon silloin, kun tuottavat sitä yli oman tarpeen ja vastaavasti ostaa sitä, kun oma tuotanto ei riitä. Meillä tuo on vasta pikku hiljaa tulossa...

European Wind Energy Association (EWEA) ja Global Wind Energy Council (GWEC) koordinoivat yhdessä maailman tuulipäivää, jota vietetään 15.6. Tuulipäivänä järjestetään tuulivoimaan liittyviä seminaareja ja tapahtumia ympäri maailmaa.

UJ 

 

 

Urho-klubin uutishuone 14.6.2014

Vieno Väistön nimipäivä 15.6.

Onnea pakinoitsija Vieno Väistölle, huomisen nimipäiväsankarille, jonka pakinoita on julkaistu paitsi edesmenneessä Pooki-Sanomissa ja nytteemmin myös SeutuMajakassa, myös Urho-klubin sivuilla! Tarina kertoo, että Vieno Väistö on nimimerkki, joten emme voineet olla varmoja siitä, olisiko hän mies vaiko nainen. Klubimme hallitus on kuitenkin kutsunut ja saanut pakinoitsija Vieno Väistön liittymään Urho-klubin jäseneksi, joten sekin asia on meille selvinnyt, joskin osaamme myös pitää salaisuuden omana tietonamme. Ja koska emme voi juhlia nimimerkin syntymäpäivää muiden klubilaisten merkkipäivien tavoin, juhlistamme nyt sen sijaan Vienon nimipäivää.

Tuo nimi Vieno on erittäin hieno suomalainen naiselle ja myös miehelle annettu etunimi. Vieno kuuluu suunnilleen 1800-luvun lopulla yleistyneisiin uudisnimiin, joissa lapselle toivottiin hyvää ominaisuutta kuvaava nimi. Ja Vienohan tarkoittaakin tyyntä, hentoa, pehmeää ja hiljaista. Nimeä annettiin 1900-luvun alussa sekä miehille että naisille, mutta sitä on alun alkaen pidetty enemmän naisen nimenä. Suosituimmillaan Vieno oli vuosina 1900–1939. Tähän päivään mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Vieno-nimen on saanut 17 037 henkilöä, joista 2 292 on miehiä. Vuosina 2000 - 2014 kuusi miestäkin sai Vienon nimekseen 516 naisen hyvässä seurassa.

Seuraavassa pieni lista meidän suomalaisten tuntemista Vienoista:

* Vieno Kekkonen, laulaja

* Vieno Väistö, pakinoitsija

 * Vieno Orre, taidemaalari

* Vieno Koskenniemi, kirjailija V.A. Koskenniemen vaimo

* Vieno Saaristo, näyttelijä

* Vieno Simonen (o.s. Vartiainen), poliitikko (Maalaisliitto)

* Vieno Johannes Sukselainen, kansanedustaja (Maalaisliitto, Keskustapuolue), Suomen pääministeri vuosina 1957-1958 ja 1959-1961

UJ


 

Urho-klubin uutishuone 14.6.2014

Ikääntyneisiin kohdistuvan väkivallan vastainen päivä 15.6.
- Kätketyt äänet -

15.6. vietetään luonnonkukkapäivän lisäksi myös kansainvälistä ikääntyneisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää. Vanhukseen kohdistuvan väkivallan tekijä on useimmiten oman perheen jäsen, mutta joskus myös hoiva-alan ammattilainen. Yli 65-vuotiaista suomalaisista vajaat kymmenen prosenttia on joutunut pahoinpitelyn kohteeksi. Vanhustyön keskusliitto vaatii, että vanhusten hoiva- tai hoitotyötä tekevien rikostausta selvitetään. Myös viranomaisten keskinäistä tiedonkulkua on parannettava. Näin voitaisiin ehkäistä vanhuksiin kohdistuvaa kaltoinkohtelua.

Ikääntyneisiin kohdistuvan väkivallan erityisen ikävä piirre on, että se on saattanut jatkua vuosia, jopa vuosikymmeniä. Pahoinpitelijöinä voi olla jopa perheenjäsen, sukulainen tai lapsenlapsi ja pahoinpitely voi liittyä vanhetessa tuleviin sairauksiin. Meillä Suomessa järjestettiin muutama vuosi sitten kampanja ikääntyviin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan teemalla Kätketyt äänet – ikääntyviin kohdistuva väkivalta näkyväksi. Se oli osa sosiaali- ja terveysministeriön toimintaohjelmaa vuosille 2004–2007 lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemiseksi. Tämä Suomen kampanja oli osa ensimmäistä kertaa järjestettävää maailmanlaajuista kampanjaa. Se toteutettiin kansainvälisen INPEA-verkoston (International Network for the Prevention of Elder Abuse) aloitteesta. Lisää asiasta voit lukea täältä.

UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 14.6.2014

Pohjoismainen luonnonkukkapäivä 15.6.
 - The Nordic Day of Wild Flowers -

Luonnonkukkien päivän tavoitteena on kiinnostuksen herättäminen luonnonkasveihin, kasviharrastuksen edistäminen sekä myönteisten luontokokemusten tarjoaminen. Luonnonkukkien päivää vietetään vuosittain juhannusta edeltävänä sunnuntaina kaikissa Pohjoismaissa.

Luonnonkukkien päivänä on hyvä tilaisuus kertoa kasvien ja niiden elinympäristöjen käytöstä, uhkista ja suojelusta. Luonnonkukkien päivälle valitaan vuosittain teemalaji.

Luonnonkukkien päivänä järjestetään vuosittain kymmenittäin opastettuja kasviretkiä eri puolilla Suomea. Nämä retket muutaman tunnin mittaisia, kaikille avoimia ja maksuttomia. Retkille ei yleensä tarvitse ilmoittautua etukäteen. Opastettu retki on hyvä tilaisuus tulla tutuiksi alkukesän kasvien kanssa ja nauttia mukavasta kesäpäivästä luonnon helmassa.

Luonnonkukkien päivänä on vuodesta 2007 alkaen tehty myös Pihakasviretkiä. Pihakasviretki tehdään omalle tai vaikkapa ystävän pihamaalle tutustuen siellä esiintyviin luonnonkasveihin. Kasvihavainnoista ilmoitetaan Luonnontieteellisen keskusmuseon Hatikka-tietokantaan, jossa voi tarkastella pihakasvien esiintymistä ja yleisyyttä koko Suomessa.

Luonnonkukkienpäivänä järjestetään tänä vuonna ennätyksellinen määrä retkeä, kaikkiaan 97 eri puolilla Suomea!

Luonnonkukkien päivän retket ovat 2–3 tunnin mittaisia, maksuttomia ja avoimia kaikille kiinnostuneille. Retkille ei tarvitse ilmoittautua etukäteen, ellei toisin mainita.

Luonnonkukkien päivän juuret ovat Tanskassa, jossa sitä on vietetty vuodesta 1988 lähtien. Ruotsissa ja Norjassa päivää alettiin viettämään vuonna 2002, Suomessa 2003 ja Islannissa 2004.

Luonnonkukkien päivän järjestävät Suomessa Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL, Kasvityöryhmä, Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseo, Metsähallituksen Luontopalvelut, Natur och Miljö, Societas pro Fauna et Flora Fennica, Suomen biologian seura Vanamo, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Suomen ympäristökeskus.

Ja sitten tiivistelmää englanniksi:

The aim of The Nordig Day of Wild Flowers is to introduce the local flora, promote botanical leisure activities and offer common nature experiences free of charge to all interested in plants.

The tradition of free public field excursions was started by the Danish Botanical Society in 1988. In Sweden, Norway and Faroe Islands excursions on the same principle have been arranged since 2002, in Finland since 2003 and in Iceland since 2004. The excursions are held on the same day in all Nordic countries, in 2007 on June 17th. In 2011 the day will be on June 19th.

UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 13.6.2014

Maailman verenluovuttajien päivä 14.6.

Huomenna kesäkuun 14. päivänä vietetään maailman verenluovuttajien päivää. Päivämäärä ei ole valittu sattumalta, sillä tänä päivänä vuonna 1868 syntyi itävaltalainen lääkäri Karl Landsteiner.

Vuonna 1900 Landsteiner löysi eri veriryhmät, joihin ihmisen veri on jakautunut. Tämä löytö teki verensiiroista tehokkaan ja vaarattoman toimenpiteen. Vasta vuonna 2005 päätettiin tiedemiehen syntymäpäivää viettää maailman verenluovuttajien päivänä.

Kesäkuun 14. päivänä järjestetään tapahtumia koko maailmassa, eri kaupungeissa ja eri järjestöjen toimesta. Niihin kuuluvat Punainen Risti, Veripalvelu ja muut verenluovutusta hoitavat järjestöt. Klubimme hallitus kehottaakin kaikkia kynnelle kykeneviä verenluovutukseen!

Kuva © Juha Räty JR-Studio Oulu

Tämän artikkelin kirjoittaja kävi verenluovutuksessa toissapäivänä ja luovutuskerta oli 124. Verta on siis tullut luovutettua noin 60 litraa...

UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 13.6.2014

Suomalaisen saunan päivä 14.6.

Suomen saunaseuran aloitteesta vietetään huomenna lauantaina Suomalaisen Saunan Päivää. Saunaseura haluaisi kesäkuun toisena lauantaina vietettävän päivän viralliseksi liputuspäiväksi tai ainakin pysyväksi juhlapäiväksi kalenteriin.

Vuosi 2009 oli suomalaisen saunan merkkivuosi, ja tuolloin toukokuussa ilmestyikin Päivi Vainionpään käsialaa oleva postimerkkivihko (klikkaa, niin näet nuo kuulut merkit), jossa ylistetään suomalaista saunaa. Vihkon viidellä 1. lk:n ikipostimerkillä kuvataan järvisaunaa, sisätilojen yksityiskohtia, saunojia ja saunatarvikkeita.

Kalenterin juhlapäivänä Suomalaisen saunan päivää voitaisiin viettää vastaavalla tavalla kuin esimerkiksi Eino Leinon päivää vietetään runon ja suven päivänä. Tällä nostettaisiin perinteistä suomalaista saunaa kunniaansa, jonka se totta maar ansaitsee. Meikäläisen perinteisen saunan rinnalla kun kaiken maailman steam roomit, infra loosit ja bastut kalpenevat silkkaa nöyryyttään!

UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 12.6.2014

Paavo Nurmen päivä 13.6.

Paavo Nurmen päivä on yksi epävirallisista merkkipäivistämme. Tätä päivää on ehdotettu viralliseksikin, mutta ainakaan toistaiseksi ei päivää ole virallistettu.

Paavo Nurmi syntyi 13.6.1897 Turussa ja hän kuoli 2.10.1973 Helsingissä 76-vuotiaana. Hän oli suomalainen yhdeksänkertainen kestävyysjuoksun olympiavoittaja ja bisnesmies. Juoksijoiden kuninkaaksi ja Lentäväksi suomalaiseksi (The Flying Finn) ristitty Nurmi oli vuoden 2008 kesäolympialaisiin asti kaikkien aikojen menestynein olympiaurheilija yhdessä Carl Lewisin, Larysa Latyninan ja Mark Spitzin kanssa. Vasta vuonna 2008 Michael Phelps rikkoi yhdeksän olympiakullan ennätyksen neljällätoista kultamitalillaan nousten ykkössijalle. Paavo Nurmea onkin arvioitu niin kaikkien aikojen olympiaurheilijaksi kuin yhdeksi kaikkien aikojen yleisurheilijoistakin.

Yhdeksän kulta- ja kolmen hopeaolympiamitalin lisäksi Nurmen meriitteihin sisältyy 25 henkilökohtaista ja kaksi viestimaailmanennätystä, noin 300 osallistuttua kilpailua, joista hävittyjä vuoden 1919 jälkeen vain viitisentoista, sekä ainoa kaikkien 800 m ja 10 000 m välisten juoksumatkojen SM-voittaja (myös maastojuoksussa).

Viereisen kuvan patsaan on tehnyt taiteilija Wäinö Aaltonen. Juoksijamestari oli juuri palannut maailmankuululta Amerikan-matkaltaan, jonka aikana mm. Yhdysvaltojen presidentti Calvin Coolidge halusi tavata Nurmen.

Wäinö Aaltonen minut teki! Patsaan siis!

Kuva:  Nurmi-veistoksen pää. (Kuva Kunniamme Päivät museon kokoelmista, Suomen Kuvalehti 25/1925. Lehden toimitti museon kokoelmiin Markku H. Vihannista)

Kuva: Paavo Nurmi Antwerbenissä 1920

Paavo Nurmi -posteriNew York Times kirjoitti tammi-maaliskuussa 1925 yli 70 uutista Nurmesta ja hänen edesottamuksistaan ja pienemmät lehdet seurasivat perässä (tästä voit lukea lisää tuosta kohumatkasta). Patsas valmistui samana vuonna 1925, ja se on korkeudeltaan 2,2 metriä. Patsaasta on tehty viisi täysimittaista pronssivalosta, joista yllä olevan kuvan esittämä on alkuperäinen. Kyseisen valoksen paikka on nykyisin Ateneumissa.

Lopetettuaan juoksu-uransa Nurmi keskittyi luomaan uraa liikemiehenä ja rakentajana. Peruspääoman liiketoimintaansa Nurmi oli hankkinut osakekaupoilla 1920-luvulta lähtien. Paavo Nurmen merkittävin ja tuottavin liiketoiminta oli asuintalojen rakennuttaminen. Hänen rakennuttamiaan taloja on eri puolilla Helsinkiä yhteensä noin 40, useimmat niistä Lauttasaaressa, Munkkiniemessä ja Töölössä. Liiketoimiensa ohella Nurmi osallistui myös juoksijoiden valmentamiseen 1930- ja 1940-luvuilla.

Yksi lukuisista Nurmen saamista kunnianosoituksista oli pikkuplaneetan nimeäminen hänen mukaansa. Kyseinen pikkuplaneetta löydettiin vuonna 1939. Muuten, viereinen kuva esittää julistetta, jonka voi tilata eri kokoisina versioina classicpix.comista. Canvasversio koossa 44 x 66 cm maksaa 495 dollaria ja kortti 12 x 18 cm 14,95 dollaria. Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla.

 UJ

 

Urho-klubin uutishuone 12.6.2014

Helsinki-päivä 12.6.

 Tänään juhlistamme Helsinki-päivää, jota on juhlistettu jo vuodesta 1959 alkaen..

Helsinki-päivä on osana Helsinki-viikkoa. Tarjolla on elämyksiä, kokemuksia ja tekemistä jokaiseen makuun ja kaikenikäisille. Ohjelmisto näkyy, kuuluu ja maistuu ympäri Helsinkiä keskustasta kaupunginosiin. Helsinki-päivän iloista ja monipuolista ohjelmaa on eri puolilla kaupunkia – maalla ja merellä. Mukana on ennätysmäärä erilaisia opastuskierroksia, tutustumiskäyntejä ja avoimia ovia, jotka paljastavat jokaiselle stadilaiselle ja vierailijoille uusia puolia, nurkkia ja kolkkia kaupungista. Ensimmäistä kertaa Helsinki-päivä levittäytyy myös Kallioon.

Muuten, olympiastadion täyttää tänään huikeat 76 vuotta! Stadion kun vihittiin 12.6.1938, mutta sota sotki suunnitelmat kesälle 1940 suunnitelluista kisoista ja olympialaisiin sitä päästiin käyttämään vasta 1952.
 

UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 7.6.2014

Helluntai 8.6.

Kristityt viettävät helluntaita Pyhän Hengen vuodattamisen ja kristillisen kirkon perustamisen muistoksi, jotka Raamatun mukaan tapahtuivat juutalaisten helluntaipäivänä, kymmenen päivää Kristuksen taivaaseenastumisen jälkeen.

Helluntain ajankohta kalenterissa vaihtelee, sillä Helluntaita vietetään seitsemän viikon kuluttua pääsiäisestä ja kymmenen päivää helatorstain jälkeen. Pääsiäisen ajankohdasta riippuen se on joko toukokuussa tai kesäkuun alussa. Esimerkiksi 2013 helluntai oli 27. toukokuuta. Varsinainen helluntaipäivä on aina sunnuntaina, mutta useissa maissa myös seuraava maanantai, toinen helluntaipäivä, on pyhäpäivä. Niin oli Suomessakin vuoteen 1972 saakka. Myöhemmin, vuosina 1973–1991, maassamme vietettiin pyhäpäivänä varsinaisen helluntaipäivän lisäksi myös edeltävää lauantaita, jonka nimi oli tuolloin helluntain valmistuspäivä.

Helluntaista vanhalla kansalla oli paljon kerrottavaa!

UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 5.6.2014

Maailman ympäristöpäivä 5.6.
- World Environment Day -

15. joulukuuta 1972 YK:n yleiskokous päätti julistaa 5. kesäkuuta Maailman ympäristöpäiväksi (päätöslauselmallaan 2994). Päivämäärä muistuttaa Tukholman vuoden 1972 YK:n ympäristökokouksen avajaispäivästä. Kokouksen tuloksena perustettiin YK:n ympäristöohjelma UNEP. Lisää tietoa löydät täältä!

UJ

 

Urho-klubin uutishuone 3.6.2014

Puolustusvoimain lippujuhlan päivä 4.6.

Tänään neljäntenä kesäkuuta on valtakuntamme lippusaloissa komeilemassa lukuisa liuta uljaita Suomen tasavallan siniristilippuja! Ne ovat siellä tällä kertaa kahdesta syystä; Mannerheimin syntymäpäivä ja puolustusvoimain lippujuhla!

Puolustusvoimien lippupäiväksi nimettiin 4.6.1942 valtioneuvoston päätöksellä Mannerheimin syntymäpäivä, kesäkuun 4. päivä. Mannerheimin syntymäpäivästä meillä on artikkeli tällä samalla palstalla tämän artikkelin alapuolella, joten tutkikaa samalla myös sitä, olkaa hyvät!

Puolustusvoimain lippujuhlan päivä on 4. kesäkuuta. Se on samalla virallinen liputuspäivä. Päivää on vietetty nykyisellä paikallaan vuodesta 1942 alkaen. Vuosina 1919-1939 juhlaa vietettiin nimellä sotaväen lippujuhlan päivä ja pitopäivänä oli 16. toukokuuta. Tuolloin tarkoituksena oli muistaa hallituksen joukkojen eli valkoisten voittoa punaisista sisällissodassa 1918. Tämä 16. päivä oli itse asiassa vapaus- tai kansalaissodan päättymispäivä ja sitä juhlistettiin tuolloin valtiollisella paraatilla.

 Talvisodan jälkeen vuodesta 1940 alkaen tästä kansakuntamme kahtiajaosta muistuttava päivä haluttiin siirtää toukokuun kolmanneksi sunnuntaiksi kunnioittamaan sisällissodassa ja talvisodassa kaikkien henkensä antaneiden suomalaisten muistoa. Tuolloin sitä alettiin kutsua nimellä kaatuneitten muistopäivä. Jatkosodan aikana vuonna 1942 puolustusvoimain ylipäällikön, sotamarsalkka C. G. E. Mannerheimin täyttäessä 75 vuotta hänet ylennettiin Suomen marsalkaksi ja hänen syntymäpäiväänsä 4.6. vietettiin aluksi nimellä Suomen marsalkan syntymäpäivä, mutta varsin pian eli jo vuonna 1946 päivän nimeksi vakiintui valtioneuvoston päätöksellä puolustusvoimain lippujuhlan päivä.

Lippujuhlapäivänä jaetaan myönnetyt kunniamerkit ja ylennetään ansioituneita sotilaita ja reserviläisiä. Suomen itsenäisyyden juhlavuosina eli joka kymmenes vuosi tämä paraati järjestetään Helsingissä Senaatintorilla. Tänä vuonna juhlat ovat Lappeenrannassa. Lisää tietoa täältä.

Hiljentymisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

Urho-klubin uutishuone 3.6.2014

Marsalkka Mannerheimin syntymäpäivä 4.6.

Kaikki kynnelle (sama se, varpaan vai sormen) kykenevät Urholandian alamaiset! 4.6. vietetään Suomen Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin [ja siis venäjäksi К.Г.Э. Маннергейм] syntymäpäivää! Tämän kansallissankarimme ja oikean ikonin syntymästä on kulunut 147 vuotta, sillä hänen elinvuotensahan olivat 4.6.1867 - 27.1.1951. Hänhän syntyi, kuten kaikki tietänevätkin,  Askaisten Louhisaaren kartanossa. 

Marski
Kuva: Mannerheim työhuoneessaan

Hän kuoli yöllä 27.1. 1951 Lausannessa Sveitsissä, kun Suomessa jo oli 28.1., ja hänet haudattiin  juhlallisesti Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle sankarihautojen keskelle. 

Sure oi maa. Murehdi vesi.
 Itke ilmoille kyynelesi.
 Onhan jo vainaa Poikasi Suuri,
 Kansamme tuki ja suojusmuuri.
 Raskas on taakka johtajan kantaa.
 Kaikkensa tahtoi Vainaja antaa.
 Kuolemaan saakka orjuuden esti.
 Kaunis lippumme tuulessa kesti.
 Suhise salo. Humise honka.
 Vihmoile vesiä pilven lonka.
 Himmeni valo. Marsalkka nukkuu.
 Kukkien alle kumpunsa hukkuu.
 
Yllä oleva runo oli Suomen Kuvalehdessä 10.2.1951 ja kirjoittajana oli Jaakko Kalmio
 (Lähde löytyi Kunniamme Päivät -museosta Oulusta).

Tänä samaisena päivänä eli 4.6. vietetään nykyisin myös Puolustusvoimien lippujuhlaa 1942 valtioneuvoston päätöksellä. Vuodesta 1918 vuoteen 1942 lippujuhlapäivä oli 16.5. eli vapaussodan (tai sen sisällissodaksikin kutsutun) päättymisen vuosipäivä. 

Ystäväni ja perustajatoverini  UA:n sanoin: "Taas on aika puolustusvoimien leikatun konjakin!" Ja syystäkin! Onhan Mannerheim, joka ei muuten koskaan tituleerannut itseään Carl Gustaf Emil Mannerheimiksi vaan pelkästään Gustav (ja joskus jommalla kummalla toisista etunimistään tai Suomi-nimellä Kustaa) Mannerheimiksi, valittu mm. kaikkien aikojen suomalaiseksi Suurin Suomalainen -kilpailussa! Siis todellinen urho ja klubimme yksi keulakuva ja patriootti!

Tänä päivänä järjestetään mm. valtakunnallinen paraati ja suoritetaan palkitsemisia ja ylentämisiä. Juhlatilaisuudessa lasketaan ratsastajapatsaalle kansalaisjärjestöjen yhteinen seppele. Näin kesäkuun neljäntenä myös Tasavallan Presidentti yleensä ylentää upseereita, eiköhän se liene tyyli tänäänkin. Ja totta kai tänään on myös yleinen ja virallinen liputuspäivä, joten liput salkoon, mars mars!

Ken halajaa lisätietoja tästä kansallissankaristamme, klikatkoon tästä. Urho-klubin sivuilla asiaa käsitellään myös historiaosastolla presidenttien kohdalla, ja näet tämän tarkemman artikkelin tästä klikkaamalla.

Muuten, tuo yllä mainittu leikattu konjakki oli konjakista ja viljaviinasta valmistettu alkoholijuoma, jota kutsutaan nykyisin myös jalluksi eli jaloviinaksi. Värin vuoksi leikatun konjakin valmistuksessa käytettiin hieman sokeriväriä ja maun pehmentämiseksi sokeria. Sen valmistus aloitettiin herran vuonna 1932.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

Urho-klubin uutishuone 3.6.2014

Kansainvälinen hyökkäyksen uhreiksi joutuneiden lasten muistopäivä 4.6.

- International Day of Innocent Children Victims of Aggression -

YK:n yleiskokous järkyttyi Israelin aggressiivisista toimista johtuneiden palestiinalaisten ja libanonilaisten lapsiuhrien suuresta määrästä hätäistuntonsa aikana 19. elokuuta 1982, ja täten päätti omistaa yhden päivän kaikille lapsille, jotka ovat joutuneet hyökkäyksen kohteeksi. Hyökkäyksen uhriksi joutuneiden lasten muistopäivää on vietetty vuodesta 1982 eli 32 vuotta!

UJ

 

Urho-klubin uutishuone 2.6.2014

Kansainvälinen tasoristeyspäivä 3.6.

Tasoristeysturvallisuuteen kiinnitetään huomiota koko Euroopan laajuisella liikennekampanjoinnilla. Yhteinen kampanjapäivä on tänään ja Suomi on mukana yli 40 maan kampanjassa, jossa tienkäyttäjiä muistutetaan tasoristeysten vaaroista ja opastetaan ylittämään tasoristeys turvallisesti.

Tasoristeysonnettomuuksia on tapahtunut vuonna 2013 yhteensä 12, kuolemaan johtaneita yksi. Valtion rataverkolla on yhteensä 3 760 tasoristeystä, joista varoituslaitteilla on varustettu vähän yli viidennes (tilanne 2014). Vuosittain onnettomuuksia sattuu 50 - 60.

Tasoristeysonnettomuuksien syynä on usein väärä tilannearvio tai tietoinen riskinotto. Kokemattomuus tai olosuhteet eivät kelpaa selitykseksi tasoristeysonnettomuuksiin, sillä suurin osa onnettomuuksista tapahtuu hyvällä säällä, tutussa tasoristeyksessä ja kokeneelle autoilijalle. Huolimattomuus tai väärä asenne tappaa.

Yksiselitteinen vastuu tasoristeyksen ylittämisen turvallisuudesta on aina ajoneuvon kuljettajalla. Hänen tulee lähestyä tasoristeystä aina siten, että voi pysäyttää ajoneuvonsa ennen radan ylittämistä. Kuljettajan vastuuta ei poista edes tasoristeyksen varoitusjärjestelmä. Karua kieltä vastuuttomasta tasoristeyskäyttäytymisestä kertoo osaltaan se, että viime vuonna puomeja rikottiin jopa yli 200, esim. lähtemällä ylittämään tasoristeystä liian myöhään.

Junan pysähtymismatka on 140 km tuntivauhdilla yli kilometri. Äkkitilanteessa junalla ei ole minkäänlaista mahdollisuutta väistää tai pysähtyä nopeasti.

Tasoristeysonnettomuus sattuu useimmiten kokeneelle autoilijalle tutussa, varoituslaitteettomassa tasoristeyksessä päiväsaikaan. Yleisiä onnettomuuksien syitä ovat kuljettajan havaintovirhe, liian suuri lähestymisnopeus tai piittaamattomuus STOP-merkistä. Kuvaavaa on, että esimerkiksi vuonna 2008 tasoristeyspuomeja ajettiin rikki 268 kertaa.

Lisää tietoja saat täältä!

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 1.6.2014

Maitopäivä 1.6.

Kesäkuun 1. päivä on kesän alun lisäksi myös kansainvälinen maitopäivä. FAO:n julkistaman maitopäivän tarkoitus on kiinittää huomio maitoon, ravitsevaan juomaan, joka kuuluu täysipainoiseen ja terveelliseen ruokavalioon.

Tätä uudehkoa teemapäivää vietetään, tai ainakin kuuluisi viettää, yli 30 eri maassa ympäri maapallon. Mutta eipä esimerkiksi meillä Suomessa juuri kukaan ole edes kuullut ko. päivästä yhtään mitään.

Tietopaketin teille antoi Vice President UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 29.5.2014

Kansainvälinen rauhanturvaajien päivä
- International Day of United Nations Peacekeepers -

YK:n yleiskokous on julistanut 29. toukokuuta Kansainväliseksi Rauhanturvaajien päiväksi (päätöslauselma 57/129, 11.12.2002). Rauhanturvaaminen on kehittynyt historiansa aikana, eikä ole ainoastaan tulitaukojen valvomista. Tänään YK:n rauhanturvatoimintaan liittyy instituutioiden rakentamista, lakien noudattamisen valvomista, taloudellisen uudelleen rakentamisen tukemista, vaalien tarkkailua, aseista riisuntaa, humanitaaristen projektien koordinointia sekä pakolaisten uudelleen asuttamista.

YK:n rauhanturvaajat tekevät parhaansa taatakseen kestävän rauhan ja turvallisuuden konfliktialueelle. Kansainvälisenä rauhanturvaajien päivänä on syytä muistaa, että kalleinkin rauhanturvaoperaatio maksaa aina vähemmän kuin halvinkaan sota.

UJ

 

Urho-klubin uutishuone 29.5.2014

Helatorstai 29.5.

Tätä kristikunnan juhlapäivää vietetään neljäntenäkymmenentenä päivänä Pääsiäisestä laskien ja Helatorstain sanomana on Jeesuksen taivaaseenastuminen, joka oli myös ennen muinoin päivän nimenäkin.

Miksi tuo juhla on nyt keskellä viikkoa ja aina silloin tällöin melko eri aikoina vuotta? No, koska pääsiäinen liikkuu muinaisen kuukalenterin mukaan, niin täytyyhän myös Helatorstain ajankohdan  muuttua; sehän on neljäskymmenes päivä pääsiäisestä ja osuu muuten juuri sen takia torstaille joka vuosi, vaikkakin eri aikaan toukokuuta, joskus jopa kesäkuuta. Siis Pääsiäinenhän on aina sunnuntaina, neljäskymmenes päivä siitä on aina torstai. Että silleen, laskekaa allakasta vaikka!

Nimen alussa oleva hela viittaa ruotsin kielen pyhää tarkoittavaan sanaan helg ja se oli vielä 1800-luvulla yksi tärkeimmistä juhlapäivistä. Helatorstaita on ennen vanhaan pidetty tosi pyhänä torstaina, jopa niin pyhänä, ettei silloin maassa oleva ruohokaan Luojan tahdosta kasva! Tästä näet lisää Helatorstain merkityksestä vanhalle kansalle.

Samana vuonna kuin Lieksan Kauppalasta tehtiin kaupunki toisen kerran (aiemmin se oli kaupunkina 1600-luvulla) eli 1973, joku eduskunnan älypää muutti työnantajajärjestöjen painostuksesta Helatorstain sijainnin lauantaiksi. Säästyihän näin yksi arkipäivä lisää työlle ja tuotannon maksimoinnille! Samalla päivän virallisena nimenä oli Kristuksen taivaaseenastumisen päivä. Siirto suututti tuolloin monia tahoja ja viimeistä kertaa Helatorstaita vietettiin lauantaina vuonna 1991. Tuolloin tämä juhlapäivä sai palata omalle paikalleen kalenterissa. Tämä tapahtui evankelis-luterilaisen kirkon vaatimuksesta, jolloin eduskuntamme siirsi sen takaisin torstaiksi. Tuolloin muuten Tasavallan presidenttimme Mauno Koivisto, vara Ismo Kallio, kieltäytyi allekirjoittamasta kyseistä lakia, mutta kun eduskunta ei antanutkaan asiassa  periksi, Helatorstai siirtyi lopulta takaisin omalle paikalleen torstaiksi. Ja nyt, Herran vuonna 2014, asiasta keskustellaan uudelleen; paineita kuuluu olevan saada tämäkin pyhäpäivä ruotuun ja viikonloppuun...

UJ eli Urho Juha

 

 

Urho-klubin uutishuone 23.5.2014

Pyyhepäivä 25.5.


Kuva: Pyyhepäivänä sinulla on aina oltava pyyhe mukanasi, toki muulloinkin (Photo © Juha Räty, JR-Studio Oulu)

Tätä monissa klubimme uutisissa siteerattua pyyhettä juhlitaan vuosittain 25. toukokuuta kirjailija Douglas Adamsin kunniaksi. Pyyhepäivän viettäjät kantavat koko päivän pyyhettä mukanaan. Pyyhkeellä viitataan Adamsin kirjan Linnunradan käsikirja liftareille ajatukseen, jonka mukaan linnunradan liftareiden tärkein esine on pyyhe, jonka ainainen matkassa pitäminen on jopa elinehto.

Ensimmäistä pyyhepäivää vietettiin 25. toukokuuta 2001, kaksi viikkoa Douglas Adamsin kuoleman jälkeen. Meillä Suomessa pyyhepäivää vietetään ainakin Tampereella ja Helsingissä. Tällä merkkipäivällä on myös omat suomenkieliset kotisivut, jotka näet täältä. Viralliset englanninkieliset sivut löydät sen sijaan täältä.

"Pyyhe, kirjassa sanotaan, on ehkä kaikkein käyttökelpoisin esine peukalokyytiläisen tavaroista. Ensinnäkin sillä on käytännöllistä arvoa: Siihen voi kääriytyä matkatessaan Jaglan Betan kylmien kuiden pinnalla. Sen päällä voi maata Santraginus V:n hohtavilla marmorihiekkarannoilla ja hengittää merien juovuttavia tuoksuja. Sen alle voi nukahtaa Kakrafoonin erämaassa punaisten aurinkojen lempeässä loisteessa. Sitä voi käyttää purjeena pikku lautassaan purjehtiessaan myötävirtaan pitkin Mothin raskasvetisiä jokia. Jos pyyhkeen kastelee, sitä voi käyttää lähitaisteluaseena. Sen voi kääriä päänsä ympäri päästäkseen hengittämästä myrkyllisiä kaasuja tai välttääkseen Traal-planeetan verenhimoisen sontiaismolottajan katsetta (uskomattoman typerä elukka joka olettaa että se ei pysty näkemään sinua, jos sinä et pysty näkemään sitä - tyhmä kuin saapas, mutta hyvin, hyvin verenhimoinen). Pyyhettä voi käyttää merkinantovälineenä pulaan joutuessaan, ja tietenkin siihen voi kuivata itsensä, jos se vielä näyttää kyllin puhtaalta kaiken tämän jälkeen.

Tärkeintä pyyhkeessä ovat kuitenkin sen edustamat henkiset arvot. Jos kulkuri (= ei-peukalokyytiläinen) huomaa että peukalokyytiläisellä on pyyhe tallella, hän olettaa jostain tuntemattomasta syystä automaattisesti että tällä on mukanaan myös hammasharja, pesurätti, saippua, peltirasiallinen keksejä, juomaleili, kompassi, kartta, narukerä, hyttyssuihke, sadeasu, avaruuspuku ja muuta pientä. Kaiken lisäksi kulkuri lainaa mielellään pyyhkeen omistajalle minkä tahansa edellä mainituista esineistä tai jotain muuta minkä peukalokyytiläinen voi väittää vahingossa "kadottaneensa". Kulkurit ovat sitä mieltä, että kuka tahansa, joka pystyy liftaamaan Linnunrataa pitkin ja poikin, ottamaan sitä niskasta ja ravistelemaan sitä, pysyttelemään hengissä epämääräisissä paikoissa, taistelemaan läpi ylivoimaisten esteiden ja olemaan koko ajan selvillä siitä missä hänen pyyhkeensä on, on selvästikin mies jota ei parane jättää pois laskuista."
(Douglas Adams: Linnunradan käsikirja liftareille)

Pyyhettä kantava UJ eli Urho Juha

 

Urho-klubin uutishuone 23.5.2014

Euroopan kansallispuistopäivä 24.5.

Euroopan kansallispuistopäivää vietetään tänäkin vuonna 24.5. Tänä vuonna teemana on Puistoja luonnolle. Puistoja hyvinvoinnille. Puistoja rauhalle"
Metsähallituksen luontopalvelu myöntää vuosittain Euroopan kansallispuistopäivän aattona kansallispuistolähettilään tunnustuksen jollekin aktiiviselle toimijalle. Tunnustus myönnetään vuosittain henkilölle tai taholle, joka on merkittävällä tavalla edistänyt Suomen kansallispuistojen ja muun luonnon hyvää tilaa ja tunnettuutta.

Kansallispuistopäivänä Metsähallituksen luontopalvelut julkistaa lisäksi viisi kaikille tuttua kansallispuistokummia. Nämä julkisuuden henkilöt tulevat jakamaan kansallispuisto- ja luontokokemuksiaan, vierailemaan kansallispuistoissa eri puolilla Suomea sekä antamaan kansalaisille vinkkejä kansallispuistoissa olemiseen ja liikkumiseen sekä niiden luonnosta nauttimiseen.
 

Tietopaketin teille antoi Vice President UJ

 

Urho-klubin uutishuone 22.5.2014

Kansainvälinen luonnon monimuotoisuuden päivä 22.5.
- International Day for Biological Diversity -

YK:n yleiskokous on julistanut 22. toukokuuta kansainväliseksi luonnon monimuotoisuuden päiväksi (päätöslauselma 55/201, 20.12.2000). Päivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä luonnon monimuotoisuudesta. Olennaista on tehdä tutuksi ympäristönsuojelua, kestävää luonnon monimuotoisuuden hyödyntämistä ja hyötyjen tasapuolista jakoa.

Maailma muuttuu nopeammin kuin koskaan. Väestönkasvu ja lisääntyvä kulutus asettavat paineita ja lisäävät uhkia luonnon monimuotoisuudelle. Luonnon monimuotoisuuden päivä on tapahtuma, jolloin voidaan tuoda esille kaikkien vastuuta luonnon suojelusta ja sen säilyttämisestä tuleville sukupolville.

UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 18.5.2014

Kaatuneitten muistopäivä 18.5.

Arvoisat kansalaisemme! Tänä sunnuntaina vietetään tasavallassamme vakavahenkistä juhlaa eli kaatuneitten muistopäivää. Tätä juhlapäivää vietetään toukokuun kolmantena sunnuntaina ja se on nykyisin vakiintunut liputuspäivä. Muutama vuosi sitten juhlinta oli ehkä tavallistakin vakavamielisempää, sillä naapurimme Venäjän alueella suoritetuissa etsinnöissä löydettyjä, kentälle jääneitä suomalaisia sankarivainajia haudattiin Kaatuneitten muistopäivänä 18.5.2008 Lappeenrannassa. Suomen ja Venäjän valtioiden kesken vuonna 1992 solmitun valtiosopimuksen nojalla on Venäjän alueella vuodesta 1993 alkaen etsitty kentälle jääneiden suomalaisten sotilaitten jäänteitä. Etsintöjen tuloksena tuotiin Suomeen haudattavaksi noin 1 000 sotilaan jäänteet.

Kaatuneitten muistopäivän oikea nimi muuten on Kaatuneitten muistopäivä eikä Kaatuneiden muistopäivä, kuten se monesti nykyisin näkyy kirjoitettavan! Jälkimmäinen muoto viittaa enemmän johonkin aivan muuhun kuin sodissa kuolleisiin.

Entä historia tämän muistopäivän takana? Päivän viettäminen sai alkunsa 12. huhtikuuta 1940 pidetystä piispainkokouksesta, missä oli ehdotettu suru- ja muistojumalanpalvelusten pitämistä talvisodan sankarivainajien muistoksi 19. toukokuuta 1940. Mannerheimin antamassa päiväkäskyssä ilmoitettiin, ettei 16. toukokuuta 1940 vietetä enää puolustusvoimain lippujuhlapäivänä, vaan 19. toukokuuta 1940 vietetään 1918 ja 1939-1940 aikana käytyjen sotien henkensä antaneiden muistoa. Käsky koski vain puolustusvoimia, mutta se sai yleisen luonteen myös puolustusvoimien ulkopuolella.

Kaatuneitten muistopäivän nimi oli vuoteen 1945 saakka sankarivainajien muistopäivä. Päivien valtakunnallisesta viettämisestä vastasivat Aseveljien liitto yhdessä Sotainvalidien veljesliiton kanssa 1942. Aseveljien liitto lakkautettiin 1944 ja sen työn jatkajaksi perustettiin Sotaleskien Huolto -niminen järjestö, joka muutti nimensä Kaatuneiden Omaisten Liitoksi.

Kaatuneitten muistopäivään kuuluu pääjuhla, muistotilaisuuksia jumalanpalveluksineen eri paikkakunnilla sekä sankarihaudoilla käymiset.

Suomalaisuuden liitto julkaisi 1956 liputusoppaan, missä mainitaan, että liputtaminen puolitangossa on yleistynyt kaatuneitten muiston kunnioittamiseksi.

Suomen viralliseen Helsingin yliopiston ylläpitämään kalenteriin kaatuneitten muistopäivä merkittiin 1974. 1977 päivä merkittiin vakiintuneeksi liputuspäiväksi.
(Wikipedia)

Vaikka aina vuoteen 1994 saakka liputuskäytännön mukaan lippua pidettiin osa päivästä sekä puolitangossa että lopun aikaa kokotangossa, nykyisin muistopäivänä noudatetaan normaalia liputuskäytäntöä. Tämän mukaan liput nostetaan salkoon aamulla kello 8.00 ja lasketaan kello 21.00!

UJ eli Urho Juha

 

Urho-klubin uutishuone 17.5.2014

Museopäivä 18.5.

Tänään vietettävä Museopäivä on osana Museoviikkoa. Monissa museoissa järjestetään Museoiden yö -tapahtuma Kansainvälisenä museopäivänä 18.5., jolloin useat museot ovat avoinna normaalia myöhempään.

Asiasta uutisoimme jo aikaisemmin, katso juttu täältä.

Kulturillutteli UJ eli Urho Juha

 

 

Urho-klubin uutishuone 17.5.2014

Ravintolapäivä 17.5.

Suomesta alkunsa saanutta Ravintolapäivä on yhden päivän karnevaali ravintola- ja ruokakulttuurin puolesta. Yksityisten ihmisten aloitteesta syntynyt tapahtuma kannustaa ihmisiä perustamaan väliaikaisia ravintoloita yhden päivän ajaksi. Pop-up -ravintoloiden joukkotempaus on tiettävästi ainoa laatuaan maailmassa.

Ravintolapäivä, kannustaa yksittäisiä ihmisiä, kaveriporukoita, järjestöjä – ketä tahansa – toteuttamaan unelmansa omasta ravintolasta. Osallistumalla Ravintolapäivään elävöität omaa ympäristöäsi ja osallistut aktiivisena toimijana oman elinmiljöösi kehittämiseen.

Päivän ajaksi sadat ihmiset ympäri Suomea perustavat omia ravintoloitaan koteihinsa - mielikuvitustaan hyödyntäen. Alkoholin anniskelun suhteen pitää kuitenkin noudattaa olemassa olevia lakeja, kysehän on kuitenkin ruokaravintoloista!

Kulturillutteli taasen UJ eli Urho Juha

 

 

Urho-klubin uutishuone 16.5.2014

Yötön yö alkaa Suomessa 16.5.2014
- Midnight Sun, polaaripäivä, keskiyön Aurinko -

Polaaripäivä alkaa nyt sitten Suomen Utsjoella ja Norjan Alattiossa eli Altassa ja se kestää siellä heinäkuun lopulle 29. päivään saakka. Tämä ilmiö eli keskiyön Aurinko on sellainen fyysinen tilanne, jossa Aurinko ei laske horisontin alapuolelle vuorokauden aikana ollenkaan.

 Tämä ilmiö on täydellisesti kaamoksen eli polaariyön vastakohta ja se johtuu maapallon pyörimisakselin kaltevuudesta kiertorataan nähden. Ilmiö esiintyy ainoastaan napapiireillä ja sitä korkeammilla leveysasteilla. Polaaripäivä on sitä pidempi, mitä lähempänä napa-alueita havaintopaikka on. Esimerkiksi Suomen pohjoisimmassa kohdassa, Nuorgamissa, Aurinko on horisontin yläpuolella yhtäjaksoisesti toukokuun 16. päivästä heinäkuun 29. päivään saakka eli 74 päivän ajan.

Jos valo kulkisi suoraan ja taipumatta ilmakehässä, napapiiri olisi sen alueen rajana, jossa auringon keskipiste pysyy osan vuodesta horisontin yläpuolella ympäri vuorokauden. Pohjoisella napapiirillä tämä tapahtuisi kesäpäivänseisauksena 21. tai 22. kesäkuuta. Samoin napapiiri olisi myös kaamoksen rajana syksyllä marraskuun lopulla. Auringon suuri koko ja valon taipuminen saavat kuitenkin aikaan sen, että ainakin auringon yläreuna näkyy ympäri vuorokauden suunnilleen yhden leveysasteen verran napapiirin eteläpuolella. Suomessa tämä raja kulkee hieman Kemin eteläpuolella ja sitäkin etelämmässä korkeammilla paikoilla. Aina Oulun seuduille asti voidaan ajatella keskiyön Auringon vaikuttavan, sen verran kirkas yön pimeinkin kohta Juhannuksen aikoihin Oulussa on, vaikkei itse Aurinkoa silloin näykään. Taivaanranta kuitenkin loimuaa liki Auringon kirkkaudella ja etelän immeisillä riittää ihmettelemistä ja unilääkkeiden napsimista. Virallisten määritysten mukaan yötä ei enää Oulussa ole, viimeisin yö oli viime yö (katso alla):

Utsjoella:

Päivän pituus: 23:05
Ei yötä
Auringonnousu: 01:36
Auringonlasku: 00:41
Keskiyö: 01:08
Auringonkorkeus 39° 17 keskipäivällä klo 13:08
Auringon deklinaatio: 19° 09
Auringonkorkeus -0° 21, atsimuutti 345° 56 (UTC 22:00) kesäikaa
Auringon säteilyteho 734 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Utsjoki, latitudi 69°52, longitudi 27°00


 Oulussa:

Päivän pituus: 18:52
Ei yötä Oulussa enää virallisen yön määritelmän mukaan!
Auringonnousu: 03:48
Auringonlasku: 22:40
Keskiyö: 01:14
Auringonkorkeus 44° 08 keskipäivällä klo 13:14
Auringon deklinaatio: 19° 09
Auringonkorkeus -5° 09, atsimuutti 346° 47 (UTC 22:01) kesäikaa
Auringon säteilyteho 820 W/m2 keskipäivällä
 
Paikkakunta: Oulu, latitudi 65°01, longitudi 25°30

ja Lieksassa:

Päivän pituus: 18:16
Porvarillinen hämärä alkaa: 02:35
Auringonnousu: 04:10
Auringonlasku: 22:26
Nauttinen hämärä alkaa: 24:02
Auringonkorkeus 45° 39 keskipäivällä klo 13:18
Auringon deklinaatio: 19° 09
Auringonkorkeus -6° 38, atsimuutti 346° 47 (UTC 22:02) kesäikaa
Auringon säteilyteho 845 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Lieksa, latitudi 63°30, longitudi 24°30

ja Espoossa:

Päivän pituus: 17:20
Porvarillinen hämärä alkaa: 03:32
Auringonnousu: 04:38
Auringonlasku: 21:58
Nauttinen hämärä alkaa: 23:05
Auringonkorkeus 48° 45 keskipäivällä klo 13:18
Auringon deklinaatio: 19° 09
Auringonkorkeus -9° 44, atsimuutti 347° 22 (UTC 22:03) kesäikaa
Auringon säteilyteho 895 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Espoo, latitudi 60°24, longitudi 24°30

Tietopaketin teille antoi Vice President UJ

 

Urho-klubin uutishuone 15.5.2014

Kansainvälinen perheiden päivä 15.5.
- International Day of Families -

YK:n vuoden 1993 yleiskokous päätti, että 15. toukokuuta huomioidaan kansainvälisenä perheiden päivänä (päätöslauselma 47/237, joka annettiin 20.9.1993). Päivän viettämisen tarkoituksena on lisätä tietoisuutta perhekysymyksistä ja parantaa kansakuntien valmiutta ratkoa perheisiin liittyviä ongelmia erilaisten toimintamallien avulla.

 Kansainvälistä perheiden päivää on vietetty vuodesta 1994, mikä oli samalla Kansainvälinen perheiden vuosi.

Muistakaamme erityisesti keskuudessamme eläviä monikulttuurisia perheitä. Nostamme esiin maahanmuuttajien perheenyhdistämisen tärkeyden. Muistamme niitä, joiden perheenjäsenet ovat hajaantuneet eri puolelle maailmaa. Päivä kannustaa yhdessäoloon ja muistuttaa lasten kasvuympäristön turvaamisesta.

UJ eli Urho Juha

 

 

Urho-klubin uutishuone 12.5.2014

Museoviikko 12. - 18.5.

Museoviikkoa vietetään toukokuisin kolmannella viikolla ja kansainvälistä museopäivää vietetään 18.5. Kansainvälisen museoneuvoston ICOMin teemalla Museum collections make connections. Teemalla halutaan korostaa, että museot tallentavat menneisyyttä, joka muodostaa nykyisen perustan. Museo on linkki sukupolvien välillä mahdollistaen nykyiselle ja tulevalle sukupolvelle alkuperänsä ja historiansa ymmärtämisen.

Museoiden yötä vietetään Suomessa lauantaina 17.5.2014.

Suomessa museoviikon teemana on Kokoelmien ihmeet! . Teemalla Kokoelmien ihmeet tuodaan esiin museoiden laajoja kokoelmia ja niihin liittyviä tarinoita.

Museoviikkoon osallistuivat toki museot kautta maan, joten ei muuta kuin itseä niskasta kiinni ja menoksi! Museot odottavat tiedon- ja kulttuurinnälkäisiä kansalaisia sankoin joukoin paikalle ilmestyviksi.

Kulturillutteli UJ eli Urho Juha

 

Urho-klubin uutishuone 12.5.2014

Kukanpäivä 13.5.
- Flooran päivä -

Flooran päivä tunnetaan Suomessa myös nimellä Kukanpäivä. Tätä kukkaisjuhlaa vietetään vuosittain aina toukokuun 13. päivänä ja sitä pidetään myös ylioppilaiden perinteisenä juhlapäivänä. Suomen historiaankin Floran päivä on saanut oman merkittävän paikkansa, sillä herran vuonna 1848 Flooran päivän ylioppilaiden kokoontumisessa Kumpulassa Kumtähden kentällä laulettiin ensimmäistä kertaa Maamme-laulu (klikkaa linkkiä)!

Myöhempinä vuosina, varsinkin 1900-luvulla, kukanpäivän vieton merkitys opiskelijajuhlana on hiipunut. Syynä lienee osittain ollut vapun paikan ja merkityksen vakiintuminen myös ylioppilaiden juhlana. Pientä yritystä Flooran päivän merkityksen palauttamisesta on viime aikoina ollut havaittavissa, mutta tuloksia odotellaan yhä.

UJ eli Urho Juha

 

Urho-klubin uutishuone 12.5.2014

Sairaanhoitajan päivä 12.5.

Toukokuussa vietettävän Sairaanhoitajan päivän kansainvälinen teema on Nurses - A Force for Change, a vital resource for health.

 Kansallisesti vietämme päivää yhteisellä teemalla: Sairaanhoitajat terveyden edistäjinä – Hyvinvoiva jaksaa enemmän. Tavoitteenamme on nostaa esiin hoitotyön tekijöiden jaksamisen ja työkyvyn merkitystä. Sairaanhoitajien hyvinvointi näkyy väestön hyvinvointina!

UJ eli Urho Juha

 

Urho-klubin uutishuone 12.5.2014

Suomalaisuuden isän, Johan Wilhelm Snellmanin päivä 12.5.
Samalla juhlimme Suomalaisuuden päivää!

Suomessa vietetään 12.5. suomalaisuuden isän, Johan Wilhelm Snellmanin syntymän 208-vuotissynttäreitä yhdessä Suomalaisuuden Päivän kanssa. Ja jos joku teistä kielenvartijoista on huolissaan hänen nimensä oikeinkirjoituksesta, totean, että hänen etunimensä kirjoitetaan useissa nykyisissä lähteissä todellakin yksinkertaisella V:llä (Vilhelm), mutta alkujaan se lienee kuitenkin kirjoitettu W:llä eli Wilhelm. Ja niinpä se tässä yhteydessä (Urho-klubin sivuilla) kirjoitetaan W:llä.

Tämä urhojen urho, senaattori, professori, filosofi ja Suomen kansallinen hereille potkija syntyi Tukholmassa (sitä ei voida laskea hänelle synniksi) toukokuun 12. päivänä 1806 ja kuoli Kirkkonummella heinäkuun 4. päivänä 1881. Hänet on haudattu Helsinkiin. Tämän Suomen kieltä julkisuudessa puolustaneen kansallissankarin isä oli merikapteeni Kristian Henrik Snellman ja äiti Maria Magdalena Roering. Hänen vaimonsa oli vuodesta 1845 Johanna Lovisa  Wennberg kuolinvuoteensa 1857 asti.

J.W. asui lapsena puolessa tusinassa eri paikassa, mm. Oulussa (tämä taas voidaan lukea hänelle kunniaksi), jossa on mm. hänen nimeään kantava puisto muistuttamassa suurmiehemme uljaista uroteoista. "Onni on oppimista – oppiminen on kärsimistä.” J. W. Snellmanin omakätisesti kirjoittama mietelmä kertoo sekin jotain tämän suurmiehemme huumorintajusta.

Vieressä muuten hiukkasen harvemmin nähty kuva Snellmannista, uskokaa tai älkää. Eipä siinä J.W. muistuta juurikaan kuvaansa entisessä Suomen vuoden 1963 tai vuoden 1976 uudemmassa satasessa (siis setelissä, siinä violetissa), siis sellaisessa markka-ajan setelissä.

J.W Snellman pönäkkänä mutta ei punakkana

Kuva: J.W.Snellman, 1806-1881
C. P. Mazérin öljymaalaus 1837

Tarkemmin asiasta kiinnostuneet, olkaa ystävällisiä ja tutustukaa kansallisuusaatteeseen ja Snellmaniin (klikkaa linkkiä!) klubimme kunniakkaalla HISTORIA-palstalla (tästä taas pääsee historia-palstalle!). 

UJ eli Urho Juha

 

 

Urho-klubin uutishuone 11.5.2014

Äitienpäivä 11.5.

Täällä uljaassa isänmaassamme vietetään sunnuntaina 11.5. äitienpäivää. Ja sehän tarkoittaa tasan tarkkaan sitä, että te, arvoisat klubimme miespuoliset jäsenet, pidätte äitiänne / puolisoanne niin hyvänä kuin vain suinkin! Muistakaa rakkaitanne vaikkapa viemällä aamukahvi/tee sänkyyn (mieluummin kupissa tai pannussa) kukkasten kera! Ja jos talossanne / kartanossanne / linnassanne on lipputankoja, on ne komeat siniristiliput vedettävä niihin juhlasalkoihin päivää komistamaan!

Mutta mistä tämä kaunis rakkaidemme muistamispäivä on saanut alkunsa? Onko perinne vanhakin? Onko se vain kauppiaiden keksintöä? No, eipä se ole sitä ainakaan kokonaan, sillä tämän tavan aloitti  Philadelphiassa vuosisatamme alussa elänyt Ann Jarvis niminen nainen. Hän oli nimittäin  menettänyt oman äitinsä herran vuonna  1907 ja pyysi seurakuntansa papilta, että ryhdyttäisiin viettämään kaikkien äitien yleistä muistopäivää. Pappi oli ylen ystävällistä laatua ja kuuli Annia järjestämällä tämän äidille muistojuhlan. Tämä johti pian kuitenkin siihen, että muutkin halusivat äitiään muistettavan.

 Tätä juhlaa alettiin käyttää sekä kuolleiden että elävien äitien kunnioittamiseen. Pieni Suomi seurasi pian perässä (1918) ja kotikasvatusyhdistys alkoi  jakaa meillä Suomessa tarkkoja ohjeita näiden päivien vietosta. Viimeistään 1920-luvulla Suomessa kansakoulut opettajineen levittivät juhlatavan nopeasti maan kaukaisimpiinkin sopukoihin. Toukokuun toinen sunnuntai vakiintui äitienpäivän juhlapäiväksi vuonna 1927 aiemmin käytetyn toukokuun kolmannen sunnuntain tilalle.

Juhliminen sai virallisempiakin piirteitä aikain saatossa. Mm. vuonna 1942 kaikille Suomen äideille päätettiin myöntää vapaudenristi ja neljä vuotta myöhemmin 1946 ansioituneille äideille ryhdyttiin jakamaan Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitaleja. Niin on myös presidentti Sauli Niinistö luvannut tehdä tänä vuonna perinteisesti.

 Lopulta äitienpäivästä tuli vuonna 1947 virallinen liputuspäivä. Tietääkseni viimeisin protokollamuutos otettiin käyttöön 1993; ansioituneiden äitien muistaminen siirtyi Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja ministeriön järjestämään äitienpäiväjuhlaan valtioneuvoston juhlahuoneistoon.

Muuten, kaikissa maissa äitienpäivä ei ole suinkaan toukokuun toisena sunnuntaina. Suomen käytännön päivämäärässä jakavat mm Australia, Itävalta, Belgia, Brasilia, Kanada, Kiina, Tanska, Viro, Saksa, Hongkong, Italia, Japani, Latvia, Malta, Alankomaat, Uusi-Seelanti, Peru, Singapore, Slovakia, Tšekki, Sveitsi, Taiwan, Turkki, Yhdysvallat, Kuuba ja Filippiinit.

Mm. Puolassa äitienpäivä on vasta toukokuun 26. päivä ja naapurissamme Ruotsissa äitienpäivää vietetään toukokuun viimeisenä sunnuntaina.

Kalenterivuoden ensimmäinen äitienpäivä on tiettävästi toisessa naapurimaassamme Norjassa jo helmikuun toisena sunnuntaina ja viimeisimpänä juhlivat Indonesialaiset vasta 12. joulukuuta.

Tietopläjäytteli UJ eli Urho Juha

 

Urho-klubin uutishuone 9.5.2014

Maailman muuttolintujen päivä 10. - 11.5.2014

Toukokuun toisena viikonloppuna vietetään maailmanlaajuista muuttolintujen teemapäivää (World Migratory Bird Day), jonka on tarkoitus herätellä ihmisten tietoisuutta muuttolintujen ja niiden elinympäristöjen säilyttämisen ja hoidon merkityksestä. Tänä vuonna teemana on Destination Flyways: Muuttolinnut ja matkailu, jolla korostetaan muuttolintujen säilyttämisen, paikallisyhteisöjen kehittämisen ja luontomatkailun yhteyksiä toisiinsa.

 Runsasluminen talvi on taittunut, ja suuri osa muuttolinnuista on jo saapunut Suomeen pesimään. Erityisesti kosteikkolinnuilla on pesäpaikassa etsimistä, sillä niiden elinympäristöjä on kadonnut viime vuosikymmeninä merkittäviä määriä. Onneksi aktiivisella luonnonhoidolla lintujen pesimäympäristöjä on mahdollista palauttaa maisemaan, mikä on edellytys lintukantojen tulevaisuudelle. Koska merkittävä osa Euroopan muuttavista vesilinnuista pesii suomalaisessa kosteikkoluonnossa, Suomella on merkittävä kansainvälinen rooli kosteikkoluonnon suojelussa.

Tuumiskeli Vice President UJ eli Urho Juha

 

 

Urho-klubin uutishuone 9.5.2014

Eurooppa-päivä 9.5.

Muistutan teitä, rakkaat lukijani, että nyt  9.5.2014, Timon päivänä, vietetään Eurooppa-päivää jo 20. kertaa! Vaikka moni isänmaatamme hengellään puolustanut ei juuri EU:sta ilahtunutkaan, velvollisuutemme on, rakkaat Urholandialaiset, kunnioittaa ja viettää myös tätä juhlapäivää liputuksin! Eläköön Eurooppa! Kun kerran olemme mukana, ollaan sitten kunnolla!

Eurooppa-päivä on vuosittain 9. toukokuuta Euroopan Unionin jäsenmaissa vietettävä merkkipäivä, jota juhlitaan liputuspäivänä jo vuodesta 2003. Euroopan Unionihan voidaan katsoa syntyneeksi 61 vuotta sitten 9.5.1950 Ranskan ulkoministeri Robert Schumanin puheella, jota "julistukseksikin" puhutellaan.

Euroopan Unionin eräänlaiset syntysanat

Kuva: Robert Schumanin 9. toukokuuta 1950 esittämä julistus, joka oli itse asiassa yhdeksäs lopullinen versio. Kuva suurenee klikkaamalla.
Lähde: Fondation Jean Monnet pour l'Europe, Lausanne.

 

 Jos tuo Ranskan kieli ei oikein kunnolla avaudu, niin tässä seuraavassa tuo julistus nyt sitten on kokonaisuudessaan suomennettuna:

Maailmanrauha voidaan turvata vain luovin ponnisteluin, joilla pystytään vastaamaan rauhaan kohdistuviin uhkiin.

Järjestäytyneen ja elävän Euroopan sivistykselle antama panos on välttämätön, jotta rauhanomaiset suhteet kyetään säilyttämään. Ranska on yli kahdenkymmenen vuoden ajan puhunut yhdistyneen Euroopan puolesta ensisijaisena tavoitteenaan palvella rauhaa. Euroopan yhdistyminen epäonnistui, ja sota syttyi.

Eurooppaa ei rakenneta hetkessä eikä millään kokonaisratkaisulla. Siihen tarvitaan käytännön toimenpiteitä, joilla luodaan ensin aito yhteisvastuullisuus. Euroopan kansakuntien yhdistäminen edellyttää, että Ranskan ja Saksan vuosisatoja kestänyt vastakkainasettelu saadaan poistetuksi. Aloitteen on ensisijaisesti koskettava Ranskaa ja Saksaa.

Tämän päämäärän saavuttamiseksi Ranskan hallitus ehdottaa välittömiä toimia, jotka koskevat rajoitettua mutta ratkaisevan tärkeää asiaa:

"Ranskan hallitus ehdottaa Ranskan ja Saksan koko hiili- ja terästuotannon asettamista yhteisen korkean viranomaisen alaisuuteen. Tämän järjestön toimintaan voivat halutessaan osallistua muutkin Euroopan maat."

