Äläkä kutita sillä hiirellä minua!               AJANKOHTAISTA      Tuollaiset hiirulaiset ovat jalopeuralle vain välipaloja!

Arvoisat kansalaiset!

Tällä palstalla käsittelemme ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä. Kaikki esille tuodut yksityiskohdat on pyritty tarkistamaan, eikä asian kenties leikillisestä esitystavasta huolimatta puhuta suinkaan mitään palturia.

 

Urho-klubin uutishuone 31.10.2014
Pyhäinpäivä lauantaina 1.11. 

Pyhäinpäivä on sulautuma kahdesta juhlasta, kaikkien pyhien päivästä 1.11. (Festum omnium sanctorum) ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivästä 2.11. (Commemoratio omnium fidelium defunctorum).

 Nyt on siis kaksoispyhä (eli kaupat ovat kiinni huomenna lauantaina). Koska Pyhäinpäivä sattuu näin syksyn kaikkein pimeimmälle ajalle (ei ole vielä luntakaan suurimmassa osassa Suomea näin ilmaston muuttuessa), niin monet vievät läheisten haudalle esim. kynttilän, kukkia tai vaikka kellokanervan. Kotona voidaan myös sytyttää kynttilä poismenneiden läheisten muistoksi. Haudoilla käynti Pyhäinpäivänä yleistyi meillä Suomessa vasta toisen maailmansodan jälkeen (jolloin hautoja tulikin runsaasti vierailtaviksi). 

Nykyisin Pyhäinpäivä on viidenneksi suosituin kaikista kirkkovuoden pyhistä! Pyhäinpäivän liturginen väri on punainen tai valkoinen.

Vuodesta 835 kristillinen kirkko on viettänyt virallisesti marttyyrien muistoa marraskuun ensimmäisenä. Tapa on säilynyt myös luterilaisessa kirkossa. Päivän merkitys näkyi kansanperinteessämme mm. joinakin työkieltoina. Yleisesti uskottiin pyhien miesten eli autuaiden marttyyrien vaeltelevan ympäriinsä pyhäinpäivän aattona. Meillä Suomessa heille jopa lämmitettiin sauna ja valmistettiin parhaita ruokalajeja. Talonväki odotti sopivan aikaa, että pyhät miehet olivat kylpeneet, ja meni vasta sitten itse saunaan. Ruoka oli silloin jo katettu tuvan pöydälle ja talon emäntä, jonka kuului lähteä saunaan viimeisenä isäntäväestä, kutsui pyhät miehet pöytään. Talonväen saunottua pyhät miehet lähtivät tuvasta ja talonväki saattoi nauttia oman ateriansa. Tällä tavalla emäntä takasi talon karjaonnen koko tulevaksi vuodeksi.

Myöhemmin tapa hiukan maallistui ja pyhien marttyyrien sijaan pyhäinpäivän tienoilla liikuskelivat oman suvun ja perheen vainajat, marttaat. Mutta heitä kohdeltiin samoin kuin aikaisemmin pyhiä miehiä.

 Katso myös alempana olevaa juttua Halloweenista ja kansanperinnetoimituksen juttua Kekristä saadaksesi tarkempaa tietoa myös tästä pyhäinpäivästä!

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

 

Urho-klubin uutishuone 31.10.2014

HALLOWEEN 31.10.
- marrasyö, hallainyö -
- Halloween -

Halloween onpi siis nyt, tänään, karmivaa! Siis mitä! Halloween tuleepi alun alkaen sanoista All Hallows' Eve eli suomennettunahan se kuuluisi olla ehkä muotoa pyhäinpäivän aatto.  Ja kuten kaikki varmasti tietävät, lauantaina 1.11.2014 on Suomessa pyhäinpäivä, joten aatto lienee edellisenä päivänä eli perjantaina, joka on siis edellä todetusti englanniksi halloween!  

Torstai-illan pimetessä kaikenkarvaiset hyypiöt, kummitukset, haltijat, tontut, maahiset ja möröt tulevat vaanimaan meitä! Apua!