Yhdistämällä hiilen ja teräksen tuotannon valvonta varmistetaan välittömästi yhteinen perusta taloudelliselle kehitykselle. Tämä merkitsee ensimmäistä askelta kohti Euroopan liittovaltiota ja muuttaa tulevaisuuden suuntaa näillä alueilla, jotka ovat kauan keskittyneet takomaan aseita sotiin, joiden uhreiksi ne ovat ennen muita päätyneet itse.

Tuotannosta otetaan näin yhteinen vastuu, ja siitä seuraa, että sota Ranskan ja Saksan välillä ei ole enää ajateltavissa eikä käytännössä mahdollinen. Kun perustetaan tällainen vahva tuotantoyksikkö, jonka toimintaan kaikki halukkaat maat voivat osallistua, nämä maat saavat yhdenvertaiset perusedellytykset teolliselle tuotannolleen, ja niiden taloudelliselle yhdentymiselle muodostetaan todellinen perusta.

Tämän tuotannon tulokset koituvat koko maailman hyväksi ketään hylkimättä tai syrjimättä, jotta yhdessä voidaan nostaa elintasoa ja edistää rauhantyötä. Lisääntyneine voimavaroineen Eurooppa voi ryhtyä toteuttamaan yhtä keskeisistä tehtävistään: Afrikan mantereen kehittämistä.

Näin voidaan yksinkertaisin toimin ja nopeasti sovittaa eri näkökohdat toisiinsa, mikä on talousyhteisön perustamisen edellytys, ja antaa kipinä laajenevalle ja syvenevälle yhteisölle, jonka muodostavat veristen ristiriitojen pitkään toisistaan erottamat kansakunnat.

Tämä ehdotus johtaa perustuotannon asettamiseen yhteiseen valvontaan sekä sellaisen uuden korkean viranomaisen perustamiseen, jonka päätökset sitovat Ranskaa, Saksaa ja muita mukaan liittyviä maita. Ehdotus merkitsee siis perustan luomista Euroopan liittovaltiolle, joka on pysyvän rauhan edellytys.

Saavuttaakseen edellä määritellyt tavoitteet Ranskan hallitus on valmis aloittamaan neuvottelut seuraavalta pohjalta.

Yhteisen korkean viranomaisen tehtävänä on taata mahdollisimman nopeasti tuotannon uudenaikaistaminen ja sen laadun parantaminen, hiilen ja teräksen toimittaminen samoin ehdoin Ranskan ja Saksan sekä muiden mukaan liittyvien maiden markkinoille, muualle suuntautuvan yhteisen viennin kehittäminen ja näiden teollisuudenalojen työntekijöiden olojen yhtenäistäminen.

Vaikka mukaan liittyvien maiden tuotannolliset lähtökohdat poikkeavatkin nykyisin toisistaan melkoisesti, näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on pantava täytäntöön joitakin väliaikaisia määräyksiä, jotka koskevat tuotanto- ja investointisuunnitelman toteuttamista, hintojen tasausjärjestelyn aloittamista ja sopeutusrahaston perustamista tuotannon järkiperäistämisen helpottamiseksi. Hiilen ja teräksen liikkuminen mukaan liittyvien maiden välillä on välittömästi vapautettava kaikista tullimaksuista, eikä siihen saa soveltaa erisuuruisia kuljetustariffeja. Vähitellen muodostuvat olosuhteet, joissa ikään kuin itsestään varmistuu, että tuotanto jakautuu mahdollisimman järkevästi ja mahdollisimman korkealla tuottavuuden tasolla.

Päinvastoin kuin kansainvälinen kartelli, joka pyrkii kansallisten markkinoiden jakamiseen ja hyödyntämiseen kilpailua rajoittavien toimien ja suurten voittojen avulla, ehdotuksessa hahmoteltu korkea viranomainen takaa samalla sekä markkinoiden yhdistämisen että tuotannon kasvun.

Edellä määritellyt keskeiset periaatteet ja sitoumukset sisällytetään osallistuvien valtioiden allekirjoittamaan sopimukseen. Täytäntöönpanossa käytettävän menettelyn täsmentäminen edellyttää neuvotteluja, jotka käydään yhteisellä sopimuksella nimetyn välittäjän avustuksella. Välittäjän tehtävänä on valvoa, että sopimukset ovat periaatteiden mukaisia, ja ratkaisemattoman erimielisyyden ilmetessä välittäjä vahvistaa hyväksyttävän ratkaisun. Yhteinen korkea viranomainen, jonka tehtävänä on vastata koko hallintajärjestelmän toiminnasta, muodostuu riippumattomista henkilöistä, jotka hallitukset ovat nimenneet tasa-arvoiselta pohjalta. Puheenjohtaja valitaan hallitusten yhteisellä sopimuksella. Korkean viranomaisen päätökset ovat lainvoimaisia Ranskassa, Saksassa ja muissa mukaan liittyvissä maissa. Tarvittavat mahdollisuudet valittaa korkean viranomaisen päätöksistä taataan asianmukaisin määräyksin. Yhdistyneiden Kansakuntien edustaja seuraa korkean viranomaisen toimintaa ja antaa siitä YK:lle kahdesti vuodessa julkisen kertomuksen, jossa selostetaan tämän uuden elimen toimintaa ja erityisesti sitä, kuinka hyvin korkea viranomainen toteuttaa rauhanomaisia päämääriään.

Korkean viranomaisen perustamisella ei puututa yrityksiä koskevaan omistusoikeusjärjestelmään. Tehtäväänsä toteuttaessaan yhteinen korkea viranomainen ottaa huomioon kansainväliselle Ruhrin viranomaiselle annetut valtuudet ja kaikenlaiset Saksalle määrätyt velvoitteet, niin kauan kuin ne ovat voimassa.

 

Tuolla yllä olevalla "julistuksellaan" Luxemburgissa syntynyt Schuman (29.6.1886 - 4.9.1963) yritti saada Euroopan maita perustamaan yhteisen elimen maiden hiili- ja terästuotannon hallinnointiin. Tämä johti viisaiden immeisten arvailujen mukaan myöhemmin laajempaan yhteiseurooppalaiseen yhteistyöhön ja jopa Euroopan Unioniin. 25.3.1957 kuusi Euroopan maata allekirjoittikin Roomassa Euroopan yhteisön perustamisasiakirjan, ns. Rooman Sopimuksen.

 Eurooppa-päivä yrittää tuoda Eurooppaa lähemmäksi tavallisia kansalaisia. Tarkoitus olisi välittää tietoa ja synnyttää porinaa ja puhetta Eurooppaa ja EU:ta koskevista aiheista. Lisäksi juhlavuotta ja Eurooppa-päivää juhlitaan Suomessa, kuten muissakin valtioissa, järjestäen kelvokkaita juhlatilaisuuksia, jotka yrittävät lähentää kansoja ja kulttuureja yhteen.

UJ eli Urho Juha

 

 

Urho-klubin uutishuone 8.5.2014

Punaisen Ristin viikko 5. - 11.5.2014

Punaisen Ristin viikolla korostetaan ensiaputaitojen tärkeyttä. Viikkoa vietetään kaikkialla maailmassa järjestön perustajan sveitsiläisen Henry Dunat'n syntymän 8.5. kunniaksi.

Suomessa vietetään nyt Punaisen Ristin viikkoa. Yksittäisen pienen ihmisen teolla on merkitystä; kun riittävän moni tekee pieniä tekoja, maailmasta tulee parempi paikka. Tälläkin hetkellä Punaisen Ristin vapaaehtoiset toimivat kaikkialla Suomessa ja ympäri maailman. Tällainen toiminta on juuri sitä, mitä Urho-klubin hallitus suosittelee kaikille jäsenilleen!

UJ eli Urho Juha

 

 

Urho-klubin uutishuone 5.5.2014

Älä laihduta -päivä 6.5.

Tätä Älä laihduta -päivää vietetään nyt 7. kertaa meillä Suomessa. Itse päivä on alkujaan kansainvälinen ja sen vieton toi meille vuonna 2008 Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry.

Kansainvälisesti tämä päivä sai alkunsa vuonna 1992 englantilaisen Mary Evans Youngin ansiosta. Mary itse kärsi anoreksiasta. Kansainvälinen Älä laihduta -päivä (International No Diet Day) tukee oikeutta voida hyvin koosta riippumatta. Päivä tähtää ennen kaikkea oman itsensä ja kehonsa hyväksymiseen sekä oman kokonsa arvostamiseen.

 Kuka päättää mikä on kaunista? Miksi kaikkien ihmisten pitäisi mahtua tiettyyn muottiin? Mikä on "normaalipainon" hinta yksilölle? Voivatko pakonomainen laihduttaminen, syömishäiriöt ja jojo-laihdutus olla vahingollisempia yksilön hyvinvoinnille ja kansanterveydelle kuin ”ylipaino”?

Lihavuushysteria yhteiskunnassa kasvaa. Mutta kuka siitä hyötyy? Laihdutusteollisuus voi paksusti. Suosittelemme lämpimästi tutustumista Image-lehden 2/2007 artikkeliin "Suuri läskihuijaus- näin lihavat leimattiin sairaiksi". Jos se kiihotti ruokahaluasi, voit nauttia makupalaksi kirjan "Koolla on väliä - lihavuus, ruumisnormit ja sukupuoli" toim. Katariina Kyrölä ja Hannele Harjunen.

Laihdutuskeskeinen kulttuurimme on luonut käyttäytymis- ja ajatusmalleja, jotka hallitsevat monien ihmisten elämää. Älä laihduta -päivä antaa mahdollisuuden purkaa näitä ajatusrakennelmia ja luoda positiivisempaa, lempeämpää asennetta itseensä.

Älä laihduta -päivä pyrkii

- vahvistamaan mielikuvaa siitä, että kauneus, terveys, hyvä kunto ja onnellisuus ovat yksilön koosta riippumattomia

- takaamaan jokaiselle ihmiselle oikeuden syödä normaalisti, liikkua ilosta haluamallaan tavalla ja voida hyvin

- lisäämään yleistä tietoutta laihdutuksen ja laihuuden pakkomielteen vaaroista

- lisäämään tietoa syömishäiriöistä: aina laihduttaminen ei ole merkki syömishäiriöstä, mutta syömishäiriön puhkeamisen taustalla on usein halu ”pudottaa muutama kilo”.

- tuomaan esille sen, miten yhteiskunta usein syrjii ja arvostelee standardikoosta poikkeavia ihmisiä.


Tietopaketin teille antoi Vice President UJ

 

Urho-klubin uutishuone 5.5.2014

Maailman astmapäivä 6.5.

Huomenna vietämme myös maailman astmapäivää.

Maailman Astmapäivää vietetään vaihtelevana päivämääränä, nyt tänä vuonna 6.5. Tapahtumalla halutaan lisätä astmatietoisuutta sekä parantaa astman hoitoa kaikkialla maailmassa. Kansainvälisellä tasolla tapahtumaa organisoi GINA (Global Initiative for Asthma) yhdessä eri terveysalan toimijoiden kanssa. Myös Suomessa vietetään Astmapäivää. Osa Allergia- ja Astmaliiton paikallisyhdistyksistä järjestää tapahtumia Asmapäivän merkeissä. Seuraa oman yhdistyksesi tiedotteita ja allergia.fi -sivustoa.

 

Hiukan vajaalla puolella (42 %) astmaatikoista ei ole riittävästi tietoa astman hoidosta ja he kaipaavat terveydenhuollolta tukea sairauden omahoidon toteuttamiseen. Teemapäivänä halutaan antaa tietoa astman hyvästä omahoidosta, joka parantaa elämänlaatua ja vähentää sairaalakäyntien ja ylimääräisten lääkekuurien tarvetta. Eri puolilla Suomea järjestetään teemaan liittyviä tapahtumia. Lisää tietoa astmasta: Hengitysliitto www.hengitysliitto.fi/ ja Astma- ja allergialiitto www.allergia.com/.

Tietopaketin teille antoi perustajajäsen UJ

 

Urho-klubin uutishuone 5.5.2014

Kansainvälinen kätilöiden päivä 5.5.

Toukokuun 5. päivänä vietetään kuudetta kertaa kansainvälistä virtuaalista Kätilön päivää. Tervetuloa ilmaiseen verkkokonferenssiin, joka kestää 24 tuntia. Joka tunti netin kautta välitetään esityksiä uusimmista tutkimustuloksista ja käytänteistä sekä keskusteluja, kokouksia ja kertomuksia.

Verkkokonferenssi on tarkoitettu kätilöille, opiskelijoille ja kaikille, jotka ovat kiinnostuneita synnytyksestä. Se tuo yhteen kaikki nämä ihmiset ympäri maailmaa netin kautta

Tietopaketin teille antoi perustajajäsen UJ

 

Urho-klubin uutishuone 4.5.2014

Kansainvälinen palomiesten päivä 4.5.

- International Firefighters' Day -

Tänään on oikea kummallisten merkkipäivien ruuhka! Naurupäivän ja Star Wars -päivien lisäksi meillä nimittäin on myös Palomiesten Päivä!

Päivän vietto aloitettiin vuonna 1999 toukokuun neljäntenä sähköpostiehdotuksen pohjalta ja päivän tarkoitus oli alkujaan kunnioittaa ja muistaa tuona päivänä Australiassa rajun pensaikkopalon sammuttamisessa menehtyneitä palomiehiä. Muutenkin ko. päivämäärä sopii tälle muistopäivälle mainiosti, sillä se on samalla myös Pyhimys Florianin muistopäivä. Florian kun on palomiesten suojeluspyhimys. 

International Firefighters' Day (IFFD) is observed on May 4. It was instituted after proposal emailed out across the world on January 4, 1999 due to the deaths of five firefighters in tragic circumstances in a wildfire in Australia. May 4 used to be a traditional Firefighters' Day in many European countries, because it is the day of Saint Florian, patron saint of firefighters.

 

 

Urho-klubin uutishuone 4.5.2014

Tähtien sota -päivä 4.5.

- Star Wars Day -

Tänään 4.5., kansainvälisen naurupäivän lisäksi, vietetään myös Tähtien sota -päivää. Tämä vuodesta 1979 asti Tähtien sota -fanien juhlistama päivä on heille myös vapaapäivä töistä, silloinkin, kun se ei osu sunnuntaille. En tosin tiedä, kuinka moni työnantaja on niin lojaali, että hyväksyy syyn ilman pieniä valkoisia valheita.

Alkujaan päivämääräksi valittiin juuri tämä 4.5. , koska se on englanniksi "May the fourth" ja kuulostaa samalta kuin "May the Force be with You". lausahdus, joka on jokaiselle fanille tuttu kautta maailman.

Star Wars Day is an unofficial holiday in May created by fans to honor the Star Wars franchise created by George Lucas. Observance of the holiday spread quickly due to Internet, social media, and grassroots celebrations.
May 4 is considered a holiday by Star Wars fans to celebrate the franchise's films series, books and culture. The date was chosen as "May the 4th" due to its sounding similar to the series' phrase "May the Force be with you" in which fans commonly say "May the fourth be with you...

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

Urho-klubin uutishuone 2.5.2014

Kansainvälinen Maailman naurupäivä 4.5.

Toukokuun ensimmäinen sunnuntai on kansainvälinen Maailman Naurupäivä. Tällöin ihmiset ympäri maailman järjestävät nauru tapahtumia. Maailman nauru päivän tarkoituksena on tuoda rauhaa maapallolle nauramalla.

 Näitä naurutapahtumia järjestetään myös ympäri Suomea. Naurujooga on fyysinen tapa aloittaa nauru ja saada aikuisetkin nauramaan kuin lapset, ilman syytä ja vatsanpohjasta saakka.

UJ eli Urho Juha
 

 

 

Urho-klubin uutishuone 2.5.2014

Sananvapauden päivä 3.5.

Suomessa vietetään vuosittain 3.5. sananvapauden päivää. Suomalaiset sanomalehdet korostavat sananvapauden merkitystä lehdissä.
Lehdet järjestävät paikallisesti omia sananvapauden päivän tapahtumia ja aktivoivat lukijoita ilmaisemaan mielipiteitään sekä paperilehdessä että verkossa. Monilla alueilla lehdet ovat myös kysyneet lukijoiltaan, mistä aiheista lehti on vaiennut ja mistä sen pitäisi kirjoittaa.

Liekö onnekas sattuma vaiko ei, mutta tänä samaisena kunniakkaana päivänä juhli nimipäiväänsä suomenruotsalaisen kalenterin mukaan myös yksi sanan- julkaisuvapauden ritareistamme eli Linus Torvalds, avoimen lähdekoodin "isä". Onnea Linus!

 Perustuslakimme toteaa 12 §:ssä:

"Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.

Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta."

Lisäksi Euroopan Unionin ihmisoikeussopimus määrittelee sananvapauden 10. artiklassaan seuraavasti:

"Sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus

1.
"Jokaisella on sananvapaus. Tämä oikeus sisältää vapauden pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia alueellisista rajoista riippumatta ja viranomaisten siihen puuttumatta."
2. Tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta kunnioitetaan."

Sananvapautta on siis oikeus kertoa omista ajatuksistaan ja mielipiteistään, oikeus julkaista niitä ja oikeus tulla kuulluksi. Sananvapauden rajoittamista on mm. estää ihmisiä kuuntelemasta tai lukemasta toisen mielipiteitä, estää ihmisiä löytämästä toisten julkaisuja, toisten julkaisujen tuhoaminen ja julkaisujen esittämisen evääminen.

Sanomalehtien maailmanjärjestö WAN ja monet muut sananvapautta puolustavat järjestöt kehottavat hallituksia huolehtimaan toimittajien turvallisuudesta ja vapaudesta tehdä työtään.
Meillä Suomessa sanomalehdet korostavat Sananvapauden päivänä rooliaan sananvapauden puolustajina ja toteuttajina sekä kansalaisten vaikutuskanavana ja mielipidefoorumina. Sanomalehtien verkkopalvelut ovat lisänneet huomattavasti lukijoiden mahdollisuuksia mielipiteidensä esittämiseen ja keskustelemiseen.

Sananvapaudessa on kyse paitsi oikeudesta julkaista tietoja, myös yksilöiden oikeudesta saada tietää.

UJ eli Urho Juha

 

 

 

Urho-klubin uutishuone 30.4.2014

Ilosta vappua, glada vappen!

Tätä päivää, huhtikuun 30. päivää, on juhlittu vuosittain 1. toukokuuta (valpurinpäivä, valpuri) vietettävän kansainvälisen juhlapäivän ja Suomessa yleisen vapaapäivän aattona. Se on erityisesti alkavan kevään, ylioppilaiden ja kansainvälinen työväen juhlapäivä (engl. Labour Day), joskin ylioppilaiden vappuhan alkaa yleensä jo aaton aaton aattona (ainakin teekkareilla). Ja syystä tai toisesta, mikäli vain nyt toimittajan muisti ei pahemmin pätki, vappu on ollut yleensä kylmä ja tuulinen, joten tämänvuotinen ennustettu vappusää voi olla keskimääräistä parempi!

Tiesittekö muuten, että vappu on saanut nimensä 700-luvulla eläneen  (710 - 25.2.779) baijerilaisen abbedissa Walburgan mukaan (kuva vieressä). Hänen nimensä EI siis ollut Valburg vaan Walburga,Pyha Walburga, kuningas Richardin tytär vaikka se yleensä kaikkialla väärin ilmoitetaankin (olin jo itsekin langeta tuohon vanhaan, jo koulukirjoissa esitettyyn virheeseen). Pyhä Walburga oli muuten kuningas Richardin tytär! Sen saman, joka on tuttu vaikkapa Robin Hoodista! Vuonna 710 jKr. syntynyt Wessexiläinen Walburga matkusti sen aikaisin hankalin menetelmin veljiensä Willibaldin ja Winibaldin kanssa Württembergiin auttamaan Boniface-nimistä lähetyssaarnaajaa saksalaisten käännytyksessä. Walburga päätti aloittaa nunnan kunniallisen elämän ja asettui veljensä Winibaldin perustamaan Heidenheimin luostariin. Vuonna 761 hänestä tuli benediktiiniläisnunnaluostarin abbedissa. Walburga kuoli 25.2.779 ja hänet julistettiin pyhimykseksi 1.5.779 jKr. Lopulta lähes sata vuotta myöhemmin, eli vuonna 871, hänen maallinen tomumajansa siirrettiin Eichstädtiin.

Vappua on juhlittu keskiajalta lähtien Suomessakin 1. toukokuuta, mikä on samalla Walburgan pyhimykseksi julistamisen päivä. Vapun vietto osui näin yksiin pakanallisen kesänalkajaisjuhlan eli Viikinkien hedelmällisyysjuhlan kanssa ja näin kirkollisesta pyhäpäivästä tuli Pohjoismaihinkin levinnyt kesäkauden alkamispäivä. Vieressä tuntemattoman taiteilijan tekemä patsas ko. abbedissa Walburgasta.

Kesän saapuessa ja valon määrän kasvaessa keskisessä Euroopassa järjestettiin hurjia noitamenoja ja mahtavien ritarien turnajaisia. Vaikkakaan Suomessa kesä ei tuohon maailman aikaan ollut vielä vapun tienoilla talvea yleensä kokonaan voittanut, ns. herrasväki omaksui siitä huolimatta satojen vuosien ajan vietetyn vapun kesäkauden alkujuhlakseen.

Vappunakin polteltiin kokkoja, eikä tapa ole hävinnyt vieläkään. Mm. Ylitorniolla ja Muonion ja Tornion välillä näkyy joka vuosi monta kokkoa rajan molemmin puolin. Näihin vuodenaikoihin ei nimittäin tuo metsäpalovaara ole vielä kovinkaan ilmeinen. Esimerkiksi Pellossa pipotetaan joka vuosi Eero Mäntyrannan patsas ja vappukokko palaa. Samoin on meininki Ruotsissa mm. Sveanmaalla. Esimerkiksi toissa vuonna Riddarholmenilla, Tukholmassa, poltettiin komia kokko! 

No, takaisin historiaan: siellä täällä polteltiin vapputulia ja soiteltiin kelloja, torvia ja muita kovaäänisiä soittimia pahojen voimien torjumiseksi. Tuolloin myös karja pyrittiin laskemaan ensi kertaa ulos ja aloittamaan kevätkylvöt. Kirkolliset ohjeet tosin kielsivät tekemästä työtä vappuna - silloin oli esimerkiksi kiellettyä kalastaa! 
 
Vapun juhlimisen ylioppilaiden päivänä toivat Suomeen Lundin yliopistolla juhlineet suomalaisylioppilaat luultavasti jo herran vuonna 1865, jolloin nähtiin tiettävästi myös ensimmäiset mustalippaiset valkolakit Urholandiassa. 1870-luvulla tämä perinne yleistyi laajemminkin Suomessa.

Teekkarilakki on muuten melko samanlainen kuin tuo em. valkolakki. Sitä käyttävät teekkarit eli tekniikan ylioppilaat. Lakkia käytetään ainakin Urholandiassa ja sen länsinaapurissa Ruotsissa. Suomessa lakin perusväri on valkoinen ja sen oikealle puolelle on kiinnitetty tupsullinen naru. Naru ja tupsu ovat mustaa silkkiä.

Monet pitävät teekkarilakkia teekkarikulttuurin tärkeimpänä esineenä. Lakin käyttämisestä on usein määritelty hyvin yksityiskohtaisella ohjesäännöllä. Yleisen säännön mukaan teekkarilakki on kesälakki, jonka käyttöaika alkaa 1.5. klo 00.00 ja päättyy syksyllä lakinlaskiaisiin 30.9. klo 24.00. Lakin ulkomuoto, lakin käyttöön liittyvät perinteet ja lakkia koskevat säännöt vaihtelevat jonkin verran paikkakunnittain.

Otaniemen teekkarilakki on lakeista vanhin: ensimmäiset maininnat lakista ovat vuodelta 1874 , ja nykyisen muotonsa lakki sai jo vuonna 1893. Otaniemessä teekkarilakki on kuusikulmainen, ja sen päällinen on ommeltu kahdesta kappaleesta. Tupsun naru on kiinnitetty lakin keskikohtaan ja reunukseen oikealle puolelle. Lakista löytyy kaksi hieman eriävää versiota:

1. TKY-Teekkarilakin vuori on tekniikanpunainen, ja sen kokardina käytetään TKY:n tunnusta. TKYn lakki on selvästi tavallisempi Otaniemessä ja sen fuksiwappuna saamiseksi vaadittavien fuksipisteiden myöntämisestä vastaa kukin kilta jäsenilleen.

2. TF-Teekkarilakki (Teknologföreningen),  Teknisen Korkeakoulun ruotsinkielisen osakunnan jäsenet pitävät omaa teekkarilakkia. Suurimmat erot suomenkielisten teekkareiden käyttämään lakkiin ovat hieman suurempi kokardi ja päällinen sekä lakin vuori, joka on TF-lakissa viininpunainen ja keltainen. Teknologföreningenillä on käytössä myös vapaaehtoisempi talvipäähine; hieman litteämpimallisempi knalli. TF-lakin saamiseksi fuksivappuna tarvittavat fuksipisteet myöntää TF itse.

Solmu otaniemeläisen lakin tupsun narussa on muuten yleensä merkki avioitumisesta.Kali, kali, onpa kylymä!

Oulussa teekkarilakki otettiin käyttöön Wappuna 1960 ja lakki lienee Urholandian toiseksi vanhin.  Oulun yliopiston sen hetkinen rehtori Pentti Kaitera ja hallintokollegio olivat omaa lakkia vastaan! Oululainen teekkarilakki lienee joidenkin lähteiden mukaan saanut vaikutteita sekä ruotsalaisesta teekkarilakista että pohjoisesta neljäntuulenhatusta. Oulun teekkarien lakki on pyöreä, ja tupsu on kiinnitetty sen oikealla reunalla olevaan ulkonemaan. Lakin vuori on sinivalkoinen. Lakin kokardina käytetään kunkin killan omaa kokardia, mm. sähköinsinöörikillalla se on maadoitettu salama. Tupsun juureen liitetään lisäksi hallituskokardi, mikäli lakin kantaja toimii tai on toiminut jonkin oululaisen teekkarikillan hallituksessa. Oululaiset teekkarit solmivat lakkinsa tupsun naruun solmun jokaisen vietetyn TeekkariWapun merkiksi. Viidennestä wapusta alkaen solmut korvataan lenkillä tai yhdellä isolla solmurykelmällä. Solmut avataan teekkarin valmistuessa diplomi-insinööriksi tai arkkitehdiksi.

Viereisessä kuvassa vietetään hyistä teekkarivappua 1984. Klubimme toinen perustajajäsenistä (UJ) kuvassa teekkarilakissa vääntämässä ekosähkögeneraattorilla energiaa vapun viettäjien tuhlattavaksi ystävänsä kanssa Letkunpuistossa Oulussa (kuvakollaasi © Juha Räty)

Teekkarilakin käyttöaika on siis kertauksen vuoksi vielä tässä: 01.05. klo 00:00 — 30.09. klo 24:00, muulloin tarvitaan erikoislupa lakin käyttöön (mm. teekkaritempausten alkaminen vapun aaton aaton aattona on muodostunut sellaiseksi). Faktana haluan mainita teille, kaikki armaat lukijani, että teekkarilakin tupsulla ei sinällään ole mitään kovin syvällistä merkitystä. Se lisättiin lakkiin joskus 1890-luvulla, koska silloisten teekkarien mielestä tupsu vetosi naisiin, kuinkas muuten!

Vapun suosikkijuomia olivat punssi ja booli, mutta alkavan raittiusliikkeen myötä väkijuomat saivat väistyä siman tieltä. Myös ns. tippaleipä "keksittiin" 1700-luvulla, ja siitä tuli nopeasti vapun oma "kestohitti".

Yhdysvalloissa tapahtuneiden työselkkausten vuoksi tuli toukokuun ensimmäisestä päivästä työväen mielenosoituspäivä Euroopassa herran vuonna 1889 (siis kaupungeissa, ei maaseudulla, jossa viljelijäväestö ei halunnut samaistua kaupunkien "punaiseen" työväenluokkaan). Tämän "mielenosoituspäivän" jälkimainingeista on siis syntynyt nykyinen tapa vappuun kuuluvista työväen marsseista! Itse USA:ssa vietetään nykyisin vapun sijaan työläisten juhlapäivää eli Labor Daytä syyskuun 1. maanantaina; syynä lienee amerikkalaisten mielestä päivämäärän 1.5. liian kommunistinen historia. Kommunismihan on yhdysvalloissa pahempi kuin kirosana!

1980-luvulle päästäessä vapusta oli lisäksi tullut Suomessa lähes kaikkien poliittisten puolueiden yleinen puhepäivä, huoooh hohhoijaa! Silloin kaikki kynnelle kykenevät poliitikonalut lupailevat perinteisesti ainakin kuuta taivaalta janoiselle ja hurmioituneelle (kuka nyt mistäkin) kansalle, mutta vapun mentyä ohitse kukaan lupaajista ei perinteisesti pidäkään lupauksiaan (jos nyt sitten muulloinkaan). Tosin kaikki sivistyneet (ainakin Urhoklubilaiset) sen jo etukäteen saattoivat arvatakin.

Että silleen tällä kertaa!

UJ eli Urho Juha

 

Urho-klubin uutishuone 29.4.2014

Kansainvälinen opaskoirapäivä 30.4.

Suomessa on noin 200 opaskoiran kanssa liikkuvaa näkövammaista. He eivät välttämättä käytä valkoista keppiä. Näkövammaisten Keskusliitto kehottaa pyöräilijöitä ja rullaluistelijoita sekä muita kävelyvauhtia nopeammin kulkevia ottamaan opaskoiran kanssa liikkuvat huomioon, jotta vältytään ikäviltä onnettomuuksilta.
Kuvan meidän käyttöömme toimitti Näkövammaisten keskusliitto ry
Kuva: Kun opaskoiralla on valjaat, se on työssä eikä sitä saa häiritä.
 Koiran huomio voi herpaantua taputtelusta tai lepertelystä ja isännän turvallisuus vaarantuu.
 Silloin kun opaskoira ei ole valjaissa, se viettää tavallista koiranelämää.
Kuva suurenee klikkaamalla (Photo: Näkövammaisten keskusliitto)

Myös autoilijoita muistutetaan, että heidän tulee noudattaa varovaisuutta nähdessään näkövammaisen jalankulkijan. On hyvä pitää mielessä, että näkövammainen kulkija ja opaskoira pysähtyvät aina kadun reunaan, ennen kuin käyttäjä antaa kadunylityskäskyn. Kannattaa siis hidastaa nähdessään koirakon suojatien alkupäässä.

Tiesitkö tämän opaskoirista?

1. Työssään oleva opaskoira pitää aina yllään kolmiotunnuksella varustettuja valjaita. Kaikki näkövammaiset eivät välttämättä käytä valkoista keppiä.

2. Valjaissa olevaa opaskoiraa ei saa häiritä. Opaskoira tarvitsee työrauhan, jotta koirakon liikkuminen on turvallista.

3. Ennakoi tilanteet liikenteessä: hiljennä vauhtia autoillessasi tai pyöräillessäsi, kun näet näkövammaisen ja opaskoiran kadulla.

4. Jos näet opaskoiran kanssa liikkujan tarvitsevan apua, älä epäröi auttaa!

 

Kansainvälistä opaskoirapäivää vietetään vuosittain huhtikuun viimeisenä keskiviikkona Kansainvälisen Opaskoirakoulujen liiton (International Guide Dog Federation) aloitteesta. Suomessa päivää on vietetty vuodesta 1992 lähtien.

Opaskoirayhdistyksen yhteyshenkilöt järjestävät paikallisia tapahtumia eri puolella Suomea.

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ ja Näkövammaisten keskusliitto

 

 

 

Urho-klubin uutishuone 27.4.2014

Kansallinen veteraanipäivä 27.4.
- Lapin sodan päättymisen vuosipäivä -

Tätä armon päivää, huhtikuun 27. päivää, on vuodesta 1987 lähtien vietetty kansallisena veteraanipäivänä. Meillä Suomessa on siis ihan virallinen liputuspäivä. Tänä vuonna Kansallisen Veteraanipäivän teemana on: "Kiitollisina kohti tulevaisuutta – Tacksamma emot framtiden."

Me suomalaiset olemme vapaita kansalaisia sen ansiosta, mitä sotaveteraanit ovat tehneet maamme hyväksi. Menneisyyttä ei saa unohtaa, veteraanien uhrauksia pitää muistaa ja vaalia arvokkaalla tavalla. Kansallisen Veteraanipäivän päätoimikunta toivoo, että koulut ja oppilaitokset osallistuvat tänäkin vuonna aktiivisesti Veteraanipäivän viettoon sekä teeman käsittelyyn päivittäisessä työssään. Lisäksi erityisesti nuorten odotetaan näkyvän tänä vuonna erityisesti.

Veteraanien työn vaalimisen kannalta on tärkeää, että veteraaneja kutsutaan mahdollisuuksien mukaan kouluihin ja oppilaitoksiin. Samoin vierailut veteraanien luona sekä erilaiset tukitoimet heidän kotiolossaan, hoivapaikoissa tai paikallisissa veteraanipäivän juhlissa välittävät veteraanien perintöä uusille sukupolville.

Juhlapäivää kunnioittavat kaikki kynnelle kykenevät juhlaliputuksella ja elossa olevien sotaveteraanien muistamisella. Varsinainen veteraanipäivän pääjuhla järjestetään vuosittain jossain isommassa kaupungissa, tänä vuonna se järjestetään 27.4. Mikkelissä. Pääjuhlassa lienevät mukana myös presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio. Virallisen juhlapuheen pitää Euroopan komission varapuheenjohtaja Olli Rehn ja veteraanin puheenvuoron esittää ylirakennusmestari Tauno Laukkanen. Valtiovallan tervehdyksen tilaisuuteen tuo pääministeri Jyrki Katainen ja tilaisuus televisioidaan suorana lähetyksenä. Ainakin meille urhoklubilaisille tämän juhlan seuraaminen on kunnia-asia ja samalla vähintä, mitä me nuoremmat voimme tehdä!

Meillä Suomessa kansallisluonteen mukaisesti veteraanipäivästä on karsittu pois kaikki sellainen, minkä voisi tulkita sodanlietsonnaksi tai revanssihengeksi. Päivän luonnehan onSotilaita ja lottia, sittemmin yhteiskunnan unohtamia veteraaneja. pikemminkin sodanvastainen. Veteraanipäivälle on haluttu antaa rauhantahtoinen leima, eikä siitä syystä liene sattuma, että ajankohdaksi on valittu sodan päättymisen muistopäivä. Kaatuneiden muistopäivä, jota vietetään toukokuussa, vie veteraanipäivää selvemmin ajatukset sotaan ja sen vaatimiin lukuisiin uhreihin.

Veteraanit (joita sotilaiden lisäksi ovat myös lotat) ovat olleet syystä tai toisesta meille suomalaisille koko sodan jälkeisen ajan aivan ihmeellisen vaikea asia, jota asian laitaa ei kukaan Urhoklubilainen ole voinut ymmärtää ollenkaan. Periaatteena on virallisen tasavaltamme päättäjillä tuntunut olevan: kyllä aika hoitaa tämän ongelman! (Valitettavasti he ovat siinä oikeassa, mutta synninpäästöä en sen vuoksi päättäjillemme anna.) Vasta joskus 1980- luvulla poliitikkomme olivat sen verran selvin päin, että voitiin ehdottaa kansallisen veteraanipäivän ottamista mukaan suomalaiseen juhlakalenteriin. Ensimmäisen veteraanijuhlan päivänä valtaosa sodassa olleista oli jo siirtynyt työelämästä eläkkeelle.

Kuva oikealla: Näiden kuvien päähenkilöt ovat veteraaneja. Aika on hoitanut jo suurimman osan kohdalta yhteiskunnalle ongelmallisen tilanteen (kuvakollaasi © Juha Räty, alkuperäiset kuvat Kunniamme Päivät -museo) Kuva suurenee klikkaamalla!

Nyt 28. veteraanipäivän koittaessa suurimman ryhmän muodostavatkin jo taivaalliset sotajoukot, joille ei eläkettä enää tarvitse maksaa!  Vaikka maaottelumme Neuvostoliittoa (ja lopussa pikkuisen Saksaakin) vastaan on siis jo loppunut piakkoin jo lähes seitsemänkymmentä vuotta sitten, sotavuosien raskaimmat hetket ja niiden aikainen asetoveruus ovat veteraanien mielessä öin ja päivin... Lopultakin noista ajoista eletyistä saattaa puhua julkisesti eikä häveten. Mutta voi te isänmaamme hyväosaiset UUDET päättäjät: Hoitakaa nyt lopultakin veteraanien asiat kuntoon saakka, ennen kuin viimeinenkin heistä ihmettelee kotomaamme ihmeellistä menoa haudan ristin takaa! Tänä vuonna heitä on kuusituhatta vähemmän kuin vuosi sitten. Kuusitoista veteraania poistuu riveistä päivittäin ja veteraanien kokonaismäärä on nyt enää vain noin 30.000 (kuva vasemmalla).
 

Veteraanien toimintaa voi tukea myös lahjoituksin.

Koulujen sekä oppilaitosten toivotaan ottavan Kansallisen Veteraanipäivän ja veteraanit huomioon opetus- tai muussa toiminnassa itselleen sopivalla tavalla.

 

 

 

Päättäjiemme puolesta häveten ja anteeksipyytäen UJ eli Urho Juha

 

 

Urho-klubin uutishuone 25.4.2014

Valtakunnallinen Markunpäiväjuhla 25.4.

Näin on! Oravanhäntäsauva on jo tuulettumassa ja lämmin, aurinkoinen kevätpäivä tilauksessa: Markku-liiton 18. Markunpäivänjuhla 25.4. on alkanut!

Kalenteri kertoo myös, että Markun päivä on nyt perjantai, ja sinne enteillään runsasta osallistujajoukkoa. Ilmoittautuneita on viime tiedon mukaan 130.

Suomalaisen Markku-liiton vuoden huippukohta on tietenkin suuri Markunpäivänjuhla Söörmarkussa. Juhlapäivän virallisessa ohjelmassa on kaksi ehdotonta numeroa: yhdistyksen jäsenten lyöminen Söör Markuiksi ja Vuoden Markku -valinnan julkistaminen.

 Mainittakoon vielä, että klubimme Urhoissa on myös Markku-liiton jäseniä.

Hiukan leikkimieliset Markunpäiväjuhlat löytyvät täältä!

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 23.4.2014

Unescon kirjan ja tekijänoikeuksien päivä 23.4.2014
- Kirjan ja Ruusun päivä -
- World Book and Copyright Day -
-  Miguel de Cervantesin ja William Shakespearen kuolinpäivä -

Alunperin nimeltään Kirjan ja ruusun päivä on kirjaa juhlistava päivä, jota on useimmiten vietetty juuri otsikon mainitsemana 23. päivänä huhtikuuta. Ajankohta valittiin päivän kirjallisen historian ansiosta: 23. huhtikuuta herran vuonna 1616 kaksi maailmankirjallisuuden klassikkokirjailijaa, Miguel de Cervantes sekä William Shakespeare kuolivat.

Meillä Suomessa Kirjan ja ruusun päivää vietetään yleisestä tavasta poiketen monesti vasta toukokuussa. Ihmisten palaute paremmista sääoloista ajoi muutama vuosi sitten siirtämään päivän huhtikuusta toukokuuhun. Vaihtoehtoina ovat olleet päivät 23.4., 3.5. ja 24.5....  Päivää juhlittiin Suomessa virallisesti ensimmäistä kertaa toukokuussa vuonna 2003; päivän vietto oli tosin aloitettu Suomessa eurooppalaisen esikuvan mukaisesti jo 1998.

Tänä vuonna, eli 2013, päivää vietetään meillä 23. huhtikuuta YK:n säätämän viettopäivän, 23.4., mukaisesti. Monissa maailman maissa viettopäivä on kuitenkin 28. huhtikuuta. Erityistä Kirjan ja ruusun päivää alettiin viettää Pyhän Yrjön päivänä (23.4.), ja tavaksi otettiin, että mies antaa naiselle ruusun ja nainen miehelle kirjan. Kataloniassa, jossa ajatus päivän vietosta keksittiin 1930-luvulla, Pyhän Yrjön päivä onkin omistettu täydellisesti kirjoille ja ruusuille.

Kirjan ja ruusun päivän perinne, jossa mies lahjoittaa naiselle punaisen ruusun ja nainen lahjoittaa kirjan miehelle, juontaa juurensa keskiaikaiseen taruun Katalonian suojeluspyhimyksestä Pyhästä Yrjöstä. Ritari Pyhä Yrjö surmasi legendan mukaan lohikäärmeen, joka oli aikeissa ahmaista kitaansa kauniin prinsessan. Surmatun lohikäärmeen verestä versoi tulipunaisia ruusuja täynnä oleva ruusupensas, josta sankari poimi kauneimman kukan prinsessalle. Pyhä Yrjö julistettiin keskiajalla Katalonian suojeluspyhimykseksi ja huhtikuun 23:nnesta tuli pyhimyksen juhlapäivä. Pyhän Yrjön päivää on juhlittu laajasti Kataloniassa ja muualla Euroopassa keskiajalta lähtien.

Myös muualla Euroopassa juhlitaan Kirjan ja ruusun päivää vähän miten sattuu, esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja Irlannissa tapahtumaa vietetään jo 6. maaliskuuta. Vuonna 1995 UNESCO julisti katalonialaisen Kirjan ja ruusun päivän kansainväliseksi kirjan ja tekijänoikeuden päiväksi.

Suomessa vietettävän väärän päivämäärän Kirjan ja ruusun päivää pääset tavailemaan täältä (linkki tulevaisuuteen).

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

Urho-klubin uutishuone 22.4.2014

Partioviikko 21. - 27.4.2014
- Kutsu kaveri partioon -

Partioviikon aikana partiolaiset voivat pukeutua partiohuiviin ja muihinkin tamineisiinsa esimerkiksi kouluun, työharjoitteluun tai  vaikkapa töihin mennessään. Lisäksi näin partioviikon aikana juhlistetaan  perinteisesti Yrjönpäivää (23.4.), sillä lohikäärmettäkin vastaan tarujen mukaan taistellut Pyhä Yrjö (heikkojen auttaja) on tunnetusti kaikkien partiolaisten suojelupyhimys. Itse asiassa partioviikkoa vietetäänkin juuri sillä viikolla, johon edellä mainitun Yrjön päivä kalenterissamme kulloinkin osuu. Tänä vuonna partioviikon päättää partiolaisten kirkkopyhä 27.4.

Entä mikäs se onkaan tämän tapahtuman takana oleva historiallinen tapahtuma? Jo Herran vuonna 1907 Robert Baden-Powell järjesti maailman ensimmäisen partioleirin Brownsean saarella Englannissa. Mukana oli tiettävästi 22 poikaa ja he edustivat eri yhteiskuntaluokkia, mikä oli tuolloin melkoinen saavutus. Jo partioliikkeen alusta asti Baden-Powell luotti näihin nuoriin poikiin, koska hän uskoi, että he pystyvät ylittämään itsensä vastuuta saadessaan.

Partiosta tuli pian myös tyttöjen harrastus, ja se levisi ympäri maailmaa. Itse asiassa Suomi kunnostautui tässäkin asiassa kuulumalla ensimmäisten partiomaiden joukkoon maailmassa; ensimmäiset partioryhmät perustettiin tänne kolme vuotta myöhemmin eli vuonna 1910. Vuonna 1972 tyttö- ja poikajärjestöt yhdistyivät Suomen Partiolaiset Finlands Scouter ry -nimiseksi järjestöksi.

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 22.4.2014

Nuukuusviikko 21.4. - 27.4.2014

Mikähän se tällainen nuukuusviikko oikein on? Liekö laihialaisten keksintöä koko juttu? No sehän on jokavuotinen järkevän kulutuksen teemaviikko, jota vietetään näin huhti- toukokuussa. Nuukuusviikkoa vietetään itse asiassa aina viikolla 16. Vuosina, jolloin pääsiäinen on viikolla 16 kuten 2014 ja 2019, siirtyy Nuukuusviikko seuraavalle viikolle 17. Nuukuusviikko on siis yleensä viikko jolle osuu 16. huhtikuuta. Viikolle valitaan yleensä kaksivuotiskaudeksi tietty teema, jonka puitteissa edistetään luonnonvarojen säästäväistä käyttöä ja jätteiden synnyn ehkäisyä.  Että ottakaapa opiksenne, jotta maailmaa olisi elettäväksi asti myös lapsillemme!

 
Suuri osa suomalaista on yhden tai useamman järjestön vaikutuspiirissä. Järjestöissä voidaan tehdä merkittäviä ympäristövastuullisia valintoja ja samalla kannustaa jäseniä toteuttamaan niitä myös muilla elämänaloilla”, toteaa Nuukuusviikon projektikoordinaattori Meri Heinonen.

Kestäviä toimintatapoja kannattaa edistää Nuukuusviikon jälkeenkin. Niiden kautta voidaan säästää sekä ympäristöä että rahaa.

Nuukuusviikon tapahtumia – seminaareja, näyttelyitä, tavaranvaihtopäiviä ja kursseja – järjestetään ympäri Suomen.
Maan ystävät lanseeraa ekologinen velka- kaupunkikävelyt Nuukuusviikolla. Eri puolilla Suomea on vapaaehtoisten järjestämiä kävelyjä, jotka on suunnattu oppilas- ja nuorten ryhmille. Kävelyt ovat ohjattuja, osallistujat pysähtyvät eri kauppojen ja julkisten tilojen eteen ja tutustuvat sen toiminnan ympäristö- ja sosiaalisiin vaikutuksiin globaalissa etelän näkökulmasta (esim. ruokakauppa, bensa-asemat jne) ja tietenkin antaen esimerkkejä, miten voimme elää kestävämmin.

Nuukuusviikon järjestää 20 kansalaisjärjestön yhteinen Kierrätysliike. Esimerkiksi Nuukuusviikkoa 2011 koordinoi Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus. Kohderyhmänä ovat järjestöt, yhdistykset ja muut yhteisöt urheiluseuroista vanhempainyhdistyksiin ja kaveriporukoihin. Tarkoituksena on levittää tietoa kestävän kehityksen mukaisten tapahtumien ja muun toiminnan järjestämisestä.

Kuivakäymälä
Kuva. Juho Hellsten: Kuivakäymälä korvaa vesivessan,
tyylistä tinkimättä

Lähde: Nuukuusviikkojen teemasivu (klikkaa ja lue lisää)

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 17.4.2014

Kirkkokansan suurjuhla - Pääsiäinen
- 20.4.2014 -

Pääsiäistä vietetään vuosittain vaihtuvana ajankohtana; kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina. Se siis määrää monien muiden juhlapyhien paikat. Yleisesti tämä Pääsiäinen sattuu em. syyn takia 22.3.-25.4. väliselle ajalle. Malttakaahan hiukan mämminsyönniltänne ja munien maalailuiltanne ja lukekaapas seuraava yleissivistys: 

Tämä juuri nyt tuleva juhla, pääsiäinen, on juhla jota vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen ja siihen johtaneiden tapahtumien juhlana. Tuo äsken mainittu ylösnousemus on kristillisen uskon ydinkohtia, ja pääsiäinen täten virallisen kirkkovuotemme vanhin ja tärkein juhla.

Tätä Pääsiäistä edeltää ns. Hiljainen viikko. Sitä kutsutaan monissa piireissä myös nimellä piinaviikko tai suuri viikko. Jokainen päivä hiljaisella viikolla on saanut omat erikoisnimensä. Sunnuntai on palmusunnuntai eli virposunnuntai, jolloin lapset käyvät virpomassa pienen palkkion toivossa naapuritaloissa, maanantai on nimeltään malkamaanantai, tiistai tikkutiistai ja  keskiviikko kellokeskiviikko. 

Hiljaisen viikon torstai on nimeltään kiirastorstai. Se on pyhän ehtoollisen asettamisen päivä. Kiirastorstain iltana vietetään seurakunnissa messu eli ehtoollisjumalanpalvelus. Kiirastorstai-ilta aloittaa kolmen päivän juhla-ajan (ns. triduum), joka ulottuu pääsiäispäivän iltaan. Tämä ristin ja ylösnousemuksen pääsiäinen on kirkkovuoden keskus.

Kiirastorstaita seuraava päivä on pitkäperjantai, Kristuksen ristiinnaulitsemisen, kuoleman ja hautaamisen päivä. Pitkäperjantaina jumalanpalvelus on yksinkertainen ja karu. Monissa seurakunnissa virret lauletaan ilman urkujen säestystä eikä kirkonkelloja soiteta. Myöskään sakramentteja tai muita kirkollisia toimituksia ei vanhan kristillisen perinteen mukaan vietetä pitkäperjantaina eikä sitä seuraavana lankalauantaina, jolloin liturginen väri on musta, murheen ja kuoleman väri.

Lankalauantaita seuraa pääsiäissunnuntai eli sukkasunnuntai. Tällöin liturginen väri muuttuu valkoiseksi haudasta ylösnousemisen kunniaksi. Välittömästi sen jälkeinen maanantai on toinen pääsiäispäivä (pyhä ja myös yleinen vapaapäivä), jolloin muistetaan ylösnousseen Jeesuksen ilmestymistä häntä seuranneille naisille ja opetuslapsille Emmauksen tiellä.

Pääsiäisyöstä (lauantain ja sunnuntain välinen yö) alkaa pääsiäisviikko, joka kestää seuraavaan lauantaihin. Pääsiäisviikon viettäminen on myös ikivanha kristillinen perinne. Se otettiin luterilaisessa kirkossamme uudelleen kirkkokäsikirjaan jumalanpalvelusuudistuksen yhteydessä adventtina 2000. Pääsiäisyöstä alkaa myös 50-päiväinen pääsiäisaika, joka päättyy helluntaihin.

Hiljaisella viikolla kristityt keskittyvät muistelemaan Jeesuksen kärsimystä. Itse asiassa tämä hiljaisen viikon viettäminen kristillisessä kirkossa on ikivanha tapa. Jerusalemissa sitä vietettiin jo 300-luvulla. Kristikunnan läntisessä perinteessä hiljaisen viikon vietto kehittyi kuitenkin vasta jonkin verran myöhemmin.

Hiljaisen viikon jokaisena päivänä kokoonnutaan seuraamaan kärsimyshistorian tapahtumia. Kärsimyshistoria on perinteisesti jaettu kuuteen lukuun eli ahtiin, joista saarnattiin jumalanpalveluksissa hiljaisen viikon päivinä. Näitä tilaisuuksia onkin sen takia nimitetty ahtisaarnoiksi. Ahteja voidaan käyttää edelleen, mutta nykyisessä Evankeliumikirjassa niiden sijalla ovat  katkelmat Luukkaan, Johanneksen ja Matteuksen evankeliumeista.

Viime vuosina suosituiksi ovat tulleet useat erilaiset kärsimysnäytelmät. Tällaisissa Via Dolorosa- tai Via Crucis -näytelmissä esitetään Kristuksen kärsimystien tapahtumia draaman keinoin. Monin paikoin on alettu pitää myös vanhoja Ristin tien rukoushetkiä. Niissä pysähdytään rukoillen ja mietiskellen Kristuksen kärsimystien vaiheita esittävien kuvien ääreen. Näitä kuvia on vanhan tavan mukaan yleensä 14.

Entä historia tämän juhlan takana? Juutalaiset viettävät kuukalenterin mukaan vaihtelevaa juhlaa, ja kristityt ovat sijoittaneet oman juhlansa sen mukaan. Juutalaisuudessa pääsiäistä vietetään hiukan eri syystä, eli juutalaiset juhlivat vapautumista Egyptin orjuudesta (mistä johtuu alunperin  myös sana pääsiäinen; orjuudesta pääseminen) . Juutalaisten juhlan nimi on PESAH ja siihen liittyvä happamattoman leivän juhla. Euroopassa pääsiäisen aikoihin on muinaisuudessa ollut kevätjuhla, joka on Välimeren maissa sijoittunut suunnilleen kevätpäiväntasaukseen ja jota pohjoisissa maissa on vietetty hieman myöhemmin.

Muuten, Jehovan todistajat eivät vietä varsinaisesti pääsiäistä, mutta heidän ainoa uskonnollinen juhlansa, Jeesuksen kuoleman muistonvietto, osuu useimmiten ajankohdaltaan pääsiäisen aikaan. Ja vanhan kansan mietteitä asiasta näet täältä.

Tietopaketin teille antoi perustajajäsen UJ

 

Urho-klubin uutishuone 16.4.2014

Maailman sirkuspäivä 19.4.

Sirkuksen kansainvälistä merkkipäivää juhlitaan huhtikuun kolmantena lauantaina, tänä vuonna siis 19.4., lankalauantaina, näyttävästi ympäri maailmaa. Suomessa päivää juhlistetaan tempauksin useilla paikkakunnilla. Juhlinnassa on mukana kymmenenkunta sirkusalan organisaatiota.

Maailman sirkuspäivän avulla halutaan nostaa esiin suomalaisen sirkuksen monimuotoisuutta ja sirkusharrastuksen laajuutta. Maailman sirkuspäivän viettoa organisoi kansainvälinen Fédération Mondiale du Cirque –järjestö ja Suomessa Sirkuksen tiedotuskeskus yhteistyössä Suomen Nuorisosirkusliiton kanssa.

Lisää infoa täältä.

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

Urho-klubin uutishuone 16.4.2914

Suomen aforismipäivä 18.4.

Suomen aforismipäivää vietetään perjantaina 18.4.2014, vaikkakin monin paikoin päivän pääjuhlaa vietetään pääsiäisen takia jo 16.4. Päivää on vietetty jo vuodesta 2006 ja se ajoittuu Suomen aforismiyhdistyksen perustamisen (2005) vuosipäivään. Päivää juhlistetaan iloisissa merkeissä, sillä suomalainen aforismi on jo useamman vuoden ajan elänyt vahvaa nousukautta.

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 15.4.2014

Maailman äänipäivä 16.4.

- World Voice Day -

Huhtikuun 16. päivänä vietetään Maailman Äänipäivää. Äänipäivän historia alkaa jo vuodelta 1999, Brasiliasta. Tämän päivän tarkoituksena on jakaa tietoa ihmisen äänestä ja äänihäiriöistä sekä edistää äänen parissa työskentelevien välistä yhteistyötä.

Tietoa ja ohjeita äänestä ja sen käytöstä tarvitsevat sekä tuottavat esimerkiksi  näyttelijät, lausujat, laulajat, opettajat, TV- ja radiotoimittajat ja puhelinneuvojat ja -myyjät. Tämän äänipäivän pääpuheenaihetta eli puhetta ja ääntä tutkivia tieteenaloja ovat mm. puhetekniikka ja vokologia, fonetiikka, musiikintutkimus sekä lääketieteen, fysiikan ja eri insinööritieteiden alat.

Puheen ja äänen häiriöitä tutkivat ja hoitavat puhe- ja äänihäiriölääketieteen erikoislääkärit eli foniatrit sekä puheterapeutit.

Read more from here:
 http://world-voice-day.org/

Ajattelun aihetta antoi äänihäiriöstä joskus itsekin kärsinyt puhujatyöläinen ja perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 12.4.2014

Palmusunnuntai 13.4.

Huominen Palmusunnuntai on kristillisen kirkkovuoden juhla, joka on viikkoa ennen pääsiäissunnuntaita; Pääsiäinenhän on viikon kuluttua. Palmusunnuntain ajankohta vaihtelee vuosittain, sillä pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai ja palmusunnuntai viikkoa ennen sitä. Palmusunnuntai aloittaa niin sanotun hiljaisen viikon, jolloin muistellaan Jeesuksen kärsimyksiä. Itse Palmusunnuntaita vietetään sen tapauksen muistoksi, kun Jeesus saapui aasilla ratsastaen Jerusalemiin.

Tätä Pääsiäistä edeltävää Hiljaista viikkoa kutsutaan monissa piireissä myös nimellä piinaviikko tai suuri viikko. Jokainen päivä hiljaisella viikolla on saanut omat erikoisnimensä. Sunnuntai on palmusunnuntai eli virposunnuntai, jolloin lapset käyvät virpomassa pienen palkkion toivossa naapuritaloissa. Muistakaapa varata lapsosille vaikkapa suklaamunia virpomispalkkioiksi :).

Hiljaisen viikon maanantai on nimeltään malkamaanantai, tiistai tikkutiistai ja  keskiviikko kellokeskiviikko

Hiljaisen viikon torstai on nimeltään kiirastorstai. Se on pyhän ehtoollisen asettamisen päivä. Kiirastorstain iltana vietetään seurakunnissa messu eli ehtoollisjumalanpalvelus. Kiirastorstai-ilta aloittaa kolmen päivän juhla-ajan (ns. triduum), joka ulottuu pääsiäispäivän iltaan. Tämä ristin ja ylösnousemuksen pääsiäinen on kirkkovuoden keskus.

Kiirastorstaita seuraava päivä on pitkäperjantai, Kristuksen ristiinnaulitsemisen, kuoleman ja hautaamisen päivä. Pitkäperjantaina jumalanpalvelus on yksinkertainen ja karu. Monissa seurakunnissa virret lauletaan ilman urkujen säestystä eikä kirkonkelloja soiteta. Myöskään sakramentteja tai muita kirkollisia toimituksia ei vanhan kristillisen perinteen mukaan vietetä pitkäperjantaina eikä sitä seuraavana lankalauantaina, jolloin liturginen väri on musta, murheen ja kuoleman väri.

Lankalauantaita seuraa pääsiäissunnuntai eli sukkasunnuntai.

Tietopaketin teille antoi perustajajäsen UJ

 

Urho-klubin uutishuone 12.4.2014

Kansainvälinen miehitettyjen avaruuslentojen päivä
- International Day of Human Space Flight -

12. huhtikuuta vuonna 1961 oli suuri päivä ihmiskunnalle, kun neuvostoliittolainen Yuri Gagarin matkusti ensimmäisenä ihmisenä ikinä avaruudessa maapallon ympäri. Tämä ensimmäinen miehitetty avaruuslento kesti vain alle kaksi tuntia mutta se oli sitäkin merkittävämpi virstanpylväs ja lähtölaukaus ihmiskunnan tuleville avaruuslennoille.

YK:n yleiskokous on kunnioittanut vuodesta 2011 tätä päivää miehitettyjen avaruuslentojen päivänä juhlistaakseen ihmisen avaruusajan alkua, korostaen avaruustieteen ja -teknologian merkitystä kestävän kehityksen tavoitteiden ja ihmiskunnan hyvinvoinnin taustalla sekä varmistaakseen ulkoavaruuden kansainvälisen tutkimuksen rauhanomaiset tarkoitusperät myös tulevaisuudessa.

The General Assembly, in its resolution A/RES/65/271 of 7 April 2011, declared 12 April as the International Day of Human Space Flight “to celebrate each year at the international level the beginning of the space era for mankind, reaffirming the important contribution of space science and technology in achieving sustainable development goals and increasing the well-being of States and peoples, as well as ensuring the realization of their aspiration to maintain outer space for peaceful purposes.”

12 April 1961 was the date of the first human space flight, carried out by Yuri Gagarin, a Soviet citizen. This historic event opened the way for space exploration for the benefit of all humanity.

The General Assembly expressed its deep conviction of the common interest of mankind in promoting and expanding the exploration and use of outer space, as the province of all mankind, for peaceful purposes and in continuing efforts to extend to all States the benefits derived there from.

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 10.4.2014

Valtakunnallinen sydänviikko 6.4. - 13.4.2013

Sydänyhteisö on jo yli kaksikymmentä vuotta järjestänyt upeita tapahtumia ja tempauksia Sydänviikolla, jota nyt parhaillaan vietämme.

Sydänviikko muistuttaa terveellisten elintapojen merkityksestä ja tänä vuonna sen teema on Arkisirkus ja pääkohderyhmänä kouluikäiset lapset. Jotta terveelliset elintavat tulisivat osaksi arkea pienestä pitäen, ovat Sydänliitto ja Hammaslääkäriliitto tuottaneet yhdessä tarinan viisivuotiaan Murun vauhdikkaasta päivästä arjen sirkuksessa. Tästä tarinasta koko perhe voi ottaa arkeensa vinkkejä syömisestä, liikkumisesta, leikkimisestä, hampaiden hoidosta ja nukkumisesta.

Värikäs ja maistuva ruoka sekä säännölliset ruoka-ajat ovat perusta hyviin, elämänmittaisiin ruokatottumuksiin. Sydänmerkki-tuotteet sopivat niin lapsille kuin aikuisillekin. Merkki auttaa perheitä valitsemaan helposti vähemmän rasvaa ja sokeria sisältävän jogurtin, vähemmän suolaa sisältävän leivän tai runsaskuituisen makaronin.

Maailman terveysjärjestön mukaan kohonnut verenpaine on kolmanneksi suurin terveysongelma maailmassa - nälän ja tupakoinnin jälkeen. Suomessa yli puolella miljoonalla ihmisellä on sairausvakuutuksen erityiskorvausoikeus kroonisen verenpainetaudin lääkehoitoon.

Sydänviikkoa on vietetty joka vuosi yli 20 vuoden ajan. Vuoteen 2008 saakka Sydänviikkoa vietettiin näkyvimmin lounaskampanjan muodossa. Kampanja johti lopulta Sydänmerkki-aterioiden kehittämiseen.
Nykyään Sydänviikkoa organisoi sydänyhteisö, eli Suomen Sydänliitto jäsenjärjestöineen. Yli 200 paikallista sydänyhdistystä viettää Sydänviikkoa erilaisten tempausten ja tapahtumien merkeissä. Ruohonjuuritasolla järjestetään esimerkiksi terveysmittaus-, neuvonta- ja kauppatapahtumia. Vuosittain sydänjärjestöjen terveysneuvontatilaisuuksiin osallistuu noin 200 000 henkilöä.

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 9.4.2014

Kuulon ja näön päivä 9.4.

Näkövammaisten Keskusliitto ry, Suomen Kuurosokeat ry, Kuuloliitto ry ja KYS:n kuulon ja näön kuntoutusohjaus järjestävät Kuulon ja näön päivän eri puolilla Suomea 9.4.

Tapahtumissa esitellään mm. apuvälineitä ja annetaan tietoiskuja. Tietoiskut koskevat kuuloa, näköä, kuulo–näkövammaisuutta sekä kuurosokeutta.

Päivä on tarkoitettu kaikille aiheesta kiinnostuneille, erityisesti ikääntyneille.

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 8.4.2014
9.4.2014 Agricolan kuolinpäivä,
 Suomen kielen päivä ja Lönnrotin syntymäpäivä

Tuo alla olevan patsaan esittämä perusurhomme, veli Mikael Agricola, kuoli tänään täsmälleen 457 vuotta sitten! Ja itse asiassa Elias Lönnrot sattui sopivasti syntymään myös tänä samaisena päivänä vuonna 1802 (se siis vain 212 vuotta sitten), joten säästymme yhdeltä ylimääräiseltä juhlalta tämän onnekkaan sattuman takia.

Ilman minua ei teitä nyt naurattaisi, uskokaa pois!

Ja tämän kolmoisjuhlan takia liput tänään liehuvatkin valkoisissa lipputangoissa pitkin Suomenniemeä, sillä kolmantena juhlana vietämme samalla myös Suomen kielen päivää: olihan talonpoikaista alkuperää ollut Mikael Agricola Suomen kirjakielen ensimmäinen kehittäjä ja käyttäjä. Lisäksi hän omaksui Lutherin uskonpuhdistuksen, ja hänestä tuli näin meidän uskonpuhdistajamme. Hän pääsi loppujen lopuksi myös arvostetuksi Turun piispaksi. Eikä Agricolan julkaisutoimintakaan ollut mitenkään pientä; hän julkaisi noin 2400 painosivua suomenkielestä kirkollista tekstiä, ja kaiken tuon lisäksi hän keksi ja kehitti satoja uusia sanoja kansamme käyttöön.

 Joten: 
Lakit päästä ota! Asento! Lepo!

Mikael Agricola (1510 - 1557) on itsenäisyytemme yhden peruspilarin, Suomen kielen, perustaja. Tämän vuoksi Agricolan päivä on myös Suomen kielen päivä. Lisäksi Agricola on kirjoittanut ensimmäisen suomenkielisen kirjan, ABC-kirjan, vuonna 1543. Mikael Agricola, uskonpuhdistaja, Uuden testamentin suomentaja ja Suomen kirjakielen perustaja syntyi ja vaikutti Pernajassa 1500-luvun alkupuolella.

Agricolan syntyi varakkaaseen pernajalaiseen talonpoikaistaloon, joka oli yksi kotikylän Torsbyn viidestä verotilasta. Mikael oli säilyneen tiedon mukaan jo poikasena ilmeisen tiedonhaluinen ja erityisen lahjakas. Perimätiedon mukaan Mikaelin ensimmäinen opettaja, joka sivumennen sanoen oli myös seurakunnan kirkkoherra, suostutteli vanhemmat lähettämään rakkaan taaperonsa Viipuriin latinalaiseen kouluun. Siellä hän sai sukunimekseen Agricola eli maanviljelijä  isänsä ammatin mukaan (tuolloinhan lapsilla ei ollut varsinaisesti sukunimeä).

Lopulta 18-vuotiaana nuorukaisena Mikael pääsi Suomen kirkon piispan lähipiiriin ja tuli tuntemaan luterilaisten uudistusten tuulet. Papiksi Mikael vihittiin herran vuonna 1531.

Viisi vuotta myöhemmin 1936 Agricola lähetettiin Wittenbergin yliopistoon Saksaan, jossa uskonpuhdistaja Martti Luther eleli ja vaikutti. Agricola sai valmiiksi maisterintutkinnon keväällä 1539; pian sen jälkeen hänet valittiin Turun katedraalikoulun rehtoriksi. Hän hoitikin tätä virkaansa vuoteen 1548 asti tehden uutterasti kirjoitustöitä. Tämän tuloksina häneltä ilmestyivät suomenkielinen aapinen "ABC kiria" vuonna 1543, "Rucouskiria" vuonna 1544 ja Uusi testamentti "Se Wsi Testamenti" vuonna 1548. Muuten, ABC-kirja eli 16-sivuinen aapinen sisälsi aakkoset, kymmenen käskyä, Isä meidän -rukouksen ja muutamia muita uskonnollisia tekstejä. Kuvia siinä ei sen sijaan ei ollut lainkaan
(niinpä niin, sanotaanhan muutamassa tätä juttua tehtäessä eteen tulleessa lähteessä myös, ettei Agricolasta ole säilynyt yhtään alkuperäistä ja aitoa valokuvaa! Milloinkahan se tuo valokuvaus siis oikein keksittiinkään!)

Suomen ensimmäinen oma kirja    Albert Edelfeltin piirros Agricolasta

Yllä olevissa kuvissa ABC-kirjan alkuruno (vasen kuva) ja Albert Edelfeltin piirros

Silloisen Turun piispan päätettyä maallisen vaelluksensa Agricola hoiteli tämän tehtäviä, kunnes Kustaa Vaasa, jaettuaan Suomen kirkon kahteen hiippakuntaan, Turun ja Viipurin hiippakuntiin, nimitti Mikaelin Turun piispaksi. Koska suomalaisten ja venäläisten väliset rajariidat olivat jatkuvia Kustaa Vaasa yritti saada rauhan aikaan neuvotteluilla. Hän lähetti 1557 alussa Moskovaan rauhanneuvotteluvaltuuskunnan, johon Agricolakin kuului. Paluumatkalla hevoskyydissä hän sai ankaran sairaskohtauksen, johon sitten kuolikin juuri ja juuri Suomen rajan ylitettyään (paikka oli muuten Kuolemajärven alueella oleva Kyrönniemen kylä Karjalan kannaksella). Ei siis tarvinnut kuolla ryssäin maalla.

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 8.4.2014

Kansainvälinen romanien kansallispäivä 8.4.
- International Romani Day -

Tänään juhlistetaan kansainvälistä romanien kansallispäivää, jota vietetään vuosittain 8.4. Romanit eivät ole ainoa kansa joilla on kansallispäivä ja –laulu, mutta ei omaa valtiota. Euroopassa esim. saamelaisilla tilanne on sama, mutta muitakin kansoja vielä on. Tässä yhteydessä mainittakoon vaikkapa esim. kurdit ja inuitit.

Päivämäärä on peräisin vuodelta 1971, jolloin Lontoossa pidettiin ensimmäinen kansainvälinen romanikongressi. Kongressin avajaispäivää 8. huhtikuuta on vietetty romanien kansallispäivänä vuodesta 1990 lähtien.

Muuten, mainittavaa on, että tämä kansallispäivä on merkitty kalentereihin ensimmäistä kertaa vasta tänä vuonna (2014). Helsingin yliopiston almanakkatoimisto hyväksyi ehdotuksen kalenterimerkinnästä vuonna 2012. Perusteluna oli romanivähemmistön vakiintunut asema Suomessa. Toki Urho-klubin kalentereissa päivä on ollut vuodesta 2002 alkaen...

The International Romani Day (April 8) is a day to celebrate Romani culture and raise awareness of the issues facing Romani people. The day was officially declared in 1990 in Serock, Poland, the site of the fourth World Romani Congress of the International Romani Union (IRU), in honour of the first major international meeting of Romani representatives, 7-12 of April 1971 in Chelsfield near London

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 6.4.2014

Maailman terveyspäivä 7.4.2013
- World Health Day -

Maailman terveyspäivänä halutaan muistaa 65-vuotiaan YK:n alaisen Maailman terveysjärjestön WHO:n elintärkeää toimintaa. Maailman terveyspäivinä 7. huhtikuuta on vuosittain eri teema; näiden teemojen avulla parannetaan tietoisuutta terveysasioista kansallisella ja globaalilla tasolla. Tänä vuonna, 2014, teemana on "vektorivälitteiset taudit", joista suomalaisille tunnettuja esimerkkejä ovat puutiaisten levittävät borrelioosi ja puutiaisaivotulehdus sekä maailmanlaajuisesti vaarallisin ja yleisin malaria.

Maailma ja sen terveystilanne olivat järjestön perustamisen aikaan varsin erilaiset, mutta sen merkitys ja tavoitteet ovat yhä samat: Taudit eivät tunne poliittisia tai maantieteellisiä rajoja. Menestyksellinen tautien torjunta edellyttää kansainvälistä yhteistyötä!

Mosquitoes, flies, ticks and bugs may be a threat to your health – and that of your family - at home and when travelling. This is the message of this year’s World Health Day, on 7 April. Theme in this year is "Vector-born diseases".

 

Tietopaketin teille antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 4.4.2014

Kansainvälinen miinojen vastainen päivä 4.4.

- Tappavat aseet on kiellettävä -

Vuosittain aina 4. huhtikuuta vietetään miinojen vastaista päivää - Punainen Risti jatkaa työtään tappavien ja haavoittavien räjähteiden kieltämiseksi.

Päivällä tahdotaan korostaa mm. sitä, että jalkaväkimiinat ja muut sen kaltaiset räjähteet tappavat ja vammauttavat enimmäkseen siviilejä ja tappaminen jatkuu vielä vuosia konfliktin loppumisen jälkeen.

Tietopaketin teille antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 4.4.2014

MicroSoft täyttää 49 vuotta 4.4.
- näin tarina alkoi -

 Bill Gates ja Paul Allen perustivat yhtiön Albuquerquessa, New Mexicon osavaltiossa vuonna 4.4.1975. Aluksi 20- (Gates) ja 22-vuotiaiden kaverusten yhtiön nimi oli MicroComputer SoftWare. He toteuttivat Altair 8800 -mikrotietokoneelle Basic-tulkin 1970-luvun puolivälissä. Tosiasiassa nimeä Microsoft käytettiin ensimmäisen kerran 29. marraskuuta 1975 Bill Gatesin kirjeessä Paul Allenille. Microsoft rekisteröitiin tavaramerkiksi 26. marraskuuta 1976.

Microsoftin ensimmäinen kansainvälinen toimisto avattiin 1. marraskuuta 1978 Japanissa nimellä ASCII Microsoft (Microsoft Japan). Vuoden 1980 alkupuolella, puolitoista vuotta ennen PC:n voittokulun alkua, Microsoft teki MSX-kotitietokonejärjestelmän yhteistyössä monien yhtiöiden kanssa. Siitä tuli hyvin suosittu Euroopassa ja Japanissa, mutta pian IBM PC:n, joka julkistettiin 12.8.1981, suosio sai MSX:n ja monet muut samantapaiset tietokoneet lopulta kuolemaan pois.

Tässä uudessa henkilökohtaisessa tietokoneessa oli upouusi Microsoftin toteuttama käyttöjärjestelmä nimeltään MS-DOS 1.0. Virallisesti nimi MS-DOS tuli sanoista MicroSoft Disk Operating System. Mutta kuinkas tähän tilanteeseen olikaan tultu? 

Tilanne starttasi suuren sinisen, IBM:n yhteydenotosta Bill Gatesiin jo vuonna 1980. Tuolloin IBM oli kuullut pienen Microsoftin menestyksestä ja halusi neuvotella kotitietokoneiden ja Microsoftin tuotteiden yhteistyökuvioista ja kenties tulevan uuden kotitietokoneen käyttöjärjestelmästä. Kannattanee jo tässä vaiheessa mainita, että toimistotietokoneiden markkinoilla valtakäyttöjärjestelmänä oli noihin aikoihin CP/M. Gates antoi IBM:lle muutamia hyviä ideoita siitä, millainen hyvän kotitietokoneen tulisi olla, jotta siitä tulisi menestys.

Yksi uusista ideoista oli ohjelmointikieli Basic kirjoitettuna pysyvään ROM-muistiin. Tämä ehdotus oli Gatesille hyvä, sillä Microsoft oli toteuttanut useita Basic-versioita monille muille "kotitietokoneille", mm. alussa mainitulle ALTAIRille. Gates suositteli PC:n käyttöjärjestelmäksi Digital Research -yhtiön CP/M-järjestelmästä kehitettävää "keveämpää" versiota, koska MS:llä itsellään ei ollut mitään kokemusta käyttöjärjestelmistä. DR:n Gary Kildall, joka oli CP/M:n takana, ei ollut kuitenkaan kovin kiinnostunut IBM-yhteistyöstä. Niinpä IBM kääntyi uudestaan Gatesin puoleen ja Gatesin taitavien myyntipuheiden jälkeen antoi MS:lle tilauksen uudesta käyttöjärjestelmästä.

No nyt meni Mikkisoftan muilla pojilla sormi suuhun! Mitäs ihmettä nyt oikein tehtäisiin? Eihän uutta käyttöjärjestelmää voi tuosta vain kirjoittaa... No Gatesilla oli suunnitelma valmiina: Hankitaan oikeudet käyttöjärjestelmään, jonka oli ohjelmoinut uuden 8086-prosessorin testausta varten Tim Paterson sen nimisestä yhtiöstä kuin Seattle Computer Products.

Eikä tässä vielä läheskään kaikki! Kun tämä uusi käyttöjärjestelmä oli vain kokeilukäyttis, niin se oli "kloonattu" Kildalin CP/M:stä yksinkertaisesti lukemalla CP/M:n manuaalia ja käyttämällä sitä ja sen peruskomentoja pohjana. Tuohon "tuotekehitykseen" Parterson oli käyttänyt aikaa kuutisen viikkoa, jona aikana kloonista oli saatu riittävän erilainen CP/M:n kanssa, ettei oikeuteen jouduttaisi. Tuota käyttöjärjestelmää Gates (ja luultavasti Patersonkin) kutsui nimellä Quick and Dirty Operating System eli QDOS.

Gates tarjosi kokeilukäyttiksestä tuohon aikaan yksityiselle huikeat 50.000$ paljastamatta kuitenkaan sitä, että käyttöjärjestelmä tulisi IBM:lle. Tämän jälkeen Gates teki tulevaisuutensa kannalta tärkeimmän siirtonsa; hän sai neuvoteltua IBM:n kanssa sopimuksen, jossa IBM ei ostanut DOSsin yksinoikeuksia, vaan MS sai myydä lisenssejä IBM:n lisäksi muillekin. Ja niinpä yllättäen kauppojen vahvistuttua Tim Paterson lopetti työsuhteensa Seattle Computer Productsin kanssa ja siirtyi MS:n leipiin jo samana vuonna eli 1981.

Uutta käyttöjärjestelmää ei toki sopinut kutsua "likaiseksi", joten sen nimeksi tuli DOS (virallisesti sanoista Disk Operating System). Tämä uusi käyttöjärjestelmä oli yhtiön ensimmäinen suuri menestys. Siitä tuli IBM PC:n käyttöjärjestelmästandardi, ja se toi Gatesin mestarisopimuksen takia Microsoftille ja Gatesille valtavat lisenssitulot IBM PC -kloonien tultua markkinoille.

Tietopaketin teille antoi perustajajäsen UJ

 

Urho-klubin uutishuone 4.4.2014

Sotilasliitto NATO täyttää 65 vuotta 4.4.

Washingtonissa 4.4.1949 allekirjoitetulla Pohjois-Atlantin sopimuksella perustettu sotilasliitto NATO (the North Atlantic Treaty Organisation) oli kylmän sodan vuosikymmeninä ennen kaikkea Yhdysvaltain johtama liittokunta, joka keskittyi Länsi-Euroopan alueelliseen puolustukseen Neuvostoliiton uhkaa vastaan. Vuonna 1955 Nato sai sotilaalliseksi vastapuolekseen Neuvostoliiton johtaman Varsovan liiton. Sotilaalliset näkökohdat hallitsivat Naton toimintaa vuosikymmeniä.

Neuvostoliiton ja Varsovan liiton hajottua Naton näkyväksi tehtäväksi nousi eurooppalainen kriisinhallinta. Rautaesiripun repeämistä Nato hyödynsi laajenemalla sille suopeisiin Itä-Euroopan maihin. Ovia availtiin muutenkin: Suomi on osallistunut Naton rauhankumppanuusyhteistyöhön vuodesta 1994.

Syyskuun 11. päivän terrori-iskut vuonna 2001 muuttivat Naton luonteen globaaliksi. Tuskin liiton perustajatkaan olisivat uskoneet, että Naton kollektiivisen turvallisuuden perustaan, järjestön peruskirjan viidenteen artiklaan turvautuisi ensimmäisenä Yhdysvallat jouduttuaan hyökkäyksen kohteeksi. Iskuista alkanut terrorismin vastainen sota lopetti puheet Naton hiljaisesta hiipumisesta päävihollisen kadottua kylmän sodan jälkeen. Terrorismin vastainen sota jatkuu nyt Afganistanissa, jossa kiistan välittäjäksi mennyt Nato on joutunut sodan osapuoleksi ja yhä ahtaammalle.

Yhdysvaltain eurooppalaisten Nato-kumppanien haluttomuus lähettää lisävoimia Afganistaniin on ollut amerikkalaisille uusi osoitus täkäläisten liittolaisten heikosta suorituskyvystä ja motivaatiosta. Tosin Naton ikuinen jarrumies Ranska teki vastikään merkittävän linjamuutoksen päättäessään vuosikymmenien jälkeen palata Naton sotilaallisiin rakenteisiin, mikä voi parantaa Naton ja Euroopan unionin yhteistyötä.

Neuvostoliittoa seurannutta Venäjää Nato on yrittänyt eri tavoin lähentyä, mutta taannoinen Georgian sota palautti pintaan vanhoja viholliskuvia sekä jäädytti Georgian ja Ukrainan jäsenyyspyrkimykset.

Naton elinvoiman ja muuntumiskyvyn lähteenä on pidetty sen peruskirjaan kirjattuja yhteisiä demokratia-arvoja. Tosiasiana pysyy silti se, että Nato on kaikessa toiminnassaan ennen kaikkea Yhdysvaltain voimaan ja takuisiin nojaava järjestö. Selvimmin tämä ilmenee siinä, että Naton ylin sotilaskomentaja tulee aina Yhdysvalloista, vaikka poliittinen pääsihteeri valitaankin Euroopasta.

Tietopaketin teille antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 2.4.2014

YK:n kansainvälinen autismipäivä 2.4.

- World Autism Awareness Day -

Yhdistyneiden kansakuntien vuonna 2008 julistamaa autismitietoisuuspäivää vietetään vuosittain huhtikuun 2. päivänä.
 Päätöslauselmallaan YK haluaa edistää autismin kirjon henkilöiden ihmisoikeuksien toteutumista kaikkialla maailmassa.

* * * *

This April World Autism Awareness Day will be in its sixth year running! Its difficult to pinpoint an autism definition. The condition varies in how severely it affects peoples lives. to them the world us is "a mass of people, places and events which they struggle to make sense of, and which can cause them considerable anxiety."

So what can do this April? A really simple way of getting involved is to become a fan of the World Autism Awareness Day facebook page.

Tietopaketin teille antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 2.4.2014

Aprillipäivähän se taas oli!
- April Fools' Day -

Miksi tämä juttu on tässä kohtaa eikä aikaisemmin? No siksipä tietenkin, kun tuo mainittu päivä eli se kauan kaivattu kujeilupäivä eli aprillipäivä tulee, immeisen lapset ei sitä jekkua heti arvaisi ja varoisi! Siispä: Aprillia, aprillia, syö silliä ja juo kuravettä päälle! Ja vuonna 2013 aprilliaihe oli tuo Mars-luotaimen kuvista paljastunut yllätys! Viime vuonna 2012 se taas oli  FINNAIRIN SUPERVIIKONLOPPU ja vuonna 2011 juttu harvinaisesta painovoima-anomaliasta..
Tjaah, mikäs se olikaan tänä vuonna....?

 Aprillipäivän, eli 1. huhtikuuta, historia juontaa juurensa herran vuoteen 1564, jolloin Ranska alkoi käyttää Kaarle IX:n uudistamaa kalenteria. Tässä  kalenterissahan uusivuosi siirtyi huhtikuun ensimmäisestä päivästä tammikuun ensimmäiseen eli nykyiselle paikalleen. Osa kansalaisista jatkoi uudenvuoden juhlimista 1. huhtikuuta, ja syystä tai toisesta heitä alettiin kutsua aprillinarreiksi. Siispä aprillauksen uhria kutsutaan englannissa edelleenkin "aprillinarriksi", ranskassa ja italiassa "aprillikalaksi". Kalaksi siksi, että paperille piirrettyyn kalaan laitetaan vaikkapa viesti "Minä olen toope!" ja ripustetaan lappu sitten jonkun "narrattavan" selkään, heh! Aprillipäivänä kun on luvallista hieman juksata toisia kanssaihmisiä, hyvällä maulla tietenkin ja ilman vahingoittamishalua!

Niin muutoin, tämä juttu ei ole aprillipila!

* * * *

April Fools' Day is celebrated in many countries on April 1 every year. Sometimes referred to as All Fools' Day, April 1 is not a national holiday, but is widely recognized and celebrated as a day when people play practical jokes and hoaxes on each other.

In Italy, France and Belgium, children and adults traditionally tack paper fishes on each other's back as a trick and shout "April fish!" in their local languages (pesce d'aprile!, poisson d'avril! and aprilvis! in Italian, French and Flemish, respectively). Such fish feature prominently on many French late 19th to early 20th century April Fools' Day postcards.

The earliest recorded association between April 1 and foolishness can be found in Chaucer's Canterbury Tales (1392). Many writers suggest that the restoration of January 1 by Pope Gregory XIII as New Year's Day of the Gregorian Calendar in the 16th century was responsible for the creation of the holiday, sometimes questioned for earlier references.

By the way, this story here is not an April fool!

Sapetuksen aihetta antoi tällä kertaa perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 29.3.2014

Kellot kesäaikaan, mars, mars!


No niin, nyt se on sitten tullut, nimittäin aika siirtyä kesäaikaan (hups, osittaista tautologiaa!). Kesäaikaan siirrytään klo 03.00 sunnuntain vastaisena yönä, siis ensi yönä, jolloin kello siis itse asiassa onkin 04.00!  KesäAIKAan? AIKAmoinen kummajainen nykyAIKAna koko juttu! Tiesittekö muuten, että perusteena kesäaikaan siirtymiselle on käytetty virallisesti ainoastaan energian säästymistä, kun työt tehdään "valoisampana vuorokaudenaikana" kuin pysyttäessä virallisessa maailmanajassa, joka talviaikanakin tunnetaan? Aikoinaan jenkeissä tehty tutkimus kertoi valaistussähkön määrän vähenevän iltaisin noin yhden prosentin.

Niin, näin ehkä olikin menneinä vuosina, mutta tutkimukset ovat nyttemmin osoittaneet, ettei mitään säästöä enää synny, pikemminkin päinvastoin! Ihmiset kun tuppaavat kuluttamaan vapaa-aikanaan enemmän energiaa kuin töissä! Lisäksi aamut ovat pimeämpiä kuin aikaisemmin, joten aamuisin lisävalontarve kasvaa. Moni lieneekin hankkinut pimeitä aamuherätyksiä varten itselleen esimerkiksi "sarastusvalolampun", joka tutkitusti vähentääkin aamuväsymystä ja jopa masennusta (jota siis tulee pimeään aikaan heräämisestä). Ja kun me nykyihmiset käytämme töissämmekin lisävaloja käytännöllisesti koko ajan ulkovalaistuksesta riippumatta. Parempi säästötulos (reippaasti parempi) saadaan aikaan energiansäästölampuilla ja vielä parempi ledeillä! 

Kuluja kesäajasta sitä vastoin on havaittu tulevan runsaastikin. Nykyisenä ATK-aikakautena käytetään maailmassa miljoonia työtunteja erilaisten järjestelmien saattamiseksi ajan tasalle aina siirrosten tapahtuessa keväisin ja syksyisin. Mm. rautateillä huomenna sunnuntaina (kesäaikana) joudutaan ajamaan erikoisaikataulujen mukaan, koska junat myöhästyvät automaattisesti yhden kokonaisen tunnin klo 03.00 ensi yönä! Näin juna ei voi tulla aikataulussa seuraavalle asemalle, vaan on ajettava muuttuneen uuden aikataulun mukaan. Osa Suomen junista aikoo kuulemma ottaa myöhästymisen kiinni ajamalla lujempaa ensi yönä, joten normaalisti turvallisina pidetyt junanopeudet joudutaan kesäaikaan siirtymisen takia ylittämään reippaastikin! Hintana on siis ihmisten turvallisuus ja kenties jopa elämä!

Lisäksi kesä- ja talviajan vaihtelu aiheuttaa todistetusti ongelmia suurehkolle ihmismäärälle vuorokausirytmin pakollisen vaihtumisen takia. Tämä häiriötila saattaa asiantuntijoiden mukaan kestää aina muutamasta päivästä muutamaan viikkoon saakka. Mielenkiintoista, joskin tieteellisesti tutkimatonta, on tämän kesäaikaan siirtymisen vaikutus vaikkapa itsemurhiin (Suomessa määrä keväällä ja syksyllä suurimmillaan). "Kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivillä kierrokset kovenevat keväällä. Tämä johtaa yliaktiivisuuteen ja hypermaaniseen käyttäytymiseen... Suomessa tehdään eniten itsemurhia keväällä ja syksyllä. Kevään itsemurhapiikki saattaa selittyä riskiryhmään kuuluvien ihmisten toimintatarmon lisääntymisellä. (Turun yliopiston verkkolehti)" Hmmmm... Ainakin työvireyden on todettu laskeneen joillakin ihmisillä kesäajan takia.

Koska energiansäästöä ei enää synny, viranomaiset painottavat, että kesäaikaan siirtyminen on tärkeää, koska muutkin EU:n alueella tekevät niin. Ja että EU:n direktiivi vuodelta 2002 määrää! Hauskaa tässä on se, että nykyisin tämä on ainoa pätevä syy tähän mielettömyyteen kaikkialla Euroopassa! Koska siis muut... Olisiko siis aika poistaa tämä "kesäaika" koko Euroopasta, jotta mekin voisimme tehdä "kuten muu EU"? Ja lisätiedoksi tähän se, että Venäjä päätti luopua tästä kellojensiirtelyrumbasta lopullisesti muutama vuosi sitten. Silloin kaikki Venäjän kellot jäivät pysyvästi kesäaikaan!

Talviaika on auringon mukaan mitattu normaaliaika ja kesäaika ihmisen kehittämä poikkeus tähän. Kerrotaanpa myös, että kesäaikaa ehdotti ensimmäisen kerran Benjamin Franklin kirjeessään Journal of Paris -lehden toimittajille, josta kuva ohessa. Kirjoituksen tyyli on kuitenkin varsin humoristinen, eikä hän siinä suoranaisesti ehdota kesäajan käyttöönottoa, luulisin. Voitte toki itse lukaista tuon kirjeen tuosta viereisestä kuvasta klikkailemalla!

Itse asiassa oikeasti kesäajan käyttöönottoa ehdotti vakavissaan William Willett. Se löytyy hänen teoksessaan Waste of Daylight 1907. Ison-Britannian hallitus ei kuitenkaan hyväksynyt sitä millään  muotoa.

Niinpä vasta Saksassa vuonna 1916 kesäaika tuli käyttöön ensimmäisen maailmansodan aikana. Syynä oli sotateollisuuden tarpeet. Iso-Britannia seurasi heti samana vuonna perässä, samoin Yhdysvallat vuonna 1918. Yhdysvalloissa kesäaika kuitenkin poistettiin käytöstä nopeasti sodan jälkeen, koska se osoittautui käytännössä hyvin epäsuosituksi. Toisen maailmansodan myötä kesäajan käyttö yleistyi uudelleen.

Suomessakin kesäaikaa kokeiltiin jatkosodan aikoihin 1942. Käytöstä kuitenkin luovuttiin, koska mitään etuja sen käytöstä ei havaittu.

Kuva: Benjamin Franklinen "kesäaikakirje". Voit lukea sen PDF-version klikkaamalla kuvaa. (Photo: Kunniamme Päivät Museo)

Lopulta vasta vuonna 1980 Euroopassa otettiin kesäaika yleisesti käyttöön 6. huhtikuuta. Vain Suomi, Islanti, Jugoslavia, Neuvostoliitto ja Sveitsi pysyivät normaaliajassa. Iso-Britannia ja Irlanti siirtyivät kesäaikaan jo 16. maaliskuuta sekä Puola ja Tšekkoslovakia 30. maaliskuuta. Ruotsi, Norja ja Saksan liittotasavalta ottivat kesäajan ensimmäisen kerran käyttöön vuonna 1980.

Vuodesta 1981 alkaen kesäaika on ollut käytössä myös Suomessa. Kesäaika on tosin paljon perustellummin ja  yleisimmin käytössä leudoilla ilmastoalueilla, missä päivänvalon määrä vaihtelee eri vuodenaikoina huomattavasti enemmän kuin trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. 

Kaikkialla maailmassa ei kesäaikaan siirrytä laisinkaan, eikä varsinkaan samaan aikaan. Euroopan unionin jäsenvaltioiden kesken siirtymä on kuitenkin vuodesta 1997 alkaen ollut standardoituna samalle päivälle. Kesäaika ei ole käytössä ollenkaan Kiinassa, Intiassa eikä Islannissa. Lisäksi useissa maissa kuten Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa osavaltiot ja provinssit saavat ihan itse päättää, käyttävätkö ne kesäaikaa. Vaikkapa yhden klubimme Urhoista asuinalueilla Australiassa käytäntö vaihtelee.

Tietopaketin teille antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 29.3.2014

Earth Hour 29.3.

Maailman suurin ilmastotapahtuma, WWF:n järjestämä Earth Hour, järjestetään lauantaina 29.3.2014 kello 20.30–21.30.

Tänään ympäri maailmaa sammutetaan valot yhtä aikaa tunnin ajaksi. Sammuta valot – sytytä toivon kipinä! Valot sammuttamalla näytämme huolemme ilmastonmuutoksesta ja vaadimme päättäjiltä todellisia tekoja ilmaston puolesta.

Maailman luonnonsäätiön WWF:n vuosittaisen Earth Hour -ilmastotapahtuman tarkoitus on saada ihmiset miettimään energiankulutustaan. Suomessa valot sammuvat kello 20.30 muun muassa Helsingin olympiastadionin tornista, Tampereen Näsinneulasta, Kemin Lumilinnasta ja Puijon tornista Kuopiossa.

Yleisötapahtumia järjestetään illalla eri puolilla Suomea.

Earth Hour -tapahtumaan osallistuu satoja maita ja kaupunkeja ympäri maailmaa, yksi merkittävistä toimijoista on mm. Urho-klubi. Joten muistakaapa kaikki klubilaiset ja klubiin kuulumattomat osallistua silloin klo 20.30 - 21.30!

* * * *

Earth Hour is a worldwide event organized by the World Wide Fund for Nature (WWF) and held towards the end of March annually, encouraging households and businesses to turn off their non-essential lights for one hour to raise awareness about the need to take action on climate change. The event, conceived by WWF and Leo Burnett, first took place in 2007, when 2.2 million residents of Sydney participated by turning off all non-essential lights. Following Sydney's lead, many other cities around the world adopted the event in 2008. Earth Hour 2014 is being held on March 29, from 8:30 p.m. to 9:30 p.m. during participants' local time.

Tietopaketin teille antoi perustajajäsen UJ

 

Urho-klubin uutishuone 28.3.2014

Three Mile Islandin ydinonnettomuuden vuosipäivä 28.3.

Tänään tulee kuluneeksi 35 vuotta Three Mile Islandin ydinvoimalaonnettomuudesta. Tuo onnettomuus oli historian neljänneksi suurin ydinvoimalaonnettomuus heti Tšernobylin, Kyštymin ja Fukushiman onnettomuuksien jälkeen.

Moni ei ehkä ole kuullutkaan tuosta Kyštymin onnettomuudesta. Siispä ensin sananen siitä:

Majak on ydinpolttoaineen jälleenkäsittelylaitos Uralilla Venäjällä noin 150 km Tšeljabinskistä luoteeseen, Ozjorskin ja Kyštymin kaupunkien lähellä. Kyseisessä laitoksessa tapahtui 29. syyskuuta vuonna 1957 voimakas räjähdys korkearadioaktiivista jätettä sisältäneessä jätesäiliössä. Tämä räjähdys tunnetaan Kyštymin onnettomuutena, ja saastuneesta alueesta on myöhemmin käytetty nimitystä "Kyštymin jalanjälki". Onnettomuus johtui säiliön jäähdytysjärjestelmän viasta.

Laaja, 300 × 50 km:n kokoinen alue saastui melko pahasti ja laskeuma-alueen asukasmäärä oli tuolloin peräti 270 000. Neuvosto-viranomaiset pitivät asiasta kuitenkin matalaa profiilia ja alueelta evakuoitiin ainoastaan 10 000 henkeä. Suurevakuointi suoritettiin siis ainoastaan siellä, missä ylittyi Sr-90:n, puoliintumisajaltaan 28,8 vuotta, kriittinen raja. Noin 800 km² suuruinen maa-alue julistettiin käyttökieltoon, mutta 82 prosenttia alueesta on myöhemmin metsitetty ja otettu maatalouskäyttöön. Noiden elintarvikkeiden radioaktiivisista arvoista ei taida kukaan tietää...

Neuvostoliiton viranomaiset salasivat Kyštymin onnettomuuden pääosin aina vuoteen 1980 saakka, jolloin neuvostoliittolainen biologi Žores Medvedev paljasti sen. Tapahtuma on luokiteltu tasolle 6/7 INES-asteikolla (vakava ydinonnettomuus). 

Three Mile Islandilla ydinvoimalan kakkosyksikön, TMI-2:n sydän suli osittain tuossa otsikon kertomassa onnettomuudessa, joka tapahtui lähellä Harrisburgin kaupunkia Pennsylvanian osavaltiossa, Yhdysvalloissa. Onnettomuudessa ympäristöön vapautuneet radioaktiivisten aineiden määrät olivat suhteellisen pieniä, koska voimalaitoksen suojarakennus esti merkittävien päästöjen aiheutumisen. Tämä on luokiteltu tasolle 5 INES-asteikolla (Tshernobyl luokitellaan tasolle 7 ja Fukushima tätä artikkelia kirjoitettaessa hetkellä tasolle 6).

Harrisburgin onnettomuus ei aiheuttanut tiettävästi henkilövahinkoja eikä merkittäviä ympäristövaikutuksia. Voimalaonnettomuuden laajaa julkisuutta saanut uutisointi selittyi muutamalla asialla: Vain 12 päivää ennen onnettomuutta oli julkaistu hittielokuva "Kiinailmiö", joka käsitteli ydinvoimakatastrofia, toiseksi virallista tietoa koettiin olevan niukasti saatavilla heti onnettomuuden jälkeen ja kolmanneksi ydinvoimavastaiset poliitikot ja kansalaiset reagoivat voimakkaasti pitäen ydinvoimavastaisia puheita. Mm. meillä Suomessa Eppu Normaali julkaisi vieläkin radioissa soivan kappaleensa "Suomi-ilmiö".

Tietopaketin teille antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 26.3.2014

Maailman teatteripäivä 27.3.

- World Theatre Day -

Maailman teatteripäivää vietetään vuosittain 27. maaliskuuta. Päivän perusti Kansainvälinen teatteri-instituutti (ITI) herran vuonna 1961. Juhlapäiväksi valittu päivä oli Pariisiin perustetun Kansojen teatteri-näyttämön avajaispäivä. Aloitteen päivästä teki suomalainen teatterinjohtaja Arvi Kivimaa ja sitä on vietetty Kansainvälisen teatteri-instituutin kaikissa jäsenmaissa, joita on kaikkiaan noin 90.

Juhlinnan keskeinen perinne on Maailman teatteripäivän julistus. Sen kirjoittajaksi ITI valitsee vuosittain maineikkaan teatterintekijän jostakin jäsenmaastaan.

Tietopaketin teille antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 25.3.2014

Marian ilmestyspäivän 25.3. ihmeelliset seikkailut

Suomessa Marianpäivä oli aina vuoteen 1954 saakka yleensä keskelle viikkoa sattuva pyhäpäivä, toki sattuihan se noin kerran seitsemässä vuodessa sunnuntaiksikin. Sitä vietettiin vanhan kristillisen käytännön mukaisesti 25. maaliskuuta, josta oli tasan yhdeksän kuukautta joulupäivään eli Jeesuksen syntymäpäivään..

Jos tämä 25. päivä sattui pääsiäistä edeltävälle hiljaiselle viikolle, pyhäpäivä oli palmusunnuntaita edeltävänä lauantaina, ja jos se sattui jommaksi kummaksi pääsiäispäiväksi, Marianpäivä oli pääsiäistä seuraavana tiistaina.

Vuoden 1955 alusta lähtien se kuitenkin siirrettiin lähinnä työnantajajärjestöjen painostuksesta kirkkolain muutoksella sunnuntaiksi, jolloin se menetti merkityksensä vapaapäivänä. Korvaavaksi vapaapäiväksi tuli pyhäinpäivä, joka oli siihen saakka ollut sunnuntaina, mutta siirrettiin nyt lauantaiksi. Tuosta oli iloa työn uuvuttamille vain muutaman vuoden ajan, sillä tuolloin lauantait olivat vielä työpäiviä. Tuo etu poistui kuitenkin muutaman vuoden kuluttua 1960-luvun lopulla (vuosina 1967 - 1968) työviikon muuttuessa viisipäiväiseksi. Marianpäivää ei kuitenkaan palautettu entiseen asemaansa enää työnantajien iloitessa siitä!

Vanha kansa ennusteli Marian ilmestyspäivän säistä monia asioita, joista tässä esimerkki:

- Jos Maariaa vasten yöllä tuuli on etelässä,
elä jätä heinäkuormaa joen taakse,
mutta jos pohjoisessa,
on talvea vaikka ajaisit merestä mereen!

Lisää wanhan kansan juttuja Marian ilmestyspäivästä täältä!

 Tietopaketin teille antoi perustajajäsen UJ

 

Urho-klubin uutishuone 25.3.2014

Kansainvälinen orjuuden uhrien ja transatlanttisen orjakaupan muistopäivä 25.3.

- International Day of Remembrance of the Victims of Slavery and the Transatlantic Slave Trade -

Kansainvälistä orjuuden uhrien ja transatlanttisen orjakaupan muistopäivää vietetään 25. maaliskuuta.

YK:n yleiskokous julisti päivän 17.12.2007 (päätöslauselma 62/122) ilmaisten huolensa siitä, kuinka vähäistä orjakauppaa koskeva yleinen tietämys on. Samalla yleiskokous antoi YK:n pääsihteerille tehtäväksi toimeenpanna koulutuksellisen ohjelman, jonka tavoitteena on kasvattaa tietoisuutta orjuudesta ja orjakaupasta sekä tuoda esiin rasististen ennakkoluulojen vaaroja.

Tietopaketin teille antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 23.3.2014

Maailman ilmatieteen päivä 23.3.

- World Meteorological Day -

Maailman ilmatieteen päivää vietetään Maailman ilmatieteellisen järjestön (World Meteorological Organisation) perustamispäivänä. Järjestö perustettiin vuonna 1950 ja vuonna 1951 se sai YK:n erityisjärjestön aseman. Suomi on ollut mukana järjestössä koko sen eliniän.

Ilmanlaadun maailmanlaajuinen seuranta on tärkeää, sillä ilmanlaadun heikentymisellä on huomattavia vaikutuksia erityisesti väestön terveyden ja ilmastonmuutoksen kannalta. Suomessa ilmanlaadun lyhytaikaispitoisuuksille asetetut raja-arvot eivät kuitenkaan vuonna 2008 ylittyneet millään mittausasemalla.  Sääpalvelut lisäävät ihmisten turvallisuutta ja hyvinvointia kaikissa maailmankolkissa. Tänä vuonna teemaksi on valittu “Weather and climate: engaging youth".

World Meteorological Day is celebrated every year on 23 March to commemorate the entry into force in 1950 of the convention that created the World Meteorological Organization. The day also highlights the huge contribution that National Meteorological and Hydrological Services make to the safety and well-being of society.

This year's World Meteorological Day theme is “Weather and climate: engaging youth." Today’s youth will benefit from the dramatic advances being made in our ability to understand and forecast the Earth’s weather and climate. At the same time, most of them will live into the second half of this century and experience the increasing impacts of global warming. WMO encourages young people to learn more about our weather and climate system and to contribute to action on climate change.

 

Tietopaketin teille antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 21.3.2014

Maailman vesipäivä, kansainvälinen veden päivä 22.3.

- World Water Day -

YK on julistanut Kansainvälisen veden päivän ensimmäisen kerran vuonna 1993, jonka jälkeen päivää on vietetty vuosittain vaihtuvalla teemalla. Itse asiassa päivän vietto alkoi Rion vuoden 1992 ympäristö- ja kehityskokouksesta. Kansainvälistä veden päivää vietetään joka vuosi 22.3. Päivän viettämisen tarkoituksena on lisätä tietoa vesivarantojen vaikutuksesta taloudelliseen tuottavuuteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Lisäksi muistutetaan ihmisiä vesivarantojen rajallisuudesta, korostetaan veden merkitystä ja kehitetään vesihuoltoon liittyvää yhteistyötä.

Eri puolilla maailmaa suhtaudutaan veden käyttöön kovin eri tavoilla. Meillä Suomessa käytetään vettä nuppia kohden vuodessa 1727 kuutiota, yhdysvalloissa 2483 kuutiota, mutta kiinassa kuluu vain 702 kuutiota. Tuossa luvussa on siis mukana myös teollisuus. Suomessa kodeissa menee noin 160 litraa päivässä henkeä kohti, kun Etiopiassa vastaava luku on vain kuusi (6) litraa.

World Water Day is held annually on 22 March as a means of focusing attention on the importance of freshwater and advocating for the sustainable management of freshwater resources.

An international day to celebrate freshwater was recommended at the 1992 United Nations Conference on Environment and Development (UNCED). The United Nations General Assembly responded by designating 22 March 1993 as the first World Water Day.

Each year, World Water Day highlights a specific aspect of freshwater. Here in Finland we use 1727 m
3 of water per person, in USA 2483 m3 and in China just 702 m3. These numbers include also industrial efforts.

Tietopaketin teille antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 20.3.2014

Kansainvälinen Downin syndrooman päivä 21.3.

Kansainvälistä Downin syndrooma -päivää vietetään vuosittain maaliskuun 21. päivä. Päivää juhlistetaan jo useassa maassa ympäri maailman. Downin syndrooma johtuu kromosomin 21 virheellisestä määrästä, kahden sijasta niitä on kolme. Siksi päivämäärä 21.3.  Tarkoituksena on tuona päivänä edistää tietoisuutta koskien Downin syndroomaa. Haluamme myös tuoda positiivisesti näkyvyyttä ihmisille, joilla on Downin syndrooma.

Tietopaketin teille antoi perustajajäsen UJ

 

Urho-klubin uutishuone 20.3.2014

Maailman runouden päivä 21.3.

- World Poetry Day -

Paitsi teemapäivä rotusyrjinnän poistamiseksi, 21. maaliskuuta on myös Unescon nimeämä maailman runouden päivä.

 Tietopaketin teille antoi perustajajäsen UJ

 

Urho-klubin uutishuone 20.3.2014

Kansainvälinen teemapäivä rotusyrjinnän poistamiseksi 21.3.

- International Day for the Elimination of Racial Discrimination -

21. maaliskuuta on yksi YK:n kansainvälisistä teemapäivistä, nimittäin Kansainvälinen päivä rotusyrjinnän poistamiseksi. Juuri tänä samaisena päivänä vuonna 1960 poliisi avasi tulen ja tappoi 69 rauhanomaisen mielenosoituksen osanottajaa Sharpevillessa, Etelä-Afrikassa.

Vuonna 1966 YK:n yleiskokous julisti päivän kansainväliseksi rotusyrjinnän vastaiseksi päiväksi, ja kehotti kansainvälistä yhteisöä lisäämään ponnistuksiaan kaiken rotusyrjinnän poistamiseksi. Päivästä alkaa myös rasisminvastainen viikko.

Suomessa rotusyrjinnän ja rasismin vastaista päivää vietetään monissa kaupungeissa. Rasmus-verkosto koordinoi muukalaispelon vastaista työtä ja julkaisee muun muassa tapahtumatiedotetta.

Tietopaketin teille antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 20.3.2014

Kansainvälinen astrologian päivä 20.3.
- International Astrology Day -

Kansainvälistä Astrologian päivää vietetään 20. maaliskuuta 2014. Kansainvälinen Astrologian päivä on vuosittainen astrologien ja astrologian harrastajien yhteinen juhlapäivä. Alan harrastajat pitävät päivää astrologisen vuoden alkuna. Tällöin on ensimmäinen täysi päivä Oinaan merkeissä ja siten alku trooppiselle eläinradalle. Kansainvälistä Astrologian päivää vietetään hieman eri aikoina eri vuosina riippuen siitä, milloin kevätpäiväntasaus tarkalleen todella tapahtuu...

International Astrology Day takes place on March 20, 2014. International Astrology Day is an annual observance/holiday celebrated by astrologers and astrology enthusiasts. It is seen by astrologers as the beginning (first day) of the astrological year. It is the first full day of the astrological sign of Aries and thus marks the beginning of the tropical Zodiac. International Astrology Day is celebrated/observed depending on the exact day that the Northward equinox actually occurs...

Tietopaketin teille antoi perustajajäsen UJ

 

Urho-klubin uutishuone 20.3.2014

Kurdien Uusivuosi 20.3.

Iranilaisen kalenterin uusi vuosi, Norouz, alkaa yleismaailmallisesta kevätpäiväntasauksesta. Uudeksi vuodeksi kurdeille tulee siis 20.3.

Tietopaketin teille antoi perustajajäsen UJ

 

Urho-klubin uutishuone 20.3.2014

Kevätpäiväntasaus 20.3.

Aah, arvoisa poloinen lukijani, joka olet tällekin palstalle eksynyt! Jälleen kerran valo voittaa pimeyden! Julistanpas nyt sitten kevätpäiväntasauksen tapahtuvaksi tänään tiistaina 20.03 klo 18,57 Suomen virallista aikaa! Tällöin siis sekä pohjoinen että eteläinen pallonpuolisko saavat yhtä paljon auringonvaloa, sillä kumpikaan puoliskoista ei ole kallistunut Aurinkoon päin. Pohjoisella pallonpuoliskolla on nyt siis kevät (jos ette ole muuten huomanneet), eteläisellä syksy. Aurinko on zeniitissä päiväntasaajalla 0° leveyspiirillä.

Ja muistakaapa vetää kellojanne sunnuntain vastaisena yönä klo 3.00! Siis vetää vieteri tiukkaan tai jos kello on digitaalinen patterikello, voitte vetää sen vaikkapa seinään, lipputankoon tai narulla perässä, mutta kellonaikoja ei vielä muutella minnekään :D

Muuten, tuo kevätpäiväntasaus on normaalivuonna 5 h ja 49 minuuttia myöhemmin kuin edellisenä vuonna ja karkausvuonna 18 h 11 minuuttia edellisvuotta aikaisemmin. Siten tasaushetki onkin aina helppo laskea seuraavaksi vuodeksi (toki noissa ajoissa on pientä sekuntipyöristystä).

Kevätpäiväntasauksen, jota olen kuullut kevätpäivänseisaukseksikin virheellisesti nimitettävän, aikaan yö ja päivä ovat käytännössä yhtä pitkiä eli 12-tuntisia kaikkialla maapallolla. Yön lyheneminen on nyt maaliskuussa nopeimmillaan, kuten moni aamuisin töihin kiirehtivä (jos nyt töissä ylipäätään on) on havainnutkin. Kuun alussa Etelä-Suomessa oli pimeää noin 10,5 tuntia ja Utsjoella 10 tuntia. Kuun lopussa pimeää on etelässä 7,5 tuntia mutta pohjoisessa enää vain 5 tuntia. Niin siitä kellonajan kesäaikaistamisesta vielä: muistakaahan siirrellä sitten kellojanne maaliskuun viimeisenä viikonloppuna 30.3. eli sunnuntain vastaisena yönä klo 03.00 tunnilla eteenpäin! Muuten, miten se menikään, jos laitatte kellon soimaan sunnuntain vastaisena yönä klo 03.00 siirtääksenne kelloanne tunnilla eteenpäin, myöhästyittekö silloin siis jo valmiiksi yhden tunnin??

Katso tästä klubimme tiedetoimituksen laatima tarkka tieteellinen raportti ja tutkimus kevätpäiväntasauksesta.

"Yhä vieläkö, aurinko, karkeloit
ilotanssia taivaalla pääsiäisaamun
kuin lapsuuden vuosina?"
- Kaarlo Sarkia

Yllä olevan runon toimituksellemme toimittivat klubimme iloiset jäsenet noviisi Maina ja Sylvi Elina, kiitoksia!

Ja tässä sitten seuraavaksi kevätpäiväntasauksen aikaiset kuumat numerot jälleen kerran klubimme neljän toimituksen atomikelloista katsottuina. Niistä huomaatte, ettei tasa-arvo tasa-arvonpäivästä huolimatta toteudu esimerkiksi auringon säteilytehon suhteen eri paikkakunnilla. Tässäkin Etelä-Suomi vetää välistä :D

Utsjoella:

Päivän pituus: 12:18
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 03:52
Porvarillinen hämärä alkaa: 05:10
Auringonnousu: 06:10
Auringonlasku: 18:28
Nauttinen hämärä alkaa: 19:29
Astronominen hämärä alkaa: 20:47
Auringonkorkeus 20° 03 keskipäivällä klo 12:19
Auringon deklinaatio: -0° 05
Auringonkorkeus -19° 22, atsimuutti 342° 37 (UTC 22:41)
Auringon säteilyteho 345 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Utsjoki, latitudi 69°52, longitudi 27°00


 Oulussa:

Päivän pituus: 12:15
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 04:28
Porvarillinen hämärä alkaa: 05:29
Auringonnousu: 06:18
Auringonlasku: 18:33
Nauttinen hämärä alkaa: 19:22
Astronominen hämärä alkaa: 20:23
Auringonkorkeus 24° 54 keskipäivällä klo 12:25
Auringon deklinaatio: -0° 05
Auringonkorkeus -24° 14, atsimuutti 344° 20 (UTC 22:41)
Auringon säteilyteho 449 W/m2 keskipäivällä
 
Paikkakunta: Oulu, latitudi 65°01, longitudi 25°30

ja Lieksassa:

Päivän pituus: 12:14
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 04:39
Porvarillinen hämärä alkaa: 05:36
Auringonnousu: 06:23
Auringonlasku: 18:36
Nauttinen hämärä alkaa: 19:23
Astronominen hämärä alkaa: 20:20
Auringonkorkeus 26° 25 keskipäivällä klo 12:29
Auringon deklinaatio: -0° 05
Auringonkorkeus -25° 47, atsimuutti 15° 03 (UTC 22:42)
Auringon säteilyteho 481 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Lieksa, latitudi 63°30, longitudi 24°30

ja Espoossa:

Päivän pituus: 12:13
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 04:51
Porvarillinen hämärä alkaa: 05:41
Auringonnousu: 06:23
Auringonlasku: 18:36
Nauttinen hämärä alkaa: 19:18
Astronominen hämärä alkaa: 20:08
Auringonkorkeus 29° 31 keskipäivällä klo 12:29
Auringon deklinaatio: -0° 05
Auringonkorkeus -28° 52, atsimuutti 14° 46 (UTC 22:42)
Auringon säteilyteho 545 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Espoo, latitudi 60°24, longitudi 24°30

Tietopaketin teille antoi Vice President UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 18.3.2014

Minna Canthin päivä 19.3.
- TASA-ARVON PÄIVÄ -

Kansalaiset! Huomenna juhlistamme yhden merkittävän kirjailijamme uudehkoa merkkipäivää! Nimittäin Minna Canthin päivää. Onnea Minnalle!

Minna Canthin (syntymä) päivää vietetään vasta kahdeksatta kertaa, sillä se otettiin viralliseksi liputuspäiväksi vasta vuonna 2007 sisäasianministeriön mahtikäskyllä. Toki sama ministeriö suositteli jo vuonna 2003 ko. päivää juhlittavaksi vapaaehtoisperiaatteella, mutta päivän asema virallistettiin vuonna 2007.

Minna Canth herätti huomiota erityisesti naisten asiain puolestapuhujana. Hän syntyi 19.3.1844 Tampereella  ja kuoli 12.5.1897 Kuopiossa.

Hän oli ensimmäinen merkittävä suomenkielinen näytelmäkirjailija Aleksis Kiven jälkeen, ja ensimmäinen suomenkielinen nainen "sanomalehtimiehenä" Itse asiassa häntä pidetään ensimmäisenä nykysuomalaisena kirjailijana.

Kirjallisuudessa häntä pidetään myös realismin uranuurtaja ja ajatusmaailmaltaan hän oli vapaamielinen nuorsuomalainen ja myös sosialisti. Canthista tuli tärkeä eurooppalaisten aatteiden välittäjä. 

Vaikka Minna Canth oli yllä kuvatun mukaisesti yksi Suomen merkittävimmistä kirjailijoista, hänen teoksensa eivät ole kuitenkaan liian laajalti tunnettuja tai luettuja. Tässä lista hänen kokonaisteoksistaan:

Minna tomerana
Kuva: Minna Canth

Minna Canthin teoksia:

  • Agnes (Otava 1911)
  • Anna Liisa (WSOY 1895)
  • Hanna (Edlund 1886)
  • Hän on Sysmästä (WSOY 1893)
  • Kotoa pois (Otava 1895)
  • Kovan onnen lapsia (Edlund 1888)
  • Köyhää kansaa (Edlund 1886)
  • Lain mukaan Kauppa-Lopo (Weilin & Göös 1889)
  • Murtovarkaus (WSOY 1883)
  • Papin perhe (Otava 1891)
  • Roinilan talossa (WSOY 1885)
  • Salakari (Edlund 1887)
  • Spiritistinen istunto (Telén 1894)
  • Sylvi (Otava 1893)
  • Työmiehen vaimo (WSOY 1885)

 

Ja istukaapas nyt sitten hetki pieni paikoillanne, vain noin viisi minuuttia!
Kuva: Minna Canth, Elisabeth Stenius ja Selma Backlund vuonna 1884. Heidän ansiostaan naisten äänioikeus otettiin esille Suomen valtiopäivillä 1897. Tämä kuva saattaa itse asiassa olla dagerrotyyppi. Kuvan otti 27-vuotias Adele Sallin.

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 16.3.2014

Rasismin vastainen viikko

Tänä vuonna rasismin vastaista viikkoa vietetään 17. - 23.3. Tärkeä osa viikkoa on kansainvälinen teemapäivä rotusyrjinnän eli rasismin vastustamiseksi 21. maaliskuuta.

 Rasismin vastainen viikko rakentuu YK:n yleiskokouksen vuonna 1966 julistaman rasismin vastaisen päivän ympärille, jota vietetään kaikissa YK:n jäsenmaissa 21.3. Rasismin vastaisen viikon aikana järjestettävät tapahtumat kutsuvat ihmisiä vastustamaan rasismin ja etnistä syrjintää eri paikkakunnilla ympäri Suomea.

Myös muualla Euroopassa vietetään rasisminvastaista viikkoa. UNITED:n European Wide Action Week Against Racism on viikoilla 11 ja 12. Myös UNITED:lta voit tilata maksutta englanninkielistä kampanjamateriaalia, kuten julisteita ja esitteitä, sekä ilmoittaa oman tapahtumasi Action Weekin nettisivuille www.unitedagainstracism.org.

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 16.3.2014

Kuminauhan syntymäpäivä 17.3.

17.3.2014 meidän kaikkien ystävä, kuminauha, täyttää komiat 169 vuotta. Stephen Berry nimittäin keksi tai paremminkin patentoi tämän todella kätevän asioiden yhdistäjän vuonna 17.3.1845. Lisäksi hän avasi maailman ensimmäisen kuminauhatehtaan.

Itse asiassa historian ensimmäinen TUNNETTU kuminauha kehitettiin jo vuonna 1843, kun englantilainen Thomas Hancock viipaloitsi kumista valmistetun pullon, jonka olivat valmistaneet Amerikan intiaanit joskus aikaisemmin. Hancockin kuminauhasta ei kuitenkaan koskaan tullut menestystuotetta, sillä tuo kumi oli vulkanoimatonta. Kun Stephen Berry keksi yhdistää Thomas Hancockin kuminauhan ja Charles Goodyearin jo vuonna 1839 vahingossa keksimän kumin vulkanoinnin, kuminauhojen valmistus saattoi alkaa. Vulkanointi on osa kumin valmistusprosessia, jossa raakakumin eli kautsun molekyylit silloitetaan rikin ja lämmön avulla toisiinsa kemiallisin sidoksin. Raakakumi muuttuu vulkanoinnin seurauksena kovemmaksi, kestävämmäksi ja paremmin kemikaaleja sietäväksi. Samalla kumin pinta tulee sileämmäksi ja sen tahmeus vähenee.

 Ajatelkaapa, mitä elämämme olisi ilman vulkanoituja kuminauhoja; meillä ei olisi jaloissa pysyviä kalsareita, eivätkä pienet miehenalut pystyisi lennättämään kuminauhalennokkeja puhumattakaan siitä, ettei ritsoilla voisi ampua naapurin tyttöä selkään! Jos meillä olisi vain vulkanoimattomia kuminauhoja, alkkareiden vyötärö oli hyvinkin pian aivan liian väljä ja "tahmea". Eikä alkkareita voisi pestä kovinkaan usein; tosin monilla nuorilla miehillä on sama ongelma, vaikka syy ei olekaan kuminauhoissa!

 Kumin joustavuutta, joka on sen paras ominaisuus, selitetään sillä, että siinä pitkiä polymeeriketjuja on ristisilloitettu harvakseltaan siten, että polymeerien silmukat pääsevät suoristumaan kuten jouset. Kestomuoveissa polymeeriketjuja ei ole silloitettu. Ketjut pääsevät näissä kuumennettaessa ja kappaletta muovattaessa liukumaan toistensa suhteen, mutta eivät enää palaudu. Kertamuoveissa ja kovakumissa ristisilloitusta on niin paljon, että elastista joustavuutta on hyvin vähän.

Kuminauhan päästessä jännityksestä, sen polymeeriketjut palautuvat alkuperäiseen suuremman epäjärjestyksen tilaan. Termodynamiikan termein entropia kasvaa. Jännityksen poistuessa lämpöenergia muuttuu pääosin liike-energiaksi. Tapahtuma on endoterminen. Jännityksestä vapautuva kumi jäähtyy adiabaattisesti. Tämän kumin ominaisuuden voi jokainen itse testata pitämällä jännitettyä kuminauhaa huulien välissä ja vapauttamalla sen sitten. Jos sen tekee siten, että vapautettu pää räpsähtää omaan nenään, tämä testi myös todistettavasti lisää testaajansa älykkyyttä! Kokeilkaa vaikka kotona; asuinkumppaninne ei varmaankaan suostu tekemään testiä toiste, sillä hän luultavasti viisastuu riittävästi jo ensimmäisellä kokeilukerralla!

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 15.3.2014

Pyhän Urhon päivä 16.3.

Pyhän Urhon päivää ("St. Urho’s Day") vietettiin ensimmäisen kerran amerikansuomalaisen keskuudessa  herran vuonna 1956, samana vuonna, jolloin Pyhän Urhon esikuvasta, Urho Kekkosesta, tehtiin Suomen tasavallan uusi presidentti.

Tämä Pyhän Urhon tarina kuulostaa suomalaisten korviin todella erikoiselta. Pyhän Urhon legenda kertoo, että Urho pelasti Suomen viinitarhat heinäsirkoilta! Siis Suomen viinitarhat, aivan oikein ja vieläpä maaliskuussa! Tosin alkuperäinen tarina kertoo, että Suomessa viljeltiin laajalti viinirypäleitä ennen viimeisintä jääkautta ja että tapahtumasta on siis kulunut jo vuosituhat jos toinenkin... Sirkat siis terrorisoivat tuolloin kotoisia tarhojamme syömällä viinirypäleet. Urho hääti heinäsirkat mereen huutamalla: "Heinäsirkka, heinäsirkka, mene täältä hiiteen!" ("Grasshopper, grasshopper, go from hence to Hell!").