 Meillä Suomessa pyhäinpäivänaaton eli Halloweenin pitäisi samaa noudattaen siis olla 31. lokakuuta – 6. marraskuuta väliselle ajalle osuvaa lauantaita edeltävä aattoilta! Tämä tarkoittaa, että se olisi aina perjantai, mutta viikonloppu, jona sitä vietettäisiin, vaihtelisi. Olisipa mahdollista, että jonain vuonna se jopa voisi olla samana päivänä kun jenkkien Halloween.

Edellä mainittu ero tulee siitä että katolinen ja luterilainen kirkko viettävät pyhäinpäivää (ennen vuotta 1967 nimellä pyhäinmiestenpäivä) eri päivinä. Katolisella kirkolla  päivä on kiinteästi 1.11 ja Suomessa evankelisluterilaisesti pyhäinpäivä on ollut vuodesta 1955 alkaen  ns. kiertävä lauantai 31.10. ja 6.11. välisenä aikana.

Aikaisemmin se oli aina vuodesta 1772 lähtien ollut marraskuun ensimmäisenä sunnuntaina ja sitä ennen aina 1. marraskuuta (kuten siis se on katolisessa kirkossa vieläkin), ja siellähän se meilläkin kuuluisi olla! Mutta kun se sattuisi viitenä vuotena seitsemästä arkipäivälle ja silloin pitäisi antaa palkannauttijoille palkallinen lomapäivä! Voi vallan kauhiata, eihän nyt meillä Suomessa sellaista, siinä voisivat jonkun tehtailijan voitot pienetä!

Millainen tämä "juhla" sitten oikein on? "Virallisesti" Halloween on noitien, kummitusten ja muiden aaveiden juhlapäivä, ja sitä on vietetty Euroopassa vanhastaan kelttiläisen perinteen vaikuttamissa anglosaksisissa maissa. Tällaisia maita ovat Englanti, Skotlanti ja Irlanti (ainakin). Valitettavasti(?) meillä Suomessa juhla tunnetaan kuitenkin varsin jenkkiläisessä muodossaan. Tuonne valtoihinhan tämän juhlan toivat irlantilaiset ja skotlantilaiset siirtolaiset, ja se on nykyisin Yhdysvalloissa vuoden kuudenneksi merkittävin juhlapäivä (kaupallisesti siis, sehän siellä merkinneekin eniten). 

Kurpitsasta tehty lyhty on aikojen saatossa muodostunut Halloweenin kenties tärkeimmäksi symboliksi. Englanniksi sana kuulunee muodossa pumpkin carving. Yleisesti tämä hirveästi irvistävä kurpitsa kuitenkin tunnetaan nimellä Jack O’Lantern. Vanhan irlantilaisen tarun mukaan nimitäin Jack-niminen laiska mutta kiero maajussi puijasi itseään manan maille noutamaan tulleen paholaisen kiipeämään puuhun. Kun piru oli puuhun ennättänyt, Jack asetti maahan puun ympärille ison määrän ristejä (saattoipa kaivertaakin niitä puun runkoon). Niinpä paholainen (Ingmar Bergmanilaiseen tyyliin; katso vaikka elokuva vuodelta 1957 nimeltään Seitsemäs Sinetti eli Det sjunde inseglet) ei enää päässyt alas puusta.

No, joka tapauksessa Jack kiristi paholaista poispääsyllä puusta, ja saikin lupauksen, ettei paholainen koskaan veisi hänen sieluaan. Ja sitten jonkin ajan päästä Jackin elämä päättyi, kuten se kuolevaisilla on aina ollut tapana. Mutta epäonnekseen viekkaan Jackin elämä ei ollut aina ollut niin kuuliaista, että hän olisi päässyt ansioillaan taivaaseenkaan! Ja helvettiinkään Jackiä ei otettu sopimuksen mukaan! Koska hänen sielullaan ei ollut nyt paikkaa minne mennä, hän kysyi paholaiselta neuvoa siitä, miten näkisi kulkea matkaansa jonnekin tulevaan ikuisessa pimeydessä. Niinpä paholainen tuuppasi hänelle ikuisella liekillä hehkuvan kekäleen. Silloin Jack kaiversi yhden mukana kuljettamistaan nauriista (siis nauriista, ei kurpitsasta) ontoksi, asetti kekäleen sen sisään ja alkoi ikuisen vaelluksensa maan päällä etsien viimeistä leposijaansa. Tämän takia häntä alettiin kutsua nimellä Lyhty-Jack eli enklanniksi Jack of the Lantern (Jack-o'-Lantern).