Legenda lienee saanut alkunsa vuonna 1956 erään seurueen juhlinnasta Virginiassa, Minnesotassa. Seurue kulautti muutaman tai ehkäpä useammankin tuopin Pyhän Patrikin päivän kunniaksi. Pöydän ääressä olutta kittaavat irlantilaiset alkoivat kehua mahtavaa pyhimystään, joka onnistui karkottamaan käärmeet Irlannista. Ylpeät minnesotalaiset kyllästyivät pian irlantilaisten kehumiseen ja halusivat keksiä ihan ikioman pyhimyksensä. Sattumalta Urho Kekkonen oli tuolloin kaikkien suomalaisten huulilla, joten Ketolan tavaratalossa työskennellyt Richard Mattson keksi tarinan hänestä. Ja minnesotalaiset hyväksyivät mahtavan Urhon "legendan", legendan miehestä, joka oli pyhää Patricia paljon mahtavampi! Niinpä tästä myyttisestä sankarista tuli Pyhä Urho. Ja nykyisin Pyhän Urhon päivä on monissa USA:n osavaltioiden juhlakalentereissa; itse asiassa Pyhän Urhon päivää vietetään 49 USA:n osavaltiossa ja tänä vuonna Kanadan puolellakin...

 Lisää aiheesta löydät seuraavista linkeistä:

Legenda

Pyhä Urho Ameriikan puolella merta

Tässäpä lisäksi Pyhän Urhon pallaadi, olkaapa hyvä:

Ode to Saint Urho

Ooksi kooksi coolama vee
Santia Urho is ta poy for me!
He sase out ta hoppers as pig as pirds.
Neffer peefor haff I hurd tose words!

He reely tolt tose pugs of kreen
Braffest Finn I effer seen
Some celebrate for St. Pat unt hiss nakes
Putt Urho poyka kot what it takes.

He kot tall and trong from feelia sour
Unt ate kala moyakka effery hour.
Tat's why tat kuy could sase toes peetles
What krew as thick as chack bine neetles.

So let's give a cheer in hower pest vay
On Sixteenth of March, St. Urho's Tay.
 
(by Gene McCavic and Richard Mattson, Virginia, Minnesota)

¨Mainittakoon näin tähän eräänlaisena "loppukevennyksenä", että Pyhän urhon päivä vuonna 2001 oli ainoa päivä vuosien 1993 ja 2002 välillä, jolloin kukaan ei tappanut itseään Yhdistyneessä kuningaskunnassa! Ja jo muinaisessa Roomassa päivää kunnioitettiin; olihan se bakkanaalien ensimmäinen päivä.

Tätäkin ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 15.3.2014

Wanhan rahan päiwä 15.3.

- Suomen numismaattinen yhdistys täyttää 100 vuotta -

Kiinnostaako raha? Pyöriikö nurkissasi sukulaisilta perittyjä vanhoja rahoja ja pohdit niiden arvoa? Tai haluaisitko lisätietoja vanhojen rahojen keräilystä, myymisestä ja ostamisesta? Tahdotko tietää, miten tunnistaa rahaväärennöksiä? Haluaisitko omistaa antiikin rahoja? Jos vastasit kyllä, Vanhan Rahan Päivä on tarkoitettu juuri sinulle :)

Suomen Numismaattinen Yhdistys on perustettu 1914 ja se on Pohjoismaiden suurin vanhojen rahojen tutkijoiden ja keräilijöiden yhdistys. Kolikonpyöreitä vuosia yhdistys juhlistaa pitkin vuotta.

Vanhan Rahan päivän näyttelyssä Helsingissä, Balderin salissa, ovat esillä keräilijöiden laajat kokoelmat – näytteillä on mm. primitiivisiä maksuvälineitä, vanhoja rahoja antiikin ajoista alkaen sekä kunniamerkkejä ja poletteja. Paikalla ovat vanhojen rahojen parhaat asiantuntijat ja tarjolla on teemaan liittyviä esitelmiä. Näyttely on auki 15.3. klo 11.00 - 15.00. Edellisestä vanhan rahan päivästä on aikaa jo yli 20 vuotta...

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

Urho-klubin uutishuone 14.3.2014

Julius Caesarin murhan vuosipäivä 15.3.
- Assassination of Julius Caesar -

Gaius Julius Caesarin viimeiseksi elinpäiväksi täällä maankamaralla muodostui 15. maaliskuuta 44 eKr. Oli maaliskuun idus, joten Caesar osallistui, kuten tavallista, senaatin kokoukseen.

Caesarin istuuduttua omalle paikalleen salissa alkoi tapahtua kummia. Isohko joukko senaattoreita aloitti lähestyä häntä. Monet näistä oudohkosti käyttäytyneistä senaattoreista olivat Caesarin hyviä ystäviä, tai niin hän ainakin oli luullut. Yht'äkkiä senaattorit, Brutus ja Cassius heidän muassaan, paljastivat tikarinsa ja hyökkäsivät Caesarin kimppuun. Ensimmäinen tikarinisku, joka oli joko Cassiuksen tai Cascan iskemä, osui Caesaria kurkkuun. Caesarilla ei ollut mitään asetta mukanaan eikä hänellä myöskään ollut tapana kulkea henkivartijoiden ympäröimänä, mutta hän yritti puolustautua ja jopa iskeä takaisin terävällä kirjoitinpuikollaan.

Ylivoima oli kuitenkin liian massiivinen. Caesar oli joutunut kiikkiin senaatin saliin eikä voinut paeta minnekään. Hän ehti saada kehoonsa lukuisia tikariniskuja ennen kuin lyyhistyi maahan entisen ystävänsä ja vihollisensa Pompeiuksen patsaan juureen. Viimeisillä hetkillään hän veti toogan päänsä yli ja lakkasi vastustamasta murhaajiaan. Jokainen salaliittoon osallistunut senaattori iski tikarillaan Caesaria kuka mihinkin kohtaan, ja nämä 23 haavaa koituivatkin sitten sangen pian hänelle kuolemaksi. Salaliitossa oli mukana kaikkiaan 60 senaattoria.

The assassination of Julius Caesar was the result of a conspiracy by 60 Roman senators who called themselves Liberators. Led by Gaius Cassius Longinus and Marcus Junius Brutus, they stabbed Julius Caesar to death in a location adjacent to the Theatre of Pompey on the Ides of March (March 15), 44 BC. Caesar was the dictator of the Roman Republic at the time, having recently been declared dictator perpetuo by the Senate. This declaration made several senators fear that Caesar wanted to overthrow the Senate in favor of tyranny. The ramifications of the assassination led to the Liberators' civil war and, ultimately, to the Principate period of the Roman Empire.

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

Urho-klubin uutishuone 14.3.2014

Kansainvälinen kuluttajan oikeuksien päivä 15.3.

Kansainvälistä kuluttajan oikeuksien päivää vietetään joka vuosi maaliskuun 15. päivänä. Päivämäärä on valittu siksi, että 15.3.1962 Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy kongressille pitämässään puheessaan kiinnitti ensimmäisenä merkittävänä poliitikkona huomion kuluttajan oikeuksiin. Päivää on vietetty vuodesta 1983 lähtien.

Vuonna 2014 teemana on - Kuluttajan oikeudet digitaalisessa maailmassa -

Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous antoi oman kuluttajan oikeuksia koskevan ohjeistuksensa vuonna 1985. Ohjeistusta on laajennettu vuonna 1999.

Keskeiset oikeudet ovat:

Presidentti Kennedyn neljä alkuperäistä perusoikeutta (1962)
1. Oikeus turvallisuuteen
2. Oikeus tietoon
3. Oikeus vaihtoehtoihin
4. Oikeus vaikuttamiseen

YK:n yleiskokouksen määrittelemät uudet oikeudet (1985)

5. Oikeus perustarpeiden tyydyttämiseen
6. Oikeus hyvitykseen
7. Oikeus kuluttajakasvatukseen
8. Oikeus terveelliseen ympäristöön
 

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 13.3.2014

Albert Einsteinin syntymäpäivä 14.3.

- Albert Einstein's birthday -

Albert Einstein syntyi 14.3.1879 Ulmissa, joten tänään tulee kuluneeksi 135 vuotta hänen syntymästään. Hän oli oli saksalaissyntyinen juutalainen teoreettinen fyysikko, jonka kuuluisin saavutus on varmastikin suhteellisuusteoria. Hänen vaikutuksensa oli erittäin merkittävä myös kvanttimekaniikalle ja kosmologialle. Häntä pidetään syystä 1900-luvun tärkeimpänä fyysikkona, kenties merkittävimpänä koko ihmiskunnan historiassa aina tähän päivään saakka

Koulu ja opiskelu ei ollut nuorelle Albertille aina mieleen, itse asiassa ne herättivät hänessä inhon auktoriteetteja ja varsinkin saksalaisia kohtaan. Kiinnostuksen tieteeseen kerrotaan syntyneen luultavasti harrastuksesta. Opiskelu ei nimittäin sujunut muutenkaan aika mallikelpoisesti; Einstein joutui nimittäin jättämään koulunsa kesken. Lopetettuaan koulunkäyntinsä hän haki Zürichin teknilliseen korkeakouluun ETH:hon, opinahjoon, jonne opiskelijat valittiin pelkästään pääsykokeiden perusteella. Hän ei tullut valituksi ensimmäisellä hakukerralla, vaan vasta toisella yrityksellä vuonna 1896. Tuon korkeakoulun osastolla VI, jossa Einstein opiskeli, koulutettiin matematiikan ja luonnontieteen opettajia.  Einstein valmistui opinahjostaan neljä vuotta myöhemmin, juuri vuosisatojen vaihtuessa eli vuonna 1900, mutta ei erityisen loistavilla arvosanoilla.

 Aloittaessaan opinnot Einstein oli luopunut Saksan kansalaisuudesta, mutta Sveitsin kansalaisuuden hän sai vasta viisi vuotta myöhemmin eli vuonna 1901. Töihinkään ei juuri kukaan halunnut nuorta Albertia palkata. Vasta kahden vuoden työttömän jakson jälkeen vuonna 1902 Einstein sai paikan Bernin patenttivirastosta, ja senkin ainoastaan tuttaviensa suosituksesta. Seuraavana vuonna hän avioitui opiskelutoverinsa, serbialaisen Mileva Maricin kanssa. Einstein työskenteli päivät patenttivirastossa ja harrasti iltaisin omaa tutkimustaan. Vuonna 1905 hänen väitöskirjansa hyväksyttiin rimaa hipoen Zürichin yliopistossa.

Juuri tuona samaisena vuonna 1905 alkoi Einsteinin uran rakettimainen nousu. Tuolloin hän nimittäin julkaisi Annalen der Physik -lehdessä kolme artikkelia, jotka kohottivat hänet  valokeilaan yhdeksi koko maailman merkittävimmistä fyysikoista. Myöhemmin Einstein sai valmiiksi 25. marraskuuta 1915 yleisen suhteellisuusteorian, joka on yhä vankkumaton perusta nykyfysiikallekin.

Einstein sai vuonna 1921 Nobelin fysiikan palkinnon valosähköisen ilmiön selittämisestä sekä ns. muista ansioista. Svante Arrheniuksen pitämästä puheesta käy ilmi, että näihin ”muihin ansioihin” kuuluu myös se, että Einstein osoitti 1905 ensimmäisenä Brownin liikkeen avulla atomien olemassaolon. Tästä hänelle ehdotettiin Nobelia jo vuonna 1910. Einstein osoitti teoreettisesti, miten hiukkasen siksak-liike johtuu molekyylien lämpöliikkeestä. Einstein sai vuonna 1925 arvostetun Copley-mitalin, ja neljä vuotta myöhemmin hän sai ensimmäisen Max Planck -mitalin.

Tiesittekös muuten, että Einsteinista oli tulla myös presidentti?  Hänelle nimittäin tarjottiin Israelin presidentin virkaa 16. 11.1952, mutta hänpäs ei ottanutkaan tarjottua vakanssia vastaan. Einstein kuoli sitten kolme vuotta myöhemmin huhtikuun 18. päivänä vuonna 1955 klo 01.15 yöllä sairaalassa valtimopullistuman puhkeamiseen.

Albert Einstein, born 14 March 1879 and died 18 April 1955, was a German-born theoretical physicist. He developed the general theory of relativity, one of the two pillars of modern physics (alongside quantum mechanics). While best known for his mass–energy equivalence formula E = mc2 (which has been dubbed "the world's most famous equation"), he received the 1921 Nobel Prize in Physics "for his services to theoretical physics, and especially for his discovery of the law of the photoelectric effect". The latter was pivotal in establishing quantum theory.

By the way, did you know, that Einstein was asked to be a president of Israel 16.11.1952, but he didn't want to take that job...

On 17 April 1955, Albert Einstein experienced internal bleeding caused by the rupture of an abdominal aortic aneurysm, which had previously been reinforced surgically by Dr. Rudolph Nissen in 1948. He took the draft of a speech he was preparing for a television appearance commemorating the State of Israel's seventh anniversary with him to the hospital, but he did not live long enough to complete it.

 

 

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

Urho-klubin uutishuone 13.3.2014

Piin päivä 14.3.

- Pi Day -

Piin päivä eli Pi Day ja piin likiarvon päivä eli Pi Approximation Day ovat sangen epävirallisia matemaattisen vakion π (pii) kunniaksi juhlittavia päiviä. Piin päivää juhlitaan 14. maaliskuuta, koska kyseessä oleva päivä ilmoitetaan yhdysvalloissa seuraavasti: 3/14. Ja kuten kaikki vielä varmastikin muistanevat, piin likiarvo on 3,14. Tämä samainen 14. maaliskuuta sattuu myös olemaan Albert Einsteinin syntymäpäivä.

Noo, tässäpä teille matemaattinen näöntarkistustaulu!

Tiettävästi piin päivää juhlittiin ensimmäistä kertaa San Franciscon tiedekeskus Exploratoriumissa (paikallinen Tietomaa tai Heureka) vuonna 1988, eli  21 vuotta sitten. Tuolloin tiedekeskuksen henkilökuntaa marssi vieraiden avittamina  ympyrää ja söi jälkeenpäin piirakoita. Piin päivän keksijä, jota myös kutsutaan leikkisästi nimellä Prince of  Pi, on Larry Shaw, Exploratoriumin entinen työntekijä.

Piin likiarvon päivää taas voidaan juhlia esimerkiksi seuraavina päivinä:

  • 27. helmikuuta: Tänä päivänä Maan on arvioitu liikkuneen radiaanin eli piin verran akselinsa ympäri uuden vuoden jälkeen. 

  • 22. heinäkuuta: Yhdysvaltalaisessa järjestelmässä 22/7, joka on ikivanha piin likiarvo. Katso tästä lisää! 

  • 10. marraskuuta: Vuoden 314. päivä (karkausvuosina 9. marraskuuta) 

 

Pii on sangen kauan tunnettu matemaattinen arvo, sehän mainitaan jo Vanhan Testamentin kuningasten kirjassa (tarkastakaa vaikka: 1. Kun. 7:23) likiarvona 3. Nykyisempi likiarvo hiukan tarkemmin sanottuna on muuten 3,1415927 

ja tässä alla peräti 175 desimaalilla suoraan ulkomuistista:

3, 14159 26535 89793 23846 26433 83279 50288 41971 69399 37510 58209 74944 59230 78164 06286 20899 86280 34825 34211 70679 82148 08651 32823 06647 09384 46095 50582 23172 53594 08128 48111 74502 84102 70193 85211

Tämän jutun kirjoittaja opetteli lukioaikana piin arvon juuri tuon 175 desimaalin tarkkuudella, joten, jos tuossa on virheitä, se johtuu... dementiasta?. Jaa miksikö opetteli? Tuota, onko muita hyviä kysymyksiä? Ehkä tuon opettelussa oli yhtä paljon itua kuin tällä Piin päivän vietolla!

Pi Day is the unofficial holiday that celebrates the mathematical constant pi (π) on March 14 in the month/day date format because the digits in this date correspond with the first three digits of π (3.14). It has become an international observance that is celebrated live and online and also celebrates Albert Einstein’s birthday.

 Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 13.3.2014

Maailman munuaispäivä 13.3.

- Pidä huolta munuaisistasi - myös ne ikääntyvät -

Tänään vietetään myös yhdeksättä kertaa kansainvälistä munuaispäivää (World Kidney Day). Teemana on "Pidä huolta munuaisistasi - myös ne ikääntyvät". Kroonisen munuaistaudin yleisimmät aiheuttajat ovat kohonnut verenpaine ja diabetes, joten näiden kansansairauksien hoito olisi erittäin tärkeätä. Meillä Suomessa yli miljoonalla aikuisella eli joka kolmannella on kohonnut verenpaine ja lääkehoidossa on yli 600 000 suomalaista. Silti heistäkin vain kolmanneksen verenpainelukemat ovat tavoitetasossa tai sen paremmalla puolella.

 Aihe on tärkeä, sillä munuaisten toiminta heikkenee iän myötä. Kolmasosalla yli 65-vuotiaista on vähintään lievä munuaissairaus.  Se ei useinkaan aiheuta oireita, mutta sen taustalla oleva syy on hyvä selvittää. Munuaissairaus lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.

Munuaisten vajaatoiminnan etenemistä voidaan estää tai hidastaa lääke- ja ravitsemushoidolla.

Munuaisia suojaavat verenpaineen, diabeteksen ja veren rasvahäiriöiden tehokas hoito sekä munuaisille haitallisten lääkkeiden välttäminen. Suvussa esiintyvä munuaissairaus saattaa lisätä munuaissairauden kehittymisen riskiä.

Munuaisen siirtoa odottaa Suomessa jatkuvasti yli 300 henkilöä ja jollei sopivaa luovuttajaa löydy, voi siirrännäisen odottaminen venyä vuosienkin mittaiseksi. Jokainen munuaissiirto tuo säästöjä noin 800 000 euroa, joten kyse on paitsi taloudellisesti niin myöskin inhimillisesti tärkeästä asiasta.

Munuaissairaus aiheuttaa sydän- ja verisuonitauteja sekä lisää sydäninfarktin ja aivohalvauksen vaaraa. Sydämen vajaatoiminta vioittaa munuaisia. Munuaistauti on pitkään oireeton, mutta sen varhainen tunnistaminen on tärkeää: puolet munuaispotilaista menehtyy verisuonisairauksien seurauksena.

Lääkkeetöntä hoitoa näihin altistaviin sairauksiin ovat liikunta, ruokavalio, suolan käytön vähentäminen ja laihduttaminen.

Keinomunuaishoitoa eli dialyysihoitoa saa yli 1 600 suomalaista ja yli 2 000:lla on munuaissiirre. Lievää munuaistautia potevien määrä on moninkertainen näihin edellä mainittuihin lukuihin verrattuna.

Maailman munuaispäivää vietetään kaiken kaikkiaan jo yli 60 maassa. Suomessa World Kidney Day:ta viettävät Munuais- ja maksaliitto, Suomen Nefrologiyhdistys, Suomen Munuaistautialan sairaanhoitohenkilöstö.

 Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

Urho-klubin uutishuone 13.3.2014

Talvisota loppui Moskovan rauhaan 13.3.1940

Varhain tämän viikon torstaina tulee kuluneeksi 74 vuotta talvisodan loppumisesta! Uljaan ja pippurisen Suomen hallitus sekä ulkoasiainvaliokunta hyväksyivät veli venäläisen laatiman rauhansopimuksen 11.3.1940 ja Moskovan rauhansopimus allekirjoitettiin Moskovan Kremlissä aamuyöllä klo 01.00 Suomen virallista aikaa 13.3.1940. Taistelutoiminta Suomen rintamilla päättyi tältä erää 13.3.1940 asteittain ja pikku hiljaa klo 11.00 alkaen, mutta neuvostokoneet pommittavat aamupäivällä vielä Rovaniemeä ja Kemijärveä.

Rauhansopimuksen mukaan Suomi luovutti Neuvostoliitolle osan Sallaa ja Kuusamoa, Petsamon Kalastajasaarennon, Suomenlahden ulkosaaret ja lähestulkoon koko Karjalan mukaan lukien Suomen toiseksi suurimman metropolin eli Viipurin. Lisäksi menivät Sortavala ja Käkisalmi.

Suomi joutui myös vuokraamaan osan maa-alueestaan Neuvostoliitolle tukikohdaksi 30 vuodeksi (lähinnä Hangon). Kaikkiaan luovutettava alue oli 35 000 neliökilometriä. Tämä kivalle itänaapurillemme luovutettu alue oli kymmenesosa maamme kokonaispinta-alasta. Lisäksi jouduimme rakentamaan Kantalahden ja Sallan välille rautatien. Rauhansopimuksen yhtenä seurauksena kaikkiaan 430 000 suomalaista lähti evakkoon Neuvostoliitolle luovutetuilta alueilta.

Uljas Suomen sotilas tuo rauhanviestiä!

Kuva: Sotilas tuomassa hiihtäen viestiä rintamalle vihollisuuksien loppumisesta. Kuvan voit suurentaa klikkaamalla. (Photo: Kunniamme Päivät Museo; Suomen Sotaväki 1939 -1940)

Talvisodassa (lisätietoa klikkaamalla) omat tappiomme olivat raskaat 21 396 kaatunutta, 1 434 kadonnutta ja 43 557 haavoittunutta. Vihollisen menetykset olivat kymmenen kertaa suuremmat eli 200 000 kaatuneina ja 600 000 haavoittuneina. Sotilaat eivät kuitenkaan olleet ainoita uhreja, vaan talvisodassa ehti olla suomalaisnaisia lottatyössä mukana noin 84 000. Suurin osa heistä oli muonituslottia, osa toimi rintamalla tai sotasairaaloissa. Kuolema korjasi myös heitä, sillä 64 lottaa menetti henkensä työnsä ääressä. Niinpä vähintä, mitä nykyisin voimme tehdä, on kunnioittaa kaatuneita ja terveytensä menettäneitä niin sotilaita kuin lottiakin, myös Neuvostoliiton lipun alla toimineita! Veteraaneja, joille voit näin tehdä, on elossa enää vähän ja päivä päivältä yhä vähemmän.

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 8.3.2014

Kansainvälinen naistenpäivä 8.3.
- International Women's Day / United Nations Day for Women's Rights and International Peace -

Kansainvälistä naistenpäivää vietetään kaikkialla maailmassa tänään 8. päivä maaliskuuta, Vilpun nimipäivänä. Myös YK juhlistaa päivää ja monissa maissa sitä onkin juhlistettu nimeämällä se pyhäpäiväksi (eipä meillä, toim. huom.). Tänä päivänä kauniimman sukupuolen edustajat kaikilla mantereilla, riippumatta esimerkiksi rodusta tai uskonnosta,  kokoontunevat viettämään omaa päiväänsä. Tänä vuonna naistenpäivä täyttää kokonaista 104 vuotta, onnea!

Kansainvälinen naistenpäivänä juhlitaan niitä arjen sankareita, naisia,  jotka ovat luoneet historiaa! Päivän vietto liittyy tiukasti naisten taisteluun oikeudesta osallistua yhteiskuntaelämään tasa-arvoisesti miesten kanssa. Antiikin ajan Kreikassa Lysistrate johti naisten seksilakkoa, jonka tarkoituksena oli saada miehet lopettamaan sotiminen. Ranskan vallankumouksen aikana pariisilaiset naiset marssivat Versailles'hin vaatimaan yleistä äänioikeutta taisteluhuudoin "vapaus, veljeys, tasa-arvoisuus".

Miten tämä kaikki sitten alkoi? No, vuonna 1909 USA:n Sosialistipuolueen (hupsista, mahtoi olla kova pala heillä, siis tuo sosialistipuolue, meinaan!) julistuksen mukaisesti ensimmäistä kansallista naistenpäivää vietettiin kaikkialla Yhdysvalloissa  28.2. Vuoteen 1913 saakka naistenpäivää vietettiinkin sitten siellä aina helmikuun viimeisenä sunnuntaina.

Euroopassa herran vuonna 1910 tapahtui asiain tiimoilta myös seuraavaa. Tanskassa Kööpenhaminassa pidettiin Sosialistisen internationaalin kokous, joka teki päätöksen kansainvälisen naistenpäivän perustamisesta. Päivän tarkoituksena oli kunnioittaa naisasialiikkeen saavutuksia ja toimintaa sekä edistää yleisen äänioikeuden saavuttamista kaikkialla maailmassa. Ehdotuksen nuiji pöytään yhteistuumin yli 100 konferenssiin osallistunutta naista 17 eri maasta, heidän joukossaan mm. Suomen eduskuntaan valitut kolme naisjäsentä.

No niin, otetaanpas se kuva. Eikä sitten yhtään hymyillä siellä!!
Kuva: Kolmetoista naispuolista kansanedustajaamme vuoden 1907 eduskunnasta.
Porvarillisten ryhmien edustajat mustissa ja sosiaalidemokraatit valkoisissa. (Museoviraston kuva-arkisto)

Suomessa tuolloin oli jo koko silloisen Euroopan modernein eduskunta. Naisillakin oli asiat paremmin kuin muualla Euroopassa, ainakin tasa-arvon suhteen. Syynä se, että keisari Nikolai II vahvisti Suomen suuriruhtinaskuntaan uuden valtiopäiväjärjestyksen 30.7.1906. Tämän eduskuntauudistuksen ansiostahan maassamme siirryttiin yhdellä rytinällä erittäin vanhoillisesta nelikamarisesta kansanedustuslaitoksesta Euroopan moderneimpaan kansanedustuslaitokseen. Eduskunnasta tehtiin silloin yksikamarinen ja edustajien vaalit tehtiin yleisiksi ja yhtäläisiksi, siis myös äänioikeus. Tämän yksikamarisen eduskunnan ensimmäiset vaalit pidettiin sitten maaliskuussa 1907, ja siihen valittiinkin peräti 19 naista.

 Naistenpäivälle ei vielä tuolloin Kööpenhaminan kokouksessakaan 1910 valittu mitään erityistä päivämäärää.

* * * *

International Women's Day has been observed since in the early 1900's, a time of great expansion and turbulence in the industrialized world that saw booming population growth and the rise of radical ideologies.

1908
Great unrest and critical debate was occurring amongst women. Women's oppression and inequality was spurring women to become more vocal and active in campaigning for change. Then in 1908, 15,000 women marched through New York City demanding shorter hours, better pay and voting rights. By the way, I have to add, that women in Finland got right to vote TWO YEARS EARLIER in 1906 and we got 19 women in parliament in March 1907. Sorry our american friends...

1909
In accordance with a declaration by the Socialist Party of America, the first National Woman's Day (NWD) was observed across the United States on 28 February. Women continued to celebrate NWD on the last Sunday of February until 1913.

1910
n 1910 a second International Conference of Working Women was held in Copenhagen. A woman named a Clara Zetkin (Leader of the 'Women's Office' for the Social Democratic Party in Germany) tabled the idea of an International Women's Day. She proposed that every year in every country there should be a celebration on the same day - a Women's Day - to press for their demands. The conference of over 100 women from 17 countries, representing unions, socialist parties, working women's clubs, and including the first three women elected to the Finnish parliament, greeted Zetkin's suggestion with unanimous approval and thus International Women's Day was the result.

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ / His Master's Voice UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 6.3.2014

Suomen ilmavoimien vuosipäivä 6.3. (7.3.)

Suomen ilmavoimat täyttää tänä vuonna komiat 96 vuotta. Maamme ilmavoimat ovat yksi maailman vanhimmista ilmavoimista. Tapahtumaa vietetään, oikeasta ajankohdasta poiketen, vasta 7.3. sotilaallisin menoin ainakin niissä ilmavoimien varuskunnissa, joita ei lopeteta tai ole jo lopetettu. Lopetettavissa voi tietenkin olla tuo juhlatunnelma hakusassa...

Ilmavoimien vuosipäivän taustalla ovat vuoden 1918 tapahtumat, jolloin Suomi sai ensimmäiset koneensa (Morane-Saulnier Parasol ja Albatros) lahjoituksena Ruotsista. Kone numero 1 oli kreivi Eric von Rosenin lahjoittama ja Suomeen lentämä Morane-Saulnier, joka vastaanotettiin 6.3.1918. Päivä valittiin ilmavoimien perustamispäiväksi ja on nykyisinkin ilmavoimien vuosipäivä.

Tässä yhteydessä ilmavoimiemme tunnukseksi tuli ensimmäistä kertaa myös suomalainen hakaristi, joka kaikesta aiheuttamastaan kohusta huolimatta on tyystin eri sukua kuin natsien myöhemmin käyttöön ottama erinäköinen svastika. Jos kiinnostuit asiasta, lue lisää täältä.  

Vuosipäivän yhteydessä Ilmavoimat palkitsee ansioituneita henkilöitä ja yksiköitä perinteisillä kiertävillä muistopalkinnoilla sekä Ilmavoimien Kotka-levykkeillä. Palkinnot luovutetaan vuosipäivän juhlatilaisuudessa 7. maaliskuuta Luonetjärven varuskunnassa Tikkakoskella.

Lisää ilmavoimien juhlapäivästä voit lukea 90-vuotispäivien yhteydestä täältä, klikkaa lisätietoja.

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 4.3.2014

Laskiaistiistai 4.3.

 Tänään 4.3. vietetään perinteistä laskiaistiistaita. Näissä perinteisissä tavoissa laskiaistiistai on viimeinen päivä, jolloin liha oli sallittua murkinaa. Eteläisemmillä leveysasteilla on tapana järjestää suuria juhlia, karnevaaleja, mikä tulee sanoista "carne vale" (liha on sallittua). Meillä kotosuomessa on pidetty hauskaa toisin tavoin; joillakin on jopa kaikki kaksi jalkaa ja kaksi kättä kunnossa tuon tiistain jälkeen (urbaanilegendaako?, toim. huom.).

Hanki vaan pöllyää kun mäkeä lasketaan!
Kuva: Mäenlaskuriemua mallia 2011 (Photo © Juha Räty)
Kuva suurenee klikkaamalla

Oman kansamme historiasta löytyy monta mielenkiintoista tapaa ja tottumusta liittyen laskiaistiistaihin. Mm. ilta-ateria syötiin vasta hämärissä. Ruoka oli tuona tiistaina hyvin, hyvin rasvaista (viimeinen "mässäilypäivä"), mitä rasvaisempaa, sitä parempaa. Keittoa tehtiin herneistä tai pavuista ja läskistä tai siansorkista, leivottiin rasvarieskaa ja paistettiin rasvamakkaroita. Mitä enemmän rasva kiilsi sormissa, sitä lihavammiksi tulivat omat siat ja sitä enemmän omat lehmät lypsivät, mikä puolestaan antoi enemmän ruokaa seuraavaksi, tulevaksi vuodeksi. Sormiaan ei saanut nuolla ruokailun jälkeen, vaan rasva sai vähitellen kulua käyttöesineisiin. Jos sormiaan erehtyi nuolemaan, enne toi tulevana kesänä haavan sirpistä, mutta voinsyöjä taasen pystyi käsittelemään viikatetta vammoittumatta.

Laskiaistiistai-iltapäivällä alkoi nuoriso laskeskella laulellen mäkiä! Mäessä huudettiin ja hoilattiin ja toivottiin talolle "pitkiä pellavia, hienoa hamppua, nauriita kuin lautasia ja lanttuja kuin nurkanpäivät". Tytöt laskivat mäkeä ehdottomasti hiukset hajallaan. Mitä kauemmaksi kelkka luisti, sitä pidempiä pellavia talossa syksyllä saatiin!

No, nykyisin, jos ei muuta, niin syödään sitten hernekeiton lisäksi niitä laskiaispullia! Lisää vanhan kansan perinteistä täältä!

Pulkkamäistä kertoili perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 2.3.2014 

LASKIAISSUNNUNTAI 2.3.

- Laskiaissunnuntai eli Esto mihi -

 Talvinen laskiaiskirkko
Kuva: Laskiaiskirkko Oulussa vuonna 2011 (Photo Juha Räty) Kuva suurenee klikkaamalla.

Tämän sunnuntain  merkitys on tänä vuonna laskiaissunnuntai. Tämän laskiaissunnuntain suomenkielinen nimi tulee paastoon laskeutumisesta eikä mäenlaskusta, kuten nykyisin kuulee arvailtavan. Pian alkaa yksinkertaisten elämäntapojen, itsekieltäymyksen aika. Sunnuntain latinankielinen nimi esto mihi (joka tarkoittaa ole minulle) on sitä vastoin saatu päivän vanhan antifonin alkusanoista (Ps. 31: 3).

Laskiaissunnuntai on toisaalta pääsiäisen odotuksen alku: pääsiäinenhän on vasta seitsemän viikkoa sitä myöhemmin. Varsinainen nykypäivän laskiainen, johon oikeasti kuuluvat sekä laskiaissunnuntai että laskiaistiistai ja jota meillä juhlitaan mm. lasten kanssa pulkkamäessä, on parin päivän kuluttua laskiaistiistaina eli 4.3. Sen jälkeisenä tuhkakeskiviikkona 5.3. alkaa roomalaiskatolisten nelikymmenpäiväinen pääsiäispaasto, jota on noudatettu aina 600-luvulta saakka! Jopa me suomalaiset laskeuduimme katolisella keskiajalla laskiaisena paastoon, josta me sitten lopulta pääsiäisenä pääsimme (jos siis oli ruokaa, jolla paasto lopettaa, toim. huom.). Paastopäiviä oli siis nuo mainitut 40 (sunnuntait pois lukien), ja paasto päättyi ensimmäiseen pääsiäissunnuntaihin. Paaston aikana ei saanut syödä lihaa, joissakin tapauksissa ei liioin maitoruokiakaan.

Laskiaissunnuntaina Jeesuksen julkinen toiminta saavutti eräänlaisen käännekohtansa; vaellus Jerusalemiin, kohti kärsimystä ja kuolemaa, alkoi. Mutta toisaalta juuri tällä tiellä hänet, eli Ihmisen Poika, kirkastettiin. Jumalallinen rakkaus voitti antaessaan itsensä alttiiksi aina hamaan kuolemaan saakka.  (Lähteenä: Suomen evankelis-luterilainen kirkko, toim. huom.)

Pohdinnan aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

 

Urho-klubin uutishuone 28.2.2014

Harvinaisten sairauksien päivä 28.2.
- Rare Disease Day -

Karkauspäivä 29.2. on harvinainen, ja on siksi valittu myös virallisesti kansainväliseksi Harvinaisten Sairauksien Päiväksi. Välivuosina, kuten nyt, päivää vietetään jo 28.2.

 Tämän vuoden teema on "Hoito ja hoiva". Päivää vietetään nyt 2014 seitsämättä kertaa. Harvinaisten sairauksien päivä 2014 kohdentuu hoitoon liittyviin asioihin ja kannustaa kaikkia harvinaisyhteisöissä toimivia yhteistyöhön paremman hoidon hyväksi. Harvinaissairaiden ja heidän perheenjäsentensä, jotka tuntevat elävänsä eristyksissä harvinaisuutensa takia, on tärkeä tietää että on olemassa yli 6 000 erilaista harvinaista sairautta, jotka koskettavat yli 60 miljoonaa ihmistä eri puolilla Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa sekä miljoonia ja miljoonia muita ympäri maailmaa.

 Useimmat näistä sairauksista ovat perinnöllisiä, vakavia, kroonisia ja eteneviä. Jokainen sairaus on erilainen, mutta niiden vaikutus ihmisten elämään on sama. Yhteen liittyminen voi auttaa harvinaisia ja heidän perheitään löytämään yhteisiä ratkaisuja hoitoon, ja muistuttaa heitä etteivät he ole yksin.

* * * *

Rare Disease Day is an annual, awareness-raising event co-ordinated by EURORDIS at the international level and by National Alliances and Patient Organisations at the national level.

The main objective of Rare Disease Day is to raise awareness amongst the general public and decision-makers about rare diseases and their impact on patients’ lives.

The campaign targets primarily the general public but it is also designed for patients and patient representatives, as well as politicians, public authorities, policy-makers, industry representatives, researchers, health professionals and anyone who has a genuine interest in rare diseases.

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 27.2.2014

Kalevalan päivä 28.2.
- Suomalaisen kulttuurin päivä ja suomalaisuuden juuret -

Ylvään Suomemme kansalliseepos, ikiylväs Kalevala, viettää huomenna vuosipäiväänsä. Sen on koonnut meidän ja tulevain polvien iloksi Elias Lönnrot, joka lie tehnyt kaikkiaan 11 runojen keruumatkaa kaikkiaan noin 17 vuoden aikana. Noilla matkoillaan hän keräsi noin 65 000 kalevalamittaista runosäettä ja melkoisen määrän satuja, arvoituksia ja sananlaskuja.

Tutkijankammiossaan hän sitten yhdisteli enemmän tai vähemmän omatoimisesti yksittäisiä runoja ja irrallisia säkeitä eepokseensa. Tarvittaessa hän lienee jopa itse keksinyt puuttuvia säkeitä runoihin? Joka tapauksessa  hän sai Vanhan Kalevalan  valmiiksi 28.2.1835. Uusi, laajempi Kalevala, jollaisena me nyky-Kalevalan tunnemme, ilmestyi vasta vuonna 1849. Lisäksi vuosina 1840-41 ilmestyi Kanteletar, jonka Lönnrot myös kokosi samojen reissujen runoista. Kanteletar poikkeaa Kalevalasta lähinnä siinä, että se on kokoelma laulurunoja Kalevalan lausuntarunojen sijaan.

Edellä mainittujen Urhotekojen lisäksi Lönnrot julkaisi Suomen kansan sananlaskuja, Suomen kansan arvoituksia sekä Suomen kansan muinaisia loitsurunoja. Vanhan Kalevalan ilmestymispäivän kunniaksi on alettu viettää Kalevalan päivää. Virallinen liputuspäivä siitä tuli vuonna 1978.

Sekä Kalevalan lukijat että tekijä itsekin uskoivat kansanrunojen välittävän tietoa suomalaisten menneisyydestä, joten Kalevalasta tuli suomalaisen kansakunnan symboli:

Professori Yrjö-Koskinen kirjassaan "Tiedot Suomen suvun muinaisuudesta", vuodelta 1862, pitää todennäköisenä, että kaukaisessa muinaisuudessa, ennen historiallista aikaa ja ennen kuin arjalainen rotu oli Aasiasta lähtenyt vaeltamaan kohti kotikontujamme, suomalainen kantakansa oli suuri ja mahtava kansa, joka asutti Kaspianmerestä Himalajaan ja siitä Pohjoiseen Jäämereen olevaa laajaa aluetta. Toinen haara jäi hallitsemaan näitä alueita ja kutsuttiin turanilaiseksi, kun taas toinen osa tätä kansaa (suomalais-ugrilaiset) kääntyi länteen, levittäytyen Euroopan alueelle paljon aikaisemmin nykyisiä Euroopan kansoja.

Tämä suuri ja mahtava Turanin kansa on Iranin muinaistaruissa mainittu Tuirjan heimoksi. (Todennäköisesti sama, mitä Kalevalassa on kutsuttu Turjan kansaksi.) Lemminkäisen äiti kieltää poikaansa Pohjolaan menemästä sanoen:

"Etkä taida kieltä Turjan,
maha et lausua lapiksi."

Yrjö-Koskinen jatkaa: "Persian kuningasten kallio-kirjoissa, jotka ulottuvat vuoteen 500 eKr., tapaamme kolme kieltä. Ylin on Persian, alin assyrialaisten ja keskimmäinen kieli jonkin vanhemman, tuntemattoman kansan, jota tutkijat sanovat turanilaiseksi ja muutamat vielä tarkemmin suomensukuiseksi. Tämä muinainen kansa omasi korkean sivistyksen, kehitti nuolenpääkirjoituksen ja jätti sen perinnöksi Kaksoisvirran maan kansoille."

Mielenkiintoista! Ja kun monesta tuutista kerrotaan, ettei suomalaisilla ole oikeastaan historiaa (lisää mielenkiintoista aiheesta täältä ja täältä)! No, oli miten oli, Kalevala-kirjasta kannattaa olla ylpeä senkin vuoksi, että se on käännetty peräti 48 kielelle! Siihen ei moni nykyromaani kerta kaikkiaan pysty!

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 21.2.2014

Kansainvälinen matkailuoppaan päivä 21.2.
- International Tourist Guide Day -

Tänään 21.2. vietetään myös semmoista päivää kuin kansainvälinen matkailuoppaan päivä, sanokaapas muuta. 21.2. on sovittu jokavuotiseksi juhlapäiväksi jo vuodesta 1990. Monissa kaupungeissa järjestetään matkailuoppaiden vetämiä kävely- tai bussikierroksia ja tapahtumia päivän kunniaksi.

A Must for Local Citizens and Local Tourism and Travel Industry Partners. Get to Know the Professional Tourist Guides and Your Ambassadors to the world.

February 21st. an initiative of WFTGA, the International Tourist Guide Day is held on 21st February each year. In 1990, Mrs. Titina Loizides, president of the WFTGA was involved when it was held for the first time, 15 countries participated. Since then, tourist guides in an ever growing number of countries have been giving help to their local communities, conducting tours for disabled persons, disadvantaged persons, for children, industry partners, officials and the general public.

Pohdinnan aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

Urho-klubin uutishuone 21.2.2014

Kansainvälinen äidinkielen päivä 21.2.
- International Mother Language Day -

Vuonna 1999 UNESCO päätti aloittaa kansainvälisen äidinkielen päivän juhlistamista joka vuoden helmikuun 21. päivä. Teemapäivä on julistettu juhlistamaan kielellistä monimuotoisuutta ja monikielistä opetusta sekä muistuttamaan äidinkielen tärkeästä roolista opetuksessa.

The Mother Tongue Day in 2014 will examine issues related to local languages and science. Experts will discuss the role of local languages in the promotion of traditional and indigenous knowledge and its contribution to addressing major issues related to global citizenship.

Pohdinnan aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 20.2.2014

Suomen sodan alkamisen vuosipäivä 21.2.
- SIITÄ TULEE NYT KULUNEEKSI 206 VUOTTA -

Kuten kaikki koulun historian tunneilla hereillä pysyneet varmaankin muistavat  SUOMEN SOTA käytiin vuosina 1808 - 1809. Tämän sodan seurauksena Suomi siirtyi Ruotsi-Suomelta osaksi Venäjää. On lukijan oman harkinnan varassa, juhliiko vai sureeko isännän vaihtumista Ruotsista Venäjään nyt yli 200 vuotta myöhemmin. Täytyy kuitenkin todeta, että ilman tätä tapahtumaa emme luultavasti olisi itsenäistyneet ainakaan vielä vuonna 1917. Joka tapauksessa eri gallupeissa on käynyt selkeästi ilmi, ettei tuota historiamme merkittävää käännekohtaa oikein tunneta! Samoin olemme antaneet itsellemme kertoa, ettei esim. lukion historiaopetus käsittele tätä aikaa juuri lainkaan.

Kuva: Edelfeltin maalaus "Porilaisten marssi", jossa Porin rykmentti marssii Suomen sodan aikana.
Edelfelt muuten maalasi sotilaille virheellisesti liian vanhan mallin mukaiset asepuvut.
Oikeissa puvuissa oli keltaiset housut, siniset sotatakit keltaisin kauluksin ja keltaisella
nauhalla koristeltu lakki

Venäjän keisari Aleksanteri alkoi realisoida Napoleonin kanssa Tilsitissä sopimiaan asioita vuoden 1807 lopulla, kun Venäjä aloitti joukkojensa siirtämisen Ruotsi-Suomen vastaiselle rajalleen Haminan seutuville. Ruotsi-Suomen kuningas Kustaa IV Aadolf, jota on jälkeenpäin sanottu itsepäiseksikin, ei antanut mitään painoarvoa Aleksanterin kehotuksille liittyä mannermaasulkuun. Kuninkaallemme Napoleon oli nimittäin tuo kammottava "Ilmestyskirjan peto". Ihan suomeksi lausuttuna Kustaa IV Aadolf taisi vihata Napoleonia.

Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf antoi 1.2.1808 Ruotsi-Suomen armeijan suomalaisille rykmenteille liikekannallepanokäskyn. Liikekannallepanosta kuulutettiin suomalaisille kirkoissa 7. helmikuuta 1808. Aavistus osui oikeaan, sillä venäläiset ylittivätkin sitten Kymijoen ilman minkäänlaista sodanjulistusta varhain sunnuntaiaamuna noin kello viiden aikaan 21.2.1808 ja aloittivat jalkapatikoinnin Ahvenkoskea ja Elimäkeä kohden. Tästä tapahtumasta sodan katsotaan virallisesti alkaneen. Mielenkiintoista kylläkin, osa historiamme lähteistä tietää tuon päivän olleen 24.2. eikä 21.2., mutta näin rapiat 200 vuotta myöhemmin kolmen päivän heitto ei ole kovin merkittävä. 21.2. lienee kuitenkin hyväksyttävämpi päivämäärä; useamman tutkimamme lähteen tiedot kertovat juuri tuosta päivämäärästä.

Ensimmäisenä sotimaan joutui Uudenmaan 1. pataljoona 21. ja 22. 2.1808. Ruotsi-Suomen armeijasta (vai pitäisiköhän oikeutetummin puhua Suomen armeijasta, toim. huom.) ensimmäisinä taistelupäivänä kuoli kaksi itä-uudenmaalaista sotilasta. Venäläiset ylittivät valtakuntamme rajan viidestä kohtaa ja etenivät noin 15–20 kilometriä sisämaahan. Sota alkoi erittäin hankalissa oloissa, sillä tietojen mukaan helmikuun viimeisinä päivinä lämpötila laski usein alle −30 °C:een. Olosuhteita vaikeutti entisestään kova lumimyrsky, joka hankaloitti niin venäläisten etenemistä kuin Ruotsi-Suomen armeijan perääntymistä jo valmiiksi heikkoja teitä pitkin.


Kuva: Pohjois-Pohjanmaan museon juliste vuodelta 2008.
Sotilailla on tässä kuvassa päällään suunnilleen oikeat asusteet.

Maahamme tunkeutuneen Aleksanterin armeijassa oli noin 24000 miestä, joista osa oli jo saanut sotakokemusta Napoleon-sodissa Keski-Euroopassa. Suomessa ruotusotaväkeä oli aseistettuna historian tietojen mukaan 20000 miestä, 7500 heistä oli tosin sitoutuneena Viaporin ja Svartholman linnoituksiin. Myöskään muutoin suomalaisten valmius sotia ei ollut niin hyvä kuin venäläisten, sillä esimerkiksi Suomen ruotusotilaat olivat melko vanhoja. Silti Venäjän ylivoima ei olisi ollut liian suuri.

Tieto sodan syttymisestä saapui Kustaa IV Aadolfille tuon ajan mittapuun mukaan pikaisesti eli viikkoa myöhemmin sodan alkamisesta Ahvenanmaan ja Tukholman välille vuonna 1796 rakennettua huippumodernia optista lähetintä pitkin (ei ole vitsi!). Nimittäin vuonna 1794 otettiin maailmalla käyttöön optisen lennättimen linja, jonka kehitti Claude Chappen. Lennätin perustui semaforeihin ja lennätinlinkit koostuivat varsista, joita kääntelemällä saatiin aikaiseksi erilaisia tunnistettavia asentoja. (Semaforeihin perustuvia järjestelmiä voi nähdä vieläkin vaikkapa rautateiden varsilla, mutta niiden merkitys on vähentynyt nykyisten modernimpien tekniikoiden takia, toim. huom.) Suomessa Chappen lennätintä sovellettiin siis vuonna 1796, jolloin suomalaissyntyinen Abraham Edelcrantz kehitti siitä version, joka ulottui Tukholmasta Ahvenanmaalle. (Valokuitujen valtakausi alkoi vasta 1966, toim. huom.)

Ruotsi-Suomen kuningaskuntaan julistettiin sotatila 3.3.1808. Suomen armeijan ylipäällikkönä toiminut W. M. Klingspor oli alkukahinoista kovasti myöhässä, sillä hän vietti aikaansa sodan syttymisen aikoihin Tukholmassa. Vasta kun Tukholmaan saatiin tieto sodasta, Klingspor aloitti pitkän matkan kohti Suomea kiertäen Pohjanlahden hevosella ja reellä (uusavuttomille: lauttaliikennettä Wikingin tai Siljan toimesta ei tuolloin vielä ollut; toim. huom). Klingsporia tuurasi tuon odotusajan silloisen ihmisiän huomioiden mukaan melko iäkäs 70-vuotias kenraali Carl Nathanael af Klercker. Sodan kulusta lisää täällä, josta saat mm. lisätietoja Pattijoen taisteluista.


Kuva: Sotamarsalkka Klingsporin päivälliset Raahessa.
A=Majuri von Knorring, B=Majuri Gripenberg, C=Sotamarsalkka Klingspor (keskellä)
D=Kenraalimajuri Adlercreutz, E=Kenraalimajuri Aminoff, F=Everstiluutnantti Meurman
G=Luutnantti Krämer
(C.H.Langen tussipiirros, kansallismuseo)

Suomen sota alkoi ja loppui sangen onnettomasti, mikä johtui enimmäkseen kuningas Kustaan ja ylipäällikkö Vilhelm Maurits Klingsporin toiminnasta, mutta myös muun ruotsalaisen päällystön todella tökeröstä sodanjohdosta. Kuningas Kustaa antoi esimerkiksi heti sodan alussa käskyn, että armeijan oli vetäydyttävä pohjoiseen ja aloitettava vasta keväällä vastahyökkäykset, kun Ruotsista saataisiin hätiin lisää sotavoimia. Ylipäällikön sijainen kenraali Carl Nathanael af Klercker olisi kuitenkin halunnut päästä taistelukosketukseen heti venäläisten kanssa, mutta kuninkaan määräämän ylipäällikön, sotamarsalkka Klingsporin, otettua komennon maaliskuun alussa, pääarmeija alkoi vetäytyä kuninkaan käskyn mukaisesti taisteluitta Etelä-Suomen kautta Pohjanmaalle.

Niin, ja jos tämä kansakuntamme historian käännekohta kiinnostaa enemmänkin, kannattanee tutustua Suomen sotaan mm. Runebergin ja Vänrikki Stoolin tarinain avustamina. Alla olevassa kuvassa Veikko Sinisalo Sven Tuuvan (vas.) roolissa.

Sven Tuuva alias Veikko Sinisalo

Maaotteluhenkisen tositarinan kertoili Teille perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 19.2.2014

Maailman sosiaalisen oikeudenmukaisuuden päivä 20.2.
- World Day of Social Justice -

YK:n yleiskokous lanseerasi 62. istunnossaan marraskuussa 2007 uuden kansainvälisen päivän: 20. helmikuuta on Maailman sosiaalisen oikeudenmukaisuuden päivä.

Jäsenmaat halusivat omistaa tämän erityisen päivän sosiaalisen kehityksen huippukokouksen tavoitteille ja niihin pyrkiville toimille.

The General Assembly proclaimed 20 February as World Day of Social Justice in 2007, inviting Member States to devote the day to promoting national activities in accordance with the objectives and goals of the World Summit for Social Development and the twenty-fourth session of the General Assembly. Observance of World Day of Social Justice should support efforts of the international community in poverty eradication, the promotion of full employment and decent work, gender equity and access to social well-being and justice for all.

Social justice is an underlying principle for peaceful and prosperous coexistence within and among nations. We uphold the principles of social justice when we promote gender equality or the rights of indigenous peoples and migrants. We advance social justice when we remove barriers that people face because of gender, age, race, ethnicity, religion, culture or disability.

Pohdinnan aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 18.2.2014

D-vitamiinia Auringosta

Hei taas te kaikki pikku taaperoiset siellä ruutujenne ääressä. Tänään tarkastellaan kevään etenemistä keskellä perinteisen talven kylmimmän jakson, joka tosin tänä vuonna on äärimmäisen lämmin, toimituksemme neljässä eri toimipisteessä. Nyt ei siis juurikaan kylmä luita riko, vai miten se vanhojen viisaus menikään... Ja koska nuo toimipisteemme, joista tuossa mainitsin, sijaitsevat maantieteellisesti aika kivasti eri puolilla Suomea, niiden tietojen pohjalta saa hyvän yleisnäkemyksen päivän pitenemisestä eri puolella valtakuntaa. Arvot on laskettu J. Lammin laskentaohjelmalla huomiselle 19.2. -päivämäärälle.

Utsjoella:

Päivän pituus: 08:02
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 06:08
Porvarillinen hämärä alkaa: 07:19
Auringonnousu: 08:25
Auringonlasku: 16:27
Nauttinen hämärä alkaa: 17:32
Astronominen hämärä alkaa: 18:43
Auringonkorkeus 9° 02 keskipäivällä klo 12:26
Auringon deklinaatio: -11° 12
Auringonkorkeus -30° 45, atsimuutti 345° 03 (UTC 22:00)
Auringon säteilyteho 110 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Utsjoki, latitudi 69°52, longitudi 27°00


 Oulussa:

Päivän pituus: 08:57
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 06:14
Porvarillinen hämärä alkaa: 07:12
Auringonnousu: 08:03
Auringonlasku: 17:00
Nauttinen hämärä alkaa: 17:52
Astronominen hämärä alkaa: 18:49
Auringonkorkeus 13° 51 keskipäivällä klo 12:32
Auringon deklinaatio: -11° 12
Auringonkorkeus -35° 36, atsimuutti 346° 05 (UTC 22:00)
Auringon säteilyteho 211 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Oulu, latitudi 65°01, longitudi 25°30

ja Lieksassa:

Päivän pituus: 09:10
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 06:18
Porvarillinen hämärä alkaa: 07:12
Auringonnousu: 08:01
Auringonlasku: 17:11
Nauttinen hämärä alkaa: 17:59
Astronominen hämärä alkaa: 18:54
Auringonkorkeus 15° 18 keskipäivällä klo 12:36
Auringon deklinaatio: -11° 12
Auringonkorkeus 14° 39, atsimuutti 167° 01 (UTC 09:17)
Auringon säteilyteho 242 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Lieksa, latitudi 63°30, longitudi 24°30

ja Espoossa:

Päivän pituus: 09:32
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 06:17
Porvarillinen hämärä alkaa: 07:06
Auringonnousu: 07:50
Auringonlasku: 17:22
Nauttinen hämärä alkaa: 18:05
Astronominen hämärä alkaa: 18:54
Auringonkorkeus 18° 24 keskipäivällä klo 12:36
Auringon deklinaatio: -11° 12
Auringonkorkeus 17° 40, atsimuutti 166° 49 (UTC 09:17)
Auringon säteilyteho 310 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Espoo, latitudi 60°24, longitudi 24°30

Pohdinnan aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 15.2.2014

Kansainvälinen lasten syövän päivä 15.2.

Suomessa sairastuu syöpään noin 150 lasta vuodessa. Suomalaisten lasten yleisimmät syövät ovat leukemiat, aivokasvaimet ja lymfoomat.

Tehokkailla ja erittäin korkeatasoisella hoidolla heistä lähes 80 % paranee. Syöpää sairastavia lapsia hoidetaan Suomessa pääasiassa yliopistosairaaloissa. Kun syöpähoidot ovat loppuneet, lapsipotilaiden terveydentilaa ja iän mukaista kehitystä seurataan tavallisesti 16 - 18 vuoden ikään asti.

Lasten syöpähoidoissa käytetyllä lääkityksellä saattaa kuitenkin olla sivuvaikutuksia, jotka ilmenevät vasta vuosien, jopa vuosikymmenien kuluttua. Myös myöhäishaittojen vaikeusaste vaihtelee, lievistä vakaviin, fyysisistä psyykkisiin. Valitettavasti ongelmia synnyttävät lisäksi yhteiskunnassa jylläävät ennakkoluuloiset asenteet sekä käytettävissä olevan tiedon vähyys.

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ 

 

Urho-klubin uutishuone 14.2.2014

Käsiruiskun päivä 15.2.
- 238 vuotta vanha oululainen vuosipäivä -

Käsiruiskun päivä, enpä ole moisesta ennen kuullutkaan, saattaa jokunen lukija nyt tuumia. Mutta totta se on, 15.2. on käsiruiskun päivä! Mutta mikä tämä päivä oikeastaan on ja mistä päivän vietto on saanut alkunsa?

Suomen kaupungeissa ei ennen 1700-lukua ollut juurikaan järjestettyä kalustoa mahdollisten tulipalojen ja paloalkujen sammuttamiseen. Rakennusmateriaalit, mukaan lukien talojen katot, olivat tuolloin monesti nykyistä huomattavastiVanha paloruisku, Kunniamme Päivät -museo paloturvattomampia (päre, turve yms.). Lisäksi savupiiput olivat monesti aivan liian matalia, jolloin niistä, varsinkin, jos hormit tulisijasta katolle olivat suoraa mallia (yleensä olivat), pääsi voimakkaitakin "kipinäsuihkuja" sytyttelemään oman ja paremman puutteessa naapuritalon kattoa. Saattoipa olla niinkin, ettei kaupunkitalossakaan ollut savupiippua vielä lainkaan, vaikka käytössä oleva tulisija talossa olisikin ollut!

Hyvä esimerkki tällaisesta löytyy Tammisaaresta vuodelta 1747, jolloin eräs paikallinen seppä takoi rautaansa talossaan kiviarinalla, eikä hän ollut muistanut laittaa taloonsa savupiippua ollenkaan. Kämnerioikeus vapautti sepän kuitenkin syytteistä, koska se tuomarin toimesta totesi, ettei kyseinen seppä ollut ollut mikään seppä syntyessään (eli suomeksi: henkilö todettiin älynlahjoiltaan saamapuolelle jääneeksi). Tosin talohan sepän toimien takia oli palaa kivijalkaan! (Cederlöf 1955, kämnärsprotokoll 29/4 1747).

Suurkaupungeissamme Turussa, Oulussa ja Helsingissä asiat paloturvallisuuden osalta olivat hieman järjestäytyneempiä. Turkuun tuli jo vuonna 1687 kaupunkiemme ensimmäinen "tehokas" sammutuslaite, metallinen paloruisku! Helsingissä historia tuntee ensimmäisen paloruiskun vuodelta 1761 ja Oulussa tiedetään varmuudella olleen peräti kaksi mekaanista paloruiskua ja viisi isoa palohakaa. Lisäksi "ostosa" (hankinnassa) oli viisi paloseeliä (palopurjetta), 12 kevyttä venehakaa ja kahdeksan nahkaämpäriä vuonna 1776. 

15.2.1776 kaikki talonomistajat kautta koko Oulun velvoitettiin hankkimaan käsiruisku, puuämpäri, stäfwa (vesisaavi), asianmukainen palokirves, saaviin "passelisti sopiva" luuta ja riuku sekä suuremmat ja pienemmät tikkaat. Mikäli talonomistaja todettiin vähävaraiseksi, hän saattoi lain sallimuksella hankkia taloonsa vain saavin ja luudan (vähävaraisten talojen palaessa vahingot olivat kai sitten pienempiä??). Niin, tuolla luudalla hakattiin (kasteltuna saavissa) palopesäkkeitä sitten sammuksiin.

Niinpä siis tämä käsiruiskun päivä on vanha oululainen vuosipäivä, eikä se ole esimerkiksi mikään virallinen liputuspäivä. Moni nykyajan oululainen(kaan) ei ole kuullut moisesta; toki vanhempi ikäluokka tämän päivän muistaa.

Viereisessä kuvassa Wanha käsiruisku 1900-luvun alkupuoliskolta, itse asiassa messinkinen Ensiapu-sankoruisku, korkeus 62 cm, halkaisija 20 cm, leveys 27,5 cm. (Kuva © JR-Studio Oulu)

Kaikesta varustautumisesta huolimatta lähes koko Oulu paloi suurpalossa 1822. Tämä tulipalo sai alkunsa värjäri Ernst Pápen verstaasta toukokuun 23. päivän aamuna kello 3 yöllä. Juuri mitään ei palolta säästynyt; melkein kaikki rakennukset tuhoutuivat. Tästä palosta kertoili tuolloinen "iltasanomat" eli  Turun Wiikko-Sanomat 1.6.1822 seuraavaa:Hans Kejserliga Majestäts nådigst faststälde byggnadsordning by Kunniamme Päivät -museo

"Tulipalosta Oulun Kaupungissa
Menneen viikon tuorstai aamulla kello 3:men aikana herätettiin Oulun asukkaat yhtäkkiä Kirkonkelloilta. Walakia oli pääsnyt irti Painaja eli Värjäri Paapen talossa - - -  Kuinka nopeasti valkea liikkui nähdään siitä, että Kaupungin suurin spruuta paloi, sillä miehien täytyi itsiänsä tulen liekistä pelastaakseen jättää se tulen haltuun"

Oulussa ilmestynyt Oulun Wiikko-Sanomat uutisoi tapausta seuraavasti:

"Se surkia tulipalo, joka vuonna 1822 hävitti melkeen koko Oulun kaupunnin, muutti myös sen silloin vasta 4 vuotta 9 kuukautta valmissa olleen, puusta rakennetun, kauniin skoulu-huoneenki poroksi."

Niinpä vuonna 1823 vahvistettiin Oulun kaupunkiin rakennusjärjestys, jonka mukaan kaupunkiin sai rakentaa vain yksikerroksisia puutaloja (samanlainen määräys tuli Tammisaareenkin). Korkeampia taloja kun oli vaikea käsikalustolla, ilman paineella toimivia paloruiskuja, sammuttaa. Varsinkin, kun nuo palot olivat miltei poikkeuksetta kattopaloina leviäviä. Lisäksi talojen katot oli tehtävä rautalevyistä, tiilestä tai laudoista. Rakennusjärjestyksen mukaan kaupungin alueella työpajaa ei saanut rakentaa puusta, jos työskentelyssä käytettiin tulisijoja.