Tuosta yllä olevasta tarinasta tunnetaan yleisesti ainakin neljä eri variaatiota, mutta lopputulema niissä kaikissa on sama; Jack kulkee ikuisesti lyhtynsä kanssa hakien omaa viimeistä lepopaikkaansa.

Muuten, nimellä Jack-o'-Lantern tunnettiin aikoinaan 1600-luvulla myös kaikki yövartijat!

Yhdysvalloissa Halloweenia vietettäessä ovelle saattaa ilmestyä joukko kummitusasuihin pukeutuneita lapsia, jotka huutavat: Trick or treat! eli "Karkki vai kepponen". Teoriassa sinulla olisi toki oikeus vastata "kepponen" – jos sitten vastaat itse seurauksista. Yleensä lapset saavat karkkinsa ja me aikuiset hyvän mielen.

Oikeasti Halloween pohjautuu kuitenkin muinaiseen kelttiläiseen uuden vuoden juhlaan Samhainiin! Tämän juhlan aikana aaveiden ja henkien uskottiin voivan puuttua ihmisten elämään, koska silloin menneen vuoden aikana kuolleiden sielut matkasivat kuolleiden asuinsijoille. Ihmiset uhrasivat yhdessä ruokaa ja eläimiä ja sytyttivät kokkotulia kunnioittaakseen ja auttaakseen kuolleiden vaellusta.  Meillä Suomessa juhlaa ei muinoin tunnettu Samhain-nimisenä, vaan nimellä Kekri. Kekri olikin pakanallisille suomalaisille koko vuoden tärkein juhla.

Kristillisen uskon levittäytyessä kehotettiin kristittyjä  sulauttamaan omia tapoja pakanallisiin juhliin sen sijaan, että alkuperäisiä juhlia olisi kielletty kokonaan. Niinpä tämäkin (alun perin pakanallinen) juhla kristillistettiin korvaamalla se kristinuskon marttyyreille omistetulla juhlalla (Festum omnium sanctorum). Tämän kehotuksen takia Paavi Grogorius III  muutti  toukokuun 13. päivänä vietetyn marttyyrien ja Neitsyt Marian muistopäivän lokakuun 31. päiväksi. Tämä tapahtui siis jo 800-luvulla jKr. Irlannissa tämä Neitsyt Marian päivä sai nimen All Hallows Eve . Seuraava eli marraskuun ensimmäinen päivä oli varsinainen juhlapäivä All Saints Day ("All Hallows Day", "Pyhien Päivä", "Pyhäin Päivä", "Pyhäinmiestenpäivä").

Muuten, meillä Suomessa ja muuallakin ortodoksinen kirkko suhtautuu Halloweenin viettoon äärimmäisen kielteisesti juuri sen pakanallisten elementtien ja juurien vuoksi. Osa kansalaisistamme taas ei halua uutta kaupallista juhlaa amerikkalaiseen malliin sotkemaan omia perinnejuhliamme, joillekin taas iloluontoinen juhlapäivä kesken pimeimmän syksyn kaamoksen antaa valoa ja voimia joulua odotellessa.

Halloween was a popular pagan festival of the dead (Samhain). The ancient Celts celebrated the new year on November 1. They believed that the souls of the dead returned to Earth the night before.

Samhain is Gaelic for “summer’s end,” a day to bid good-bye to warmth and light as day length shortens.