Lopuksi kuvassa tuossa oikealla olevan Oulun rakennusjärjestyksen, vuodelta 1923, IV Artiklan 2 § Pykälä määrää mm. uusien katujen vähimmäisleveydeksi 18 kyynärää, eli 10,7 metriä. Kujien kuuluu olla ainakin 12 kyynärää leveitä (7,2 metriä). Lisäksi tonttien välillä täytyi olla palokatu leveydeltään kaksi kyynärää eli 1,2 metriä; tuostapa moderni paloauto hyvinkin mahtuisi, tjaah!

Tulikivenkatkuisen tositarinan kertoili perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 14.2.2014

Ystävänpäivä 14.2.

Ystävänpäivä, mitäpä kaikkea se meille merkitseekään! Joillekin se on vain taas yksi kauppiaiden rahanhankintatapa, toisille taas yksi niistä harvoista päivistä vuodessa, jolloin saa sanoa jollekin / joillekin läheisilleen / rakkailleen ilman torjutuksi tulemisen pelkoa: VÄLITÄN SINUSTA! Tämän sanomisen voi näppärästi hoitaa jonkin pikkulahjan avulla. Mutta mistä kaikki tämä on saanutkaan alkunsa, siitäpä ripeä toimitsijakuntamme on ottanut jälleen kerran selvää!


Kuva: Kukka juuri sinulle, ystäväni (Photo
© JR-Studio. Juha Räty)

Ystävänpäivä, tai ainakin esi-sellainen, lienee alkanut jo muinaisen Rooman LUPERCALIA-kemuista. Siis voisikin aloitella tätäkin juttua sanoilla: Jo muinaiset roomalaiset... No tuota, siis kerrotaan, että nuoret Rooman uroot kerääntyivät luolaan eräälle kukkulalle, jonka nimi lienee ollut Palatinus, ja harrastivat siellä sitten eräänlaisia UHRIMENOJA, uhreinaan mm. koiria ja vuohia. Teurastetut vuohet tai ainakin niiden nahat päätyivät nuorten miesten viitoiksi. Kulkiessaan nuo vastateurastettujen vuohien taljat päällään he uhittelivat muita kanssaroomalaisiaan vuohennahkaisia remmejään heiluttelemalla. Ja syynä se, että moisen uhoilun uskottiin lisäävän ... tuota... mitäpä muuta kuin hedelmällisyyttä, tietenkin!

Kristityn maailman menoon vuohiuhribileet eivät oikein kolahtaneet, joten tällainen meno yritettiin estää joskus siinä vuoden 490 tienoilla siinä kuitenkaan onnistumatta. Niinpä ko. juhlapäivä liitettiin kristillisiin juhliin vuonna 498 ja sisältöä hiukan muokkailtiin soveliaampaan suuntaan (sama menetelmä, jota käytettiin onnistuneesti myös joulun suhteen). Kristitty maailma otti juhlan pyhimys Valentinuksen juhlaksi; tosin ei enää tiedetä, ketä Valentinusta oikein mahdettiinkaan tarkoittaa! Niitä kun kristikunnan historia tuntee oikein kaksin kappalein; toinen on ollut aikoinaan roomalainen pappi ja toinen Ternin piispa. Tätä Ternin piispaa veikkaillaan yleisimmin juhlan esikuvaksi. Terni taasen on kaupunki Italian Umbriassa Rooman eteläpuolella arviolta kartalta mitaten noin 100 km:n etäisyydellä siitä. Tarinoita Valentinen päivän alkuperästä Urho-klubin toimitus löysi puolisen tusinaa (= 6 kpl, tieto uusavuttomille, toim. huom.), joten kerromme tässä seuraavassa teille parista sellaisesta; ensi vuonna ehkä pari muuta legendaa lisää? 

* Useimmat Valentinus-legendat kertovat siis 200-luvulla eläneestä Ternin piispa Valentinuksesta, joka koki marttyyrikuoleman helmikuun 14. päivänä herran vuonna 269. Syynä tähän pyhimystarinan mukaan oli se, että naimisissa olevia miehiä pidettiin tuolloin huonompina sotilaina kuin naimattomia! Ja se taas siksi. että heillä oli taisteluissakin aina mielessä perheen hyvinvointi. Niinpä sellaiset nuoret miehet, jotka halusivat naimisiin, mutta eivät halunneet menettää mainettaan urheina sotureina, vihityttivät itsensä salaa avioliittoon. Piispa Valentinus suostui vihkijäksi, mistä syystä keisari tuomitsi hänet kuolemaan.

* Toisaalta taas eräs tarina kertoo, että Valentinuksesta tuli rakastavaisten nimikkopyhimys siksi, että hän neuvoi Rooman nuorukaisia kieltäytymään sotapalveluksesta. Sen sijaan hän kehotti heitä pysyttelemään rakkaittensa luona. Tästä roomalaiset sotapäälliköt eivät pitäneet ja Valentinus sai kuolemanrangaistuksen.Tuolla on taas tuo pieni punatukkainen tyttö, uskallankohan sanoa hänelle...

No, niin tai näin, myöhemmin pyhästä Valentinuksesta tuli rakastavaisten ja kihlautuneiden suojelija ja onnellisen avioliiton takaaja. Ystävänpäivän ajankohdaksi nykyisin on vakiintunut 14.2., sama päivämäärä, jolloin sitä juhlittiin Roomassakin, tosin myös 15.2. on ollut Lupercuksen juhlan päivämääränä!

Kalenteriimme viralliseksi juhlapäiväksi tämä Suomessa noin 1986 alkanut juhlinta pääsi vasta 1987, ja tulosuunta meille päin oli tietenkin USA ja uuden tiedon airuina vaihto-oppilaat ja sarjakuvat. Näistä sarjakuvista yksi merkittävimmistä lienee Jaska Jokunen, joka lie vaikuttanut myös Halloween-juhlinnan siirtymiseen rapakon tälle puolen. Tuossa oikeallahan tuo pallopäinen filosofi seisoskeleekin luottavaisen surullinen hymy kasvoillaan.

Ystävänpäivänä Suomen Punainen Risti kehottaa ihmisiä mukaan vapaaehtoiseen ystävätoimintaan. Suomen väestön ikääntyessä Punainen Risti puhuu yksinäisten vanhusten ja heidän ihmisarvoisen vanhuutensa puolesta, ja toimii osaltaan sen turvaamiseksi vapaaehtoistoiminnan keinoin.

Suomen Punaisen Ristin ystävätoiminnassa on mukana noin 10.000 ihmistä eri puolilla Suomea. Lisää ystäviä koulutetaan ja tarvitaan jatkuvasti. Tänä vuonna tavoitteena on saada paljon ystäviä lisää.

Nykyisin myös (SPR:n lisäksi) erilaiset sydänyhdistykset ja tietenkin myös postilaitos sattuneista syistä kannustavat ystävänpäivän viettoon, eivätkä kauppiaatkaan pahemmin pane tässä asiassa hanttiin. Ja onhan juhlinta toki aiheellistakin, sillä läheisiään ei toki voi muistaa liikaa! Ystävänpäiväähän  voisi viettää vaikka joka ikinen päivä; pikku lahja tai kaunis sananen voi piristää lähimmäistemme ankeaa arkea uskomattoman paljon!

Tässä seuraavassa pieni kielikoulu ystävänpäivän teemoissa; opettelemme sanomaan "rakastan sinua"  peräti 27 eri kielellä (yksi enemmän kuin aikaisemmin, nimittäin puolan kieli)!

Moooiii!

  • tsekiksi: Miluju te!

  • puolaksi: Kocham cię

  • latvuaksi: Es tevi milu

  • liettuaksi: As tave myliu

  • tanskaksi: Jeg elsker dig

  • hollanniksi: Ik hou van jou

  • savoksi: Mie rakastan sinnuu!

  • espernatoksi: Mi amas vin

  • viroksi: Ma armastan sind

  • ranskaksi: Je t'aime

  • saksaksi: Ich liebe dich

  • kreikaksi: S'ayapo

  • unkariksi: Szeretlek

  • ouluksi: Alakkonää mua

  • islanniksi: Eg elska thig

  • italiaksi: Ti amo

  • japaniksi: Aishiteru

  • englanniksi: I love you

  • norjaksi: Eg elskar deg

  • portugaliksi: Amo-te

  • romaaniksi: Te iu besc

  • venäjäksi: Ya tebya liubliu

  • slovakiaksi: Lubim ta

  • espanjaksi: Te quiero

  • ruotsiksi: Jag älskar dig

  • turkiksi: Seni seviyrum

Ai niin, se 27 kieli on tietenkin suomi ;)

Sydämellisiä terveisiä vain kaikille ystävilleni (toivottavasti voin puhua heistä monikossa), tervehtii perustajajäsen UJ !

 

 

Urho-klubin uutishuone 13.2.2014

WANHOJENPÄIVÄ 14.2.

Vanhojenpäivä ELI Wanhojen päivä on lukion toisen vuoden opiskelijoiden viettämä juhlapäivä, jolloin juhlijat pukeutuvat vanhahtaviin juhlapukuihin, jotka voivat, etenkin tytöillä, olla varsin kalliita ja/tai suuren työn vaatineita asuja. Tuona päivänä nuoret myös tanssivat ns. Wanhojen Tanssit.


Kuva: Wanhojen tansseja Oulussa muutama vuosi sitten (Photo Juha Räty, JR-Studio) Kuva suurenee klikkaamalla.

Päivää vietetään perinteisesti penkkareita (katso alla) seuraavana päivänä sen kunniaksi, että abiturienttien lopetettua koulutyönsä on lukion toinen luokka jäänyt koulun ylimmäksi luokaksi eli heistä on tullut ns. Wanhoja. Joissakin lukioissa juhla on jopa kaksipäiväinen, jolloin niitä vietetään sekä torstaina että perjantaina.

Nykyisin juhlan alkuperäinen aihe ei kuitenkaan ole yhtä selvä kuin ennen, koska yhä suurempi osa lukiolaisista käy lukion pidemmässä ajassa kuin kolmessa vuodessa. Niissä kouluissa, joissa kaikki oppilaat jaetaan muodollisesti kolmeen vuosikurssiin, juhlalla on kuitenkin selkeä merkitys.

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ 

 

 

 

Urho-klubin uutishuone 13.2.2014

PENKINPAINAJAISET eli PENKKARIT 13.2.

Penkinpainajaiset eli penkkarit järjestetään nyt torstaina 13.2.2014 abien päättäessä varsinaisen opiskelunsa. Lukion ylimmällä luokalla varsinainen koulutyö päättyy muista koululuokista poiketen jo helmikuussa, nykyisin kurssimuotoisissa lukioissa yleensä lukuvuoden 3. tai 4. jakson päättyessä helmikuun alkupäivinä. Tuolloin kouluahjonsa jättävät ajelevat esimerkiksi kuorma-autojen lavoilla ympäri kaupunkia ja autojen kyljissä roikkuu "maalauksia" kertoen humoristisesti opiskelijoista ja koulun opettajista.

Kuormallinen abeja  
Kuva: Penkkari-abeja Oulussa 2006 (Photo Juha Räty) Kuva suurenee klikkaamalla.

Vuoden 2009 penkkareista näet lisää täältä klikkaamalla. Tässä alla vähän makusteluja...


Kuva: Penkkari-abeja Raahessa helmikuussa 2009 (Photo Juha Räty) Kuva suurenee klikkaamalla.

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 12.2.2014

Viittomakielen päivä 12.2.

Nyt 12. helmikuuta vietetään vasta viidettä kertaa viittomakielen päivää. Päivän tarkoitus on juhlistaa suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä. Päivän viettämisestä päätettiin Kuurojen liiton liittokokouksessa 2009.

Viittomakielen päivän yhteydessä luovutetaan Vuoden viittomakieliteko 2014 -palkinto. Tämän vuoden palkinnonsaaja julkistetaan 12.2.

Viittomakielen päivää tullaan viettämään tulevaisuudessakin aina helmikuun 12. päivänä, joka on kuurojen opetuksen isän C. O. Malmin syntymäpäivä. Voidaan nimittäin sanoa, että Suomen viittomakielinen yhteisö tavallaan muodostui vasta 1800-luvun puolessavälissä. Tämä ei nyt tarkoita sitä, ettei kuuroja olisi ollut aikaisemminkin, mutta heidän käyttämästään kielestä ei ole mitään tarkempaa tietoa.

Herran vuonna 1846 Suomen Porvooseen nimittäin perustettiin maamme ensimmäinen koulu kuuroille, jonka perustaja oli itsekin kuuro 21-vuotias Carl Oscar Malm. Malm oli, toisin kuin monet muut tuon ajan kuurot, päässyt opiskelemaan "Manhemin kuuromykkäin ja sokeiden oppilaitokseen". Tuo oppilaitos oli Tukholmassa sijaitseva kuurojenkoulu, missä hän oppi ruotsalaisen viittomakielen. Kieliopintojen ohella koulussa opetettiin mm. maailmanhistoriaa ja tähtitiedettä. Malm julkaisi vertailuja viittomakielen ja puhutun kielen välillä ja mm. niiden pohjalta hän myöhemmin saattoi aloittaa opetuksen Suomessa. Malm pystyi hyvin vertailemaan viittomakielen ja puhuttujen kielten ilmaisumahdollisuuksia, sillä hän luki ja kirjoitti aikalaistensa kertoman mukaan erinomaisesti ruotsia, englantia, ranskaa, saksaa ja hiukan suomea.

Suomessa Malm opetti myös omia oppilaitaan juuri itse oppimallaan ruotsalaisella viittomakielellä. Viittomakieli levisi nopeasti kouluopetuksen kautta: on arvioitu, että 1800-luvun loppuun mennessä viittomakieltä käytti noin tuhat kuuroa maamme kolmestatuhannesta kuurosta. Ruotsalaisen viittomakielen juurtuessa Suomeen kieli alkoi muuttua ja saada kansallisia erikoispiirteitä eriytyen pian omaksi kielekseen; tutkimusten mukaan suomalainen ja ruotsalainen viittomakieli olivat kielitieteellisin mittarein eri kieliä jo 1900-luvun alussa.

Lisää tietoa täältä.

Pohdinnan aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 10.2.2014

112-PÄIVÄ
- 112-day -

- Arjen sankari -

Tiesitkös muuten, että huomenna 11.2. vietetään 112-päivää ja samalla kansallista hätäkeskuspäivää? Päivää, jolloin turvallisuus ja pelastustyö ovat ykkösasioita. Tätä 112-päivää vietetään, koska onnettomuuksien ja tapaturmien määrää halutaan vähentää. Päivän mittaan kaikille halukkaille annetaan tietoa siitä, miten erilaisia vahinkoja voidaan välttää. Lisätietoja saat Suomen 112-päivästä täältä klikkaamalla!

Syytäkin informointiin on, koska meillä Suomessa kuolee tulipaloissa noin 100 ihmistä ja koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa yli 2000 ihmistä vuosittain. Pelkästään kaatumis- ja putoamistapaturmien vuoksi sairaalaan joutuu vuosittain noin 18 000 suomalaista. Monet näistä onnettomuuksista olisivat ennalta ehkäistävissä oikean tiedon ja oikeiden varotoimenpiteiden avulla.

Eri puolilla Suomea vietetään päivään liittyviä tapahtumia, olipa paikkakunta sitten suuri tai pieni, joten tarkistapa tilanne täällä...

 Itse asiassa tänä vuonna vietetään neljättä Euroopan 112-päivää; eurooppalaisia opastettaan käyttämään numeroa 112 ja kansalaisia palkitaan esim. rohkeista teoista. Suomen 112-päivä, joka on Euroopan edelläkävijä, järjestettiin tänä vuonna jo 17. kertaa.

The 112 Foundation

****

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 8.2.2014

Lainan päivä 8.2.

Tänään on sitten Lainan nimipäivä ja normaalin nimipäivän vieton lisäksi monet kirjastot järjestävät Lainan päivänä asiakkailleen jotakin mukavaa ohjelmaa. Yleisimmät ohjelmanumerot kirjastoissamme ovat mm. vuoden lainaajan palkitseminen, poistokirjojen myynti, kahvi- ja mehutarjoilu tai vaikkapa sakoton päivä, jolloin asiakas saa anteeksi mittavatkin myöhästymissakkonsa. Kukin kirjasto tosin määrittää itse omat ohjelmansa. Yleensä kirjastot juhlistavat Lainan päivää joka toinen vuosi, ja nyt on vuorossa juuri se joka toinen...

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 6.2.2014

Saamelaisten kansallispäivä 6.2.
- Sami National Day -

Ensimmäinen pohjoismainen saamelaiskokous pidettiin liki 100 vuotta sitten 6.2.1917 Norjan Trondheimissa. Tuon kyseisen kokouksen suurimpia murheita oli huoli saamelaisten elinmahdollisuuksista, koska valtakuntien rajat haittasivat porojen laiduntamista ja alueilla liikkumista. Lisäksi alueiden pääväestö valtasi saamelaisten alueita koko ajan lisää itselleen.
Eipä taida olla monellekaan tuttu??
Kuva:
Saamen lippu

Edellä mainitun 1917 kokouksen kutsui koolle naisjärjestö "Brurskanken samisk kvindeforening", jonka johdossa toimi todellinen puuhanainen Elsa Laula (1877-1931).   Elsa Laula oli itse asiassa alun perin ruotsinsaamelainen, joka avioiduttuaan Tomas Renbergin kanssa Norjaan, tunnettiin sukunimellä Laula Renberg.  Seuraava katkelma avauspuheenvuorosta, jonka Elsa Laula piti, kuvaa hyvin miitingin perustarkoitusta:  ”Emme ole koskaan ymmärtäneet toimia yhdessä yhtenä kansana.  Tänään yritämme ensi kertaa sitoa - - - saamelaiset toisiinsa”  (käännös Karl Nickulin). 

6. helmikuuta vakiintui saamelaisten kansallispäiväksi vasta vuonna 1992 Helsingissä pidetyssä saamelaiskonferenssissa. Almanakkaan tämä juhlapäivä laitettiin niinkin myöhään kuin vasta vuonna 2004! Tämä kapeahko Saamenmaa, josta siis puhumme, olla jömpöttää Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän pohjoisosissa. Kannattaa muuten muistaa (ja tietää), että saamelaiset ovat koko Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa! Lisäksi kannattaa huomioida, että ehdotuksen kansallispäivän merkitsemisestä almanakkoihin teki Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen.

"Oulun yliopisto on maamme yliopistoista ainoa, jossa Saamen kieltä voi opiskella pääaineena, ja meille on annettu valtakunnallinen tehtävä saamen kielen ja kulttuurin hoitamiseksi Suomessa", totesi Lajunen.

The Sami National Day (Northern Sami: Sámi álbmotbeaivi, Inari Sami: Säämi aalmugpeivi and Skolt Sami: Saa´mi meersažpei´vv) falls on February 6 as this date was when the first Sámi congress was held in 1917 in Trondheim, Norway. This congress was the first time that Norwegian and Swedish Sámi came together across their national borders to work together to find solutions for common problems.

In 1992, at the 15th Sámi Conference in Helsinki, a resolution was passed that Sámi National Day should be celebrated on February 6 to commemorate the 1st Sámi congress in 1917. Sami National Day is for all Sámi, regardless of where they live and on that day the Sámi flag should be flown and the Sami national anthem is sung in the local Sámi language. The first time Sami National Day was celebrated was in 1993, when the International Year of Indigenous People was proclaimed open in Jokkmokk, Sweden by the United Nations

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 5.2.2014

Runebergin päivä, tortut tuloo... 5.2.

Johan Ludvig Runeberg, tuo yksi Suomen perus-Urhoista, josta oli myöhemmin tuleva kansallisrunoilijamme, putkahti tähän maailmaan vanhempiensa iloksi 5.2. herran vuonna 1804. Vuonna 2008, tuo juhlapäivä oli kalenteriaanisista syistä samalla myös  laskiaistiistai. Viimeksi nimittäin tällainen ihme tapahtui niinkin kauan sitten kuin herran vuonna 1856, eli 158 vuotta sitten! Tuolloin vietettiin kotomaamme kolmansia Runebergin päiviä, nimittäin näitä juhlia on pidetty vuodesta 1854 saakka. Itse asiassa, nämä kaksi juhlaa ovat olleet samana päivänä vain kerran aikaisemmin ennen vuotta 2008!

Takaisin JL:ään. Luultavasti tuo päivä vuonna 1804, jolloin hän siis syntyi, oli 5. helmikuuta, mutta on perustellusti esitetty myös, että hän olisikin syntynyt vasta 7.2.1804. No joka tapauksessa hän kuitenkin syntyi ja paikkana oli Pietarsaari ja isänsä oli oiva merikapteeni  Lorens Ulrik Runeberg ja äitinsä Anna Maria Malm. Tosin ei Janne, joksi häntä kutsuttiin, syntyessään luultavasti tiennyt tulevansa kansallisrunoilijaksemme. Voinemme antaa sen hänelle anteeksi, koska hän oli syntyessään niin pieni, ihan vauva vasta. Samasta syystä hän ei itsekään tarkasti muistanut syntymäänsä, mutta päätti kuitenkin juhlia sitä 5.2. joka vuosi.

Lapsuudessaan hän sairasti risataudin (olisikohan ollut angiina?, toim. huom.), joka johti rauhasten turpoamiseen. Runoilijamme, siis tulevan sellaisen, fyysinen kehitys hidastui sairauden johdosta merkittävästi, joten hän oppi kNo mitä Janne?ävelemään vasta kolmen tai neljän ikäisenä. Mutta minnekäs silloisessa Suomessamme olisi ollut niin kiire! Jannella oli kaksi veljeä, Viktor ja Nestor, sekä kolme siskoa, Ulrika Carolina, Emilie ja Maria Mathilda. Muutenkin tämä Urho oli mallikas mies, koska hän kävi koulunsa Oulussa! 

Nimittäin vuonna 1813 Runeberg lähetettiin Ouluun, missä hänen setänsä, tullivirkailija Anton Ludvig Runeberg (1769–1814) kustansi pojan koulunkäynnin kaupungin triviaalikoulussa (koulu sijaitsi Kajaaninkadun ja Kirkkokadun kulmassa, toim. huom.). Kahdeksanvuotiaalle Jannelle muutos oli suuri; hänhän muutti tavallisesta merimieskodista varakkaaseen virkamiesperheeseen, talon ainoaksi lapseksi. Uudet kasvatusvanhemmat kuuluivat kaupungin ylhäisöpiireihin, sillä tullivirkailija Runeberg oli naimisissa maaherra Karl Henrik Ehrenstolpen tyttären kanssa.

Myöhemmin Runeberg kirjoitti ylioppilaaksi Turussa 1822 (annettakoon tämä hänelle anteeksi), minkä jälkeen hän kirjoittautui Turun akatemiaan opiskelemaan filosofiaa, itse asiassa samaan aikaan kuin Elias Lönnrot ja Johan Wilhelm Snellman

Siellä hän liittyi Pohjalaiseen Osakuntaan, ja hänen tuttavapiiriinsä kuului äsken mainittujen lisäksi mm. Johan Jakob Nervander. Runeberg valmistui filosofian kandidaatiksi vanhan akatemian viimeisessä promootiossa 10.7.1827. Turun palon (se  ei ollut syytämme, kiistämme kaiken) 1827 jälkeen akatemia siirrettiin 1828 Helsinkiin, josta oli tullut maan uusi pääkaupunki 1812. Luonnollisesti (?) myös akatemian professorit ja ylioppilaat seurasivat mukana. Runebergin akateeminen ura ei käynnistynyt kuitenkaan suunnitellusti. Hän ei saanut hakemaansa professuuria ja hänestä tuli Porvoon kimnaasin Rooman kirjallisuuden lehtori. Siihen aikaan hän oli jo kuuluisa kirjailija, jota kaikki juhlivat. Hän oli jopa niin suosittu, että hänen kuviaan myytiin kirjakaupoissa! 

Muuten, ennen kaikki oli paremmin, esimerkiksi vuodesta 1867 asti maan kaikilla kouluilla oli vapaata Runebergin syntymäpäivänä. Jonkun idiootin toimesta tästä vapaapäivästä luovuttiin 1950-luvulla. Itse asiassa Jannen kuoltua Porvoossa 6. toukokuuta vuonna 1877 alettiin hänen syntymäpäivästään tehdä koko kansakunnalle kansallispäivää. Sortovuosina haluttiin kuitenkin estää suomalaisuuden kansallinen nousu ja yllätys yllätys: kansallisten juhlapäivien vietto kiellettiin! Helsinkiläiset eivät jääneet neuvottomiksi, vaan alkoivat polttaa kynttilöitä akkunoilla kiellettyjen soihtujen asemasta. Varmistaakseen, että kaikilla todella oli kynttelit, eräs kauppahuone jakoi niitä kerran 2 000 kappaletta köyhille kaupunkilaisille.

Runebergin päivä muuttui yleiseksi liputuspäiväksi vasta vuonna 1950 ja yliopiston allakkaan se otettiin 1952 (eipä se vapaapäivää korvaa)!. Lisäksi historiaa (tai konditoriahistoriaa) tuntevat väittävät, että alkuperäinen Runebergin torttu olisikin ollut pieni suolainen pasteija, jonka runoilija nautti aamuisin ryypyn kera! Tiedäpä häntä sitten!

Runebergin päivänä on lisäksi vuodesta 1987 alkaen jaettu Runeberg-palkinto kaunokirjallisesta teoksesta, saas nähdä, kuka sen tällä kertaa saa. Tämän palkinnon rahallinen arvo on 10 000 euroa ja palkinnon tukijoihin kuuluvat Porvoon kaupunki, sanomalehti Uusimaa, Suomen Kirjailijaliitto, Suomen arvostelijain liitto sekä Finlands svenska författareförening.

Runeberg-kirjallisuuspalkinnon ehdokkaat 2014 julkistettiin Porvoossa Runebergin kodissa. Palkinnon, 10.000 euroa, sai kirjailija Hannu Raittilan romaani Terminaali. Raati valitsi Terminaalin kahdeksasta ehdokaskirjasta. Ehdokkaiden joukossa oli muun muassa Riikka Pelon Findandia-palkittu teos. Raittilan romaani oli Finlandia-palkintoehdokas.

Kirjallisuuspalkinnon lisäksi Runebergin päivän perinnettä ovat kaiketi myös Runebergin tortut. Monillehan ne valitettavasti ovatkin se ainoa tieto tästä kansallisrunoilijastamme, hävetkää! Tämä lieriökakku saa makunsa mantelista ja arrakkipunssista tai rommista. Tosin osa leipomoista on nykyisin korvannut aidot aineet esansseilla, herttunen sentään! Tämän kostean luomuksen, jonka hienostuneen maun kaikki itseään kunnioittavat tuntevat, huippua koristaa tavallisesti sokerikuorruterenkaan ympäröimä vadelmahillosilmä, nam. Leivoinnaisen keksijänä pidetään usein Runebergin vaimoa Fredrikaa, jonka vihkosesta samankaltainen leivontaohje tosiaan löytyykin. Ja kahden leivoksen kauppahinta nykyaikana kahden kappaleen myymäläpakkauksessa vaihtelee välillä 2,49 - 3,99 euroa.

Fredrikan Janne taas tapasi kesällä 1827 arkkipiispa Jacob Tengströmin virkatalossa Paraisilla, missä hän oli lasten opettajana. Fredrikan setä oli siis juuri tuo ko. arkkipiispa, ja Janne asusteli tuon kesän pappilassa. Aikansa toisiaan katseltuaan Fredrika ja Johan menivät naimisiin tammikuussa herran vuonna 1831. He saivat kahdeksan lasta, joista kaksi kuoli lapsena.

Runeberg työskenteli elääkseen mm. toimittajana, opettajana, runoilijana ja kirjailijana. Me kaikki toki tunnemme hänet teoksesta Vänrikki Stoolin tarinat, jonka avausrunosta Maamme saatiin myöhemmin Suomen kansallislauluun sanat! Muita julkaisuja ovat mm. runo Saarijärven Paavo (Bonden Paavo) ja ensimmäinen julkaistu runo Auringolle (Till solen).

Kesäopettajatyönsä jälkeen Runeberg muutti Helsinkiin herran vuonna 1828. Siellä perustettiin pian Janne avioiduttua 1832 Helsingfors Morgonplad -niminen lehti, jonka ensimmäinen toimittaja Runeberg oli. Alkuvuonna 1837 Runeberg sai Porvoon kymnaasin roomalaisen kirjallisuuden lehtorin viran ja perhe muutti pysyvästi Porvooseen. Opetuksensa ohella hän toimitti Borgå Tidning -nimistä lehteä vuosina 1838 – 1839. Runeberg sai kaipaamansa professorin arvon vuonna 1844. Hän toimi opettajana aina eläkkeelle siirtymiseensä eli vuoteen 1857 saakka ja rupesi sen jälkeen toden teolla kirjoittamaan. Kuusi vuotta myöhemmin1863 hän halvaantui saatuaan metsästysretkellä aivoverenvuodon ja vietti loppuelämänsä lähinnä vuodepotilaana. 

Muita tunnettuja Jannen teoksia ovat mm:

* Runo
* Hirvenhiihtäjät
*
Runot. Toinen vihko
* Hanna
* Nadeschda ja Jouluilta
*
Runot. Kolmas vihko
* Kuningas Fjalar
*
Vänrikki Stoolin tarinat ensimmäinen osa, 1848
* Vänrikki Stoolin tarinat, toinen osa, 1860
* Salamiin kuninkaat, 1863

Jos muuten kiinnostaa tietää tästä sankaristamme vähän enemmän, suosittelen hyppäämään tästä HISTORIA-osastollemme lukemaan Runebergistä ja hänen ja vaimonsa edesottamuksista syvällisemmin!

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 4.2.2014

Kansallinen tietoturvapäivä 4.2.

- Kansallinen  mediataitoviikko 10. - 16.2. -

Kansallista tietoturvapäivää on Suomessa vietetty vuodesta 2004 saakka, joten tällä kertaa on jo 11. kerta. Tietoturvapäivää vietetään siis nyt 4. helmikuuta. Se on ollut normaalisti keskellä viisipäiväistä tietoturvaviikkoa, mutta koska ko. viikko on muuttunut mediataitoviikoksi, niiden ajankohdat eivät enää leikkaa toisiaan.

Tietoturvapäivän tavoitteena on edistää turvallista ja fiksua internetin käyttöä. Viestintävirasto vastaa kansalaisten ja pienten ja keskisuurten yritysten tietoturvatietoisuuden lisäämisestä. Vuonna 2012 lasten ja nuorten nettiturvallisuustyö siirtyi Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskukselle

Tietoturvapäivä on vuosittainen kampanja, jossa pyritään viestinnän ja yhteiskunnallisen mainonnan keinoin kertomaan kansalaisille, miten Internetin ja muiden sähköisten medioiden käyttö olisi mahdollisimman turvallista ja fiksua. Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisen elämänkokemusta oppiakseen oikeanlaista netinkäyttöä, mutta myös aikuiset voivat oppia paljon lapsilta.

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

 

Urho-klubin uutishuone 4.4.2014

Maailman syöpäpäivä 4.4.
- World Cancer Day -

Maailman syöpäpäivää vietetään 4.2.2014, teemana tänä vuonna syöpään liittyvien myyttien rikkominen.
 
Syöpäjärjestöillä on lisäksi tavoitteena tarjota oikeaa tietoa potilaille ja heidän omaisilleen.

Rikottavia myyttejä ovat mm. seuraavat:

1. Syövästä ei voi puhua

2. Syöpää ei voi epäillä oireiden tai löydösten perusteella

3. Syövälle ei voida mitään

Lisää tietoa täältä.

World Cancer Day 2014 (4 February 2014) will build on the success of last year's campaign, by again focusing on Target 5 of the World Cancer Declaration: Reduce stigma and dispel myths about cancer, under the tagline “Debunk the myths".

 World Cancer Day is a chance to raise our collective voices in the name of improving general knowledge around cancer and dismissing misconceptions about the disease. From a global level, we are focusing our messaging on the four myths above. In addition to being in-line with our global advocacy goals, these overarching myths leave a lot of flexibility for members, partners and supporters to adapt and expand on for their own needs.

Pohdinnan aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 2.2.2014

Valon päivä 3.2.
- Kansainvälinen masennuksen vastainen päivä -

Huomenna Valon nimipäivänä, 3.2., taistellaan perinteisesti yhdessä masennusta vastaan. Päivän teema on "Ystävyys luo valoa".

Valon päivä ajoittuu pimeään vuoden aikaan, jolloin valo alkaa askel askeleelta voittaa pimeyttä. Valolla on suuri merkitys ihmisen henkiselle hyvinvoinnille.

Joka viides suomalainen kärsii elämänsä aikana masennuksesta. Vain viidesosa vakavaa masennusta sairastavista saa riittävää hoitoa. Vakavaa masennusta sairastaa noin 5 % suomalaisista. Sairautta ei aina tunnisteta terveydenhuollossa. Suurena uhkana on ennenaikainen eläköityminen.

Pohdinnan aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 30.1.2014

Valtakunnallinen Vihreä Lippu -päivä 2.2.

Sunnuntaina vietetään kaksosten päivän lisäksi myös Vihreän Lipun päivää. Vihreä lippu on päiväkotien, koulujen, oppilaitosten sekä lasten ja nuorten vapaa-ajan toimijoiden kestävän kehityksen ohjelma. Lisäksi Vihreä lippu on kansainvälinen kasvatusalan ympäristömerkki. Ohjelman kriteerit täyttävä osallistuja saa ohjelman tunnuksena toimivan vihreän lipun käyttöoikeuden.

Suomessa Vihreä lippu -ohjelman suojelijana toimii tasavallan kansanedustaja Pekka Haavisto.

Vihreä lippu -ohjelman periaatteet ovat

* Osallisuus: lapset ja nuoret ovat aktiivisia toimijoita projektien suunnittelussa, toteutuksessa ja tulosten arvioinnissa
* Ympäristökuormituksen vähentäminen
* Kestävän kehityksen kasvatus osana jokapäiväistä arkea
* Jatkuva parantaminen: pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen kehitys
* Yhteistyö ympäröivän yhteiskunnan kanssa

Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools -ohjelmaa, joka toimii lähes kaikissa Euroopan maissa ja on laajenemassa muihin maanosiin. YK:n ympäristöohjelma UNEP suosittelee Vihreää lippua. Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry on kehittänyt Vihreä lippu -ohjelmaan omaan päivähoito- ja koulujärjestelmäämme sopivat toimintatavat ja materiaalit.

Pohdinnan aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 29.1.2014

Valtakunnallinen kaksosten päivä 2.2.

Sunnuntaina vietetään vasta viidettä kertaa Suomessa valtakunnallista kaksosten päivää. Päivän vietolla halutaan korostaa sitä, että kaksosuus on sisaruussuhde, jossa sisarukset ovat toisilleen läheisiä, mutta kuitenkin yksilöitä. Päivä käynnistää valtakunnallisen kampanjan Raskas, mutta rakas arki – Mistä apukäsiä arkeen? Suomen Monikkoperheet ry haluaa kampanjalla tuoda esiin perheiden avunsaannin mahdollisuuksia ja keinoja. Kenenkään ei tarvitse pärjätä yksin!

Kaksoset tai kolmoset saaneiden perheessä eletään täyttä arkea iloineen ja murheineen. Monikkoperheet haluavat tuoda vuosittaisella kaksosten päivällä esiin monikkoperheille tärkeitä teemoja. Tämän vuoden kaksosten päivän vietossa tulevat esiin niin monikkoarjen pienet juhlahetket kuin avun tarve arjen sujuvaksi saamiseen.

Ympäri Suomea 2.2. järjestetään lukuisia kaksosten päivä -tapahtumia.

Suomessa syntyy vuosittain kaksoset noin 850 perheeseen, ja kymmenkunta perhettä saa kolmoset.

Pohdinnan aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 27.1.2014

Vainojen uhrien muistopäivä 27.1.
- Holokaustin uhrien muistopäivä -

YK:n yleiskokous päätti yksimielisesti vuonna 2005 julistaa tammikuun 27. päivän kansainväliseksi holokaustin uhrien muistopäiväksi. Päivä valittiin kansainväliseksi holokaustin muistopäiväksi, koska tuolloin neuvostoarmeija vapautti natsien suurimman kuolemanleirin Auschwitz-Birkenaussa vuonna 1945.

 Useat maat muistavat kyseisenä päivänä holokaustin uhreja. Suomessa päivää vietetään vainojen uhrien muistopäivänä. YK:n pääsihteeri on painottanut muistopäivän merkitystä muistutuksena kansanmurhien todellisuudesta. Tietoisuus menneisyyden julmuuksista voi kannustaa vastarintaan ja ennalta ehkäisevään toimintaan, jotta samankaltaiset ilmiöt eivät enää koskaan toistuisi. YK:n päämajassa juhlallisuudet kestävät koko viikon, ja ne kantavat muistojen ikuisuuden teemaa "Remembrance and Beyond". Teemaviikkoon liittyy myös saman niminen näyttely. Holokaustin uhreja muistetaan erilaisin taide-esityksin ja kansalaisjärjestötapaamisin. Juhlallisuudet kulminoituvat perjantaina pääsihteerin puheeseen ja Auschwitzista selvinneiden kertomuksiin.

Pohdinnan aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 25.1.2014

Oranssi päivä 25.1.

- Orange Day -

Pue päällesi jotain oranssia! YK:n pääsihteerin UNiTE-kampanja ja UN Women ovat julistaneet joka kuukauden 25. päivän Oranssiksi päiväksi naisiin & tyttöihin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi maailmassa. Pukeudu oranssiin, levitä sanaa ja värvää kaverit mukaan!

YK:n pääsihteerin naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen kampanja UNiTE to End Violence against Women on julistanut joka kuun 25. päivän oranssiksi päiväksi. Tämän liikkeen FaceBook-sivut ovat täällä: https://www.facebook.com/SayNO.UNiTE

****

Orange Day is the twenty-fifth day of each month between July and March, when the people of the world are asked to come together to wear some orange garment or article of clothing to remember the campaign of UN Women: Say NO to gender violence.

"The UN Secretary-General's campaign UNiTE to End Violence against Women has proclaimed 25th of every month as Orange Day. It's a simple action that everyone can take - wear something orange - a t-shirt, a scarf, a tie, a dress, accessories or your traditional outfit - and talk about the issue with people you know and on social media".

Join this fb-group here: https://www.facebook.com/SayNO.UNiTE

This day is just not only once a year on 25 November (the International Day to End Violence against Women), but every month from July to March!

Pohdinnan aihetta antoi perustajajäsen UJ, joka pokkaa ystäväänsä Timoa juttuvinkistä!

 

 

Urho-klubin uutishuone 16.1.2014

Kaamos kaatuu 17.1.

- Polar night finally ends in Utsjoki, Finland -

Hei kaikki te pikku naaperoiset siellä. Nyt on tullut taas aika julistaa kaamos voitetuksi tällä erää koko Suomessa. Kaamosaika, joka on kestänyt Utsjoella viime vuoden marraskuun 26. päivästä alkaen, loppuu huomenna!  On siinä ollut yöllä pituutta kerrakseen!

Tässä tilanne tältä erää:

Utsjoella:

Päivän pituus: 01:20
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 07:53
Porvarillinen hämärä alkaa: 09:22
Auringonnousu: 11:42
Auringonlasku: 13:02
Nauttinen hämärä alkaa: 15:22
Astronominen hämärä alkaa: 16:52
Auringonkorkeus 0° 10 keskipäivällä klo 12:22
Auringon deklinaatio: -20° 42
Auringonkorkeus -28° 18, atsimuutti 287° 37 (UTC 17:54)
Auringon säteilyteho 0 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Utsjoki, latitudi 69°52, longitudi 27°00


 Oulussa:

Päivän pituus: 05:15
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 07:34
Porvarillinen hämärä alkaa: 08:41
Auringonnousu: 09:51
Auringonlasku: 15:05
Nauttinen hämärä alkaa: 16:16
Astronominen hämärä alkaa: 17:22
Auringonkorkeus 4° 28 keskipäivällä klo 12:28
Auringon deklinaatio: -20° 42
Auringonkorkeus -29° 18, atsimuutti 284° 11 (UTC 17:55)
Auringon säteilyteho 28 W/m2 keskipäivällä 
Paikkakunta: Oulu, latitudi 65°01, longitudi 25°30

ja Lieksassa:

Päivän pituus: 05:50
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 07:32
Porvarillinen hämärä alkaa: 08:34
Auringonnousu: 09:37
Auringonlasku: 15:27
Nauttinen hämärä alkaa: 16:30
Astronominen hämärä alkaa: 17:32
Auringonkorkeus 5° 57 keskipäivällä klo 12:32
Auringon deklinaatio: -20° 42
Auringonkorkeus -29° 23, atsimuutti 282° 43 (UTC 17:56)
Auringon säteilyteho 51 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Lieksa, latitudi 63°30, longitudi 24°30

ja Espoossa:

Päivän pituus: 06:46
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 07:22
Porvarillinen hämärä alkaa: 08:16
Auringonnousu: 09:09
Auringonlasku: 15:55
Nauttinen hämärä alkaa: 16:48
Astronominen hämärä alkaa: 17:42
Auringonkorkeus 9° 00 keskipäivällä klo 12:32
Auringon deklinaatio: -20° 42
Auringonkorkeus -30° 05, atsimuutti 281° 07 (UTC 17:56)
Auringon säteilyteho 109 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Espoo, latitudi 60°24, longitudi 24°30

****

Finnish Lapland is waking up after its annual polar night. The sunless period known as "kaamos" ended on Wednesday 16.1.2013 as the sun rose above the horizon in northernmost Utsjoki.

The sun was above the horizon for about 50 minutes, its first appearance since November 26. At the North Pole, the sun remains out of sight between September 24 and March 19. The geographical boundary for polar night is the Arctic Circle, which runs through Rovaniemi, the capital of Finnish Lapland. There kaamos proper only lasts for one day, the Winter Solstice.

And further north there may be sunlight even during the long ‘night-time’ as the earth’s atmosphere can bend sunlight, occasionally showing it above the horizon.

Pohdinnan aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 14.1.2014

Zacharias (Sakari)Topeliuksen päivä 14.1.

1818 - 1898

Topeliuksen syntymäpäivästä, joka ei siis ole virallinen juhlapäivä, on ehdotettu virallista valtakunnallista merkki- ja juhlapäivää jo vuosien ajan, mutta jostakin syystä asia ei ole päättäjillämme edennyt lämmintä kättä pidemmälle. Klubin toimituksen mielestä meillä on merkki- ja liputuspäiviä paljon turhemmillekin hemmoille ja asioille, joten eiköhän nyt Sakarillekin liputettaisi! Muuten, Sakarin nimi on alunperin ollut muodossa Zacharias, mutta hän käytti itse usein "nimimerkkejä" Z ja Zahris...

Topelius syntyi siis 14. tammikuuta herran vuonna 1818 ja syntymäpaikkana oli Uusikaarlepyy. Hän oli erittäin monipuolinen suomalainen kirjailija ja lehtimies, yliopiston opettaja ja rehtori sekä sellainen kulttuuripersoona, joka vaikutti merkittävästi suomalaisten käsityksiin itsestään ja maastaan. Hänen kirjoittamistaan saduista, lukemistoista ja historiallisista romaaneistaan on tullut kansallista omaisuutta. Toisin sanoen "melekomoinen" Urho. 

Topeliuksen kynästä on lähtöisin mm. ensimmäinen suomalainen historiallinen romaani, joka oli muuten nimeltään Suomen herttuatar.  Tämän romaanin Topelius kirjoitti vuonna 1874. Kenties tunnetuin historiallinen romaani oli sitten meidän kaikkien tuntema Välskärin kertomuksia.

Hän kirjoitti romaanien lisäksi satoja runoja. Topelius tunnetaan mm. monista Suomen maisemia kuvaavista teoksistaan kuten Kesäpäivä Kangasalla. Hänen kynästään on myös kaikkien tuntema joululaulu Sylvian joululaulu sekä Varpunen jouluaamuna

Virsikirjakomiteassa toimiessaan hän vaikutti myös nykyiseen virsikirjaamme. Niinpä virret Ei valtaa, kultaa, loistoa ja Totuuden Henki ovat myös hänen tekemiään.

Tokihan varsinkin lapset muistavat Topeliuksen "satusetänä", sillä hän kirjoitti lapsille opettavaisia ja hyvin suosittuja lastensatuja. Yksi niistä on Koivu ja tähti

Hänen maallinen vaelluksensa päättyi 12.3.1898 Sipoossa, Koivuniemen alikartanossa Östersundomissa.

Lukekaapas mestarismiehestämme lisää täältä!

Pohdinnan aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 13.1.2014

Päivän strategiset mitat 13.1.2014

Hei kaikki te pikku naaperoiset siellä. Päivä pitenee jo humisten, sillä päivän pituus on jatkunut talvipäivänseisauksesta Oulussa jo komiasti yli 80 minuuttia. Ja Auringon säteilyteho on Oulun korkeudella yli yhdeksänkertaistunut! Tässä alla aluksi nuo kriittiset "mitat" Oulusta:

Päivän pituus: 04:51
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 07:40
Porvarillinen hämärä alkaa: 08:48
Auringonnousu: 10:01
Auringonlasku: 14:52
Nauttinen hämärä alkaa: 16:06
Astronominen hämärä alkaa: 17:13
Auringonkorkeus 3° 45 keskipäivällä klo 12:27
Auringon deklinaatio: -21° 26
Auringonkorkeus -43° 22, atsimuutti 326° 48 (UTC 23:40)
Auringon säteilyteho 18 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Oulu, latitudi 65°01, longitudi 25°30

ja Lieksasta:

Päivän pituus: 05:30
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 07:37
Porvarillinen hämärä alkaa: 08:40
Auringonnousu: 09:46
Auringonlasku: 15:16
Nauttinen hämärä alkaa: 16:21
Astronominen hämärä alkaa: 17:24
Auringonkorkeus 5° 14 keskipäivällä klo 12:31
Auringon deklinaatio: -21° 26
Auringonkorkeus -44° 48, atsimuutti 33° 11 (UTC 23:42)
Auringon säteilyteho 39 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Lieksa, latitudi 63°30, longitudi 24°30

ja Espoosta:

Päivän pituus: 06:30
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 07:26
Porvarillinen hämärä alkaa: 08:21
Auringonnousu: 09:16
Auringonlasku: 15:46
Nauttinen hämärä alkaa: 16:40
Astronominen hämärä alkaa: 17:35
Auringonkorkeus 8° 16 keskipäivällä klo 12:31
Auringon deklinaatio: -21° 26
Auringonkorkeus -47° 23, atsimuutti 34° 52 (UTC 23:43)
Auringon säteilyteho 95 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Espoo, latitudi 60°24, longitudi 24°30

Mittamiehenä toimi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 6.1.2014

LOPPIAINEN 6.1.

Kirkollisena juhlana loppiainen on meidän jouluamme vanhempi juhlapäivä. Juhla-aihe on tosin vaihdellut eri vuosisatoina; loppiaisena on juhlittu mm. Kristuksen syntymää, Jeesuksen kastetta ja Kaanaan häitä. Loppiainen on toiselta nimeltään teofania (epifania) ja se on meillä juhla, joka päättää joulun ajan. Loppiaista vietetään tammikuun 6. päivänä (Suomessa vuosina 1973-1991 kuitenkin aina lauantaina aikaisintaan 6. ja viimeistään 12. tammikuuta), ja kristillisissä kirkoissa se on Vapahtajan kasteenjuhla, jota nimitetään myös Jumalan ilmestymisen juhlaksi. Luterilaisen uskon arjessa pyhä ei ehkä ole niitä merkittävimpiä, mutta loppiainen kuitenkin on joulun ja pääsiäisen ohella kristillisistä juhlista vanhimpia.

Kun nyt olemme "osana Eurooppaa", niin muistuttelenpa tässä, että muualla Euroopassa Loppiainen on aina ollut yleinen vapaapäivä, vaikkei sitä meillä Suomessa ole aina ole suosiolla katsottukaan, jos se on sattunut keskelle viikkoa. Mm. vuosina 1973 - 1991 Loppiainen ajettiin aina lauantaille, välille 6. - 12. tammikuuta osuvalle.

Raamatun mukaan Jumala ilmestyi kolmiyhteisenä Jeesuksen kasteen yhteydessä, jossa Jeesusta kastettaessa taivaista kuului ääni "Tämä on minun rakas poikani, johon minä olen mielistynyt" ja Pyhä Henki ilmestyi kyyhkysen muodossa.

Englanniksi juhlan nimi on epiphany, joka tarkoittaa ilmestystä tai muuta näyttämistä, tietoon tulemista, paljastumista tai näkyä. Suomeksikin loppiaisesta käytetään nimeä epifania. Valon juhla epifania viittaa oikean uskon ja tiedon valkeuden antamiseen ihmisille.

Muinoin meillä Suomessa loppiaissäästä ennustettiin juuri alkunsa saaneen vuoden säitä. Jos loppiaispäivänä satoi lunta riittävästi hiiren jälkien peittämiseksi, oli vuodesta tulossa runsasluminen. Suuri lumituisku tiesi erityisen huonoa vuotta (kuinka käynee nyt?). Katso lisää enteistä täältä.

Pyhiä vietteli perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 3.1.2014

Maailman pistekirjoituspäivä 4.1
- The World Braille Day -

Maailman pistekirjoituspäivää vietetään vuosittain 4. tammikuuta pistekirjoituksen keksijän Louis Braillen syntymäpäivänä. Päivää vietettiin ensimmäisen kerran 4. tammikuuta 2001, kun the World Blind Unionin eli Maailman sokeiden liiton viides yleiskokous oli yksimielisesti hyväksynyt päivän vieton. Liitto edustaa noin 165 000 000 sokeaa, kuulovammaista tai näkövammaista.

Pistekirjoitus eli braillekirjoitus on ranskalaisen Louis Braillen kehittämä sokeiden käyttämä sormin luettava kirjoitustapa. Pistekirjoitus on perustaltaan samanlainen kaikkialla maailmassa. Kirjoitus perustuu kuuden pisteen kuvioon, josta voi tehdä 63 erilaista pistemerkkiä kuten aakkoset ja välimerkit. Loput merkeistä tehdään yhdistelemällä. Suomessa pistekirjoitusta käyttää 1500 - 2000 ihmistä. Tietokoneeseen liitettävissä pistekirjoitusnäytöissä käytetään 8-merkkistä järjestelmää säästämään tilaa ja antamaan lisätietoa.

 Braille kehitti pistekirjoituksen lokakuussa vuonna 1824 Charles Barbierin kehittämän Barbierin kirjoituksen pohjalta. Vuoteen 1829 mennessä hän oli luonut siihen nuottijärjestelmän ja matemaattiset merkit. Järjestelmä levisi naapurimaihin ja Suomessa pistekirjoitusta on opetettu 1860-luvulta lähtien, jolloin Suomen ensimmäiset sokeidenkoulut perustettiin.

Pistekirjoitus perustuu kuuden pisteen suunnikkaaseen. Vasemmanpuolisia pisteitä sanotaan lukien ylhäältä alas 1-, 2- ja 3-pisteeksi. Oikeanpuoleiset pisteet ylhäältä alas lukien ovat 4-, 5- ja 6-pisteet. Pistekirjoitusmerkistön kirjaimet a-j muodostetaan ylimmällä ja keskimmäisellä rivillä. Kun merkkeihin lisätään vasen alapiste eli 3-piste, muodostuvat kirjaimet k-t. Lisäämällä molemmat alapisteet, saadaan kirjaimet u-w. Braille kehitti pistekirjoituksen ranskan kielelle, joten kirjaimet ä, ö, å ja w poikkeavat tästä säännöstä. Numerot muodostetaan lisäämällä numeromerkki kirjainten a-j edelle.


Kuva: Braille-kirjaimisto suomalaisittain

World Braille Day is celebrated every year on 4th January around the world to commemorate the birthday of Louis Braille. Louis Braille is credited with inventing the Braille language which helps blind people to read as well as write.

Louis Braille was born in France. At the age of 3, he accidentally became blind. However, he had a great yearning to be able to read and write properly, despite his disability. An attentive kid at school, at the age of 15, he developed a set of symbols by making raised dots on a piece of paper. The dots could be easily felt by hand, thus enabling even the blind to feel them and hence, read and write.

The language developed by Louis Braille is today known as the Braille language. Louis’s work was not only confined to alphabets. He was passionate about music too, and thus, in the latter part of his life, he even developed Braille language for music. While developing the language for music, he made a point to keep it flexible so that it could be adapted to almost any musical instrument around the world.

Ajattelun aihetta historioi perustajajäsen UJ

 

Urho-klubin uutishuone 1.1.2014

UUSIVUOSI

Hei kaikki te pikku naaperoiset siellä. Päivä pitenee jo humisten, sillä päivän pituus on jatkunut Tapaninpäivästäkin jo 16 minuuttia ja joulukuun 21. päivän talvipäivänseisauksestakin 20 minuuttia. Ja Auringon säteilyteho on Oulun korkeudella tuplaantunut. Tässä alla aluksi nuo kriittiset "mitat" Oulusta:

Päivän pituus: 03:55
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 07:50
Porvarillinen hämärä alkaa: 09:01
Auringonnousu: 10:24
Auringonlasku: 14:19
Nauttinen hämärä alkaa: 15:42
Astronominen hämärä alkaa: 16:54
Auringonkorkeus 2°20 keskipäivällä klo 12:22
Auringon deklinaatio: -22°58
Auringonkorkeus 2°17, atsimuutti NaN°NaN (UTC 09:36)
Auringon säteilyteho 4 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Oulu, latitudi 65°01, longitudi 25°30

ja Lieksasta:

Päivän pituus: 04:44
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 07:46
Porvarillinen hämärä alkaa: 08:52
Auringonnousu: 10:04
Auringonlasku: 14:48
Nauttinen hämärä alkaa: 16:00
Astronominen hämärä alkaa: 17:05
Auringonkorkeus 3°45 keskipäivällä klo 12:26
Auringon deklinaatio: -22°58
Auringonkorkeus 3°45, atsimuutti NaN°NaN (UTC 09:38)
Auringon säteilyteho 18 W/m2 keskipäivällä

Paikkakunta: Lieksa, latitudi 63°30, longitudi 24°30

ja Helsingissä:

Päivän pituus: 06:00
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 07:30
Porvarillinen hämärä alkaa: 08:27
Auringonnousu: 09:24
Auringonlasku: 15:24
Nauttinen hämärä alkaa: 16:21
Astronominen hämärä alkaa: 17:18
Auringonkorkeus 7°00 keskipäivällä klo 12:24
Auringon deklinaatio: -22°58
Auringonkorkeus 6°30, atsimuutti 171°06 (UTC 09:38)
Auringon säteilyteho 70 W/m2 keskipäivällä

Paikkakunta: Helsinki, latitudi 60°10, longitudi 24°58

Ja sitten uudenvuoden juhlintaan:

Meillä Suomessa uudenvuoden tärkeimpiä tapahtumia nykyisin on paukkuvien valoilmiöiden tuottaminen kanssaihmisten ja silmälääkäreiden suureksi riemuksi. Alkujaan tämä tapa, siis ilotulittaminen, ei silmien puhkominen, on peräisin kaukaa Kiinan maasta. Siellä sen tarkoituksena oli muinoin karkottaa pahat ja riivaavat henget.

Meillä näitä ns. ilotulitteita saa ampua vain uudenvuodenaaton ja -päivän välisenä aikana  iltakuudesta aamukahteen (31.12. klo 18.00 -1.1. klo 02.00), mikäli paikkakunnan pelastuslaitos ei ole käyttöä kyseisellä alueella kieltänyt erikseen. Pahoja henkiä niillä ei enää karkoteta, mutta liian aikaisella tai liian myöhään jatkuvalla paukuttelulla ja postilaatikoiden räjäyttelyllä kylläkin nostatetaan pahaa henkeä :). Ja perisuomalainen JUNTTI ei suojalaseja käytä niin kauan, kuin silmiä on kaksi jäljellä, eikä suojakäsineitä, jos sormia on vielä lähelläkään kymmentä...

Ilotulitteita saa muuten ostaa ja myydä 27.12. alkaen aina uudenvuodenaattoon asti. Yksinomaan pamahtavat riemupaukut, kuten mm. ns. kiinalaiset ja tykinlaukaukset, kiellettiin  joskus viime vuosikymmenen puolivälissä. Lisäksi  uudellevuodelle 2007 sovittiin pienten ja halpojen, ns. pikkupoikamallien, myynti lopetettavaksi, koska niistä ei ole juuri visuaalista iloa mutta sitäkin enemmän harmia vanhemmille, naapureille ja terveydelle. Kuitenkin tämä herrasmiessopimus rikkoutui monen ilotulitemaahantuojan kohdalla suuremman hyvän ja ilon eli rahanhimon takia, että silleen! Nyt säännökset ovat tiukentuneet lisää ja mm. ns. kissanpierut poistuivat valikoimista ja monet suuret raketit. Mutta toisaalta räjähdemäärää kasvatettiin 200 g:stä 1000 g:aan.

Monille koti- ja villieläimille uusivuosi on melkoisen kova paikka, sillä monetkaan eivät ole tottuneita paukutteluun ja välähdyksiin. Varsinkin pamahdukset tuntuvat rasittavan kotieläimiä suuresti. Viereinen kuva on uuden Oulun avajaisista 31.12.2012 Oulusta (Kuvat suurenevat klikkaamalla. Photot © Juha Räty, 2012, JR-Studio, Oulu)

Meidän Urholandian perinteiseen uuteenvuoteen ovat kuuluneet em. ilotulitusten lisäksi myös kansallisruoan eli nakkien syönti, ennustaminen tinaa valamalla ja toki monelle myös pikku napanterit. Uudenvuodenyönä ravintolat ovat täysinäisiä ja ohjelmaa ja tansseja järjestetään. Uudenvuoden perinteeseen kuuluu toki kaikille urhoille myös tasavaltamme ykkösmiehen uudenvuoden puhe 1.1.2014 klo 12.00!

Venäläisten herra Pakkasukko (Дед Мороз) tuo uudenvuodenlahjoja sinisissä tai harmaissa trikoissaan Lumitytön elikkäs Snegurotskan kanssa, ja ennen uutta vuotta kaupoissa on kuhinaa kuin Suomessa ennen joulua. Viime aikoina Pakkasukkokin on alkanut esiintyä suomalaisittain punaisessa nutussa. Ja jos nyt joku valopää siellä sanoo, että punainen Joulupukki on Amerikkalainen Coca-Cola -pukki, niin pitänee minun nyt sitten valistaa teitä, oi rakkaat lukijani, siitäkin:

Jos otan, en aja! Jaa, limuahan pukki vaan juo!Nykyinen "ameriikkalaisluukkinen" punainen, pömppömahainen valkoparta vanha ukki syntyi herran vuonna 1931, mutta ko. pukki syntyi todellakin suomalaisten elikkäs urholandiaanien voimin vastoin monien parempaa LUULOA. 

Alkujaan ahvenanmaalaisperuinen taiteilija Haddon Sundblom ( Haddon Sundblom syntyi 22.6.1899 Michiganissa ja varttui Chicagossa. Hänen isänsä Karl Wilhelm muutti vuonna 1882 siirtolaisena Föglöstä Ahvenanmaalta USA:han. Sundblom kuoli vuonna 1976.) piirteli Coca-Colan joulumainoksia ja loi samalla omasta kotoisasta ruskeaturkkisesta joulupukistamme hieman värikkäämmän ja mainoksista paremmin erottuvan pukkihahmon, jota on sen jälkeen kutsuttu monissa piireissä Coca-Cola-pukiksi. Tämä uusi luomus on näytillä mm. Louvren taidemuseossa Ranskassa. Haddonin isä oli muuten Ahvenanmaan Föglöltä ja äiti länsinaapuristamme Ruotsista. Itse Haddon syntyi Michiganissa ja varttui sitten myöhemmin Chicagossa.

Tämä uusi pukki ensiesiintyi suurelle yleisölle herran vuonna 1931 useiden suurten amerikkalaislehtien sivuilla hiukan ennen joulua. Siis jopa National Geographissa!  Esikuvana Sundblomin pukille oli hänen pirtsakka vanhemman puoleinen ystävänsä Lou Prentiss. Myöhemmin pukki sai lisäpiirteitä taiteilijasta itsestään, samoin muista Pohjoismaalaisista. Viereinen kuva: Haddon Sundblomin joulupukki lelumaailmassa .

Aluksi Haddon aikoi seurata isänsä jalanjälkiä rakennusalalla, mutta onneksi hän pian päätti kuitenkin omistautua taideopinnoille. Niinpä Haddon  avasi kuin avasikin 1920-luvulla mainosateljeen Chicagossa. Hänen palveluksiaan käytti tuolloin moni yritys erilaisissa mainostehtävissä. Mutta sitten vuonna 1931 häntä pyydettiin tekemään täysin erilainen joulumainos Coca-Cola -yhtiölle. Haddon päätti jostakin syystä muuttaa siihen asti vaatimattoman näköisen, harmaa- tai ruskeaturkkisen joulupukin ulkonäköä. Hän loi tämän pelottavankin näköisen vanhan hahmon sijaan iloisen, punaposkisen ja valkopartaisen "vanhan ukin". Tämän myötä hän loi uuden pysyvän joulun symbolin.