In an attempt to replace this festival, the church moved the celebration of All Saints to November 1. This is the day when all of the saints are honored, especially those who did not have a day of their own. This day was formerly known as Allhallowmas, hallow meaning "holy" or "holy person." All Saints Day is known in England as All Hallows Day.

The evening before, October 31, is known as All Hallows Eve, the origin of the American word Halloween!

In later years, the Irish used hollowed-out, candlelit turnips carved with a demon’s face to frighten away the spirits. When Irish immigrants in the 1840s found few turnips in the United States, they used the more plentiful pumpkins instead.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

 

Urho-klubin uutishuone 29.10.2014

Maailman psoriasispäivä 29.10.

- World Psoriasis Day  -

Tänään vietetään maailman psoriasispäivää 11. kertaa; itse asiassa sitä vietetään nykyisin aina 29.10. Päivän avulla psoriaatikot ja heidän järjestönsä eri puolilla maailmaa haluavat muistuttaa, että psoriasiksessa on kyse vakavasta elinikäisestä iho- ja nivelsairaudesta, jonka esiintyvyys ja vaikutus elämänlaatuun ovat verrattavissa muihin kansantauteihin.

 Nuorten psoriaatikkojen keskuudessa vastikään tehdystä nettikyselystä käy ilmi, että nuoret kokevat joutuvansa usein luopumaan monista itselleen tärkeistä asioista sairautensa takia. Sellaisia ovat mm. uimahallikäynnit, ihoa paljastaviin vaatteisiin pukeutuminen sekä kylpylä- ja kauneudenhoitopalveluiden käyttö. Myös kosketukseen ja intiimiin kanssakäymiseen liittyvät ongelmat saivat useita mainintoja kyselyssä (www.imnotpsori.fi).

Psoriasis on yleinen tulehduksellinen pitkäaikaissairaus, jonka vaikutukset potilaan elämään ovat verrattavissa kansansairauksiin. Suomessa arvioidaan olevan noin 150.000 psoriasista sairastavaa, eli noin 2,8 prosenttia koko väestöstä. Ja varmemmaksi vakuudeksi klubimme uutistoimitus lisäsi tähän vielä muutamia faktoja psoriasiksesta mahdollisesti vielä tietämättömille kansalaisillemme:

- Kuka tahansa, sinä tai minä, voi sairastua psoriasikseen.
- Psoriasis ei ole tarttuva tauti!
- Psoriasis ei ole kosmeettinen haitta, vaan merkittävä ja todellinen sairaus.
- Psoriaatikot ansaitsevat hyvän hoidon.
- Maailmassa on noin 125 miljoonaa psoriaatikkoa.

World Psoriasis Day is an annual day specially dedicated to people with psoriasis and/or psoriatic arthritis. Conceived by patients for patients, World Psoriasis Day is a truly global event that sets out to give an international voice to the 125 million people with psoriasis/psoriatic arthritis around the world. Formed by a global consortium of patient associations from around the world, World Psoriasis Day aims to raise the profile of a condition which needs to be taken more seriously by national and international authorities.

One of the most important themes are to let people with psoriasis know that they are not alone and to raise the profile of this devastating skin disease and the misery it can cause. To dispel myths about the condition, such as the mistaken view that psoriasis is contagious.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

 

Urho-klubin uutishuone 27.10.2014

Maailman animaatiopäivä

- World Animation Day -

Lokakuun 28. päivä joka vuosi juhlitaan maailman animaatiopäivää. Päivän juhlinta alkoi vuonna 2002, jolloin haluttiin juhlistaa animaatiota taiteena.

Hankkeen takana on animaation maailmanjärjestö Asifa kansallisine jäsenjärjestöineen. Suomessa kansainvälisen animaatiopäivän koordinaattorina toimii Animaatioklinikka ry.

 Päivän perusajatuksena on järjestää animaatioelokuvaan liittyvää toimintaa eri puolilla maailmaa. Tämä päivä juhlistaa Emile Reynauldin Theatre Optique at the Grevin Museumin kantaesitystä Pariisissa vuodelta 1892. Kuitenkin kolme vuotta myöhemmin Lumieren veljesten Cinematograph ajoi Emilen teatterin vararikkoon.