Jatkossa Haddon tekikin sitten joka jouluksi uuden joulupukkiversion. Viimeisen joulupukkinsa Haddon kynäili Coca-Colalle joskus 1960-luvun puolivälissä. Mutta Coca-Cola -pukin perinteet elävät yhä ja kuvia käytetään edelleen myös noissa virvoitusjuomamainoksissa ja jopa limupulloissa.

Kiinassa vuodenvaihe on silloin, kun aurinkomme on siirtynyt Aquariuksen eli Vesimiehen tähtikuvioon. Tämä tapahtuma on talvipäivänseisauksen ja kevätpäiväntasauksen välillä. Vuosilukua ei lasketa tietystä tapahtumasta, vaan vuodet seuraavat toisiaan kuudenkymmenen vuoden jaksoissa. Vuosien nimet määräytyvät ”taivaallisen kannan” ja ”maallisen haaran” merkkien yhdistelmistä.

Meillä kristityillä vuosi vaihtuu eri aikana kuin juutalaisilla tai islaminuskoisilla. Juutalaisilla vuosi vaihtuu syyspäiväntasauksen tienoilla. Heidän muinaisten kertomustensa mukaan maailma luotiin 7.10. vuonna 3761 eKr. laskettuna juliaanisen kalenterin mukaan se, siis. Kristillisessä perinteessä uusivuosi on muun muassa Jeesuksen ympärileikkaamisen muistopäivä. Islamilaisessa maailmassa ajanlasku aloitettiin 16. päivänä heinäkuuta vuonna 622, jolloin profeetta Muhammedin sanotaan paenneen Medinasta.

Ja älkäähän lopuksi unohtako valehdella itsellenne taas kerran perinteiseen tyyliin vuoden vaihtuessa uuteen ja parempaan! Lupauksia tehdessäänhän moni meistä on itselleen prikulleen yhtä rehellinen kuin tyypillinen poliitikko ennen vaaleja äänestäjilleen!

Pidittehän varmasti suojalasit silmillä ja korkki tiukasti kiinni pullonsuussa, jos paukutella aioitte! Ja lopuksi parempaa ja komiampaa Uutta Vuotta 2014!

Uuden Vuoden aloitteli perustajajäsen UJ

 

Urho-klubin uutishuone 25.12.2013

Tapaninpäivän 26.12. pituus

Tässä taas TÄHDELLISIÄ datoja Tapaninpäivästä Utsjoen toimituksen koordinaateista:

Päivän pituus: 00:00
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 00:00
Porvarillinen hämärä alkaa: 00:00
Aurinko horisontin alapuolella koko päivän!
Nauttinen hämärä alkaa: 00:00
Astronominen hämärä alkaa: 00:00
Auringonkorkeus -1° 48 keskipäivällä klo 12:13
Auringon deklinaatio: -23° 21
Auringonkorkeus -42° 52, atsimuutti 343° 55 (UTC 22:00)
Auringon säteilyteho 0 W/m2 keskipäivällä

Ja Oulusta:

Päivän pituus: 03:39 (päivä on pidentynyt jo 4 minuuttia joulukuun 21. päivästä, kevät voittaa!)
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 07:51
Porvarillinen hämärä alkaa: 09:03
Auringonnousu: 10:29
Auringonlasku: 14:08
Nauttinen hämärä alkaa: 15:34
Astronominen hämärä alkaa: 16:47
Auringonkorkeus 1° 58 keskipäivällä klo 12:19
Auringon deklinaatio: -23° 21
Auringonkorkeus -47° 39, atsimuutti 344° 05 (UTC 22:00)
Auringon säteilyteho 2 W/m2 keskipäivällä

Vastaavat tiedot Lieksan toimituksesta:

Päivän pituus: 04:32
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 07:47
Porvarillinen hämärä alkaa: 08:53
Auringonnousu: 10:07
Auringonlasku: 14:38
Nauttinen hämärä alkaa: 15:52
Astronominen hämärä alkaa: 16:59
Auringonkorkeus 3° 23 keskipäivällä klo 12:23
Auringon deklinaatio: -23° 21
Auringonkorkeus -49° 06, atsimuutti 343° 35 (UTC 22:00)
Auringon säteilyteho 14 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Lieksa,
latitudi 63°30, longitudi 24°30
 

Ja Espoossa:

 Päivän pituus: 05:47
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 07:33
Porvarillinen hämärä alkaa: 08:30
Auringonnousu: 09:29
Auringonlasku: 15:16
Nauttinen hämärä alkaa: 16:15
Astronominen hämärä alkaa: 17:12
Auringonkorkeus 6° 24 keskipäivällä klo 12:23
Auringon deklinaatio: -23° 21
Auringonkorkeus -52° 11, atsimuutti 343° 34 (UTC 22:00)
Auringon säteilyteho 59 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Espoo, latitudi 60°24, longitudi 24°30

Niin, tuossa yllä olevissa taulukoissa esiintyy muutamia kenties outojakin termejä, mm. porvarillinen hämärä. Mitähän se moinen termi oikein tarkoittaa? Onko kyseessä kenties oma hämäräkäsite porvaristolle ja oma muulle rahvaalle? No, tässäpä hiukan lisädetaljeja:

  • Porvarillinen hämärä (engl. civil twilight): Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa Aurinko on 0 - 6 astetta taivaanrannan alapuolella. Nimi tulee siitä että tuohon hetkeen saakka keskiajalla käsityöläiset eli porvarit näkivät vielä työskennellä. Kirkkaimmat tähdet tulevat tuolloin esiin.
  • Nauttinen hämärä (engl. nautical twilight tai military twilight): Tällöin Aurinko on 6 - 12 astetta taivaanrannan alapuolella. Nauttisen hämärän hetkellä taivaanranta on merellä vielä selvästi nähtävissä. Monet kirkkaimmat tähdet näkyvät selkeällä säällä nauttisen hämärän aikana, ja entisaikojen merenkulkijat pystyivät käyttämään sekstanttia sijaintinsa määrittämiseen.
  • Astronominen hämärä (engl astronomical twilight): Aurinko on 12 - 18 astetta taivaanrannan alapuolella. Tähtitieteellisiä havaintoja voi jo aloitella, mutta taivaanrannassa on vielä kajoa.
  • Pimeys: Aurinko on enemmän kuin 18 astetta taivaanrannan alapuolella.

Ajattelun aihetta tähtitieteili perustajajäsen UJ

 

 

 

Urho-klubin uutishuone 18.12.2013

Joulupäivä 25.12.

No jokos kinkun kulma on syötynä? Onkos kaikki lahjat annettu ja saatu? Nyt siis aamuksi joulukirkkoon!

No mutta laitetaanpas tähän joitakin TÄHDELLISIÄ datoja joulupäivästä Oulun toimituksen partaveitsenterävästä atomikellosta kaapattuna:

Päivän pituus: 03:39
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 07:51
Porvarillinen hämärä alkaa: 09:03
Auringonnousu: 10:29
Auringonlasku: 14:08
Nauttinen hämärä alkaa: 15:35
Astronominen hämärä alkaa: 16:47
Auringonkorkeus 1°59 keskipäivällä klo 12:19
Auringon deklinaatio: -23°20
Auringonkorkeus -47°12, atsimuutti 339°35 (UTC 21:36)
Auringon säteilyteho 2 W/m2 keskipäivällä

Niin, kaikki muu, siis tärkeämpi, onkin jo mainittuna tuossa alempana ja täällä.

Ajattelun aihetta tähtitieteili perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 18.12.2013

Aatontaikaa...
- Jouluaattona tapahtunutta -

Heipsatirallaa kaikelle kansalle! Onkos täällä kilttejä lapsia? Aattona on taas se päivä, kun on aika vierailla läheisten haudoilla, ostaa viimeistään nyt se joulukuusi, koristella se, ottaa joulupukki vastaan, avata lahjapaketteja ja kaivaa kinkku jääkaapin perukoilta, kaupan kylmäaltaasta tai uunista ruokapöydän keskipisteeksi.

Kulkuset, kulkuset, ne hiljaa helkähtää
Kuva: Nyt on jouluntaikaa ilmassa (Photo © Juha Räty, 2011, JR-Studio, Oulu)

Niin muuten, ikinuori presidentti Tarja Halonen täyttää jouluaattona 69 vuotta! Onnea sinne vaan ja Hyvää Joulua ja antoisaa Uutta Vuotta!

Presidenttimme, siis edellisen sellaisen, lisäksi jouluaattona 24.12. on syntynyt myös muinainen Englannin kuningas John Lackland, joka Ranskanmaalla tunnettiin nimellä  Jean Sans Terre ja meillä Suomessa Juhana Maaton. Hän tosin syntyi jo noin 850 vuotta sitten herran vuonna 1166 ja oli toimissaan tunnettu saamattomana julmurina, päinvastoin kuin oma presidenttimme.

Koko kansan "Klasu", Klaus Untamo Järvinen, levyraadista viimeistään tutuksi tullut musiikkimies viettää myös syntymäpäiväänsä tänään. Klasu täyttää kokonaista 77 vuotta! Onnea!

Jouluaatto tunnetaan myös surullisista tai ikävistä asioista, sillä 148 vuotta sitten, vuonna 1865, Yhdysvaltojen sisällissodan etelävaltioiden upseerien kuppikunta perusti pahamaineisen ja vuosikymmenien saatossa julmuuksia tahkonneen Ku Klux Klanin.

Ajattelun aihetta historioi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 18.12.2013

Joulu

Enää yksi yö jouluaattoon ja kaksi Jouluun! Viimeistään nyt on lapsosten syytä tarkistaa kenties kielteistä kantaansa joulupukin olemassaolosta, ihan vain varmuuden vuoksi. Jospa sittenkin...

Mutta Joulun varsinainen sanoma on kuitenkin jotain aivan muuta. Joulun historia alkaa siitä, kun noin 2000 vuotta sitten Juudean Betlehemissä nuori nainen synnytti poikalapsen. Synnytys tapahtui tallissa, ja evankeliumin kertomuksen mukaan vain kolme kaukaa tullutta viisasta miestä (jotka olivat tähtientutkijoita) ja muutama paimen panivat merkille tämän tapauksen. Tämän vuoksi varhaisimmat kristityt eivät viettäneet tapahtuman muistojuhlaa eivätkä liioin säilyttäneet kristilliselle kirkolle tietoa Vapahtajan syntymän tarkasta ajankohdasta. Ja niinpä tietyissä piireissä keskustelua tuosta tarkasta ajankohdasta on aika ajoin viriteltykin... 


Tuntut hiljaa hiipii..
Kuva: Joulukortti kaikelle kansalle! (Photo © Juha Räty, JR-Studio, Oulu)

Tiesittekös muuten, että kotoisen oloinen sana Joulu  periytyy ruotsin kielen sanasta jul. Suomen joulu-sana tarkoittaa kielitieteilijöiden mukaan pakanallista juhlaa. Joulu syntyi sinällään kuitenkin puhtaasti kirkollisena juhlana. Kun kristinusko saavutti germaanikansat, Kristuksen syntymäjuhla sai nimensä niiden kansojen vanhasta keskitalven juhlasta, Jul-juhlasta. 1100-luvulla myös meidän esi-isämme oppivat tuntemaan Vapahtajan syntymäjuhlan. Joulu on kuitenkin maallistunut varhain ja ehkä tässä piilee sen voima. Maallistuessaan Joulu on mukautunut eri aikojen erilaisiin yhteiskuntiin. 

 Vanhan suomalaisen perinteen mukaan oli 1.11 - tai sitä edeltävänä iltana - vietetty kekri vuoden suurimpia juhlia, ellei peräti suurin. Silloin juhlittiin samalla sekä sadonkorjuuta että uutta vuotta. Kekri kulki pitkään Joulun rinnalla, mutta väistyi kuitenkin vähitellen kristillisen kirkon vallan vakiintumisen myötä. Kristillisessä kirkossa tosin ensimmäisillä vuosisadoilla kristityt juhlivat lähinnä vain pääsiäistä, Jeesuksen kuoleman ja jälleensyntymän juhlaa. Olihan pääsiäinen toki myös juutalaisten suurin juhlapäivä.

Kristityiltä kului satoja vuosia aikaa asettaa Kristuksen syntymä kalenteriimme sen nykyiseen ajankohtaan. Perinteen mukaan Maria synnytti Jeesus-lapsen 25. päivänä, mutta kuukaudesta päästiin yhteisymmärrykseen virallisesti vasta vuonna 320 jKr. Katoliset kirkkoisät valitsivat tuolloin kuukaudeksi joulukuun, mitä on selitetty eräissä piireissä myös sillä, että näin voitiin korvata roomalaisten pakanallinen ``voittamattoman auringon syntymäpäivä'' eli dies natalis solis invicti ja kelttien ja saksien joulu. Niinpä vuonna 354 jKr vietettiin Roomassa ensimmäisen kerran joulukuun 25. päivää siten, kuin me sitä tänään vietämme. Tuosta vuodesta alkaa siis kristillisen joulunvieton historia. Jos me laskemme Joulun viettämisen alkaneen tuona vuonna, se on tasan tarkkaan 1656 vuotta vanha juhla. 

Monet kekrin perinteet, kuten kinkku, juomat ja ennustukset, ovat myöhemmin siirtyneet joko joulunviettoon tai nykyiseen uuteen vuoteen. Tämä edellä mainittu kinkku onkin aika vekkuli alkuperältään; jotkut jäljittävät sen kantamuodoksi pohjoismaisen Odinin porsaan, joka syötiin Odinin kuolleille sankareille järjestämissä pidoissa. (En ole vielä saanut kuitenkaan selville tarkemmin sitä, olivatko syöjät näissä juhlissa siis kuolleita jo ennen juhlimista, öhöm.) Tämän Odinin juhlien juoman eli siman historia on siirtänyt nautittavaksi vappuna eli liki puoli vuotta eri aikaan (mutta väliäkös hällä, hyvää se on silloinkin munkkien ja tippaleipien kera). Lisäksi myös esimerkiksi Pellon jumala seisoo yhä joulupöydässä, sen joululeivässä, jonka jotkut yhä koristavat viljatähkin.

Pikku hiljaa 25. joulukuuta sai laajempaa kannatusta joulun virallisena päivänä, kunnes vuonna 529 jKr siitä tuli yleinen juhlapäivä. Konstantinopolista hallinnut kristitty keisari Justinianus kielsi tuolloin työn ja kaupanteon kaikilta, paitsi kokeilta, leipureilta ja vastaavilta. Bragan kirkolliskokous kielsi vuonna 563 jKr paastoamisen joulupäivänä, ja neljä vuotta myöhemmin Toursin kirkolliskokous julisti 25. päivän ja sitä seuraavat kaksitoista päivää pyhäksi juhla-ajaksi. Tämä kehitys alkoi siis siitä, että vuoden 525 tienoilla joulun ajankohtaa ryhdyttiin arvioimaan tiede- ja papistopiireissä. Kun neljä vuotta myöhemmin 529 jKr päädyttiin päivämäärään 25.12.,  päädyttiin monen nykyisen tutkijan  mukaan väärään vuoteen heiton ollessa 4 - 6 vuotta. Olipa vuosi sitten oikea tai väärä, siitä alkoi kuitenkin suurelle osalle ihmiskuntaa uusi ajanlasku. Lähestulkoon jokainen suomalainen ja monet  muutkin ihmiset (vaikka ovatkin ulkomaalaisia, joka ei siis ole heidän vikansa; toim. huom.) laskevat oman syntymänsä ja kaikki tapahtumat ajallisesti suhteessa tuohon päivään. Ja nuorimmaisille lukijoille tiedoksi, että esim. merkintä 512 jKr. tarkoittaa samaa kuin ateistipiirien väen väkisin ko. merkkaustavan syrjäyttäjäksi tyrkyttämä 512 jaa.

1500-luvulla John Calvin, Roomalais-katolisen kirkon pappi, yritti suorittaa uskonpuhdistusta kristillisten juhlapäivien suhteen. Erityisesti vanha testamentti varoittaa omaksumasta pakanallisia tapoja (5. Moos 12:30, Jer. 10:2), joilla näyttää olleen vaikutuksensa vapahtajamme syntymän juhlapäivän viettoon tai ainakin sen ajankohtaan. Myös Martti Luther vastusti Joulua kiivaasti, samoin puritaanit Yhdysvalloissa; Joulu oli 1600-luvulla jopa laiton mm. Bostonissa muutaman vuosikymmenen ajan.

Mutta eihän se Joulu ole mikään paha juhla; sehän on Kristuksen syntymäpäivä ja tottahan on parempi juhlistaa sitä kuin jättää juhlistamatta...kaikesta maallistumisestaan  huolimatta Joulu on pysynyt Vapahtajamme syntymäjuhlana. Sen ydinsanomat "Teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja" sekä " Kunnia olkoon Jumalalle korkeudessa ja maassa rauha, ihmisillä hyvä tahto" sävyttävät myös nykyistä joulua kaiken tavarahössötyksen keskellä.

Näin Raamattu kertoo Matteuksen evankeliumissa:

Kun Jeesus oli syntynyt Juudean Betlehemissä kuningas Herodeksen aikana, Jerusalemiin tuli idästä tietäjiä. He kysyivät: "Missä se juutalaisten kuningas on, joka nyt on syntynyt? Me näimme hänen tähtensä nousevan taivaalle ja tulimme osoittamaan hänelle kunnioitustamme." Kuullessaan tästä kuningas Herodes pelästyi, ja hänen kanssaan koko Jerusalem. Hän kutsui koolle kansan ylipapit ja lainopettajat ja tiedusteli heiltä, missä messiaan oli määrä syntyä. "Juudean Betlehemissä", he vastasivat, "sillä näin on ilmoitettu profeetan kirjassa:

  Sinä, Juudan Betlehem, et ole suinkaan vähäisin heimosi valtiaista, sillä sinusta lähtee hallitsija, joka on kaitseva kansaani Israelia."

Silloin Herodes kutsui salaa tietäjät luokseen ja otti heiltä juurta jaksain selville, milloin tähti oli tullut näkyviin. Sitten hän lähetti heidät Betlehemiin. "Menkää sinne", hän sanoi, "ja ottakaa asiasta tarkka selko. Kun löydätte lapsen, niin ilmoittakaa minulle, jotta minäkin voisin tulla kumartamaan häntä." Kuninkaan sanat kuultuaan tietäjät lähtivät matkaan, ja tähti, jonka he olivat nähneet nousevan taivaalle, kulki heidän edellään. Kun tähti tuli sen paikan yläpuolelle, missä lapsi oli, se pysähtyi siihen. Miehet näkivät tähden, ja heidät valtasi suuri ilo. He menivät taloon ja näkivät lapsen ja hänen äitinsä Marian. Silloin he maahan heittäytyen kumarsivat lasta, avasivat arkkunsa ja antoivat hänelle kalliita lahjoja: kultaa, suitsuketta ja mirhaa. 

Joulun ja varsinkin sitä edeltävän ajan viettoon kuuluu nykyisin muitakin tapoja, kuten esimerkiksi pikkujoulu. Pikkujoululla on itse asiassa juuret adventin vietossa; adventista alkoi Kristuksen odotus ja paasto, joka päättyi jouluna.1800-luvulla adventtia kutsuttiin joissakin tilanteissa pikkujouluksi. Varsinaisen nykyisen kaltaisen pikkujoulun vietto alkoi muodostua jonkinlaiseksi tavaksi Helsingissä ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Esikuvana pikkujoululle pidetään yllättäen koulujen kuusijuhlia.  Ennen toista maailmansotaa tämän kaltaisesta viattomasta pikkujoulusta käytettiin yleisesti nimeä puurojuhla.

Kotien pikkujoulu taasen juontuu tavasta, jonka mukaan Tuomaan päivänä, joka on aina joulukuun 21. päivänä (eli siis toissapäivänä), saa ruveta maistelemaan itse pantua olutta. Ruotsissa Tuomaan päivän iltaa kutsuttiin yleisesti pikkujouluksi. Ajan saatossa tämä perinne muuttui Lucia-juhlaksi, joka edelleen muistuttaa suomalaista pikkujoulua.

 Työpaikoilla vietettävät pikkujoulut sen sijaan muodostuivat perinteeksi vasta 1920-luvulla ylioppilaiden toimiessa taas jälleen kerran tiennäyttäjinä; adventin aikaan vietetyistä ylioppilaskuntien syyskauden viimeisistä illanistujaisista  muotoutui pikkuhiljaa nykyinen pikkujoulu. Usean lähteen mukaan mm. Kone Oy oli ensimmäisiä yrityksiä Suomessa, jossa tätä tapaa alettiin noudattaa. Ja tämän perinteen noudattaminen taitaa monille olla itse Joulua tärkeämpää, valitettavasti...

Ajattelun aihetta historioi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 18.12.2013

Talvipäivänseisaus 21.12.2013 klo 19:11 

Talvipäivänseisaus on hetki, jolloin tuo planeettakuntamme "emo", äiti Aurinko on pohjoisella pallonpuoliskolla katsottuna alimmillaan taivaalla eli eteläisimmässä positiossaan. Se on näin ollen myös vuoden lyhin päivä! Niinpä olisikin ihan mukavaa ja jopa virkistävää, että vuoden pimeintä aikaa vaalentaisi lumipeitteinen, valkea maa. Ja niinpä tuo maa taitaakin olla valkohuntuinen lähes koko maassa!

Eri vuosina talvipäivänseisaus muuten ajoittuu aikavälille 20.–22. 12. Tämä aika tarkoittaa myös sitä, että Napapiirin pohjoispuolella Aurinko ei nouse lainkaan. Mutta kohti kevättä tästä kiiruhdetaan. Talvipäivänseisauksen jälkeen päivät alkavat pidetä alkuun kiihtyvällä nopeudella ja jo viikossa päivän pituus jatkuu merkittävästi! Päivän pituus on nyt sitten lyhimmillään ja Oulun toimituksemme atomikellon mukaan päivä on talvipäivänseisauksessa Oulun korkeudella 3h 35 minuuttia pitkä. Jo jouluaattona 24.12. päivän pituuteen on tullut minuutti lisää ja Tapanina 26.12. jo kokonaista 3 minuuttia. Ja vauhti eikun kiihtyy maaliskuulle saakka, jolloin pitenemisvauhti onkin suurimmillaan.

 Päivän pituus: 03:35
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 07:49
Porvarillinen hämärä alkaa: 09:02
Auringonnousu: 10:29
Auringonlasku: 14:04
Nauttinen hämärä alkaa: 15:31
Astronominen hämärä alkaa: 16:44
Auringonkorkeus 1°54 keskipäivällä klo 12:16
Auringon deklinaatio: -23°26
Auringonkorkeus -45°26, atsimuutti 326°51 (UTC 23:48)
Auringon säteilyteho 2 W/m2 keskipäivällä
 

Kristillisessä perinteessämme talvipäivänseisaus on omistettu apostoli Tuomaalle; "kuten Tuomaan usko oli heikoin, myös hänen päivänään auringonvalo on kaikkein lyhin". Lisää aiheesta löydät Kansanperinnetoimituksemme (klikkaa linkkiä!) sivuilta.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 18.12.2013

Kansainvälinen siirtolaisten päivä 18.12.
- International Migrants Day -

4.12.2000 YK:n yleiskokous julisti Talous- ja sosiaalineuvoston suosituksesta joulukuun 18. päivän kansainväliseksi siirtolaisten päiväksi  (päätöslauselma 55/93). Joulukuun 18. päivänä vuonna 1990 YK:n yleiskokous hyväksyi siirtolaistyöntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä suojelua koskevan yleissopimuksen. Päivän vieton tarkoituksena on korostaa siirtolaistyöntekijöiden ihmisoikeuksia. Arvioiden mukaan joka 35. henkilö maailmassa on siirtolainen, joten miettikääpä sitä!

The United Nations' (UN) International Migrants Day is annually held on December 18 to recognize the efforts, contributions and rights of migrants worldwide. Each year the UN invites governments, organizations, and individuals to observe International Migrants Day by distributing information on the human rights and migrants’ fundamental freedoms. People are also invited to share their experiences and contribute to designing action plans to ensure their protection. Organizations actively involved in promoting the day include:

* “December 18”, a non-governmental organization in special consultative status with the UN.
* Radio 1812, an initiative that brings together radio stations to celebrate the day.
* Amnesty International.
* The International Organization for Migration.
* The National Network for Immigrants and Refugee Rights.

Many organizations and communities celebrate the day through various activities to alert the general public on facts about migrants, problems with human trafficking, the lives of migrant workers’ children, the plight of refugees and ways in combating racism. Websites, such as www.britkid.org, gives people the opportunity to have a virtual experience of what it is like to come from a migrant background. Lobby groups may also use this day as an opportunity to pressure local public officials to look at issues concerning legalization, immigrant enforcement and migrants’ human rights. Special films and documentaries about migrants are also screened or broadcast on this day.

International Migrants Day is a global observance and not a public holiday.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

 

Urho-klubin uutishuone 12.12.2013

Lucian päivä 13.12.
- Lucia-traditio täyttää jo 64 vuotta -

Hyvää joulunalusaikaa vaan kaikille Teille Urho-klubin nettisivujen lukijat. Nyt 13.12. vietetään sitten Lucian päivää, eli päivää Pyhän Lucian muistoksi. Näin tapahtuu ennen kaikkea maamme länsirannikon ruotsinkielisessä kunnissa ja sangen uutena ilmiönä myös maamme suomenkielisillä alueilla. Päivänviettoperinteeseen kuuluu Lucia-neito, joka on pukeutunut valkoisiin vaatteisiin, punaiseen vyöhön ja kynttiläkruunuun pitäen kädessään kynttilää. 

Luciaan liittyvät perinteet ovat lähtöisin Italiasta, mutta nykyisessä muodossaan perinne sai kuitenkin alkunsa itse asiassa Länsi-Götanmaalta 1700-luvulla ja levisi sieltä koko Ruotsiin, 1900-luvulla Ahvenanmaalle ja muille Suomen ruotsinkielisille alueille. 

Suomessa Lucia-neito valitaan Folkhälsanin ja sanomalehti Hufvudstadsbladetin yhteistyöllä. Ne valitsevat ehdokkaat, joista valtakunnallinen Lucia-neito valitaan yleisöäänestyksellä. Äänestykseen liittyy toki myös keräys hyväntekeväisyydelle. Koko Suomen oma ja yhteinen Lucia-neito on valittu jo vuodesta 1949 saakka. Lucia-neito on siis jo 65. peräkkäinen laatuaan, eikä 64., kuten useimmissa lähteissä virheellisesti mainitaan! Itse asiassa meillä ensimmäisen kerran Lucia-neitoa valittiin jo vuosina 1930 ja 1931 Helsingin ruotsalaisen laulajainliiton järjestämissä juhlallisuuksissa. Silloinen lama saattoi olla esteenä perinteen syntymiselle, joten asiaan palattiin vasta sotien jälkeen 1949. Näin asiain ollessa nykyinen Lucia-neito on siis jo 67. Suomen Lucia!

Nykyisin uusi Lucia kruunataan vuosittain Helsingin Tuomiokirkossa ja hän osallistuu useisiin tapahtumiin. Tämän lisäksi useilla paikkakunnilla ja kouluissa valitaan omia Lucia-neitoja.

 Tutkijat uskovat Lucian esikuvana olleen saksankielisten seutujen Christkindl - Kristuslapsi. Lucian päässä nähtävä kynttiläkruunu symboloi alun alkaen enkelin sädekehää; pyhä Luciahan oli sisilialainen neito, joka kärsi marttyyrikuoleman vuoden 300 tienoilla.

Lucia oli Legenda Aurean mukaan ylhäissyntyinen neito, jonka äiti oli vakavasti sairas. Tämä parani kuitenkin käytyään P. Agathan haudalla Cataniassa. Tästä kiitokseksi Lucia lupasi pysyä neitsyenä koko ikänsä. Hänen sulhonsa kuitenkin suuttui tästä ja ilmiantoi Lucian kristittynä viranomaisille, ja niinpä Lucia joutui oikeuden eteen ja tuomari määräsi kuulustelun jälkeen Lucian vietäväksi bordelliin. Tässä ei kuitenkaan onnistuttu, vaikka tehtävässä oli 1000 miestä, vetohärkiä ja noitia. Tämän jälkeen Lucian päälle kaadettiin pikeä ja öljyä ja hänet sytytettiin tuleen, mutta Lucia säilyi vahingoittumattomana. Lopulta hänet surmattiin miekalla. Hyveellisyyttä siis lienee arvostettu aika kummallisella tavalla Sisiliassa tuohon aikaan???

 Toisen tarinan mukaan eräs pakanallinen kosija oli ihastunut Luciaan tämän kauniiden silmien takia. Pakanallisen kosijan huomiosta suivaantuneena Lucia otti ja repi silmät päästään ja lähetti ne vadilla arvon kosijalle. Neitsyt Maria antoi kuitenkin Lucialle uudet silmät tämän hyveellisen teon takia. Tämän takia Lucia kuvataan usein myös silmäparin sisältävää vatia kantaen, hym.

 Mainittakoon tässä nyt sitten vielä, että saraseenit ryöstivät aikoinaan Siracusan tuomiokirkosta Pyhän Lucian luut. Kun ryövätyt luut sitten palautettiin takaisin 1920-luvulla, ne lähetettiin siracusalaisten harmiksi Venetsiaan, ja Siracusassa on nyt pelkkä valokuva luista tuomiokirkon Lucia-alttarilla.

Palataanpa vielä hetkoseksi Lucian päivän viettoon! 1700-luvulla Lucian päivä levisi Länsi-Ruotsin kartanoihin ja yliopistopiireihin ja siihen liittyivät mm. juhlakulkueet ja hurjat kepposet. Ruotsi-Suomen suurvallassa kulkivat raitteja pitkin Lussiukot (lussigossarna), naamioidut ukot, joilla oli oivallista sen ajan tapojen mukaan pelotella vaikka villejä lapsia. "Lussi" saattoi tulla, ottaa ja viedä mukanaan esimerkiksi  savupiipun kautta, jos teki kiellettyjä töitä, kuten paistoi leipää tai, mikä pahinta, jopa pullaa, kortinpeluusta nyt puhumattakaan! Moni aikuinenkin pelkäsi tosissaan Lussinyötä, joka oli vuoden pisimpiä; aina ei nukuttu silmän täyttä, huonolla omallatunnolla ainakaan! Eipä ollutkaan kummoinen ihme, että Erik XIV:llä katsottiin olevat huonot enteet elämälleen, koska hän oli syntynyt juuri tuona kohuttuna Lussinyönä.

Vuoden 2012 Lucia on Julia Hanhikoski. Hänet valittiin loppukilpailuehdokkaiden joukosta Suomen 66. Lucianeidoksi. Joulukuun 13. päivänä vastavalittu Julia-Lucia muine neitoineen kulkee alas Helsingin tuomiokirkon portaita ja siitä Finlandia-talolle.

"Natten går tunga fjätrunt gård
 och stuva;kring jord,
 som sol'n förlät,skuggorna ruva.
Då i vårt mörka hus,
stiger med tända ljus,
Sankta Lucia, Sankta Lucia.

Natten var stor och stumnu hör!
 det svingari alla tysta rumsus som av vingar.
Se, på vår tröskel stårvitklädd
 med ljus i hår Sankta Lucia,
 Sankta Lucia.

...jne...

Tämän Luciakulkueen yhteyteen liitetty laulu, tuossa yllä oleva "Sankta Lucia", on muuten alun perin napolilainen venelaulu, joka kertoo Napolin satamasta nimeltä - Santa Lucia! Ihan totta, katso vaikka viereistä karttaa!

Se on siis alun perin kansanlaulu, joka ylistää - Napolinlahden ja sen sataman - kauneutta! Laulun nimellä ei siis ole foneettisen yhtäläisyyden lisäksi yhtikään mitään tekemistä Pyhän Lucian kanssa eikä ruotsinkielisillä sanoilla vastaavasti mitään kiinnekohtaa napolilaisen nurkkapatriotismin kanssa! 

Voihan Santa Lucia, en muuta sano!

Oi santa Luciaa!!!

Kuva: Napolinlahtea omine Santa Lucioineen!

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

Urho-klubin uutishuone 11.12.2013

Kansainvälinen vuoristopäivä

- International Mountain Day -

Kansainvälistä vuoristopäivää, siis ihan totta, vietetään tänään 11. joulukuuta. Tänä vuonna teemana on: "Vuoret - avain kestävään tulevaisuuteen".

Vuoret peittävät planeettamme maapinta-alasta noin 27 % ja niiden rooli on melkomoisen suuri pyrittäessä maailmanlaajuisesti kohtuulliseen taloudelliseen kasvuun. Vuoristoalueilla asuu kaiken kaikkiaan 720 miljoonaa ihmistä, mutta vuorten vaikutus ulottuu toki paljon alemmaksikin.

Onkohan monikaan tullut ajatelleeksi, että vuoret tarjoavat merkittävän osan maailman puhdasvedestä, energiasta ja ruuasta? Nämä elintärkeät varastomme ovat kuitenkin erittäin haavoittuvia esim. ilmaston muutoksen, metsien ylihakkuiden ja luonnonkatastrofien. vaikutuksesta

Covering around 27 percent of the earth’s land surface, mountains play a critical role in moving the world towards sustainable economic growth. They not only provide sustenance and wellbeing to 720 million mountain people around the world, but indirectly benefit billions more living downstream.

In particular, mountains provide freshwater, energy and food – resources that will be increasingly scarce in coming decades. However, mountains also have a high incidence of poverty and are extremely vulnerable to climate change, deforestation, land degradation and natural disasters.

The International Mountain Year 2002 also led to the adoption of resolution, in which the General Assembly designated 11 December as International Mountain Day, and encouraged the international community to organize events at all levels on that day to highlight the importance of sustainable mountain development.

Miettimisen aihetta toimitti tällä kertaa Vice Presidenttinne UJ

 

Urho-klubin uutishuone 10.12.2013

Ihmisoikeuksien päivä 10.12.

- Human Rights Day -

YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus hyväksyttiin yleiskokouksessa juuri tänä samaisena päivänä, eli 10.12. vuonna 1948. Ja vuonna 1950 yleiskokous julistikin sitten ko. päivän ihmisoikeuksien päiväksi. Ihmisoikeusjulistuksen laatiminen toisen maailmansodan jälkeen oli historiallinen askel ihmisoikeuksien suojelulle ja edistämiselle.

****

The date10.12. was chosen to honor the United Nations General Assembly's adoption and proclamation, on 10 December 1948, of the Universal Declaration of Human Rights (UDHR), the first global enunciation of human rights and one of the first major achievements of the new United Nations. The formal establishment of Human Rights Day occurred at the 317th Plenary Meeting of the General Assembly on 4 December 1950, when the General Assembly declared resolution 423(V), inviting all member states and any other interested organizations to celebrate the day as they saw fit.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 9.12.2013

Kansainvälinen korruption vastainen päivä 9.12.
- International Anti-Corruption Day -

YK päätti vuonna 2003 että jokaisen vuoden joulukuun yhdeksäs on kansainvälinen korruption vastainen päivä. Jostakin kumman syystä tätä päivää ei meillä Suomessa juurikaan noteerata.

Korruptio on monimutkainen ​​sosiaalinen, poliittinen ja taloudellinen ilmiö, joka vaikuttaa kaikkiin maihin. Korruptio heikentää demokraattisia instituutioita, hidastaa taloudellista kehitystä ja edistää kansalaisjärjestöjen epävakautta. Korruptio hyökkää demokraattisten instituutioiden perusteisiin vääristämällä vaalien tuloksia, vääristämällä lain käyttöä ja luomalla erilaisia byrokraattisia esteitä asiain hoidolle ja monesti tämän viidakon ainoa syy ovat lahjukset. Talouskehitys voi muuttua kitukasvuiseksi koska ulkomaiset suorat sijoitukset väistävät helposti moista tilannetta ja pienyritysten on usein mahdotonta selviytyä "käynnistysvaiheen kustannuksista" esim. suojelurahojen yms. takia.

International Anti-Corruption Day has been observed annually, on 9 December, since the passage of the United Nations Convention Against Corruption on 31 October 2003.

Corruption is a complex social, political and economic phenomenon that affects all countries. Corruption undermines democratic institutions, slows economic development and contributes to governmental instability. Corruption attacks the foundation of democratic institutions by distorting electoral processes, perverting the rule of law and creating bureaucratic quagmires whose only reason for existing is the soliciting of bribes. Economic development is stunted because foreign direct investment is discouraged and small businesses within the country often find it impossible to overcome the "start-up costs" required because of corruption.

Miettimisen aihetta toimitti tällä kertaa Vice Presidenttinne UJ

 

Urho-klubin uutishuone 5.12.2013

Jean Sibeliuksen päivä ja samalla suomalaisen musiikin päivä 8.12.

Sunnuntaina liputetaan ihka uuden juhlapäivän kunniaksi; tai eihän juhla sisällään uusi ole, mutta ennen vuotta 2009 ei sen kunniaksi ole virallisesti tarvinnut liputtaa. Niin Johan Julius Christian Sibelius syntyi 8.12.1865 Hämeenlinnassa. Hänen etunimensä olivat tuolloisille kanssaihmisille hiukkasen vaikeita, joten häntä kutsuttiin yleisesti "virallisella" Jean tai vielä kansanomaisemmalla Janne-nimellä (kotipiirissä). Hänen tyylisuuntansa voidaan sanoa olleen kansallisromantiikan.

Suomi liputtaa 8.12. säveltäjä Jean Sibeliuksen syntymäpäivän kunniaksi. Itse asiassa Helsingin yliopiston almanakkatoimisto on merkinnyt päivän kalenteriin yleiseksi liputuspäiväksi vasta vuodesta 2011 alkaen. Sisäministeriö antoi tuolloin valtion virastoille ja laitoksille liputusmääräyksen ja suositteli päivälle myös yleistä liputusta. Liputus alkaa klo 8 ja päättyy klo 16.

Sibeliuksen päivän täydelliseksi nimeksi tulee Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä. Almanakkatoimisto reagoi viimein saatuaan runsaasti esityksiä Sibeliuksen liputuspäivän puolesta aina 1980-luvulta asti.

Tiesittekö muuten, että Sibelius on edelleenkin ainoa suomalainen, jonka kuoleman vuoksi YK:n yleiskokous on viettänyt hiljaisen hetken. Puheenjohtaja Sir Leslie Munro lausui muistosanat: "Sibelius kuului koko maailmalle. Musiikillaan hän rikastutti koko ihmissuvun elämää." Lisää aiheesta täältä.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

Urho-klubin uutishuone 5.12.2013

Kansainvälinen siviili-ilmailun päivä 7.12.

- International Civil Aviation Day -

YK:n yleiskokous julisti joulukuun 7. päivän kansainvälisen siviili-ilmailun päiväksi vuonna 1996 (päätöslauselma 51/33). YK:n siviili-ilmailun erityisjärjestö ICAO oli julistanut päivän jo vuonna 1992. Päivän vieton tavoitteena on tuoda esiin kansainvälisen siviili-ilmailun hyötyjä.  

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 5.12.2013

ITSENÄISYYSPÄIVÄ 6.12. 

Joulukuun 6. päivää on vietetty itsenäisyyspäivänä vuodesta 1919 lähtien, pari vuotta itsenäistymisen jälkeen. Tämän takia huomenna vietämme itse asiassa itsenäisyyspäivän 95. vuotispäivää, vaikka olemmekin olleet itsenäisiä jo 96 vuotta. Moni kunnioittaa vielä päivää perinteisin tavoin; klo 18.00 kynttilät ikkunalle ja illemmalla televisiosta Tuntematon Sotilas ja Linnanjuhlat, tosin nyt Tampereelta sekä kenties juhla-ateria. Tai sitten ei enää nyky-EU -aikana korvaansa lotkauta...

Monessako kodissa syödään enää itsenäisyyden kunniaksi? 
Kuvat: Itsenäisyyspäiväateria mallia 2009 (vasemmalla), oikealla klo 18.00 sytytetyt kynttilät vuonna 2012.
Tarkempaa tietoa yllä olevasta Marskin ateriasta tästä. (photo Juha Räty)

 Itsenäisyyspäiviä on juhlittu presidentinlinnassa kuitenkin vain 83 kertaa tämä vuosi mukaan lukien. Jos ihmettelet miksi, lue syy siihen täältä. Muuten, nykyisin voimassa oleva laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä on vuodelta 1937. Sen mukaan päivä on palkallinen vapaapäivä, tai missä se ei ole mahdollista, on maksettava korotettua palkkaa kuten sunnuntaityöstä. Itsenäisyyspäivää ei siis saisi "tehdä sisään" kouluissakaan ilman erillistä korvausta, vaikka se tuntuu maan tapana olevankin. Itsenäisyyspäivä on myös virallinen liputuspäivä. Silloin liputus päättyy muista liputuspäivistä poikkeavasti klo 20.00.

Itsenäisyyspäivän vietto on siis lakiin perustuvaa. Sen mukaan:

"Laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä (26.11.1937/388)

1§ Suomen itsenäiseksi tasavallaksi julistautumisen muistoksi on joulukuun kuudetta päivää, jota tässä laissa sanotaan itsenäisyyspäiväksi, vuosittain vietettävä yleisenä juhla –ja vapaapäivänä.

Itsenäisyyspäiväksi lasketaan vuorokausi, joka alkaa kello kahdestakymmenestäneljästä sanotun päivän vastaisena yönä. Säännöllisessä kaksi- ja kolmivuorotyössä tämä vuorokausi voidaan kuitenkin laskea alkavaksi kuusi tuntia myöhemmin.

2§ Itsenäisyyspäivän sattuessa arkipäiväksi on työt virastoissa, tuomioistuimissa ja kouluissa sekä valtion, kuntien ja yksityisten laitoksissa, yrityksissä ja työmailla sinä päivänä keskeytettävä kuten sunnuntaina.

Työntekijän oikeudesta kieltäytyä tekemästä työtä itsenäisyyspäivänä olkoon vastaavasti voimassa, mitä työstä sunnuntaina on säädetty.

3§ Töiden keskeyttämisestä huolimatta on työntekijälle maksettava itsenäisyyspäivältä, jos se muuten olisi ollut työpäivä, täyttä työpäivää vastaava palkka. Jos työtä tehdään päivä-, tunti- tai urakkapalkalla, on palkan saamisen edellytyksenä kuitenkin, että työntekijä on ollut työnantajan työssä yhdenjaksoisesti vähintään kuusi työpäivää lähinnä ennen itsenäisyyspäivää.

Urakkatyön tekijäksi katsotaan, kun kysymyksessä on ruumiillinen työ, se joka suoritetun työmäärän perusteella maksettavaa palkkaa vastaan on sitoutunut tekemään toiselle työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena ja jota ei siinä ole pidettävä itsenäisenä yrittäjänä.

Urakkatyöstä lasketaan itsenäisyyspäivän päiväpalkka sen keskimääräisen päiväansion perusteella, mikä työntekijällä on ollut kuuden työpäivän aikana lähinnä ennen itsenäisyyspäivää, tai, jollei tätä perustetta voida käyttää, sen mukaan, mitä samanlainen työntekijä paikkakunnalla samaan aikaan yleensä saa.

4§ Työntekijälle, joka tekee työtä itsenäisyyspäivänä, on, vaikka itsenäisyyspäivä sattuukin arkipäiväksi, maksettava korotettu palkka niissä tapauksissa ja niiden perusteiden mukaan, kuin sunnuntaina suoritetusta työstä on säädetty.

5§ Itsenäisyyspäivänä ei ole lupa pitää markkinoita, toripäiviä eikä huutokauppoja.

6§ Työnantaja, joka jättää noudattamatta tämän lain määräyksiä töiden keskeyttämisestä itsenäisyyspäivänä, rangaistakoon (enintään sadalla päivä) sakolla, jollei ankarampaa rangaistusta ole muussa laissa säädetty.

Jos on ilmeistä, että työnantaja, vapautuakseen maksamasta palkkaa itsenäisyyspäivältä, on irtisanonut työntekijän, rangaistakoon häntä, niin kuin 1 momentissa on säädetty, ja velvoitettakoon työnantaja samalla, jos työntekijä sitä vaatii, maksamaan työntekijälle palkka itsenäisyyspäivältä."

Suomi itsenäistyi siis jo vuonna 1917, jolloin oli uskaliasta julistaa itsenäisyys, Venäjän vallankumouksen myllerryksessä. Mm. siksi itsenäisyyspäivää vietetäänkin juhlallisessa hengessä ja kiitollisuudella muistaen isänmaan puolesta taistelleita.

Vasta iltahämärän laskeutuessa juhlallisuudet alkavat ylioppilaiden soihtukulkueella. Soihtukulkue lähtee liikkeelle Hietaniemen hautausmaalta ja päättyy Senaatintorille, missä kuunnellaan juhlapuheita ja kuorolaulua.

Perinteisesti  itsenäisyyspäivämme vietto alkaa virallisella puolella lipunnostolla Helsingin Tähtitorninmäellä. Lisäksi Helsingin Tuomiokirkossa pidetään klo 12.00 juhlajumalanpalvelus, johon tasavaltamme arvoisa herra presidentti perinteisesti saapuu. Puolustusvoimat juhlistavat päivää paraatilla jollakin varuskuntapaikkakunnalla, tänä vuonna Kouvolassa. Itsenäisyyspäivän seremonioihin kuuluu myös, että tuhansia reserviläisiä ylennetään, samoin ns. "kantapeikkoja". Ylväät ja vapaat Suomen liput kohoavat salkoihin korottamaan kansakuntamme ryhtiä ja virittävät kansalaiset itsenäisyyspäivän juhlamielelle. Illalla kello kuuden aikaan kotien ikkunoihin sytytetään kaksi kynttilää tuomaan lämpöä ja valoa pimeyteen.Sinivalkoinen ulkoroihu mallia 2009

Ja seremonioista suurimpia on itsenäisyyspäivän vastaanotto linnassa, mikä lieneekin joko katsotuin tai ainakin katsotuimpia ohjelmia koko vuonna. Lähetystä seuraa tilastojen mukaan noin kaksi miljoonaa suomalaista vuosittain. Linnassa kekkuloi noin 2000 vierasta kuin sillit purkissa ja naiskutsuvieraiden asuja ja kampauksia arvostellaan kodeissa ja naistenlehdissä seuraavat viikot ennen joulua. Kansallista terapiaa, luulisin :) .

Viime vuosina Helsingin Hakaniemen torilla on vietetty köyhien itsenäisyyspäivän juhlaa, jossa vähäosaisille jaetaan ruokaa ja vaatteita. Useat kansalaisjärjestöt viettävät omia itsenäisyysjuhliaan. Esim. partiolaiset vannovat sudenpentujen valan itsenäisyyspäivänä.

Itsenäisen Suomen tunnusmerkeistä tunnetuin on siniristilippu, joka liehuukin monilla Urho-klubin sivuilla päivästä toiseen. Klubin lippuja EI lasketa viimeistään auringonlaskun aikaan eikä muulloinkaan! 

Lipun lisäksi muita itsenäisyyden tunnusmerkkejä ovat  kansallislaulu ja vaakuna. Suomen kansallislaulun eli Maamme-laulun on säveltänyt Fredrik Pacius Johan Ludvig Runebergin runoon Maamme. Käännöksen suomeksi on tehnyt Paavo Cajander.

Juhlanviettotapoja 

Meillä Suomessa  itsenäisyyspäivä on rakenteeltaan hyvin perinteinen. Meillä tämä juhla on muihin Länsi-Euroopan maihin verrattuna hyvin isänmaallishenkinen, minkä huomaa mm. televisiosta tulevista sotaelokuvista. Lähes joka vuosi, kuten nytkin, Väinö Linnan romaaniin perustuva Tuntematon sotilas, siis se aito ja alkuperäinen, kuuluisi esittää televisiossa klo 14.00 kanavalla TV-1. Mutta tänä vuonna sen katseluaikaa on siirretty MEKUn (MEdiakasvatus ja KUvaohjelmakeskus) miespuolisten nutturakukkakeppitätien maamme itsenäisyyden historian tärkeydestä välittämättömien mielipiteiden takia myöhäisemmäksi aina klo 22.30 saakka. Tästä saat lukea Talouselämä-lehden kommentin asiasta vuodelta 2012!

No, monille, myös allekirjoittaneelle, kyseinen elokuva on se päivän pakollinen katseluelämys. Sen verran on oltava koko perheellä aikaa herkistyä isiemme uhrauksille itsenäisyytemme puolesta, sanoisipa MEKU elokuvan soveltuvuudesta alemmille ikäluokille sitten mitä tahansa! (Elokuvan jälkeen voi sitten tarvittaessa pohtia moisen MEKUn tarpeellisuutta sen osoitettua tällaista harvinaista huomaavaisuutta jo ikoniksi kohonnutta, erikoisasemassa olevaa ja monien mielestä lähes pyhää filmiä kohtaan.) Aiemmin ja joissakin paikoissa vielä nytkin sitä esitettiin ja esitetään itsenäisyyspäivänä myös elokuvateattereissa.

Lisää muistamisia ja isänmaallisuuden hinnan arviointia voi harjoittaa vierailemalla sankarihaudoilla muistelemassa sodissa kaatuneita. Monesti haudalle asetetaankin kynttilä ja kunnan reserviläiset järjestävät sankarihautausmaalle kunniavartion.

Tapana on sytyttää kaksi sinivalkoista kynttilää ikkunalle muistoksi jääkärien vaarallisesta hankkeesta isänmaan vapauttamiseksi. Kahdella kynttilällä ilmaistiin aikoinaan turvallinen etappitalo, kun jääkäreiksi värväytyvät loikkasivat Ruotsin kautta Saksaan.images/Historia/Mechelin/File0003k2.pdf Jos kynttilöitä oli vain yksi tai ei yhtään, taloon ei ollut turvallista saapua.

Itsenäisyytemme historiaa

Yksi ensimmäisistä henkilöistä, joka ajoi Suomen itsenäistymistä, oli nimeltään Leopold (Leo) Henrik Stanislaus Mechelin. Hän oli suomalainen professori, valtiomies, autonomian puolustaja, oikeustaistelun johtaja ja liberaali uudistaja, jonka johtama hallitus (1905–08) antoi Suomessa ensimmäisenä maailmassa koko kansalle ääni- ja vaalioikeuden sekä sananvapauden, kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden, vuoden 1906 perustuslaissa.

Muuten, tuossa vieressä olevaa kirjan kantta klikkaamalla pääset lukemaan Mechelinin kirjoittaman kirjaharvinaisuuden, Suomen itsehallinto ja perustuslait, kokonaisuudessaan. Kyseisestä kirjasta on tiettävästi
olemassa vain kaksi säilynyttä kappaletta, toinen klubimme Urhojen hallussa (Kunniamme Päivät -museossa Oulussa) ja toinen Uppsalan yliopiston kirjastossa
(Photo © Juha Räty, Kunniamme Päivät -museo, Oulu).

Tämä L. Mechelin levitti laajasti käsitystä Suomesta Venäjästä erillisenä perustuslaillisena valtiona mm. teoksessaan Précis du droit public du Grand Duché de Finlande, jonka suomenkielinen laitos vuodelta 1903 on siis viereisessä kuvassa. Lisää tästä lähes kansallissankaristamme voit lukea HISTORIA-palstaltamme tästä linkistä.

Itselleen ottamansa vallan perusteella eduskunta nimitti Per Evind Svinhufvudin hallituksen. Hallitusta kutsutaan historiassa itsenäisyyssenaatiksi, josta ja sen antamasta julistuksesta kerrotaan lisää jälleen Historia-palstallamme.. Senaatin tärkein tehtävä oli Suomen itsenäisyyden turvaaminen. Itsenäisyyssenaatti antoi maan hallitukselle joulukuun 4. päivänä esityksen maamme hallitusmuodoksi. Esityksen mukaan Suomi oli täysin riippumaton tasavalta. Samana päivänä julkaistiin senaatin julistus Suomen kansalaisille. 6.12. 1917 eduskunta sai käsiteltäväkseen sekä porvareiden että sosiaalidemokraattien aloitteet itsenäistymisestä ja se johti sitten Suomen itsenäistymiseen.

Lisää tarinoita ja huomattavasti enemmän mielenkiintoisia yksityiskohtia itsenäisyydestämme löydät klubimme sivuilta tästä klikkaamalla!

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

Urho-klubin uutishuone 4.12.2013

Kansainvälinen vapaaehtoistoiminnan päivä 5.12.
- International Volunteer Day -

YK:n yleiskokous päätti julistaa vuonna 1985 joulukuun 5:nnen päivän kansainväliseksi vapaaehtoistoiminnan päiväksi. Päivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta vapaaehtoistoiminnan tärkeydestä ja saada ihmisiä tarjoutumaan entistä enemmän vapaaehtoisiksi.

Kansainvälisen vapaaehtoistoiminnan päivää on tavallaan osana Vapaaehtoistoiminnan kansainvälistä viikkoa (23.11. - 1.12.2013, katso Kehitysvammaisten viikko), joka on perinteisesti vuosittain kalenterimme 49. viikko.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 3.12.2013

Vapaaehtoistyön päivä 4.12.2013
- Vapaaehtoisten päivä -

Ei ole totta, etteivät suomalaiset välitä toisistaan ja ympäristöstään. Päinvastoin. Jo nyt kaksi viidestä suomalaisesta tekee palkatonta työtä yhteiseksi hyväksi. Joukko kasvaa, ja kohta joka toinen meistä on sellainen.

Vapaaehtoisten päivä tekee kunniaa suurelle suomalaiselle vapaaehtoisuudelle.

Nyt haastetaan mukaan talkoisiin, joissa torjutaan yksinäisyyttä, luodaan luottamusta, hyvinvointia ja yhdessä tekemisen mahdollisuuksia. Sairaaloissa, urheilukentillä, yhteisötaloilla, toreilla, metsissä tai vaikka kouluissa.

Vapaaehtoiset ovat toiminnan moottori. Olitpa sitten nuori tai vanha, kädentaitaja tai tietotyöläinen, Porvoosta tai Posiolta, avullesi on varmasti tarvetta. Tutustu vapaaehtoistoimintaan tarkemmin ja löydä oma paikkasi auttajien joukossa!

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 2.12.2013

Kehitysvammaisten viikko 1. - 7.12.2013

Kehitysvammaisten Tukiliiton paikallisyhdistykset ja Me Itse -yhdistyksen alajaokset viettävät 1. 7.12.2013 valtakunnallista teemaviikkoa järjestämällä erilaisia tapahtumia ja tempauksia.

"Vapaaehtoistoiminta voi olla monenlaista tekemistä tai yhteistyötä. Se perustuu vapaaseen ja omaan tahtoon auttaa muita tai jota kuta toista ihmistä. Vapaaehtoistoiminta voi olla tilapäistä ja kertaluonteista tai se voi olla säännöllistä ja pitkäaikaista toimintaa.

Vapaaehtoistoiminta antaa uusia kokemuksia. Saat tutustua monenlaisiin ihmisiin ja pääset mukaan toimintaan toisten kanssa. Vapaaehtoistoiminnasta ei makseta palkkaa. Ennen kaikkea vapaaehtoisuus on yhteispeliä."

Teemaviikon aihe 2013 on kansalaisuus.
Viikon slogan eli tunnus on:
"Jokainen ihminen on laulun arvoinen"

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 2.12.2013

Kansainvälinen vammaisten päivä 3.12.2013
- International Day of Disabled Persons -

Kansainvälistä vammaisten vuosikymmentä vietettiin 1983-1992. Tämän vuosikymmenen päättyessä vuonna 1992 YK:n yleiskokous julisti 3:nnen joulukuuta kansainväliseksi vammaisten päiväksi (päätöslauselma 47/3).

Tämän päivän tarkoitus on lisätä vammaiskysymysten ymmärtämistä ja tukea vammaisten oikeuksia, hyvinvointia ja ihmisarvoista elämää. Lisäksi päivän vietolla pyritään tiedottamaan niistä hyödyistä, joita vammaisten osallistuminen sosiaalisen, poliittisen, kulttuuri- ja talouselämän kaikilla osa-alueilla tuottaa. Joka vuodella on oma teemansa, johon järjestettävät tapahtumat keskittyvät.

Käytännön esimerkin siitä, kuinka meillä Suomessa toimitaan vammaisten ja vanhusväestön hyväksi, löydät Nordean toiminnasta kertovasta artikkelistamme täältä. Kannattaa muuten lukaista, takaan sen!

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 2.12.2013

Kansainvälinen päivä orjuuden poistamiseksi 2.12.
- International Day for the Abolition of Slavery -

2.12. vietetään kansainvälistä päivää orjuuden poistamiseksi. Päivän vietolla muistetaan YK:n yleiskokouksen 2.12.1949 hyväksymää yleissopimusta ihmiskaupan ja hyväksikäytön ehkäisemiseksi (UN Convention for the Suppression of the Traffic in Persons and the Exploitation of Others).

The International Day for the Abolition of Slavery, 2 December, marks the date of the adoption, by the General Assembly, of the United Nations Convention for the Suppression of the Traffic in Persons and of the Exploitation of the Prostitution of Others (resolution 317(IV) of 2 December 1949)

The focus of this day is on eradicating contemporary forms of slavery, such as trafficking in persons, sexual exploitation, the worst forms of child labour, forced marriage, and the forced recruitment of children for use in armed conflict.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 30.11.2013

Pohjolassa Piippaa -palovaroitinpäivä 1.12.

Pohjoismaissa vietetään yhteistä Pohjolassa Piippaa -palovaroitinpäivää vuosittain 1.12.

Pohjoismaiden paloturvallisuudesta vastaavat ministerit päättivät vuonna 2011 marraskuun yhdentenätoista, että tästä lähtien Pohjoismaissa vietetään vuosittain palovaroitinpäivää aina 1. joulukuuta. Yhteisen teemapäivän tavoitteena on tiivistää pohjoismaista yhteistyötä paloturvallisuudessa. Pohjoismaisessa yhteistyössä painopisteenä on asumisen paloturvallisuus.

Suomessa asuinrakennuksissa, mukaan lukien vapaa-ajan rakennukset, tapahtuu noin 10 tulipaloa tai tulipalon vaaraa päivittäin. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kerääminen tietojen mukaan esim vuonna 2013  lokakuun loppuun mennessä Suomessa on ollut 11 palokuollutta miljoonaa asukasta kohden, Ruotsissa 10 ja Norjassa 6.

 Päivän tavoitteena on herättää keskustelua paloturvallisuudesta ja innostaa ihmisiä ottamaan henkilökohtaisesti vastuuta omasta paloturvallisuudestaan. Vain toimiva palovaroitin pelastaa ihmishenkiä.

Sinut laittoi tänään miettimään Vice President UJ

 

Urho-klubin uutishuone 30.11.2013

1. ADVENTTI 1.12.

Oi Te tietoa janoavat klubilaisemme sekä muut armoitetut maailman kansalaiset! Tiesittekö muuten, että huomenna sunnuntaina oleva ensimmäinen adventtisunnuntai on kavunnut maamme toiseksi suosituimmaksi juhlapyhäksi viimeisten kahdeksan vuoden aikana? Kaikille tuttua "Hoosiannaa" saavutaan kailottelemaan kirkkoihin pilvin pimein; ainoastaan jouluaatto kerää kansaa tehokkaammin.

Suomessa ensimmäisen kerran herran vuonna 1807 esitetty saksalaisen Georg Joseph Voglerin säveltämä Hoosianna on tärkeä kirkollinen ja kulttuurinen perinne sekä meillä että länsinaapurissamme Ruotsissa. Itse asiassa Uudessa Testamentissa esiintyvä sana hoosianna on kreikkalainen muoto alun perin hepreankielisestä sanasta, joka oli avunhuuto kuninkaalle tai Jumalalle. Se tarkoittaa suunnilleen samaa kuin "auta" tai "pelasta". Kuulostaakin todella uskomattomalta, että Suomen kirkon virsikirjaan (virsi 1) Hoosianna pääsi kuitenkin vasta vuonna 1986, vaikka se on ollut pitkään yksi suosituimmista virsistämme. Itse virsihän kyllä suomennettiin jo vuonna 1871!

Sen juuret ovat siis Ruotsin ja Suomen yhteisessä historiassa, koska tuo edellä mainittu säveltäjä kutsuttiin sävellystöihin Suomi-Ruotsin hoviin. Tämä hymni esitettiinkin ensi kertaa Ruotsissa vuonna 1795 säveltäjän itsensä säestäessä uruilla. Tukholmasta Turkuun hoosianna levisi nopeasti, ja Turun musiikillinen seura esitti sen tiettävästi ensimmäisen kerran jo edellä mainittuna vuonna 1807.

Käsinkirjoitettuna Hoosianna oli Pohjalaisen osakunnan laulukirjassa jo 1820 – 30-luvuilla. Hymniä esittäessään ylioppilaat käyttivät apunaan koululaisia. Vuonna 1890 Hoosianna julkaistiin Suomessa painettuna Richard Faltinin koraalikirjassa Kirkolle, koululle ja kodille. Alla onkin tuo tuttu jouluinen virtemme:

Koululaisten kuoro esitti Hoosianna-hymnin julkisesti Turussa vuonna 1858 ruotsin kielellä. Monilla paikkakunnilla tuli sen jälkeen tavaksi, että kansakoululaiset lauloivat Hoosiannan ensimmäisenä adventtina kirkossa. Richard Faltin sävelsi siihen juhlavan alkusoiton.

Adventti taas tulee sanoista adventus Domini eli Herran tuleminen. Ensimmäisenä adventtina alkaa meillä myös uusi kirkkovuosi. Tämä muodostaakin mielenkiintoisen pikku yksityiskohdan, sillä edellinen kirkkovuosi loppui jo viikko sitten! Meidän kirkkovuotemme kestää siis vain 51 viikkoa ja aika näiden em. päivien välillä ei täten kuulu kirkkovuoteen ollenkaan! Adventtien jaksoon kuuluu kokonaista neljä adventtisunnuntaita, jolloin kirkoissa saarnataan Kristuksen tulemisesta. Neljäs adventtisunnuntai on omistettu lasta odottavalle Marialle.

Ja oikeastaan vasta ensimmäisenä adventtina olisi "protokollaan" sopivaa sytytellä jouluvaloja koristamaan lumisia (?) pihoja ja jouluisia ikkunoita. Joulun alusaikahan alkaa oikeastaan vasta juuri tuolloin! Vanha kansa tosin sanoi joulun kestävän Tuomaan päivästä Nuutin päivään eli joulukuun 21. päivästä tammikuun 13. päivään. Tämä aika oli alun alkaen tätäkin lyhyempi, sillä vanhassa kalenterissa tämä herttua Knud Lacardin muistopäivä oli jo tammikuun 7. päivä, mutta jo 1600-luvulla se siirrettiin tammikuun 13. päiväksi. Tämä Nuutin päivä on jostakin syystä jäänyt nykysuomalaisille aika lailla vieraaksi, ja niinpä meillä joulun on lopettanut sen sijaan loppiainen eli teofania (Jumalan ilmestyminen); tunnetaan myös nimellä epifania.

Loppiaisperinne on peräisin luultavasti niinkin kaukaa kuin 100-luvulta eKr. ja se onkin näin luultavasti joulua vanhempi kristillinen juhla. Loppiaista vietetään siis  tammikuun 6. päivänä, jolloin joulukuusi viimeistään viedään ulos ja muutkin koristeet riisutaan. Toisaalta taas meidän omilla suomenruotsalaisillamme joulu kestää todella Nuutinpäivään saakka (13.1)!    

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

Urho-klubin uutishuone 30.11.2013

Kansainvälinen AIDS-päivä 1.12.

- World AIDS Day -

Huomenna 1.12. vietetään jälleen erästä vähemmän tunnettua YK:n teemapäivää, kansainvälistä AIDS-päivää.

Ensimmäisen kerran tätä kansainvälistä AIDS-päivää vietettiin 1.12.1988. AIDS on eräs maailman vakavimmista terveydenhoidon ongelmista, ja se on erittäin suuri ongelma erityisesti kehitysmaissa. Arvioiden mukaan noin 33, 4 miljoonalla ihmisellä maailmassa on HIV-tartunta. Vuonna 1988 epidemian jo ollessa levinnyt, päätettiin YK:ssa, että edes yhtenä päivänä vuodessa AIDS:in vaarojen ja uhkien tulisi olla maailman tiedossa. Tänä päivänä halutaan myös osoittaa solidaarisuutta, tukea ja sympatiaa AIDS:in uhreille ympäri maailmaa.

World AIDS Day, observed on 1 December every year, is dedicated to raising awareness of the AIDS pandemic caused by the spread of HIV infection. Government and health officials observe the day, often with speeches or forums on the AIDS topics.

AIDS has killed more than 25 million people between 1981 and 2007, and an estimated 33.4 million people worldwide live with HIV, making it one of the most destructive epidemics in recorded history. Despite recent, improved access to antiretroviral treatment and care in many regions of the world, the AIDS epidemic claimed an estimated 2 million lives in 2007, of which about 270,000 were children.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

Urho-klubin uutishuone 29.11.2013

Talvisodan alkamisen muistopäivä 30.11.

- The memorial Day of the Winter War  -

Itäisen puna-armeijan hyökkäys Suomeen alkoi 30. marraskuuta 1939. Punatykistö avasi tulen Karjalankannaksella kello 6.50. Sota oli virallisesti alkanut...  

 Jäämeren rannalla Sallassa hyökkäyksen voidaan kuitenkin katsoa alkaneen jo muutamia päiviä aiemmmin. Kello 9.00 Viipurissa annettiin ensimmäinen ilmahälytys. Ensimmäisen päivän aikana Neuvostoliiton ilmavoimat pommittivat Suomessa 16 paikkakuntaa, muun muassa Helsinkiä ja jopa kahdesti. Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotov piti myöhään illalla radiopuheen ja kertoi, että neuvostohallitus oli käskenyt puna-armeijaa varmistamaan Neuvostovaltion ulkoisen turvallisuuden. Suomessa presidentti Kyösti Kallio luki eduskunnan päätöksen sotatilasta radiossa kello 13.30 (kuulet puheen klikkaamalla tästä). Kansainliitto tuomitsi hyökkäyksen ja erotti Neuvostoliiton järjestöstä 14 Joulukuuta 1939.

Neuvostojohto muodosti 1. joulukuuta Otto Wille Kuusisen johtaman Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan Terijoen hallituksen vuoden 1918 sisällissodan jälkeen neuvosto-Venäjälle paenneista punaisista. Neuvostoliitto ilmoitti tunnustavansa Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan hallituksen Suomen ainoaksi viralliseksi hallitukseksi, käyvänsä sotaa valkosuomalaisia kapinallisia joukkoja vastaan ja kieltäytyi neuvottelemasta Risto Rytin 1. joulukuuta muodostaman uuden hallituksen kanssa. Terijoen hallituksen asettaminen paljasti, että Neuvostoliiton tavoitteena oli vallata koko Suomi. Terijoen hallituksen piti toimia myös poliittisena hyökkäyskiilana, joka avaisi Puna-armeijalle tien Helsinkiin. Kävikin toisin ja ulkopuolinen uhka yhdisti suomalaiset luokkarajoista riippumatta puolustautumaan Neuvostoliittoa vastaan. Suomi piti saada polvilleen kuudessa päivässä, mutta kuusikaan vuotta ei siihen riittänyt...

The Winter War started at 30.11.1939. Soviet Red army opened a fire at 06.50 in Karelia Isthmus.

 This war was a military conflict between the Soviet Union and Finland. The conflict began with a Soviet offensive on 30 November 1939 - two months after the start of World War II and the Soviet invasion of Poland - ending on 13 March 1940 with the Moscow Peace Treaty. The League of Nations deemed the attack illegal and expelled the Soviet Union from the League on 14 December 1939.

Finlad had 346.500 men, 32 tanks and 114 airplanes, Soviet had 998,100 men, 6.541 tanks and 3.880 airplanes. So a very fair game...

The Red Army pursued to recover the Grand Duchy of Finland territory lost during the Russian Civil War in 1917. The Soviet Union demanded the territories for security reasons, primarily to protect Leningrad, which was 70 km from the Finnish border.

The Soviets possessed more than three times as many soldiers as the Finns, thirty times as many aircraft, and a hundred times as many tanks. The Red Army, however, had been crippled by Soviet leader Joseph Stalin's Great Purge of 1937, reducing the army's morale and efficiency shortly before the outbreak of the fighting. With more than 30,000 of its army officers executed or imprisoned, including most of those of the highest ranks, the Red Army in 1939 had many inexperienced senior and mid-level officers. Because of these factors, and high morale in the Finnish forces, Finland was able to resist the Soviet invasion for far far longer than the Soviets ever expected. Actually their leaders said that it takes only six days to invade whole Finland, but as we now know, even 6 years was not enough...

Casualties and losses in Finland: 25.904 dead or missing, 43.557 wounded, 1,000 captured, 957 civilians in air raids, 20–30 tanks and 62 aircraft.
 Soviet Army losses were: 126.875 dead or missing, 188.671 wounded, injured or burned, 5.572 captured, 3,543 tanks, 515 aircraft.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 29.11.2013

Älä osta mitään -päivä 29.11.
 - Vuoden kulutuskriittinen kohokohta -

Pysähdypä sinäkin ajattelemaan jatkuvasti kasvavaa kulutusta - onko siinä mitään järkeä? Tulisitko edes hiukan vähemmällä krääsällä toimeen, vaikkapa edes yhden pikkiriikkisen päivän? Älä osta mitään -päivää vietetään taas perjantaina 29.11. Ideana on pohtia ja kyseenalaistaa omia kulutustottumuksia.

Miksi ostat sen mitä ostat? Voisitko olla ostamatta tai ostaa fiksummin? Älä osta mitään -päivä tarjoaa tukea ja ideoita uuden, ympäristölle ystävällisemmän kulutustyylin löytämiseen. Perjantaina on tarkoitus viettää vuorokausi hankkimatta tavaraa ja käyttämättä rahaa. Teemapäivä haastaa ihmiset punnitsemaan jokapäiväisiä ostovalintojaan, hallitsemaan ostoimpulssejaan ja muuttamaan käyttäytymistään pysyvästi ekologisemmaksi.

Älä osta mitään -päivän kampanjan suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Luonto-Liitto yhdessä ympäristö- ja nuorisojärjestöjen kanssa. Päivää vietetään aina marraskuun viimeisenä perjantaina.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

Urho-klubin uutishuone 28.11.2013

Kansainvälinen päivä solidaarisuuden osoittamiseksi Palestiinan kansalle 29.11.
- International Day of Solidarity with Palestinian People -

 29.11. vietetään jälleen erästä YK:n teemapäivää, tällä kertaa Kansainvälistä päivää solidaarisuuden osoittamiseksi Palestiinan kansalle.

YK:n yleiskokous julisti marraskuun 29. päivän kansainväliseksi päiväksi solidaarisuuden osoittamiseksi Palestiinan kansalle jo vuonna 1977 (päätöslauselma 32/40B), joten se on teemapäiväksi iäkäs. Lisäksi YK vahvisti vuonna 2007 toiveensa päivän viettämisestä näkyvästi eri jäsenmaissa. Päivän vieton taustalla on marraskuun 29. päivä vuonna 1947, jolloin YK:n yleiskokous hyväksyi Palestiinan jakoa koskevan päätöslauselman.  

The International Day of Solidarity with the Palestinian People is a UN-organized observance. Events are held at the United Nations headquarters in New York, as well as at the United Nations offices at Geneva and Vienna. It is generally held on November 29 each year to mark the anniversary of resolution 181. In 2003, it was observed on December 1.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 26.11.2013

Kaamosaika alkaa Suomessa 27.11.

- The Polar Night begins -

Meillä suomalaisilla, ainakin siis osalla, on yksi vuodenaika enemmän kuin eteläisemmillä serkuillamme - viides vuodenaika nimeltään KAAMOS. Tänä vuonna se alkaa 27.11. Utsjoella muutenkin melkoisesti eri lailla kuin kolme vuotta sitten; tuolloin Auringon puutteen lisäksi puuttui kosolti lämpöäkin! Pakkasta oli mitattu paikallisella virallisella sääasemalla hiumat -34 astetta Celciuksen asteikolla! Eikä moinen ole kuulemma ollut ollenkaan yleistä aikaisempina vuosina.

Kaamos, jota kutsutaan myös nimellä polaariyö, on vuotuinen ajanjakso, jonka aikana Aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle. Ilmiö esiintyy maapallon napapiireillä ja niitä suuremmmilla leveysasteilla. Mitä lähemmäs napoja mennään, sitä aikaisemmin kaamos alkaa ja sitä pidempi on myös kaamosaika. Meillä Suomessa polaariyö kestää maan pohjoisimmassa kolkassa rapiat 51 vuorokautta päättyen siis noin 17. tammikuuta 2013.

Jos Auringon valo ei taipuisi ilmakehässä ollenkaan, napapiirimme olisi sen alueen rajana, jossa Auringon keskipiste pysyy yhtenä päivänä vuodessa horisontin alapuolella. Pohjoisella napapiirillä tämä tapahtuu talvipäivänseisauksena eli siis 21. tai 22. joulukuuta. Samoin napapiiri olisi myös kesän yöttömän yön rajana. Nykyisin auringonnousu määritellään kuitenkin Auringon yläreunan, ei keskipisteen mukaan. Auringon suuri koko ja valon taipuminen saavatkin aikaan, että Auringon yläreunan mukaan määritellyn kaamoksen eteläraja on suunnilleen yhden leveysasteen verran napapiirin pohjoispuolella. Suomessa tämä raja kulkee hieman Sodankylän eteläpuolitse.

The polar night occurs when the night lasts for more than 24 hours. This occurs only inside the polar circles. And now this endless night has begun in Finland, Lapland. This year it starts 26.11. in Utsjoki and this long night ends 17.1.2013. So quite a long time without the Sun...

The opposite phenomenon, the polar day, or midnight sun, occurs when the sun stays above the horizon for more than 24 hours.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 25.11.2013

Mainilan laukausten muistopäivä 26.11.

26.11.2012 klo 14.45 on kulunut tasan 74 vuotta ns. Mainilan laukauksista. Nämä "laukaukset" johtivat Suomen ja Neuvostoliiton välisen hyökkäämättömyyssopimuksen yksipuoliseen purkamiseen. Muutama päivä myöhemmin 30.11.1939 alkoi Suomen ja Neuvostoliiton välinen talvisota.

Neuvostoliiton tiedotuksen mukaan 26. marraskuuta 1939 sen alueella sijaitsevassa Mainilan rajakylässä Valkeasaaressa oli kuollut 13 harjoituksissa ollutta rajajoukkojen sotilasta Suomen puolelta tulleeseen tykki- ja heitintuleen. Viimeisimpien tutkimusten ja vuonna 1990 Neuvostoliiton itsensä tekemän tunnustuksen mukaan Mainilan laukaukset olivat Neuvostoliiton lavastama tykistöisku Mainilan kylään, minkä tarkoituksena oli saada Suomi näyttämään hyökkääjältä talvisodassa ja tekosyy aloittaa talvisota.

 Kannattaa vielä huomata, ettei Mainila edes ollut Suomen tykistön kantaman sisällä, koska tykit oli armeijan johdon käskystä vedetty kauaksi rajalta. Syytösten takia Suomi tarjoutui välittömästi selvittämään tapausta yhteistyössä Neuvostoliiton kanssa, mutta Neuvostoliitto sanoi yksipuoleisesti irti voimassa olleen hyökkäämättömyyssopimuksen ja aloitti sodan Suomea vastaan. Toimittajamme muistaa lapsuudestaan 1960-luvulta vanhempien ihmisten käyneen keskusteluja laukausten ampujasta ja mielipiteen kallistumisesta Neuvostoliiton syyllisyyteen, mikä siis myöhemmin osoittautuikin todeksi.

Neuvostoliiton Kansankansankomissaarien Neuvoston puheenjohtaja V. M. Molotov piti radiopuheen kolme päivää laukausten ampumisen jälkeen 29.11.1939. Tuo Molotovin lausunto kannattaa lukea tästä:

"Neuvostoliiton kansalaiset!
 
Suomen nykyisen hallituksen meidän maallemme vihamielinen politiikka pakottaa meitä ryhtymään viipymättömin toimenpiteisiin taataksemme valtion turvallisuuden ulkoapäin.
 
Te tiedätte, että kahden viime kuukauden kuluessa on Neuvostohallitus käynyt kärsivällisesti neuvotteluja Suomen hallituksen kanssa ehdotuksista, jolta se on nykyisessä levottomassa kansainnvälisessä tilanteessa pitänyt minimaalisina maamme turvallisuuden ja erikoisesti Leningradin turvallisuuden takaamiseksi.
 
Suomen hallitus on näissä neuvotteluissa ottanut leppymattomän vihamielisen kannan meidän maahamme nähden. Suomen nykyiset vallanpitäjät, sensijaan että olisivat ystävällisellä tavalla pyrkineet löytämään pohjan sopimukselle, ovat ulkomaalaisten imperialistien, Neuvostoliiton-vastaisen vihan lietsojien mieliksi astuneet toiselle tielle.
 
Kaikista meidän tekemistämme myönnytyksistä huolimatta, neuvottelut päättyivät tuloksettomasti.
 
Nyt on tunnettua, mihin se on johtanut.
 
Viime päivinä ovat Neuvostoliiton ja Suomen rajalla alkaneet Suomen sotaherrojen mieltäkuohuttavat provokatiot, mennen aina niin pitkille, että Leningradin lähellä sijaitsevia joukko-osastojamme on ammuttu tykkitulella, joka on aiheuttanut raskaita uhreja Punaisen Armeijan joukko-osastoissa.
 
Meidän hallituksemme yritykset ehkäistä Suomen hallitukselle esitetyillä käytännöllisillä ehdotuksilla näiden provokatioiden toistuminen eivät ole ainoastaan olleet saamatta osakseen kannatusta, vaan ovat jälleen kilpistyneet Suomen hallitsevien piirien vihamielistä politiikkaa vastaan.
 
Meidän ehdotuksiimme, kuten teille on tunnettua Neuvostohallituksen eilisestä nootista, ne antoivat vihamielisen kieltävän vastauksen, julkeasti kieltäen tosiasiat, suhtautuen solvaavalla tavalla meidän kärsimiimme uhreihin ja peittelemätta pyrkien edelleen pitämään Leningradia sotaväkensä välittömästi uhkaamana.
 
Kaikki tämä on osoittanut lopullisesti, että nykyinen Suomen hallitus sotkeututtuaan imperialistien kanssa solmiamiinsa neuvostovastaisiin yhdyssiteisiin, ei tahdo pitää yllä normaalisia suhteita Neuvostoliittoon. Se jatkaa vihamielistä suhtautumistaan meidän maahamme eikä tahdo välittää maittemme välillä solmitun hyökkäämättömyyssopimuksen vaatimuksista, haluten pitää mainehikasta Leningradiamme sodanuhan alaisena. Sellaiselta hallitukselta ja sen harkintakyvyttömiltä sotaherroilta voidaan nyt odottaa uusia julkeita provokatioita.
 
Senvuoksi Neuvostohallituksen oli pakko eilen ilmoittaa, että se katsoo tästä lähtien olevansa vapaa niistä sitoumuksista, joihin se oli mennyt Neuvostoliiton ja Suomen välillä solmitussa ja Suomen hallituksen edesvastuuttomasti rikkomassa hyökkäämättömyyssopimuksessa.
 
Niiden uusien tosiasiain johdosta, jotka esiintyvät Suomen sotaväenosastojen hyökkäilyissä neuvostojoukkoja vastaan Neuvostoliiton ja Suomen rajalla, on hallituksen nyt pakko tehdä uusia päätöksiä.
 
Hallitus ei voi enää sietää muodostunutta tilannetta, josta vastuu lankeaa täydellisesti Suomen hallitukselle.
 
Hallitus on tullut siihen johtopäätökseen, että se ei voi enää pitää yllä normaalisia suhteita Suomen hallitukseen ja on senvuoksi katsonut välttämättömäksi kutsua viipymättä pois Suomesta poliittiset ja taloudelliset edustajansa.
 
Hallitus on samalla antanut Punaisen Armeijan ja Sotalaivaston ylipäällystölle määräyksen olla valmiina kaikkien yllätysten varalle ja lyödä viipymättä tyhjiin mahdollisesti toistuvat uudet hyökkäilyt Suomen sotaherrojen taholta.
 
Meille vihamielinen ulkomainen sanomalehdistö väittää, että meidän toimenpiteittemme tarkoituksena on Suomen alueen anastus tahi sen yhdistäminen Neuvostoliittoon. Se on ilkeämielistä parjausta. Neuvostohallituksella ei ole ollut eikä ole sellaisia aikomuksia. Päinvastoin, jos Suomen itsensä taholta noudatettaisiin ystävällistä politiikkaa Neuvostoliittoa kohtaan, niin Neuvostohallitus, joka on aina pyrkinyt ystävällisiin väleihin Suomen kanssa olisi valmis suostumaan alueellisiin myönnytyksiin Neuvostoliiton taholta.
 
Tällä ehdolla Neuvostohallitus olisi valmis harkitsemaan myötämielisesti sellaistakin .kysymystä, kuin on kysymys nykyisen Neuvosto-Karjalan tärkeimmillä alueilla asuvan Karjalan kansan jälleenyhdistämisestä sen suomalaisen sukulaiskansan kanssa, liittäen sen yhtenäiseen ja riippumattomaan Suomen valtioon. Sitä varten on kuitenkin välttämätöntä, ettei Suomen hallitus asetu Neuvostoliittoon nähden vihamieliselle, vaan ystävälliselle kannalle; mikä vastaisi molempien valtioiden elinetuja.
 
Toiset väittävät, että meidän suorittamamme toimenpiteet on tähdätty Suomen riippumattomuutta vastaan tahi merkitsisivät puuttumista sen sisäisiin ja ulkoasioihin. Se on samanlaista ilkeämielistä parjausta. Me pidämme Suomea, olkoonpa siellä millainen järjestelmä tahansa, riippumattomana ja suvereenisena valtiona kaikessa sen ulko- ja sisäpolitiikassa. Me olemme vankasti sillä kannalla, että Suomen kansan on itsensä ratkaistava sisäiset ja ulkoasiansa siten kuin se itse pitää tarpeellisena.
 
Neuvostoliiton kansat ovat aikoinaan tehneet sen, mikä oli tarpeellista riippumattoman Suomen luomiseksi. Maamme kansat ovat vastakin valmiit antamaan Suomen kansalle apua sen vapaan ja riippumattoman kehityksen turvaamiseksi.
 
Neuvostoliitolla ei ole myöskään aikomuksia missään määrin loukata muiden valtioiden etuja Suomessa. Kysymykset Suomen ja muiden valtioiden keskinäisistä suhteista ovat yksinomaan Suomen oma asia, eikä Neuvostoliitto katso itsellään olevan oikeutta puuttua siihen.
 
Nykyisessä sodan kuumentamassa kansainvälisessä tilanteessa me emme voi jättää tämän elintärkeän ja viivyttelyä sietämättömän valtiotehtävän ratkaisua Suomen nykyisten vallanpitäjäin pahasta tahdosta riippuvaiseksi. Tämä tehtävä on ratkaistava Neuvostoliiton omilla ponnistuksilla ystävällisessä yhteistyössä Suomen kansan kanssa.
 
Me emme epäile, että Leningradin turvallisuuden suojaamistehtävän suotuisa ratkaiseminen on oleva perustana Neuvostoliiton ja Suomen järkkymättömälle ystävyydelle."

Miettimisen aihetta antoi kaikille tänäänkin Vice President UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 25.11.2013

Paloturvallisuusviikko 24.11. - 1.12.

Paloturvallisuusviikko haluaa tehdä Suomesta turvallisemman maan! Viikko alkoi koko perheen Päivä Paloasemalla -tapahtumalla 24.11. ja se päättyy Pohjoismaiseen palovaroitinpäivään 1.12. Näiden väliseen viikkoon mahtuu Joka kodin palontorjuntatalkoot ja tapahtumia eri puolilla Suomea.

Katso lisää täältä.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 24.11.2013

Kansainvälinen päivä naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi 25.11.
- International Day for the Elimination of Violence against Women -

Hyvää päivää jälleen arvoisat lukijani! Tiesittekö nyt, että 25. marraskuuta vietetään sellaista merkkipäivää, kuin kansainvälistä päivää naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi? Tämä päivä on edelleen yksi YK:n lukuisista uudehkoista teemapäivistä, joten klubimme nettitoimitus valistaa Teitä siitä seuraavasti:

Vuonna 1999 YK:n yleiskokous julisti 25. marraskuuta kansainväliseksi päiväksi naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi (päätöslauselma 54/134). YK on kehottanut hallituksia, kansainvälisiä järjestöjä ja kansalaisjärjestöjä järjestämään tänä päivänä aktiviteetteja, jotta ihmisten tietoisuus ongelmasta lisääntyisi.

The United Nations' (UN) International Day for the Elimination of Violence against Women is an occasion for governments, international organizations and non-governmental organizations to raise public awareness of violence against women. It has been observed on November 25 each year since 2000.

Various activities are arranged around the world to draw attention to the need for continuing action to eliminate violence against women, projects to enable women and their children to escape violence and campaigns to educate people about the consequences of violence against women. Locally, women's groups may organize rallies, communal meals, fundraising activities and present research on violence against women in their own communities.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 24.11.2013

TUOMIOSUNNUNTAI 24.11.
- ALKAVA VIIKKO ON PAKANALLISTA AIKAA!!! -

Tiesittekö Te, arvoisat kansalaisemme, että kirkkovuosi loppuu NYT sunnuntaina, tuomiosunnuntaina, 24.11.2013? Tämän kirkkovuoden viimeisen sunnuntain nimikään ei ole aivan selkeästi kaikkialla sama, vaan se vaihtelee eri kirkoissa. Joissain kirkoissa puhutaan vain viimeisestä sunnuntaista ilman sen kummempia lisäyksiä, sen sijaan meillä Suomessa otettiin vuoden 1958 (hyvä vuosi se oli muutenkin) evankeliumikirjaan Ruotsin esikuvan mukaisesti nimitys tuomiosunnuntai.

 Huh huh, onpas tuolle päivälle annettu todella pahaenteinen nimi! Toisaalta siitä käytetään myös nimitystä Kristuksen kuninkuuden sunnuntai. Nämä kaksi erilaista aihetta muodostavat kuitenkin kokonaisuuden: kirkkotaiteessakin Kristus viimeisen tuomion toteuttajana on kuvattu maailmankaikkeuden valtiaaksi (Khristos Pantokrator).

Virsi 158, jota kuulemma monissa kirkoissa tuolloin laulellaan, jyrähtää pahaenteisesti:

 ”Vihan päivä kauhistava! Sydänjuuret värähtää, kun on kaikki katoava…”

Tuon virren kirjoitti alkujaan joskus 1200-luvulla elellyt munkki Tuomas Celenolainen, jonka virren 1800-luvulla suomentanut August Ahlqvist käänsi hyiseen kosto-muotoon:

”Koston päivä on julma, suuri, silloin murtuu luonnon muuri, tietäjät näin lausui juuri.”

No takaisin nykyaikaan: ensi viikko, eli siis viikko 48 on sangan vaarallista aikaa, sillä se ei kuulu kristilliseen kirkkovuoteen lainkaan! Elämme siis ensi viikolla tavallaan "pakanallista" aikaa. Miksikö tuleva viikko ei kuulu kirkkovuoteen? Siksi, että uusi kirkkovuosi alkaa ensimmäisestä adventtisunnuntaista, eli tänä vuonna 1.12. ! Siinäpäs ihmettelette ja ...

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

 

Urho-klubin uutishuone 21.11.2013

MAAILMAN TERVEHDYSPÄIVÄ 21.11
- World Hello Day -

Tänään vietetään maailman tervehdyspäivää, kansainväliseltä nimeltään World Hello Day. Teemapäivän ideana on tervehtiä ainakin kymmentä ihmistä ja sitä kautta muistuttaa, kuinka tärkeää ihmisten välinen vuorovaikutus on rauhan säilyttämisen kannalta.

Ensimmäisen kerran tätä uudehkoa teemapäivää vietettiin vuonna 1973, vaikkei se meillä Suomessa juuri julkaisukynnystä ylitäkään..

Nyt siis käsi ojoon, hymy huulille ja tervehdysarsenaali tehokäyttöön! Juhlapäivän kunniaksi voi nyt tervehtiä reippaammastikin, kuten vaikka: sommoroo, terse, kuis roikkuu, terppa, morjenttes...

November 21, 2013 is the 41st annual World Hello Day.  Anyone can participate in World Hello Day simply by greeting ten people.  This demonstrates the importance of personal communication for preserving peace.

Since 1973 World Hello Day has been observed by people in 180 countries.   

Participants verbally greet ten people or more on that day as an expression of the importance of personal communication in preserving peace. The annual global event began to be celebrated in 1973 as a response to the Yom Kippur War.

Miettimisen aihetta antoi pienen annoksen Vice Presidenttinne UJ

 

Urho-klubin uutishuone 20.11.2013

MAAILMAN TELEVISIOPÄIVÄ 21.11.
-World Television Day-

Arvoisat lukijani! Kukapa teistä tiesi sen, että huomenna 21.11. vietetään sellaista merkkipäivää, kuin Maailman Televisiopäivä? Tämä uskomattoman tuntuisella nimellä varustettu päivä on jälleen yksi YK:n lukuisista uudehkoista teemapäivistä, joten klubimme nettitoimitus valistaa nyt hiukan Teitä!

Vuonna 1996 YK:n yleiskokous julisti 21. päivän marraskuuta maailman televisiopäiväksi. 21.11. vuonna 1996 pidettiin YK:ssa ensimmäinen maailman televisiofoorumi (World Television Forum). Valtioita on kehotettu muistamaan päivää edistämällä rauhaa, turvallisuutta, taloudellista ja sosiaalista kehitystä sekä kulttuuria käsittelevien televisio-ohjelmien kansainvälistä vaihtoa.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

Urho-klubin uutishuone 20.11.2013

Lasten oikeuksien ja Afrikan teollisen kehittämisen päivä 20.11.2012

20. päivälle marraskuuta osuu itse asiassa kaksi YK:n uudehkoa teemapäivää, nimittäin LASTEN OIKEUKSIEN PÄIVÄ ja AFRIKAN TEOLLISEN KEHITTÄMISEN PÄIVÄ.

Lasten oikeuksien päivä oli ensimmäistä kertaa allakoissamme vuonna 2002. Päivämäärä 20.11. juontuu alun perin vuodelta 1959, kun Yhdistyneet kansakunnat hyväksyi tuona päivänä kansainvälisen lastenavunjärjestön Unicefin aloitteesta Lapsen oikeuksien julistuksen. Tiesitkö muuten, että lapsilla on tämän julistuksen mukaan ihan ikiomat oikeudet? Suomi on sitoutunut noudattamaan YK:n lapsen oikeuksien sopimusta, joka takaa kaikille alle 18-vuotiaille muun muassa oikeuden omien mielipiteidensä ilmaisemiseen, koulunkäyntiin ja vapaa-aikaan!

Seuraavaa linkkiä klikkaamalla pääset lukemaan tämän lapsen oikeuksien julistuksen kokonaisuudessaan. Pyydämme täällä toimituksessa kauniisti, että voisittekohan mitenkään myös käydä lukemassa sen? Kannattaisi siis!

Samalle päivämäärälle sattuu otsikon mukaisesti toinenkin teemapäivä. YK:n yleiskokous nimittäin julisti marraskuun 20. päivän myös Afrikan teollisen kehittämisen päiväksi 22.12.1989 (päätöslauselma 44/237). Päivän tarkoituksena on vahvistaa kansainvälisen yhteisön sitoutuneisuutta Afrikan teolliseen kehittämiseen. 

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

Urho-klubin uutishuone 20.11.2013

Maailman keuhkoahtaumapäivä 20.11.

- COPD Day -

Myös kansainvälistä keuhkoahtaumapäivää vietetään tänään. Monikaan tiedotusväline ei päivästä turhaan ole maininnut, vaan päivä on jäänyt muiden päivien varjoon. Kuitenkin maailman terveysjärjestö WHO arvioi maailmanlaajuisesti 210 miljoonan ihmisen sairastavan keuhkoahtaumatautia ja ennustaa taudin olevan vuoteen 2030 mennessä maailman kolmanneksi yleisin kuolinsyy.

Taudin yleistymiseen on vaikuttanut nuorten ja naisten tupakoinnin lisääntyminen 1960 -luvulta lähtien. Suurin yksittäinen taudin aiheuttaja on tupakointi, jonka arvioidaan aiheuttavan noin 90 % sairastumisista. Keuhkoahtaumatauti on maailman neljänneksi yleisin kuolemaan johtava sairaus. Suomessa diagnosoituja potilaita on 200 000. Lisäksi kroonistunutta keuhkoputkentulehdusta, jota voidaan pitää keuhkoahtauman esiasteena, arvioidaan sairastavan noin 200 000 ihmistä.

Keuhkoahtaumatautia sairastavalla on suurempi riski sairastua sydäntauteihin kuin niillä, joiden keuhkojen toiminta ei ole heikentynyt. Maailman keuhkoahtaumapäivänä keskiviikkona 20. marraskuuta kiinnitetäänkin huomiota erityisesti näihin riskeihin ja niiden ehkäisyyn.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 18.11.2013

Kansainvälinen miestenpäivä 19.11. 2013

- International Men's Day -

Kansainvälinen miestenpäivä on vuosittainen kansainvälinen tapahtuma, jota vietetään 19. marraskuuta. Vuonna 1999 alkanutta tapahtumaa juhlitaan nykyään monissa järjestöissä kaikissa maanosissa ja YK:ssa.

UNESCO:n nimissä puhuessaan Naisten ja rauhankulttuurin johtaja Ingeborg Breines sanoi vuonna 2001 miestenpäivästä: "Tämä on loistava ajatus ja tasapainottaisi sukupuolista tasa-arvoa" sekä kertoi UNESCO:n haluavan osallistua päivän järjestämiseen.

Yllä olevassa kuvassa, joka on Erkki Tantun kynästä vuodelta 1955,  poikamies pohtii paikkaansa maailmassa apeissa tunnelmissa. Mutta miestenpäivän juhlinnan tavoitteena on kiinnittää huomiota miesten ja poikien terveyteen, sukupuolten välisten suhteiden parantamiseen, sukupuolisen tasa-arvon edistämiseen ja myönteisten miesroolimallien korostamiseen vastapainoksi tiedotusvälineiden usean tarjoamille kielteisille mieskuville, jotka saattavat lannistaa poikia ja miehiä tuottamasta positiivista panosta läheisiin ja yhteiskuntaan. Miestenpäivänä kiinnitetään huomiota miehiin kohdistuvaan syrjintään ja juhlitaan tapahtunutta edistystä ja saavutuksia kuten miesten panosta yhteisöihin, perheisiin, parisuhteisiin ja lastenhoitoon.

Kansainvälistä miestenpäivää on vietetty useina eri päivinä, mm. 7.2. vuosina 1992–95, mutta vuosina 2008–09 kaikki maat siirtyivät yhteisen päivän, 19.11., taakse mukaan lukien Ruotsi, Norja ja Tanska.

International Men's Day (IMD) is an annual international event celebrated on 19 November. Inaugurated in 1999 in Trinidad and Tobago, the day and its events find support from a variety of individuals and groups in Australia, the Caribbean, North America, Asia, Europe and Africa.

Speaking on behalf of UNESCO, Director of Women and Culture of Peace Ingeborg Breines said of IMD, "This is an excellent idea and would give some gender balance." She added that UNESCO was looking forward to cooperating with the organizers.

In a picture above (Erkki Tanttu, 1955, kunniamme Päivät Museum Oulu, Juha Räty) a sad unmarried man says: "I don't really need a wife, because I don't have any other family members either!".

The objectives of celebrating an International Men's Day include focusing on men's and boys' health, improving gender relations, promoting gender equality, and highlighting positive male role models. It is an occasion to highlight discrimination against men and boys and to celebrate their achievements and contributions, in particular for their contributions to community, family, marriage, and child care. The broader and ultimate aim of the event is to promote basic humanitarian values.

International Men's Day is celebrated in over 60 countries, including Trinidad and Tobago, Jamaica, Australia, India, China, United States, Romania, Singapore, Malta, United Kingdom, South Africa, Tanzania, Zimbabwe, Botswana, Seychelles, Burundi, Hungary, Ireland, Isle of Man, Ghana, Canada, Denmark, Norway, Austria, Bosnia and Herzegovina, Ukraine, France, Italy, Pakistan, Cuba, Antigua and Barbuda, St. Kitts and Nevis, St. Lucia, Grenada and Cayman Islands, on 19 November, and global support for the celebration is broad

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 18.11.2013

Maailman käymäläpäivä 19.11.2013
- World Toilet Day -

Kansainvälistä Maailman käymäläpäivää on juhlittu 19. marraskuuta jo vuodesta 2001 lähtien. Päivän tarkoituksena on kiinnittää huomiota erittäin vakavaan seikkaan; jopa 2,5 miljardia ihmistä elää ilman käymälää ja tuhannet lapset kuolevat ripulitauteihin päivittäin. Vesi- ja sanitaatio huomioidaan myösYK:n vuosituhattavoitteissa. Puhtaan juomaveden puutteessa olevien määrä on puolitettu ja vuosituhattavoite saavutettu, mutta sanitaation osalta tavoitteen saavuttaminen on huolestuttavan kaukana. Kunnollisen käymälän tärkeyttä ei osata arvostaa – ennen kuin hätä osuu omalle kohdalle.

Myös Suomessa muistetaan käymäläpäivää. Suomalainen vesi- ja sanitaatio-osaaminen on maailman huippuluokkaa, ja vientiä olisi maailmalla enemmänkin.  Sanitaatio on tärkeä osa Suomen kehityspoliittista ohjelmaa ja Suomella on myös sanitaatioon keskittyviä kehitysyhteistyöhankkeita. Käymäläntarvetta ei sovi unohtaa myöskään kotimaassamme, sillä esimerkiksi haja-asutusalueilla jätevesihuollon järjestäminen ei ole itsestäänselvyys ja haja-asutusalueen kiinteistöjen jätevedet kuormittavat edelleen ympäristöämme.

Suomessa on totuttu paitsi siisteihin vesivessoihin, myös tunnelmallisiin ja ekologisiin kuivakäymälöihin eli ”huusseihin”. Modernit kuivakäymälät soveltuvat erinomaisesti niin mökille kuin sisätiloihin, ja ovat sopivia myös köyhiin ja kuiviin kehitysmaaolosuhteisiinKuivakäymälöiden käytöllä arvokkaat ihmistuotoksen ravinteet saadaan palautettua luonnolliseen kiertoon lannoitteena.

Käymäläseura Huussi ry. on suomalainen kansalaisjärjestö, joka työskentelee kestävän sanitaation puolesta Suomessa ja koko maailmassa – helpottaen maailman hätää.

Käymäläseura Huussi ry. viettää Maailman käymäläpäivää pitämällä sääntömääräisen vuosikokouksensa Biolanin tiloissa Eurassa.

Lisätiedot Maailman käymäläpäivästä ja kestävästä sanitaatiosta:

Mia O’Neill, pj, Käymäläseura Huussi ry.

World Toilet Day is a UN recognized event, observed annually on 19 November since 2001. This international day of action aims to break the taboo around toilets and draw attention to the global sanitation challenge.

Can you imagine not having a toilet? Can you imagine not having privacy when you need to relieve yourself? Although unthinkable for those living in wealthy parts of the world, this is a harsh reality for many – in fact, one in three people on this globe does not have access to a toilet! Have you ever thought about the true meaning of dignity?

World Toilet Day was created to pose exactly these kind of questions and to raise global awareness of the daily struggle for proper sanitation that a staggering 2.5 billion people face. World Toilet Day brings together different groups such as media, the private sector, development organisations and civil society in a global movement to advocate for safe toilets. Since its inception in 2001, World Toilet Day has become an important platform to demand action from governments and to reach out to wider audiences by showing that toilets can be fun and sexy as well as vital to life.

World Toilet Day is not just about toilet humor, or an attempt to make toilets sexy. World Toilet Day has a serious purpose: it aims to stimulate dialogue about sanitation and break the taboo that still surrounds this issue. In addition, it supports advocacy that highlights the profound impact of the sanitation crisis in a rigorous manner, and seeks to bring to the forefront the health and emotional consequences, as well as the economic impact of inadequate sanitation.

World Toilet Days’ vision is to grow as a collective campaign uniting on 19 November everybody who is passionate about toilets to ensure that access to proper sanitation, which has been declared a human right, becomes a reality for all.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 17.11.2013

VALTAKUNNALLINEN MIELENTERVEYSVIIKKO 18. - 24.11.
- HYVÄ ELÄMÄ -

Valtakunnallista Mielenterveysviikkoa vietetään viikolla 47. Viikon tarkoituksena on nostaa esille mielenterveysalan ajankohtaisia kysymyksiä. Mielenterveysviikon aikana järjestetään lukuisia tapahtumia eri puolilla maata.

Mielenterveysviikon teemana on tänä vuonna HYVÄ ELÄMÄ.

Ihmiset ovat kautta vuosisatojen pohtineet, mitä on hyvä elämä. Aika paljon on kyse siitä, että tuntee voivansa hyvin omassa elämässään läheistensä ympäröimänä. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, jos elämän perusedellytykset puuttuvat: riittävä toimeentulo, kohtuullinen terveys, mielekäs tekeminen tai työ, ystävyyssuhteet, koti, arvostava kohtelu ja muut ihmisarvoiselle elämälle välttämättömät asiat.

Elämän tarkoitus on elää. Jokaisella on elettävänään yksi ainutkertainen elämä ja siksi elämästä nauttiminen – nykyhetkessä elämisen kyky – tekee siitä hyvän.  On myös tärkeää kuunnella itseään ja vaikuttaa omaan elämäänsä.

Elämä myös opettaa ja viisas suostuu oppimaan ja kehittymään.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 17.11.2013

Itsemurhan tehneiden muistopäivä 17.11.

Itsemurhan tehneiden muistopäivää olemme Suomessa viettäneet sellaisena marraskuun sunnuntaina, joka ei seuraa pyhäinpäivää, ei ole isäinpäivä, ei tuomiosunnuntai eikä ensimmäinen adventti. Tänä vuonna sellainen sunnuntai on nyt eli 17.11.

 Tämä muistopäivä tunnetaan myös nimellä "itsemurhan tehneiden läheisten päivä", sillä koskettaahan oman elämän päättäminen kipeimmin juuri suremaan jääviä omaisia. Tavan sytyttää kynttilöitä ulkosalle itsemurhan tehneiden muistoksi on Suomessa aloittanut Mielenterveyden Keskusliitto vuonna 1991. Surunauha ry, eli yhdistys itsemurhan tehneiden omaisille, perustettiin lokakuussa 1997. Tapahtumalla kunnioitetaan itsemurhan tehneiden muistoa ja yritetään tuoda lohtua läheisensä menettäneille. Samalla liitto haluaa nostaa esille itsemurhien ehkäisyn tärkeyden. Itsemurha-aikeet on hätähuuto, johon pitää suhtautua vakavasti...

Kynttilätapahtumia itsemurhan uhrien muistoksi on järjestetty vuodesta 1992. Kipeän asian esiin nostaminen tilaisuuksien avulla on osaltaan vaikuttanut yhteiskunnalliseen ilmapiiriin ja siihen, että itsemurhasta puhutaan nykyään avoimemmin ja tukea vaikeaan elämäntilanteeseen on paremmin saatavissa.
 

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 17.11.2013

Maailman keskoslasten päivä 17.11.

Marraskuun 17. päivä on omistettu kaikille niille lapsille, jotka ovat syntyneet joko liian aikaisin tai liian pieninä.
 Keskoslasten päivän on lanseerannut EFCNI (The European Foundation for the Care of Newborn Infants). EFCNI, jonka jäsenenä myös suomalainen Kevyt eli Keskosvanhempien Yhdistys on, pyrkii vaikuttamaan vastasyntyneiden ja keskoslasten hoidon laadun kohoamiseen Euroopassa. Kevyen tavoitteina mm:

- keskosten sairaalahoitoa on muutettava perhekeskeisemmäksi
- keskosuuden perheille mukanaan tuomat haasteet on huomioitava sosiaalietuuksissa ja vanhempainvapaissa
- keskosten kehitysseurantaan ja perheiden kotipalveluun on luotava valtakunnalliset, yhtenäiset käytännöt

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran Vice President UJ

 

Urho-klubin uutishuone 17.11.2013

Ravintolapäivä 16.11.

Marraskuun 16. päivä, Ravintolapäivä, kannustaa yksittäisiä ihmisiä, kaveriporukoita, järjestöjä – ketä tahansa – toteuttamaan unelmansa omasta ravintolasta. Osallistumalla Ravintolapäivään elävöität omaa ympäristöäsi ja osallistut aktiivisena toimijana oman elinmiljöösi kehittämiseen.

Kuva: Osa Värikäs Ravintola -tapahtuman mainioista ja maistuvista herkuista ympäri maailmaa.
(Juha Räty
© JR-Studio Oulu)

Esimerkiksi Oulussa järjestetyssä tapahtumassa Värikäs Ravintola oli herkkuja pikku rahalla ostettavissa 15 eri maan keittiöistä. Kävijöitä tämä kansainvälinen ravintola keräsi yli 500!

Päivän ajaksi sadat ihmiset ympäri Suomea pusertavat parhaansa keittiöissään ja tuotoksia voivat kulinarismin harrastajat käydä pikku rahalla maistelemassa. Alkoholia ei näissä ruokaravintoloissa kuitenkaan ymmärrettävästi tarjoilla.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran Vice President UJ

 

Urho-klubin uutishuone 16.11.2013

Kansainvälinen suvaitsevaisuuden päivä 16.11.

- International Day for Tolerance -

Kansainvälinen suvaitsevaisuuden päivä on yksi YK:n monista uudehkoista teemapäivistä ja se käy hyvin yksiin Ahtisaari-päivän kanssa. Päätös tämän kansainvälisen suvaitsevaisuuden päivän viettämisestä tehtiin YK:n yleiskokouksessa 12.12. vuonna 1996 (päätöslauselma 51/95). Päivän ajankohta juontuu siitä, että juuri 16. marraskuuta 1995 Unescon jäsenvaltiot hyväksyivät suvaitsevaisuuden periaatteiden julistuksen (Declaration of Principles on Tolerance).

Ihmisoikeuksien kunnioittamisen periaatteen mukaisesti suvaitsevaisuuden osoittaminen ei merkitse yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden sietämistä eikä omasta vakaumuksesta luopumista eikä sen heikentämistä. Se merkitsee, että ihminen saa vapaasti pitää kiinni vakaumuksestaan ja hyväksyy sen, että toiset pitävät kiinni omastaan. Se merkitsee sen tosiasian hyväksymistä, että ihmisillä, jotka ovat luonnostaan erilaisia ulkomuotonsa, asemansa, puhetapansa, käyttäytymismuotojensa ja arvojensa puolesta, on oikeus elää rauhassa ja olla sellaisia kuin ovat. Se merkitsee myös, ettei kukaan saa väkisin tyrkyttää näkemyksiään toisille.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 14.11.2013

Maailman diabetespäivä 14.11.

Maailman diabetespäivää vietetään vuosittain 14. marraskuuta ympäri maailmaa.

Päivä on insuliinin toisen keksijän Frederick Bantingin syntymäpäivä. Teemapäivän taustalla ovat Kansainvälinen diabetesliitto IDF ja Maailman terveysjärjestö WHO.

Kampanjointi tavoittaa vuosittain miljoonia ihmisiä, ja mukana on diabetesjärjestöjä ja muita yhteisöjä 145 maasta. Päivän tarkoituksena on kiinnittää maailmanlaajuisesti huomiota diabetekseen, toisaalta kyse on diabeteksen kanssa elävien vuotuisesta juhlapäivästä. Vuodesta 2007 se on ollut myös yksi YK:n vuotuisista teemapäivistä.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

Urho-klubin uutishuone 11.11.2013

Pohjoismainen kirjastoviikko 11. - 17.11.2013

- Ääneenlukua aamun sarastuksessa ja iltahämärässä -

Nyt vietetään sokeain viikon lisäksi myös pohjoismaista kirjastoviikkoa  jo 17 kertaa. Se on Pohjoismaiden ja yksi koko maailman suurimmista ääneenlukutapahtumista. Vuonna 2013 pohjoismainen kirjastoviikon teema on "Pohjolan talvi".

Talvella on suuri merkitys meille Pohjolassa ja se herättää voimakkaita tunteita, aina kaipauksesta turhautumiseen. Milloin tulee kauan odottamamme talvi? Milloin pitkä talvi loppuu?

Talvi tarkoittaa lunta, jäätä, kylmyyttä, pimeyttä, valoa, kauniita maisemia, kynttilöitä, takkatulta ja mukavia lukuhetkiä viltin alla. Talvi on myös erilainen eri Pohjoismaissa. Mitä talvi tarkoittaa sinulle?

Viikon aikana nähdään luentoja, näyttelyitä, väittelytilaisuuksia ja kulttuurielämyksiä tuhansissa kirjastoissa, kouluissa ja kerhotiloissa ympäri Pohjoismaita ja Baltiaa.

Maanantaipäivä omistetaan ääneenlukemiselle. Mahdollisesti maanantaina tehdään peräti epävirallinen maailmanennätys, kun yli 2 000 paikassa luetaan yhtä aikaa ääneen tälle vuodelle valikoituja tekstejä, kukin omalla kielellään.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 11.11.2013

Sokeain viikko 10. - 17.11.2013
- Juhlaviikko sunnuntaista sunnuntaihin -
- Näkövammaisena täysillä töissä -

Sokeain viikkoa vietetään perinteisesti marraskuun toisella kokonaisella viikolla ja se kestää kalenteriviikosta poiketen sunnuntaista sunnuntaihin.

Näkövammaisia ihmisiä työskentelee kaikilla aloilla lähes 200 eri ammatissa. Esimerkiksi Näkövammaisten Keskusliiton henkilökunnasta noin joka viides on näkövammainen. Heitä työskentelee muun muassa johtotehtävissä, asiantuntijoina sekä ohjaajina.

Sokeain viikolla avataan Näkövammaisten Keskusliiton verkkosivuilla ammattitietopankki, johon kerätään tietoa näkövammaisille soveltuvista työtehtävistä. Tiedot perustuvat eri ammateissa työskentelevien näkövammaisten haastatteluihin.

Ammattitietopankki auttaa nuoria ja työiässä näkönsä menettäneitä löytämään uusia mahdollisuuksia. Työnantajat löytävät sieltä ratkaisuja työolosuhteiden mukauttamiseen. Lisäksi tietopankki soveltuu työkaluksi opinto-ohjaajille, työterveyshuollolle, työsuojeluväelle sekä TE-toimistojen henkilökunnalle.

Sokeain viikkoa on vietetty ensimmäisen kerran vuonna 1921. Tänä vuonna sen teemana on Täysillä töissä.

Näkövammaisten Keskusliitto täytti tänä vuonna 85 vuotta. Yksi sen tärkeimmistä tavoitteista on ollut perustamisesta lähtien parempi työllisyys, joka on myös juhlavuoden teema.

Suomessa näkövammautuu vuosittain 3000-4000 ihmistä, joista valtaosa on yli 65-vuotiaita.  Vammautuneen arkea voidaan helpottaa merkittävästi apuvälineillä ja sopivalla kuntoutuksella. Käytännössä kuitenkin vain harva pääsee kuntoutukseen, liekö syynä näin maailman rikkaimpiin kuuluvassa kotimaassamme sopivan paikan tullen iskevä krooninen rahapula.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

 

Urho-klubin uutishuone 9.11.2013

ISÄNPÄIVÄ 10.11.

Isänpäiväkin se on sitten ehtinyt jo miehen ikään. Nimittäin alun perin ajatus isänpäivän viettämisestä samaan tapaan kuin äitienpäivän kohdalla on tapana saapui meille Suomeen yli  60 vuotta sitten Amerikasta. Sen viettoa tuli, ainakin virallisten lähteiden mukaan, ensimmäistä kertaa ajatelleeksi Sonora Smart Dodd Crestonista Washingtonista viettäessään äitienpäivää herran vuonna 1909.

Sonora halusi kunnioittaa omaa isäänsä kansalaissodan veteraani William Jacksin Smartia, joka oli joutunut leskeksi vaimonsa menehdyttyä kuudennen lapsensa synnytykseen. Herra Smart jäi yksin vastasyntyneen ja viiden hiukan vanhemman lapsensa kanssa.

Vartuttuaan Sonora ymmärsi isänsä yksinhuoltajana tekemät uhraukset lastensa hyväksi ja hänen mielestään isä olikin ollut urhea, itsenäinen ja rakastava isä. Koska hänen isänsä oli syntynyt kesäkuussa hän luonnolliseestikin halusi viettää isänpäivää silloin. Lisäksi hänen isänsä kuolinpäivä oli 5. kesäkuuta. Tarkalleen ottaen päivämääräksi tuli lopulta aikataulukiireiden takia vasta kesäkuun kolmas sunnuntai eli 19. kesäkuuta sinä vuonna ja ensimmäinen tuona päivänä pidetty juhlapäivä oli vuonna 1910.

Edellä kerrottu tarina on siis monien lähteiden mukaan se oikea, mutta historiaa tarkemmin tutkien jenkeistä löytyy varhaisempikin versio saman juhlan synnystä: Tutkimustemme mukaan ensimmäistä isänpäivää vietettiinkin jo 5. heinäkuuta 1908 Fairmontissa Länsi-Virginiassa kirkossa nimeltä Williams Memorial Methodist Episcopal Church South, joka nykyisin tunnetaan paremmin nimellä Central United Methodist Church. Idean isänä tai paremminkin äitinä lienee ollut Grace Golden Clayton, joka halusi kunnioittaa edellisessä joulukuussa Monongahissa tapahtuneen tuhoisan kaivosräjähdyksen uhreja. Kuolleita kaivostyöläisiä oli kaikkiaan 361, kaikki miehiä ja suurin osa siirtolaisisiä Italiasta.

Presidentti Calvin Coolidge (4.7.1872 -5.1.1933), joka oli Yhdysvaltojen 30. presidentti ja jonka virkakausi oli 1923-1929, kannatti vuonna 1924 ajatusta kansallisesta isänpäivästä. Lisäksi hän teki siitä yleisen vapaapäivän. Samainen Coolidge eli lempinimeltään Hiljainen Cal (Silent Cal) oli muuten se presidentti, joka käytti ensimmäisenä uuden uutukaista keksintöä eli radiota hyväkseen maan hallinnossa. Hänen virkaanastujaisensa mm. radioitiin ja lisäksi hän piti myös radiopuheita Valkoisesta talosta.

Vuonna 1966 presidentti Lyndon Johnson allekirjoitti virallisen ”postillan”, jonka mukaan kesäkuun kolmas sunnuntai olisi jatkossa isänpäivän oikea pitoaika. Vuonna 1972 presidentti Richard Nixonin allekirjoitus teki siitä virallisen juhlan USA:ssa.

Entä sitten tilanne meillä Suomessa? Tätä seuraavaa on vaikea sanoa ääneen, mutta alkujaan ruotsalaiset kauppiaat esittivät vuonna 1949 isänpäivän viettämistä kaikissa Pohjoismaissa. Isänpäivän viettoaika vaihtelee maittain, mutta yhteisen syntyhistorian takia sitä vietetään meillä marraskuun toisena sunnuntaina. Pikku hiljaa päivästä tuli myös yleinen liputuspäivä.

Isänpäivään liittyy myös hauskoja tilastotietoja. Yksi niistä on se, että juuri isänpäivänä maailmalla soitetaan eniten kaikista päivistä ”vastaanottaja maksaa” –puheluita.

Isänpäivä on siis aika uusi perinne eikä takana ole yhtä vaikuttavia juuria kuin äitienpäivällä. Tätä juhlaa on moitiskeltu äitienpäivää ahkerammin kaupalliseksi kulutusjuhlapäiväksi ja osin aivan aiheestakin. Virallisestihan joulun myyntisesonki alkaa juuri isänpäivästä ja se on monille kauppiaille parempaa myyntiaikaa kuin äitienpäivä. Tällainen kaupanala on mm. kirjakauppa.

Mutta kannattaa muistaa, ettei isänpäiväksi ole pakko ostaa aineellista hyvää, vaan myös isän muistaminen muilla tavoin on tärkeää. Luin juuri eräältä keskustelupalstalta mielipiteen, joka puhutteli aika lailla: ”Viettäkää hyvät ihmiset sitä isänpäivää ja vierailkaa isienne luona, koska koittaa aika, jolloin vierailut on tehtävä hautausmaalle.” Valitettavasti itsekin olen kuulunut tähän kastiin jo vuodesta 1997 lähtien. Oman isäni syntymäpäiväkin sattuu nyt tänä vuonna yhteen putkeen isänpäivän kanssa;  10.11. isäni nimipäivä ja isänpäivä, 11.11. syntymäpäivä ja isäni pääsi reserviin maaottelusta Neuvostoliittoa vastaan 13.11.1944! Siinäpä nelinkertainen syy sytyttää kynttilä hänen haudalleen...

Seuraavassa joitakin isänpäivän viettämisaikoja maittain lueteltuina, koska kuten muistanette vielä, rakkaat lukijani (jos siis yleensä luitte yllä olevan), isänpäivää vietetään marraskuun toisena sunnuntaina vain Suomessa ja kunniakkaassa länsinaapurissamme Karllandiassa (lausu: Ruotsissa). Ruotsalaisilla on muuten ainakin yksi asia paremmin kuin Suomessa; heillä on paremmat rajanaapurit! Heh hee! (se pakollinen ruotsalaisvitsi)  No jaa, olihan joukossa toki myös rakas naapurimme Norja ja Suomesta monessa asiassa mallia ottava veljeskansa Viro.

ISÄNPÄIVÄN SIJOITUS KALENTERISSA MAITTAIN

Maaliskuun 19. päivä:
Belgia, Espanja, Italia ja Portugali 

Kesäkuun 23. päivä:
Nicaragua ja Puola

Kesäkuun kolmas sunnuntai:
Alankomaat, Argentiina, Bulgaria, Chile, Costa Rica, Ekvadori, Englanti, Etelä-Afrikka, Filippiinit, Hong Kong, Intia, Irlanti, Japani, Kanada, Kiina, Kolombia, Kuuba, Macao, Malesia, Malta, Meksiko, Pakistan, Panama, Peru, Ranska, Singapore, Slovakia, Sveitsi, Turkki, USA, Venezuela ja Zimbabwe.

Syyskuun ensimmäinen sunnuntai:
Australia ja Uusi-Seelanti

Marraskuun toinen sunnuntai:
Eesti, Norja, Ruotsi ja Suomi.

Muita juhlapäiviä:

Venäjä, 23.helmikuuta. Itse asiassa se on sotilaallinen maanpuolustuspäivä, mutta monet tahot juhlivat sitä eräänlaisena miestenpäivänä.
Etelä-Korea: 8. toukokuuta. Itse asiassa se on Vanhempain päivä. (Parent's Day) 
Saksa: Helatorstai 
Tanska: 5. kesäkuuta 
Liettua: Kesäkuun ensimmäinen sunnuntai
Itävalta: Kesäkuun toinen sunnuntai
Vietnam: Heinäkuun 7. päivä, oikeastaan Vanhempain päivä
Dominikaaninen Tasavalta: Heinäkuun viimeinen sunnuntai 
Iran: 13. päivä Rajab-kuuta, Alin syntymäpäivä. Rajab on kalenterivuoden 7. kuukausi ja ns. pyhä kuukausi
Taiwan: Elokuun kahdeksas 
Brasilia: Elokuun toinen sunnuntai 
Thaimaa: Joulukuun viides päivä (Kuningas Bhumibol Adulyadejen syntymäpäivä)

Roomalaiskatolinen isänpäiväjuhla

Roomalaiskatolisen perinteen mukaa isänpäivää juhlitaan  Pyhän Joosepin päivänä 19. maaliskuuta, vaikkakin monissa maissa isänpäivä onkin sangen maallinen juhla.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

Urho-klubin uutishuone 9.11.2013

Maailman vapauspäivä 9.11.
- World Freedom Day -

Maailman vapauspäivän julisti aikoineen USA:n presidentti George W. Bush. Tämä päivä juhlistaa Berliinin muurin purkamista ja kommunistisen pakkohallinnon loppumista Keski- ja Itä-Euroopassa. Ensimmäistä kertaa päivää juhlittiin vuonna 2001, mutta se ei ole vakiinnuttanut paikkaansa (ainakaan vielä) Euroopassa...

World Freedom Day is a United States federal observance declared by then-President George W. Bush to commemorate the fall of the Berlin Wall and the end of communist rule in Central and Eastern Europe. It started in 2001 and is celebrated on 9 November.

For this occasion, conservative youth groups such as Young America's Foundation and the College Republicans urge students to commemorate this day (which they mark as the start of "Freedom Week," thus including Veterans Day) by "celebrating victory over communism" through provocative flyer campaigns and activism projects. Many conservative political commentators and activists use World Freedom Day as an occasion in which to acclaim President Ronald Reagan, whom they regard as being responsible for the collapse of the Soviet Union and the end of the Cold War

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

Urho-klubin uutishuone 9.11.2013

Pohjoismainen ilmastopäivä 8. - 9.11.2013
- vuorossa viides kerta -

Miten nuoret suhtautuvat ilmastouhkaan? Entä mitä pohjoismaalaiset voivat oppia toisiltaan? Pohjoismaiden opetusministerit kutsuvat kiinnostuneita mukaan Pohjoismaiseen ilmastopäivään, joka pidetään 8. - 9. marraskuuta. Ilmastopäivä kohdistaa huomion ilmastoon ja ympäristöön yli kansallisten rajojen. Kohderyhmänä ovat peruskoulun ja toisen asteen oppilaitosten oppilaat, oppisopimusopiskelijat, opettajat ja kasvattajat kaikissa Pohjoismaissa.

Ilmastopäivän tavoitteena on saada pohjoismaiset lapset ja nuoret mukaan ilmastotyöhön. Sen tarkoituksena on edistää ilmastoon keskittyvää pohjoismaista kouluyhteistyötä ja lisätä oppilaiden sitoutumista ilmasto-ongelmiin. Ilmastopäivä myös innostaa opettajia ja kasvattajia sekä kannustaa pohjoismaisia lapsia ja nuoria kommunikoimaan keskenään ruotsiksi, norjaksi ja tanskaksi.

Täytyy tosin todeta, ettei juuri kukaan lotkauta korvaansakaan tälle päivälle tänä vuonna. Kaikki mediat ovat tapauksesta aivan hiljaa, ikään kuin koko päivä haluttaisiin unohtaa...

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 7.11.2013

Kansainvälinen röntgenpäivä 8.11.2013
- World Radiography Day -

No tässäpä taas yksi syyspuolen sellaisista teemapäivistä, joista juuri kukaan toimitustamme lukuun ottamatta ei liene kuullut juuri mitään. Tämä päivä on pyhitetty kaikille maailman röntgenkuvaustyötä tekeville, heidän oma päivänsä. Ja jos kiinnostaa, lukekaa lisää tästä alta englanninkielisestä osuudesta, en jaksa nyt kirjoittaa samaa uudestaan suomeksi...

It's World Radiography Day - 24 hours in the year that is dedicated to celebrating the work done by all radiographers around the world.

 So what is radiography, exactly?  Well there are two kinds: a type of radiography that diagnoses a disease or condition and the type that is theraputic. A diagnostic radiographer has to work with special imaging equipment that allows them to see what's going on.   There are several types, most of which you'll have heard of!

A diagnostic radiographer has to work with special imaging equipment that allows them to see what's going on.   There are several types, most of which you'll have heard of!

The ultrasound is probably one of the most commonly known methods of radiography.  Because it's how radiographers can check how a developing baby is getting on - and is used to check for soon-to-be parents that their little one's heartbeat and everything else is working as it should be.

So what about the theraputic radiographer?   Or as they more known as - radiotherapy radiographers.

What's happening on the 8th of November then?   Well all the details of the events are yet to be released for 2013.  In the meantime, keep an eye on the official World Radiography Day website so you'll be the first to know what's going on.

 

 

Urho-klubin uutishuone 7.11.2013

Osallistu Nenäpäivään 8.11.2013

Nenäpäivä kerää varoja maailman köyhimmissä oloissa elävien lasten hyväksi ja yllyttää suomalaisia hauskaan varainkeräykseen. Nenäpäivä järjestetään kerran vuodessa loka-marraskuun aikana. Kolmen viikon kampanja huipentuu Yle TV2:n Nenäpäivä-show’hun, jossa mukana on Suomen kirkkaimpia tähtiä. Nenäpäivää 2013 vietetään 8.11. Kampanja käynnistyi ennakkoilmoituksemme mukaisesti jo 16.10...



Suomen kuudetta Nenäpäivää vietetään siis 8.11.2013 ! Nenäpäivän pitopäivä vaihtelee vuosittain ja se sijoitetaan loka-marraskuuhun. Alunperin Nenäpäivä on brittiläisten BBC:n ja Comic Reliefin keksimä hyväntekeväisyystempaus, jonka  tavoitteena on kerätä varoja maailman köyhimpien lasten auttamiseksi.  Nenäpäivän tunnuksena on tänä vuonna punainen monsteri-nenä.

Tervehdi Kapteeni Nekkua, Klyvarusta ja Rystynokkaa – ilmeikästä ja hassuttelevaa Monsteri-kolmikkoa! Leikkisät ja rakastettavat Monsteri-kaverit ovat löytäneet tiensä luoksemme viidakosta. Ne haluavat olla mukana tukemassa kehitysmaiden lapsia ja luomassa hyvää mieltä. Liity Monsteri-Nenä-joukkoihin ja lähde mukaan Hyvän Tekijäksi!
Kaikki kolme Monsteri-Nenää saatavilla
K-citymarketeista, Anttiloista ja Kodin Ykkösistä hintaan 1,99 €/kpl. Ostamalla Monsteri-Nenän lahjoitat esimerkiksi koululounaan kymmenelle nepalilaislapselle.

 Kolmen viikon kampanja huipentuu Yle TV2:n Nenäpäivä-show’hun, jossa mukana on Suomen kirkkaimpia tähtiä.

Osta omasi, ennen kuin ne loppuvat! Nenähankinnalla et vain tue Nenäpäivää, vaan voit myös voittaa matkan! Jokaisessa nenässä on koodi, jolla voi osallistua matkan arvontaan.

Nenäpäivänä jokaisella on lupa auttaa ikään katsomatta ja iloisella mielellä! Nimensä mukaisesti Nenäpäivän kampanjan tunnuksena on punainen nenä. Meillä Suomessa Nenäpäivä on Ylen Hyvä Säätiön järjestämä suomalainen varainkeruu- ja tiedotuskampanja, joka viihteen ja huumorin keinoin lisää globaalia oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa.
 
Britanniassa ’Red Nose Day’ on vietetty jo yli 20 vuotta. Ihmiset ympäri maata voivat keksiä hauskoja tapoja kerätä varoja yhdessä.
 
Osallistu sinäkin Nenäpäivään, pistä pystyyn tapahtuma ja kerää rahaa hyvään tarkoitukseen. Voit järjestää vaikkapa liikuntatempauksen tai haastaa työporukkasi toimimaan hauskalla tavalla hyvän asian puolesta. Kouluissa ja päiväkodeissa on helppoa järjestää Nenäpäivä-tapahtuma, nuoret osallistujat ovat varmasti innoissaan.

Entä mitä kerätyillä rahoilla sitten saadaan aikaan? Tässäpä esimerkkejä, mitä kehitysmaissa rahoilla saadaan:

5 euroa
Koulupuku tai kengät lapselle

10 euroa
Lisäravintoa aliravitulle lapselle 2 kuukaudeksi

20 euroa
Rokotteet kuutta tappavaa tautia vastaan tai kouluvuosi yhdelle lapselle

50 euroa
Vuoden kouluateriat yhdelle lapselle

100 euroa
Äitiysneuvonta, vitamiinit, rokotukset ja valvottu synnytys

300 euroa
Pumppukaivo

500 euroa
Viisihenkisen perheen selviytymispaketti vuodeksi

1000 euroa
Uusi talo kotinsa menettäneelle perheelle

5000 euroa

Nenäpäivä 2011 keräsi noin 2,2 miljoonaa euroa. Suomalaisten avulla tuhannet lapset pääsevät kouluun, saavat suojaa hiv-tartunnalta tai nukkuvat yönsä turvassa malariaverkon alla.

Osallistu siis sinäkin Nenäpäivään! Klubimme hallitus suosittelee sitä lämpimästi! Lisää infoa tästä kivasta tavasta auttaa löydät klikkaamalla tästä!

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 6.11.2013

Valtakunnallinen Ahtisaari-päivä 7.11.2013

Kolmatta valtakunnallista Ahtisaari-päivää vietetään huomenna 7. marraskuuta. Ahtisaari-päivän päätapahtumapaikkana on tänä vuonna Kuopio.

Marraskuussa Martin päivän tienoilla vietettävän Ahtisaari-päivän perinne sai alkunsa Oulusta vuosi sitten. Tänä vuonna virallinen juhlapäivä on 7.11. ja päätapahtumapaikkana Kuopio. Päivän tavoitteena on tuoda rauhanvälitystyö lähelle kansalaisia ja heidän arkeaan.

Ahtisaari-päivän tavoitteena on lisätä tietoa konfliktien ennaltaehkäisemisestä ja ratkaisemisesta niin kansainvälisesti kuin arjenkin tasolla. Ahtisaari-päivä tuo rauhantyön osaksi jokaisen arkipäivää.

Ahtisaari-päivän järjestäjinä toimivat ulkoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Opetushallitus.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 6.11.2013

Kansainvälinen päivä sotien ja aseellisten konfliktien aiheuttamien ympäristötuhojen estämiseksi 6.11.

- International Day for Preventing the Exploitation
 of the Environment in War and Armed Conflict -

Tänään 6. marraskuuta vietetään alla olevien artikkelin mainitsemien ruotsalaisuuden päivän ja Pyhäinpäivän lisäksi yhtä YK:n teemapäivistä, nimittäin kansainvälistä päivää sotien ja aseellisten konfliktien aiheuttamien ympäristötuhojen estämiseksi. 

Julistamalla vuonna 2001 marraskuun 6. päivän kansainväliseksi päiväksi sotien ja aseellisten konfliktien aiheuttamien ympäristötuhojen estämiseksi YK:n yleiskokous halusi kiinnittää huomiota konfliktien ympäristöä tuhoaviin vaikutuksiin (päätöslauselma 56/4). Konfliktit ovat uhka paitsi ihmisille, myös luonnonvaroille ja ekosysteemien toiminnalle, ja haittavaikutukset saattavat ulottua pitkälle konfliktin loppumisen jälkeiseen aikaan.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

Urho-klubin uutishuone 6.11.2013
Hakkapeliittain päivä 6.11.
- The Day of Finnish Hakkapeliitta -

Ruotsalaisuuden päivän lisäksi tänään vietetään myös paljon kansallishenkisempää muistopäivää, eli Hakkapeliittain päivää.


Kuva: Kuvassa Hakkapeliittojen rumpali, ratsumies ja muskettimies.
Aarno Karimon kuvitusta kirjatrilogiasta "Kumpujen Yöstä".
(Kunniamme Päivät -museon kokoelmat, Juha Räty/JR-Studio Oulu)

Hakkapeliitat olivat Ruotsi-Suomen sotaväessä kolmikymmenvuotisen sodan aikana palvelleita suomalaisia ratsumiehiä, joita lähes koko muu Eurooppa pelkäsi ja kunnioitti. Aseinaan näillä sotilaiden kauhuilla mutta siviilien mukaan lähes herrasmiehillä oli kaksi ratsupistoolia ja miekka. Lisäksi varusteina saattoi olla kypärä, nahkahaarniska eli költeri tai teräksinen rintahaarniska, kyrassi. Hakkapeliitat ratsastivat sotiessaan sitkeillä ja vihollishevosiin verrattuna väsymättömillä suomalaisilla ruunilla.

 Tämä ratsuväki käytti 1600-luvun alussa täysin uutta ratsuväen rynnäkkötaktiikkaa, jonka tuloksena oli erinomainen sotamenestys. Tuon ajan taisteluille tyypillisesti vihollisten ratsuväki ratsasti taistelun aikana vihollisen ryhmityksen eteen ja ampui pistooleilla laukaukset, joko jalkaväkeä tai vihollisen ratsuväkeä kohden. Tämän jälkeen, yleisesti hyväksi katsotun tavan mukaan, ratsuväki ratsasti takaisin lataamaan pistoolinsa ja toisti hyökkäyksen. Tätä perinteistä taktiikkaa kutsutaan karakoloinniksi. Taistelun aikana ratsuväen tehtävänä oli häiritä vihollisen joukkoja ampumalla, pyrkiä koukkaamalla vihollisen taistelulinjan sivustaan tai selustaan, sekä koettaa estää vihollisen ratsuväen häirintäyrityksiä.

Sen sijaan Hakkapeliittojen taktiikkana oli, että ensin linjaan sijoitettu jalkaväki aloitti tulen. Linjana joukot pystyivät ampumaan huomattavasti suuremmalla tulivoimalla kuin vihollisen neliömäiseen muodostelmaan sijoitettu jalkaväki. Tykistö yhtyi tuleen kevyemmillä eli nopeammin ampuvilla tykeillä. Tulivoima mursi tehokkaasti vihollisen neliömuodostelmat, joita kutsuttiin espanjalaisten mukaan tercioiksi. Neliömuodostelman hajotessa heikkeni yleensä myös joukkojen taistelutahto ja kyky torjua ratsuväen rynnäkkö.

Jalkaväen heikennettyä vihollisen taisteluryhmitystä Hakkapeliitat mursivat vihollisen rintaman raivokkaalla rynnäköllä, jossa hevostakin käytettiin aseena. Ratsumiehet rynnäköivät tiiviinä kiilamuodostelmana, viereisen miehen polvi painettuna naapurin polvitaipeeseen. Lähietäisyydeltä, alle kymmenestä metristä, ammuttu pistoolien yhteislaukaus aiheutti viholliselle jopa jalkaväen muskettitulta pahemmat tappiot, ja oli paljon tehokkaampaa tulenkäyttöä kuin karakolointi. Yhteislaukauksen jälkeen ratsumiehet eivät kääntyneetkään takaisin, kuten karakolointiin kuului, vaan paljastivat miekkansa ja ratsastivat suoraan vihollisryhmitykseen. Jos vihollinen onnistuttiin lyömään näin, saattoi se kääntää koko taistelun kulun. Useissa tilanteissa hakkapeliitat pyrkivät lähitaistelukontaktiin vihollisen ratsuväen kanssa heti taistelun alettua.


Kuva: Suomen tasavallan kansakoululaitoksessa käytössä ollut opetustaulu
Hakkapeliitoista vuodelta 1935. Kuvan on maalannut Aarno Karimo.
(Kunniamme Päivät -museon kokoelmat, Juha Räty/JR-Studio Oulu)

Hakkapeliitat osoittautuivat myös kykeneviksi taistelemaan raskaammin varustettuja keisarillisia kyrassieereja vastaan. Tämä vaikutti myös hakkapeliittojen maineen kasvuun yliluonnollisena ja taikuuteen kykenevänä joukkona, kun raskaasti haarniskoitu keisarillinen ratsuväki pakeni pienillä hevosilla taisteluun ratsastavia, haarniskoimattomia hakkapeliittoja, jotka eivät perääntyneet mitään. Myös suomalaisten joukkojen poikkeuksellinen tapa taistella lähes hiljaa, ilman jatkuvaa huutamista, oli sen aikaisista sotilaista todella pelottavaa...

 Nimi hakkapeliitta tuli muuten vihollisen korviin piiskan iskun lailla syöpyneestä sotahuudosta "Hakkaa päälle!". Tämän käsityksen esitti muiden muassa Daniel Juslenius teoksessaan "Vanha ja uusi Turku". Hän kirjoitti: "Suomalaisten loputon into lyödä viholliset synnytti uuden sanan 'hakkapeliitta', jonka kuuluessa Puola aina vapisi ja itävaltalaiset ja pyhän (jos jumalat tämän sanan sallivat) liigan puolustajat useimmiten joutuivat kauhun valtaan ja menettivät henkensä."

Myöhemmin hakkapeliitoiksi on joissakin yhteyksissä kutsuttu kaikkia 30-vuotiseen sotaan osallistuneita suomalaisia sotilaita, myös jalkaväkeä.

Kenties yksi kuuluisimmista Hakkapeliitoista on ollut Hakkapeliittain päällikkö, kenraalimajuri Torsten Ståhlhandske (syntyi 1.9.1593 Porvoossa ja kuoli 21.4.1644 Hederslevissä). Vietettyään lähes kaikki aikuisvuotensa sotaretkillä Stålhandskelle ei ollut juuri jäänyt aikaa siviilielämään ja perheen perustamiseen. Hän solmi Tanskan sotaretken alla 1643 edullisen avioliiton entisen päällikkönsä Arvid Hornin tyttären Kristinan kanssa, mutta liitto jäi lyhyeksi ja lapsettomaksi. Stålhandsken ruumis tuotiin takaisin kotimaahan, ja hänet haudattiin 1645 Turun tuomiokirkkoon. Hänen monumentaalinen hautamuistomerkkinsä, missä hänen ja hänen puolisonsa kuvat on veistetty kiveen, on edelleenkin nähtävissä suurvaltakauden kuvanveistotaiteen pysyvänä muistomerkkinä.

Hän oli erittäin taitava ratsuväen päällikkö. Hänen henkilökohtainen rohkeutensa ja aggressiivinen taistelutapansa toivat hänelle menestystä sotakentillä ja tekivät hänestä legendaarisen sotilaan, joka suomalaisten hakkapeliittojen päällikkönä muodostui koko käsitteen henkilöitymäksi. Hänen ystävyytensä Brittein saarilta tulleisiin upseereihin, joiden kieltä hän osasi, levitti myös hänen mainettaan, sillä heidän kauttaan hänen tekonsa pääsivät hyvin esiin suositun The Swedish Intelligencers -aikalaisteoksen sivuilla.

Tässä suomalaisen ratsuväen marssin tai toiselta nimeltään Hakkapeliittojen marssin sanat:

On Pohjolan hangissa meill' isänmaa
sen rannalla loimuta lietemme saa
käs' säilöjä käyttäiss' on varttunut siell'
on kunniall', uskolle hehkunut miel'
Kun ratsujamme Nevan vuossa juotettihin
Se ui kuni häihin yli Veikselinkin;
Se kalpamme kostavan Reinille toi
ja Tonavasta keisarin maljan se joi !"
Kun raunion, tuhkan yli lennetähän,
niin kaviotpa loimun luo säihkyävän'
Joka iskumme hehkuu kuin aamun koi
ja vapauden puolesta säilämme soi!
Melodia 30-vuotisen sodan ajoilta, nykyiset sanat Zacharias Topelius, 1874
 

The "Finnish" Hakkapeliitta were some of the most famous Swedish-Finnish cavalrymen. Those Hakkapeliittas were videly feared in Europe, because there were said to be invinsible and they didn't take any prisoners - all enemies very killed by sword.  The name comes from the Finnish term "Hakkaa Päälle" meaning "chop them down."

The Hakkapeliitta were a vital part of the Swedish army which King Karl X Gustav led across two ice-frozen Danish straits in the winter of 1658, which enabled him to conquer Skåneland from Denmark in the Treaty of Roskilde.

The Swedish army then had three cavalry regiments from (what is now) Finland:

* Nyland and Tavastehus County Cavalry Regiment (Swedish: Nylands och Tavastehus läns kavalleriregemente)
* Åbo and Björneborg County Cavalry Regiment (Åbo och Björneborgs läns kavalleriregemente)
* Viborg and Nyslott County Cavalry Regiment (Viborgs och Nyslotts läns kavalleriregemente)

Their most famous commander was Torsten Stålhandske (surname meaning "steelglove"), who was commissioned as a lieutenant-colonel with the Nyland and Tavastehus Cavalry Regiment in 1629 and led it for the first time in the Thirty Years' War. Stålhandske died in Denmark but his remains are buried in the cathedral of Åbo in Finland close to the tomb of Queen Karin Månsdotter of Sweden.

It was said by their enemies that the Hakkapeliitta were invulnerable because of witchcraft; prayers said in Roman Catholic churches in Germany during the Thirty Years' War specifically mention them:

"A horribile Haccapaelitorum agmine libera nos, Domine".
("O Lord, deliver us from the terrible army of the Haccapelites"

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

Urho-klubin uutishuone 6.11.2013

Ruotsalaisuuden Päivä 6.11.
- Kustaa Aadolfin päivä -

Tänään näitte Te, oi armaat maanhenkilöni (ei maanmieheni sovinismipelon takia) heti aamuvarhaisella komeat Suomen liput liehumassa julkisten rakennusten lippusaloissa, samoin monilla yksityisilläkin. Mikäs päivä se nyt olikaan, ajattelitte ehken. Ja löytyyhän se vastaus auvoisista ajatuksistani, kunhan ensin hiukan pinnistelen. Nythän on suomenruotsalaisten oma päivä eli ruotsalaisuuden päivä. Ja Urhoklubimaiseen tapaan:  Ruotsalaisuuden päivää juhlitaan siis 106:n kerran (laskekaa vaikka itse)!

 Mihin sen vietto oikein  perustuu, mikä on historia sen takana? Mm. näihin ja moniin muihin kysymyksiin saat vastaukset, jos jaksat selata seuraavan artikkelin läpi, siispä eikun lukemaan...

Suomenruotsalaisille tämä juhla symboloi oikeutta käyttää omaa kieltään Suomessa, mutta se on sen lisäksi kansallinen juhlapäivä. Tällä halutaan kunnioittaa yhteistä, kaksikielistä isänmaata, Suomea. Eri puolilla ruotsinkielistä Suomea järjestetään useita pienempiä juhlatilaisuuksia. Paikalliset tapahtumat ovat usein perinteisiä luonteeltaan: niissä esitetään kansanmusiikkia, kuorolaulua ja henkeviä juhlapuheita. Juhlat kokoavat joka vuosi suuren yleisön, varsinkin rannikkoalueilla.

No tässä sitten faktaa: Suomen satoja vuosia kestänyt yhteys Ruotsiin katkesi Suomen sodan päättäneessä Haminan rauhassa vuonna 1809. Tuona kriittisenä hetkenä pieni mutta pippurinen Suomi liitettiin Venäjään ja siitä tehtiin suuriruhtinaskunta. 1800-luvulla Suomen virallinen kieli ja ns. sivistyneistön käyttämä puhekieli oli ruotsi. Suomen kielen oma asema vahvistui pikku hiljaa kohden 1800-luvun loppua. Näihin aikoihin syntyi myös ns. ruotsalaisuusliike, joka halusi korostaa ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kansanosan merkitystä Suomessa.

1907 ruotsalainen kansanpuolue teki päätöksen ryhtyä viettämään erityistä ruotsalaisuuden päivää, jonka piti vahvistaa kansamme vääräkielisten yhteenkuuluvuutta. Juhlapäiväksi valittiin  Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä. 6.11. 1632 Kustaa II Aadolf kaatui Lützenin taistelukentällä kolmikymmenvuotisessa sodassa.

Ensimmäistä ruotsalaisuuden päivää vietettiinkin sitten jo seuraavana vuonna, eli 1908. Juhlapäivä päättyi Helsingissä soihtukulkueeseen, joka kävi mm. Runebergin patsaalla ja päätyi Senaatintorille laulamaan ruotsiksi virttä Jumala ompi linnamme. Kulkueeseen osallistui yli 1000 juhlijaa.

Kansalliskiihkon sävyttämällä 1930-luvulla svenska dagen kuohutti mieliä kaikkialla kotomaassamme. Suomalaiset halusivat juhlan sankareiksi kuuluisat Hakkapeliitat, joiden voimaan ja sotataitoon suurvalta Ruotsin mahti oli pitkälti pohjautunut. Tämän takia jouduttiin mm. katutappeluihin suomen- ja ruotsinkielisten välillä. 

 Sota-aikana kansakunnan voimavarat oli suunnattava Neuvostoliittoa vastaan ja ruotsalaisuuden sijasta korostettiin eri kieliryhmien yhteenkuuluvuuden tärkeyttä. Samalla juhlien järjestäjä vaihtui. Ruotsalaisen kansapuolueen tilalle tuli vapaa kansalaisjärjestö Suomenruotsalaiset kansankäräjät, Finlands Svenska Folting. Pääjuhlaa ruvettiin pitämään Helsingin sijasta eri kaupungeissa.

Juhlintaan liittyi myös oman leivoksen keksiminen. Vuonna 1925 ruvettiin myymään Kustaa Aadolfin suklaaleivoksia, joita koristi kuninkaan monogrammi tai marsipaanikuva.

Nykyisin tämän juhlapäivän tulisikin vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja koota ihmisiä yhteen. Ruotsinkieliselle vähemmistöryhmälle tällä seikalla lienee suuri merkitys.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 6.11.2013
Miesten viikko 4. - 10.11. 

- MIES, KULTTUURI, MIESKULTTUURI -

Nythän ne vasta Urho-klubimaiset teemaviikot alkavat, nimittäin Miesten viikot! Miessakit ry käynnisti vuonna 2005 upouuden tradition nimeämällä Isänpäivää edeltävän viikon Miesten Viikoksi. Jo muutamilta naisasialiikkeen naisilta täyslaidallisen tyrmäyksen saanut tapahtuma on siis perinteinen; tämähän on jo yhdeksäs kerta! Mitähän kyseiset matamit tuumaisivat, jos naisten viikko tai äitienpäivä tyrmättäisiin miessukupuolen toimesta, tiedä häntä? No, tänä vuonna Miesten viikon pääteemana on "terve mies terveessä ruumiissa".

 Miesten Viikon ohjelmatarjonta laajenee ja monipuolistuu vuosi vuodelta. Viikon aikana järjestetään myös lukuisia seminaareja aiheen tiimoilta ympäri maata – koko ohjelmatarjonta löytyy osoitteesta www.miestenviikko.fi.

 Isät, isyys ja miehet ylipäätään ovat olleet viime aikoina roimasti tapetilla. Keskustelua on käyty miehille korvamerkityn perhevapaan lisäämisestä, isyyden arvostuksesta, isyyslain muutostarpeista, ja myös nuorten miesten kasvavasta syrjäytymisestä. Miten aikamme isyyttä voisi tukea ja vahvistaa siten, ettei se olisi vain oikeuksista kamppailua, vaan paremminkin rakentavaa yhteistyötä hyvinvoinnin tasa-arvon puolesta?

Muuttuneessa yhteiskunnassamme vanhemmuuden uudenlaiset haasteet ovat tuoneet mukanaan joukon positiivisia mahdollisuuksia ja myös syveneviä kriisivaikutuksia. Kaiken tämän keskellä isyys ja äitiys – elämän vaalimisen peruspilarit – tarvitsevat yhteisvastuullista tuentaa voidakseen aidosti ylläpitää tarvittavaa aikuisuutta. Miesten Viikolla keskitytään isyyteen. Vain miehet voivat olla isiä ja siksi isyys on pohjimmiltaan ja syvimmiltään miesten juttu. Ja, jotta isyyttä voitaisiin yhteisvastuullisesti tukea, on ensiarvoisen tärkeätä, että miehet keskuudessaan pohtivat isyyttä, tuovat sitä näkyväksi, ja kertovat sen tarjoamista ja tarvitsemista mahdollisuuksista. Hyvinvoiva vanhemmuus on hyvinvointiyhteiskunnan perimmäinen elinehto, ja siksi isyyttä ja äitiyttä tulee vaalia.

Tervetuloa mukaan tukemaan miehiä muuttuvassa yhteiskunnassamme!

Lisätietoja www.miestenviikko.fi miestenviikko@miessakit.fi

Miesten Viikon sivusto löytyy myös facebookista!

Tässä yhteydessä täytyy vielä mainita, että tuon Miessakit RY:n virallinen äänenkannattajalehti on osuvasti nimeltään URHO. Niin sitä pitää!

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

Urho-klubin uutishuone 6.11.2013
Ehkäisevän päihdetyön viikko 4. - 10.11.

Onnellisuus voi olla aktiivinen elämänasenne tai ohimenevä, mutta päätöksen kautta syntynyt hetki. Onnellisuuden voi tiedostaa vahvasti. Se voi olla myös elämää keventävä taustaääni. Onnellisuus on vapautta olla yhtä aikaa älykäs ja älytön. Mutta voiko onnelliseksi alkaa? Me uskomme, että voi. Entä sinä? Ala onnelliseksi.

Ehkäisevän päihdetyön viikon ”Ala onnelliseksi” -kampanja haastaa jokaista pohtimaan mistä koostuu oman arjen onnellisuus ja millaista on omannäköinen hyvä elämä. Onni on eri ihmisille eri asioita, mutta jo sen ajattelu voi tehdä meistä hetkeksi onnellisempia.

Valtakunnallista Ehkäisevän päihdetyön viikkoa vietetään tänä vuonna 14. kertaa, perinteisesti marraskuussa viikolla 45 (4.–10.11.). Teemaviikon koordinoinnista vastaavat Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry ja Suomen Punaisen Ristin päihdetyö. 

Valtakunnallisen tiedotteen löydät suomeksi täältä ja ruotsiksi täältä.

Valtakunnallista Ehkäisevän päihdetyön viikkoa vietetään nyt, kuinka ollakaan, juuri yhtä aikaa miesten viikon kanssa :D

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

Urho-klubin uutishuone 6.11.2013
Valtakunnallinen LUMA tiede- ja teknologiaviikko 31.10 . – 14.11.2013

Normaalisti marraskuun toisella viikolla juhlistetaan LUMA-aineita, tietotekniikkaa ja teknologiaa kouluissa, päiväkodeissa sekä ammattioppilaitoksissa kautta maan.
 LUMA tiede- ja teknologiaviikolla toivotaan järjestettävän yhteistä toimintaa LUMA-aineiden ympärille.

Tänä vuonna 2013 vietetään LUMAn hengessä kaksi viikkoa valtakunnallisen LUMA-toimnnan juhlavuoden kunniaksi. LUMA-viikkoja vietetään to 31.10. – to 14.11.2013.

Tavoitteena tällä yhdeksättä kertaa järjestettävällä tiedeviikolla on:

*Toiminnallinen matematiikka
*Uudet materiaalit ja teknologia opetuksessa
*LUMA-aineet, teknologia ja liikunta opetuksessa
*YK:n kansainvälinen kestävän energian vuosi

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 1.11.2013
Pyhäinpäivä lauantaina 2.11. 

Pyhäinpäivä on sulautuma kahdesta juhlasta, kaikkien pyhien päivästä 2.11. (Festum omnium sanctorum) ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivästä 3.11. (Commemoratio omnium fidelium defunctorum).

 Nyt on siis kaksoispyhä (eli kaupat ovat kiinni huomenna lauantaina). Koska Pyhäinpäivä sattuu näin syksyn kaikkein pimeimmälle ajalle (ei ole vielä luntakaan suurimmassa osassa Suomea näin ilmaston muuttuessa), niin monet vievät läheisten haudalle esim. kynttilän, kukkia tai vaikka kellokanervan. Kotona voidaan myös sytyttää kynttilä poismenneiden läheisten muistoksi. Haudoilla käynti Pyhäinpäivänä yleistyi meillä Suomessa vasta toisen maailmansodan jälkeen (jolloin hautoja tulikin runsaasti vierailtaviksi). 

Nykyisin Pyhäinpäivä on viidenneksi suosituin kaikista kirkkovuoden pyhistä! Pyhäinpäivän liturginen väri on punainen tai valkoinen.

Vuodesta 835 kristillinen kirkko on viettänyt virallisesti marttyyrien muistoa marraskuun ensimmäisenä. Tapa on säilynyt myös luterilaisessa kirkossa. Päivän merkitys näkyi kansanperinteessämme mm. joinakin työkieltoina. Yleisesti uskottiin pyhien miesten eli autuaiden marttyyrien vaeltelevan ympäriinsä pyhäinpäivän aattona. Meillä Suomessa heille jopa lämmitettiin sauna ja valmistettiin parhaita ruokalajeja. Talonväki odotti sopivan aikaa, että pyhät miehet olivat kylpeneet, ja meni vasta sitten itse saunaan. Ruoka oli silloin jo katettu tuvan pöydälle ja talon emäntä, jonka kuului lähteä saunaan viimeisenä isäntäväestä, kutsui pyhät miehet pöytään. Talonväen saunottua pyhät miehet lähtivät tuvasta ja talonväki saattoi nauttia oman ateriansa. Tällä tavalla emäntä takasi talon karjaonnen koko tulevaksi vuodeksi.

Myöhemmin tapa hiukan maallistui ja pyhien marttyyrien sijaan pyhäinpäivän tienoilla liikuskelivat oman suvun ja perheen vainajat, marttaat. Mutta heitä kohdeltiin samoin kuin aikaisemmin pyhiä miehiä.

 Katso myös alempana olevaa juttua Halloweenista ja kansanperinnetoimituksen juttua Kekristä saadaksesi tarkempaa tietoa myös tästä pyhäinpäivästä!

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

Urho-klubin uutishuone 1.11.2013

OIKEA HALLOWEEN 1.11.2013
- Oikean nykyHalloweenin paikka -

 Suomessa on nykyisin tapana siirrellä kaikki kirkko- ja muut ylimääräiset pyhät ja juhlapäivät muun maailman tavoista poiketen sopiville viikonlopuille pois hyvää työaikaa pilaamasta. Niinpä meillä esimerkiksi Pyhäinpäivä on nyt vasta 2.11., kun sen oikea paikka olisi ollut 1.11... Koska asia nyt kuitenkin on miten on, Pyhäinpäivän aaton eli Halloweenin paikan kuuluisi olla Pyhäinpäivää edeltävänä päivänä eli siis perjantaina 1.11., vaikka se tänä vuonna virallisesti olikin 31.10. ! Ja säännöt näiden päivien sijoittelusta ovat siis sen verran mutkikkaat, ettei siinä tavallinen kansa enää perässä pysy... korjaan, kyllä pysyy perässä, KAUKANA perässä :D

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

Urho-klubin uutishuone 31.10.2013

HALLOWEEN 31.10.2013 (vai oliko se 1.11...)
- marrasyö, hallainyö -
- Halloween -

Halloween onpi siis nyt, karmivaa! Siis mitä! Eikö Halloween olekaan perjantaina 1.11., pyhäinpäivän aattona, kuten uutisista voisi päätellä? Tuota, tuota, selitelläänpä asiaa teille tässä vähän... sanana tuo Halloween tuleepi alun alkaen sanoista All Hallows' Eve eli suomennettunahan se kuuluisi olla ehkä muotoa pyhäinpäivän aatto.  Ja kuten kaikki varmasti tietävät, lauantaina 2.11.2013 on Suomessa pyhäinpäivä, joten aatto lienee edellisenä päivänä eli perjantaina, joka on siis edellä todetusti englanniksi halloween!  Kuitenkin tänä(kin) vuonna  meillä Suomessa vuosittain lokakuun viimeisenä päivänä vietettävä Halloween osuu siis tavallaan väärälle päivälle eli virallisesti torstaille.

Torstai-illan pimetessä kaikenkarvaiset hyypiöt, kummitukset, haltijat, tontut, maahiset ja möröt tulevat vaanimaan meitä! Apua!

 Meillä Suomessa pyhäinpäivänaaton eli Halloweenin pitäisi samaa noudattaen siis olla 31. lokakuuta – 6. marraskuuta väliselle ajalle osuvaa lauantaita edeltävä aattoilta! Tämä tarkoittaa, että se olisi aina perjantai, mutta viikonloppu, jona sitä vietettäisiin, vaihtelisi. Olisipa mahdollista, että jonain vuonna se jopa voisi olla samana päivänä kun jenkkien Halloween.

Edellä mainittu ero tulee siitä että katolinen ja luterilainen kirkko viettävät pyhäinpäivää (ennen vuotta 1967 nimellä pyhäinmiestenpäivä) eri päivinä. Katolisella kirkolla  päivä on kiinteästi 1.11 ja Suomessa evankelisluterilaisesti pyhäinpäivä on ollut vuodesta 1955 alkaen  ns. kiertävä lauantai 31.10. ja 6.11. välisenä aikana.

Aikaisemmin se oli aina vuodesta 1772 lähtien ollut marraskuun ensimmäisenä sunnuntaina ja sitä ennen aina 1. marraskuuta (kuten siis se on katolisessa kirkossa vieläkin), ja siellähän se meilläkin kuuluisi olla! Mutta kun se sattuisi viitenä vuotena seitsemästä arkipäivälle ja silloin pitäisi antaa palkannauttijoille palkallinen lomapäivä! Voi vallan kauhiata, eihän nyt meillä Suomessa sellaista, siinä voisivat jonkun tehtailijan voitot pienetä!

Millainen tämä "juhla" sitten oikein on? "Virallisesti" Halloween on noitien, kummitusten ja muiden aaveiden juhlapäivä, ja sitä on vietetty Euroopassa vanhastaan kelttiläisen perinteen vaikuttamissa anglosaksisissa maissa. Tällaisia maita ovat Englanti, Skotlanti ja Irlanti (ainakin). Valitettavasti(?) meillä Suomessa juhla tunnetaan kuitenkin varsin jenkkiläisessä muodossaan. Tuonne valtoihinhan tämän juhlan toivat irlantilaiset ja skotlantilaiset siirtolaiset, ja se on nykyisin Yhdysvalloissa vuoden kuudenneksi merkittävin juhlapäivä (kaupallisesti siis, sehän siellä merkinneekin eniten). 

Kurpitsasta tehty lyhty on aikojen saatossa muodostunut Halloweenin kenties tärkeimmäksi symboliksi. Englanniksi sana kuulunee muodossa pumpkin carving. Yleisesti tämä hirveästi irvistävä kurpitsa kuitenkin tunnetaan nimellä Jack O’Lantern. Vanhan irlantilaisen tarun mukaan nimitäin Jack-niminen laiska mutta kiero maajussi puijasi itseään manan maille noutamaan tulleen paholaisen kiipeämään puuhun. Kun piru oli puuhun ennättänyt, Jack asetti maahan puun ympärille ison määrän ristejä (saattoipa kaivertaakin niitä puun runkoon). Niinpä paholainen (Ingmar Bergmanilaiseen tyyliin; katso vaikka elokuva vuodelta 1957 nimeltään Seitsemäs Sinetti eli Det sjunde inseglet) ei enää päässyt alas puusta.

No, joka tapauksessa Jack kiristi paholaista poispääsyllä puusta, ja saikin lupauksen, ettei paholainen koskaan veisi hänen sieluaan. Ja sitten jonkin ajan päästä Jackin elämä päättyi, kuten se kuolevaisilla on aina ollut tapana. Mutta epäonnekseen viekkaan Jackin elämä ei ollut aina ollut niin kuuliaista, että hän olisi päässyt ansioillaan taivaaseenkaan! Ja helvettiinkään Jackiä ei otettu sopimuksen mukaan! Koska hänen sielullaan ei ollut nyt paikkaa minne mennä, hän kysyi paholaiselta neuvoa siitä, miten näkisi kulkea matkaansa jonnekin tulevaan ikuisessa pimeydessä. Niinpä paholainen tuuppasi hänelle ikuisella liekillä hehkuvan kekäleen. Silloin Jack kaiversi yhden mukana kuljettamistaan nauriista (siis nauriista, ei kurpitsasta) ontoksi, asetti kekäleen sen sisään ja alkoi ikuisen vaelluksensa maan päällä etsien viimeistä leposijaansa. Tämän takia häntä alettiin kutsua nimellä Lyhty-Jack eli enklanniksi Jack of the Lantern (Jack-o'-Lantern).

Tuosta yllä olevasta tarinasta tunnetaan yleisesti ainakin neljä eri variaatiota, mutta lopputulema niissä kaikissa on sama; Jack kulkee ikuisesti lyhtynsä kanssa hakien omaa viimeistä lepopaikkaansa.

Muuten, nimellä Jack-o'-Lantern tunnettiin aikoinaan 1600-luvulla myös kaikki yövartijat!

Yhdysvalloissa Halloweenia vietettäessä ovelle saattaa ilmestyä joukko kummitusasuihin pukeutuneita lapsia, jotka huutavat: Trick or treat! eli "Karkki vai kepponen". Teoriassa sinulla olisi toki oikeus vastata "kepponen" – jos sitten vastaat itse seurauksista. Yleensä lapset saavat karkkinsa ja me aikuiset hyvän mielen.

Oikeasti Halloween pohjautuu kuitenkin muinaiseen kelttiläiseen uuden vuoden juhlaan Samhainiin! Tämän juhlan aikana aaveiden ja henkien uskottiin voivan puuttua ihmisten elämään, koska silloin menneen vuoden aikana kuolleiden sielut matkasivat kuolleiden asuinsijoille. Ihmiset uhrasivat yhdessä ruokaa ja eläimiä ja sytyttivät kokkotulia kunnioittaakseen ja auttaakseen kuolleiden vaellusta.  Meillä Suomessa juhlaa ei muinoin tunnettu Samhain-nimisenä, vaan nimellä Kekri. Kekri olikin pakanallisille suomalaisille koko vuoden tärkein juhla.

Kristillisen uskon levittäytyessä kehotettiin kristittyjä  sulauttamaan omia tapoja pakanallisiin juhliin sen sijaan, että alkuperäisiä juhlia olisi kielletty kokonaan. Niinpä tämäkin (alun perin pakanallinen) juhla kristillistettiin korvaamalla se kristinuskon marttyyreille omistetulla juhlalla (Festum omnium sanctorum). Tämän kehotuksen takia Paavi Grogorius III  muutti  toukokuun 13. päivänä vietetyn marttyyrien ja Neitsyt Marian muistopäivän lokakuun 31. päiväksi. Tämä tapahtui siis jo 800-luvulla jKr. Irlannissa tämä Neitsyt Marian päivä sai nimen All Hallows Eve . Seuraava eli marraskuun ensimmäinen päivä oli varsinainen juhlapäivä All Saints Day ("All Hallows Day", "Pyhien Päivä", "Pyhäin Päivä", "Pyhäinmiestenpäivä").

Muuten, meillä Suomessa ja muuallakin ortodoksinen kirkko suhtautuu Halloweenin viettoon äärimmäisen kielteisesti juuri sen pakanallisten elementtien ja juurien vuoksi. Osa kansalaisistamme taas ei halua uutta kaupallista juhlaa amerikkalaiseen malliin sotkemaan omia perinnejuhliamme, joillekin taas iloluontoinen juhlapäivä kesken pimeimmän syksyn kaamoksen antaa valoa ja voimia joulua odotellessa.

Halloween was a popular pagan festival of the dead (Samhain). The ancient Celts celebrated the new year on November 1. They believed that the souls of the dead returned to Earth the night before.

Samhain is Gaelic for “summer’s end,” a day to bid good-bye to warmth and light as day length shortens.

In an attempt to replace this festival, the church moved the celebration of All Saints to November 1. This is the day when all of the saints are honored, especially those who did not have a day of their own. This day was formerly known as Allhallowmas, hallow meaning "holy" or "holy person." All Saints Day is known in England as All Hallows Day.

The evening before, October 31, is known as All Hallows Eve, the origin of the American word Halloween!

In later years, the Irish used hollowed-out, candlelit turnips carved with a demon’s face to frighten away the spirits. When Irish immigrants in the 1840s found few turnips in the United States, they used the more plentiful pumpkins instead.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

 

Urho-klubin uutishuone 29.10.2013

Maailman psoriasispäivä 29.10.

- Puhutaan psoriasiksesta ja ryhdytään toimeen  -

Tänään vietetään maailman psoriasispäivää kymmenettä kertaa; itse asiassa sitä vietetään nykyisin aina 29.10. Päivän avulla psoriaatikot ja heidän järjestönsä eri puolilla maailmaa haluavat muistuttaa, että psoriasiksessa on kyse vakavasta elinikäisestä iho- ja nivelsairaudesta, jonka esiintyvyys ja vaikutus elämänlaatuun ovat verrattavissa muihin kansantauteihin.

 Nuorten psoriaatikkojen keskuudessa vastikään tehdystä nettikyselystä käy ilmi, että nuoret kokevat joutuvansa usein luopumaan monista itselleen tärkeistä asioista sairautensa takia. Sellaisia ovat mm. uimahallikäynnit, ihoa paljastaviin vaatteisiin pukeutuminen sekä kylpylä- ja kauneudenhoitopalveluiden käyttö. Myös kosketukseen ja intiimiin kanssakäymiseen liittyvät ongelmat saivat useita mainintoja kyselyssä (www.imnotpsori.fi).

Psoriasis on yleinen tulehduksellinen pitkäaikaissairaus, jonka vaikutukset potilaan elämään ovat verrattavissa kansansairauksiin. Suomessa arvioidaan olevan noin 150.000 psoriasista sairastavaa, eli noin 2,8 prosenttia koko väestöstä. Ja varmemmaksi vakuudeksi klubimme uutistoimitus lisäsi tähän vielä muutamia faktoja psoriasiksesta mahdollisesti vielä tietämättömille kansalaisillemme:

- Kuka tahansa, sinä tai minä, voi sairastua psoriasikseen.
- Psoriasis ei ole tarttuva tauti!
- Psoriasis ei ole kosmeettinen haitta, vaan merkittävä ja todellinen sairaus.
- Psoriaatikot ansaitsevat hyvän hoidon.
- Maailmassa on noin 125 miljoonaa psoriaatikkoa.

Lisätietoa täältä.

World Psoriasis Day is an annual day specially dedicated to people with psoriasis and/or psoriatic arthritis. Conceived by patients for patients, World Psoriasis Day is a truly global event that sets out to give an international voice to the 125 million people with psoriasis/psoriatic arthritis around the world. Formed by a global consortium of patient associations from around the world, World Psoriasis Day aims to raise the profile of a condition which needs to be taken more seriously by national and international authorities.

One of the most important themes are to let people with psoriasis know that they are not alone and to raise the profile of this devastating skin disease and the misery it can cause. To dispel myths about the condition, such as the mistaken view that psoriasis is contagious.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

Urho-klubin uutishuone 28.10.2013

Maailman animaatiopäivä

- World Animation Day -

Lokakuun 28. päivä joka vuosi juhlitaan maailman animaatiopäivää. Päivän juhlinta alkoi vuonna 2002, jolloin haluttiin juhlistaa animaatiota taiteena.

Hankkeen takana on animaation maailmanjärjestö Asifa kansallisine jäsenjärjestöineen. Suomessa kansainvälisen animaatiopäivän koordinaattorina toimii Animaatioklinikka ry.

 Päivän perusajatuksena on järjestää animaatioelokuvaan liittyvää toimintaa eri puolilla maailmaa. Tämä päivä juhlistaa Emile Reynauldin Theatre Optique at the Grevin Museumin kantaesitystä Pariisissa vuodelta 1892. Kuitenkin kolme vuotta myöhemmin Lumieren veljesten Cinematograph ajoi Emilen teatterin vararikkoon.

October 28, the International Animation Day (IAD) was proclaimed in 2002 by the ASIFA as the main global event to celebrate the art of animation.

This day commemorates the first public performance of Emile Reynaud’s Theatre Optique at the Grevin Museum in Paris, 1892. In 1895, the Cinematograph of Lumiere brothers outshone Reynaud's invention, driving Emile to bankruptcy. However, his public performance of animation entered the history of optical entertainments as shortly predating the camera-made movies.

In recent years, the event has been observed in more than 50 different countries with more than 1000 events, on every continent, all over the world. IAD was initiated by ASIFA, International Animated Film Association, a member of UNESCO. During International Animation Day cultural institutions are also invited to join in by screening animated films, organizing workshops, exhibiting artwork and stills, providing technical demonstrations, and organizing other events helping to promote the art of animation. Such a celebration is an outstanding opportunity of putting animated films in the limelight, making this art more accessible to the public.

ASIFA also commissions an artist to create an original art poster announcing the event each year. It is then adapted for each country in order to guarantee a worldwide view of the event. Previous editions involved the work of animators such as Iouri Tcherenkov, Paul Driessen, Abi Feijo, Eric Ledune, Noureddin Zarrinkelk, Michel Ocelot, Nina Paley, Raoul Servais, Ihab Shaker and Gianluigi Toccafondo.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

 

Urho-klubin uutishuone 24.10.2013

Siirrymme tulevana viikonloppuna talviaikaan!


No niin, nyt se on sitten tullut taas aika rukata kelloja, nimittäin talviaikaan siirtymisen takia. Talviaikaan siirrytään klo 04.00 ensi sunnuntain (27.10.2013) vastaisena yönä, jolloin kello siis itse asiassa onkin 03.00!  Tiesittekö muuten, että perusteena tämän kesäajan, jota vielä siis elämme, käytölle on esitetty virallisesti ainoastaan energian säästymistä, kun työt tehdään "valoisampana vuorokaudenaikana" kuin pysyttäessä virallisessa maailmanajassa, joka talviaikanakin tunnetaan? 

Kelloja siirretään kaikissa Euroopan unionin jäsenmaissa nollameridiaanin ajan eli kansainvälisen normaaliajan mukaan samalla kellonlyömällä. Samanaikaisuus on tärkeää erityisesti kansainvälisen juna- ja lentoliikenteen vuoksi. Päivät ovat aina maaliskuun ja lokakuun viimeinen sunnuntai.
Kesäajan päättymisen kotimaassa aiheuttamat joukkoliikenteen aikataulumuutokset löytyvät Matkahuollon, VR:n ja YTV:n internet-sivuilta.
Suomessa on noudatettu kesä- ja normaaliaikaa vuodesta 1981 lähtien.

Yöllä matkaavat kuusi kaukojunaa pysähtyvät väliasemille ylimääräiseksi tunniksi odottamaan aikataulunmukaista lähtöaikaansa. Ja koska Venäjä ei siirry talviaikaan, Allegro-junien aikataulu muuttuu sunnuntaina. Lähtö- ja saapumisajat Suomessa aikaistuvat tunnilla.

Lisää tästä kesä/talviaikaongelmasta löydätte tästä klikkaamalla. Lisätietoa kannattaakin opiskella, koska kesä- ja talviajan vaihtelu voi todistetusti aiheuttaa ongelmia suurehkolle ihmismäärälle vuorokausirytmin pakollisen vaihtumisen takia. Tämä häiriötila saattaa asiantuntijoiden mukaan kestää aina muutamasta päivästä muutamaan viikkoon saakka. Mielenkiintoista, joskin tieteellisesti tutkimatonta, on tämän kesä/talviaikaan siirtyilemisen vaikutus vaikkapa itsemurhiin (Suomessa kun itsemurhamäärä on keväällä ja näin syksyllä suurimmillaan). "Kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivillä kierrokset kovenevat keväällä. Tämä johtaa yliaktiivisuuteen ja hypermaaniseen käyttäytymiseen... Suomessa tehdään eniten itsemurhia keväällä ja syksyllä. Kevään itsemurhapiikki saattaa selittyä riskiryhmään kuuluvien ihmisten toimintatarmon lisääntymisellä. (Turun yliopiston verkkolehti)" Hmmmm... Ainakin työvireyden on todettu laskeneen joillakin ihmisillä kesäajan takia.

Koska energiansäästöä ei enää synny, viranomaiset painottavat, että kesäaikaan siirtyminen on tärkeää, koska muutkin EU:n alueella tekevät niin ja kun esimerkiksi joukkoliikenne maiden välillä niin vaatii. Ja että EU:n direktiivi vuodelta 2002 määrää! Hauskaa tässä on se, että nykyisin tämä on ainoa pätevä syy tähän mielettömyyteen kaikkialla Euroopassa! Koska siis muut... Olisiko siis aika poistaa tämä "kesäaika" koko Euroopasta, jotta mekin voisimme tehdä "kuten muu EU" ja pysyä pysyvästi talvi- eli normaaliajassa?

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

 

Urho-klubin uutishuone 24.10.2013

Maailman kehitystiedotuksen päivä 24.10.

- World Development Information Day -

Babatunde and the movie camera
Kuva: Dokumenttielokuvan tekoa Oulussa 2012.
Tuotantotiimi oli Puolasta, Nigeriasta ja Suomesta.

(JR-Studio,
© Juha Räty) Kuva suurenee klikkaamalla.

YK:n yleiskokous julisti maailman kehitystiedotuksen päivän vuonna 1972. Päivää vietetään vuosittain lokakuun 24. päivänä, YK:n päivänä. Päivän tarkoitus on suunnata yleistä mielenkiintoa kehitysongelmiin ja niiden ratkaisemiseksi vaadittavaan kansainväliseen yhteistyöhön. Se, että samalle päivämäärälle on asetettu myös YK:n päivä, ei ole sattumaa - päivien tavoitteet ovat yhtenevät.

The United Nations' (UN) World Development Information Day is annually held on October 24 to draw attention of worldwide public opinion to development problems and the need to strengthen international cooperation to solve them. World Development Information Day is a global observance and not a public holiday.

On May 17, 1972, the UN Conference on Trade and Development proposed measures for the information dissemination and the mobilization of public opinion relative to trade and development problems. These became known as resolution 3038 (XXVII), which was passed by the UN General Assembly on December 19, 1972.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 23.10.2013

Yhdistyneiden kansakuntien päivä 24.10.
- United Nations Day -

Yhdistyneiden kansakuntien päivä on vuosittain 24.10.vietettävä päivä, joka osuu tällä kertaa torstaiksi. Tätä juhlapäivää vietetään YK:n perustamisen kunniaksi. YK siis perustettiin 24.10.1945. Useissa maissa se kuuluu nykyisin liputuspäiviin ja on samalla osa kansainvälistä aseidenriisuntaviikkoa.

UN Day marks the anniversary of the entry into force in 1945 of the UN Charter. With the ratification of this founding document by the majority of its signatories, including the five permanent members of the Security Council, the United Nations officially came into being.

24 October has been celebrated as United Nations Day since 1948. In 1971, the United Nations General Assembly recommended that the day be observed by Member States as a public holiday.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 20.10.2013

YK:n aseidenriisuntaviikko 21. - 27.10.

Tukholman rauhantutkimuslaitos Siprin mukaan vuonna 2011 maailman sotilasmenot olivat yhteensä 1 738 miljardia dollaria. Sotilasmenot verottavat pahasti valtioiden mahdollisuuksia kehittää sosiaalista turvallisuutta ja hyvinvointia.

Rauhanjärjestöjen mielestä armeijalle ei pidä antaa lisää rahaa, vaan veromaksajien rahat pitää sijoittaa arkiturvallisuuteen, muun muassa vanhuspalveluihin, asunnottomuuden ja työttömyyden hoitoon, kouluihin, kirjastoihin ja terveyspalveluihin – tai jos niin halutaan, jarrutella valtion lainanottoa! Kansainväliset sitoumuksemme köyhyyden vähentämiseksi vaativat nekin varansa – ja kaikki tämä loisi pohjaa todelliselle turvallisuudelle ja vakaudelle.

Keskiviikkona 24. päivä lokakuuta vietetään YK-päivää. Päivän ympärillä oleva viikko on YK:n aseidenriisuntaviikko, jota on vietetty Suomessa vuodesta 1979.
 

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 20.10.2013

Valtakunnallinen CP-vammaisten viikko 21. - 27.10.

Valtakunnallinen CP-viikko on nyt alkava vuoden 43. viikko. Sen aikana pyritään tuomaan kattavasti julkisuuteen kulloinkin ajankohtaisia, vammaisen ihmisen arkeen liittyviä asioita. Teemana tänä vuonna on Arvosta Itseäsi.

CP-lyhenne tulee englannin kielen sanoista Cerebral Palsy, merkitsee joko syntymässä tai varhaisessa lapsuudessa saatua pysyvää vammaa aivojen alueelle ja joka estää käyttämästä joitakin kehon lihasryhmiä normaalilla tavalla. CP sairautena on oireyhtymä, jonka haitta-aste vaihtelee, mutta se vaikuttaa vain vartalon liikkeiden hallintaan ja lihaskoordinaatioon. CP-vammaan voi liittyä ns. liitännäisvammoja, kuten puhevamma, hahmotushäiriöt, epilepsia, henkinen kehitysvammaisuus ja kuulo- ja näkövammat.

CP-oireyhtymän aiheuttaa vaurio ainakin yhdellä niistä aivoalueista, jotka säätelevät liikkumista ja liikkeiden hallintaa. CP-vamma ei vaikuta muuhun aivotoimintaan eikä se etene eikä tartu. Oireyhtymä lasketaan CP:ksi, jos vamma on saatu joko raskauden aikana, syntymässä tai kolmen ensimmäisen ikävuoden aikana. Meillä Suomessa syntyy vuosittain 130 -140 lasta, joilla todetaan CP-vamma. CP-vammaisia meillä on kaikkiaan noin 6500.

 Suomen CP-liiton teemavuosi huipentuu valtakunnallisilla Syyspäivillä Kajaanissa 26.10.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 19.10.2013

Vastuuviikko 20. - 27.10.

- TÄHTÄIMESSÄ ASEKAUPPA JA PIENASEET -

Vastuuviikko on ekumeeninen vaikuttamistoiminnan ja kaikkien kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen yhteinen kansainvälisen vastuun viikko. Vastuuviikko 2013 pyrkii siihen, että rauhantyö saa näkyä kirkossa ja kristillisissä
yhteisöissä ja niiden kautta, sillä rauha on kristittyjen tehtävä. Tervetuloa mukaan rauhaa rakentamaan.

JOKA IKINEN minuutti joku kuolee aseellisen väkivallan uhrina. Surmia, vammauttamista, raiskauksia, kaappauksia, kiduttamista ja lasten värväämistä aseellisiin ryhmiin - pienaseiden holtiton käyttö liittyy lukemattomiin ihmisoikeusrikoksiin. Asekauppa on tuottoisaa bisnestä: vuosittain siihen käytetään moninkertaisesti enemmän varoja kuin mitä tarvittaisiin koko maailman väestön ihmisarvoisen elämän saavuttamiseksi. Kun aseita kaupataan, emme voi koskaan olla täysin varmoja siitä, että ne päätyvät tarkoitettuun kohteeseensa tai ettei niitä käytettäisi ihmisoikeusrikkomuksiin. Aseen elinkaari on pitkä, jolloin sen kulkua on vaikea seurata

 Maailman muuttaminen hieman paremmaksi paikaksi ei ole vain jonkun tietyn kirkkokunnan tehtävä. Se on jokaisen kristityn velvollisuus. Viikon järjestävät yhteistyössä Kirkon ulkomaanapu ja Suomen ekumeeninen neuvosto. Lisätietoa ja vastuuviikon virikeaineistoja saat täältä.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

Urho-klubin uutishuone 19.10.2013

KANSAINVÄLINEN TILASTOPÄIVÄ 20.10.

- World Statistics Day -

YK:n yleiskokouksen julistamaa Maailman tilastopäivää vietettiin ensimmäistä kertaa 20.10.2010, joten kerta on nyt vasta neljäs. Päivää juhlistettiin monin eri tavoin yli sadassa eri maassa ja tänä vuonna kyseistä päivää ei juhlita laisinkaan!

Ihan jokavuotista juhlaa tästä ei tule, sillä YK:n tilastokomissio on suosittanut, että tilastopäivää vietettäisiin joka viides vuosi: seuraava varsinainen tilastopäivä on siis Ojalan laskuopin mukaan vasta vuonna 2015. Päivän tavoitteina on korostaa luotettavan tiedon merkitystä arkiajattelussa ja päätöksenteossa, tehdä tilastoja tutuiksi kansalaisille sekä lisätä virallisen tilaston näkyvyyttä ja tunnettuutta.

The first World Statistics Day (20-10-2010) was celebrated in over 130 countries and areas in that year. But we don't have this celebration att all this year!!? Reason for that is because UN want's this day to be celebrated only in every fifth year - so the next time is in the year 2015...

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 19.10.2013

ISOVANHEMPIENPÄIVÄ 19.10.

Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton aloitteesta on vietetty Isovanhempienpäivää syksystä 1985. Teemapäivän ajankohdaksi on vakiintunut lokakuun kolmas lauantai, joka tänä vuonna on 19.10.

 Päivän tavoitteena on kiinnittää erityistä huomiota isovanhempien merkitykseen lapsenlapsilleen ja muille lapsille sekä isovanhempien merkitykseen ja arvostukseen koko yhteiskunnassa. Isovanhempien rooli esimerkiksi perinnetiedon välittäjänä on ensiarvoisen tärkeä. Isovanhempien rooli perheyhteisön tukijana on myös viime vuosina kasvanut.

Isovanhempienpäivän juhlassa julkistetaan Vuoden Isovanhempi, joka työllään ja esimerkillään on edistänyt sukupolvien välistä kohtaamista. Vuoden Isovanhempi voi olla joko henkilö tai esimerkiksi ryhmä.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 17.10.2013

Valtakunnallinen Satupäivä 18.10.

18.10.2013 vietetään Suomessa vasta kuudetta kertaa uutta merkkipäivää, Valtakunnallista Satupäivää. Vielä kolme vuotta sitten sanottiin, että Satupäivää vietetään nyt ja tulevaisuudessa aina joulukuun toisena perjantaina. No, allakkaan vilkaisemalla voi huomata, ettei nyt ole tuo joulukuun toinen perjantai :D Ehkä sekin oli vain satua :D

 Satupäivä, jota nyt siis vietetään Sadun nimipäivänä,  ylistää satua ja elävän lukemisen merkitystä. Satupäivän idea on, että kyseisenä päivänä lapsille luetaan satuja. Satupäivää vietetään esimerkiksi teattereissa, kirjastoissa, päiväkodeissa, kouluissa ja museoissa ja miksei myös kotona! Tavoitteena on luoda lapsille, nuorille ja aikuisille yhteinen elämys keskellä arjen kiireitä.

Satupäivästä on tarkoitus tehdä vuosittain toistuva tapahtuma. Satupäivää on järjestetty vuodesta 2008 alkaen. Vuoden 2008 teema oli Suomalaiset sadut, vuoden 2009 Satu on lapsen oikeus YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Tänä vuonna teemana on "Sadun ääni". Lisätietoja Satupäivästä löydät täältä

Satupäivän idea on lähtöisin Teatteri Hevosenkengän johtaja Kirsi Aropaltiolta, joka tutustui vastaavaan Märchentage-tapahtumaan Berliinissä. Siellä kuulemma joka paikka aivan pursuu satuja teattereissa, päiväkodeissa, näyteikkunoissa ja kulkueissa joka marraskuussa kokonaisen viikon ajan.

Vielä näin lopuksi jäitä hattuun innokkaille satuilijoille: Jos sadun kirjoittaja elää tai hänen kuolemastaan on kulunut alle 70 vuotta, tulee sadun julkiseen esittämiseen pyytää lupa tekijältä tai hänen oikeudenomistajaltaan. Omalle lapselleen saa siis sadun nippa nappa lukea, mutta jos mukana on naapurin lapsia, lain mukaan on parempi laittaa kersat kipsalle karkkia ostelemaan, ettei vain isi tai äiti jou