Kuva: Lumieren veljekset

October 28, the International Animation Day (IAD) was proclaimed in 2002 by the ASIFA as the main global event to celebrate the art of animation.

This day commemorates the first public performance of Emile Reynaud’s Theatre Optique at the Grevin Museum in Paris, 1892. In 1895, the Cinematograph of Lumiere brothers outshone Reynaud's invention, driving Emile to bankruptcy. However, his public performance of animation entered the history of optical entertainments as shortly predating the camera-made movies.

In recent years, the event has been observed in more than 50 different countries with more than 1000 events, on every continent, all over the world. IAD was initiated by ASIFA, International Animated Film Association, a member of UNESCO. During International Animation Day cultural institutions are also invited to join in by screening animated films, organizing workshops, exhibiting artwork and stills, providing technical demonstrations, and organizing other events helping to promote the art of animation. Such a celebration is an outstanding opportunity of putting animated films in the limelight, making this art more accessible to the public.

ASIFA also commissions an artist to create an original art poster announcing the event each year. It is then adapted for each country in order to guarantee a worldwide view of the event. Previous editions involved the work of animators such as Iouri Tcherenkov, Paul Driessen, Abi Feijo, Eric Ledune, Noureddin Zarrinkelk, Michel Ocelot, Nina Paley, Raoul Servais, Ihab Shaker and Gianluigi Toccafondo.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

 

Urho-klubin uutishuone 25.10.2014

Siirrymme tulevana viikonloppuna talviaikaan!


No niin, nyt se on sitten tullut taas aika rukata kelloja, nimittäin talviaikaan siirtymisen takia. Talviaikaan siirrytään klo 04.00 ensi sunnuntain (26.10.2014) vastaisena yönä, jolloin kello siis itse asiassa onkin 03.00!  Tiesittekö muuten, että perusteena tämän kesäajan, jota vielä siis elämme, käytölle on esitetty virallisesti ainoastaan energian säästymistä, kun työt tehdään "valoisampana vuorokaudenaikana" kuin pysyttäessä virallisessa maailmanajassa, joka talviaikanakin tunnetaan? 

Kelloja siirretään kaikissa Euroopan unionin jäsenmaissa nollameridiaanin ajan eli kansainvälisen normaaliajan mukaan samalla kellonlyömällä. Samanaikaisuus on tärkeää erityisesti kansainvälisen juna- ja lentoliikenteen vuoksi. Päivät ovat aina maaliskuun ja lokakuun viimeinen sunnuntai.
Kesäajan päättymisen kotimaassa aiheuttamat joukkoliikenteen aikataulumuutokset löytyvät Matkahuollon, VR:n ja YTV:n internet-sivuilta.
Suomessa on noudatettu kesä- ja normaaliaikaa vuodesta 1981 lähtien.

Yöllä matkaavat kuusi kaukojunaa pysähtyvät väliasemille ylimääräiseksi tunniksi odottamaan aikataulunmukaista lähtöaikaansa. Ja koska Venäjä ei siirry talviaikaan, Allegro-junien aikataulu muuttuu sunnuntaina. Lähtö- ja saapumisajat Suomessa aikaistuvat tunnilla.

Lisää tästä kesä/talviaikaongelmasta löydätte tästä klikkaamalla. Lisätietoa kannattaakin opiskella, koska kesä- ja talviajan vaihtelu voi todistetusti aiheuttaa ongelmia suurehkolle ihmismäärälle vuorokausirytmin pakollisen vaihtumisen takia. Tämä häiriötila saattaa asiantuntijoiden mukaan kestää aina muutamasta päivästä muutamaan viikkoon saakka. Mielenkiintoista, joskin tieteellisesti tutkimatonta, on tämän kesä/talviaikaan siirtyilemisen vaikutus vaikkapa itsemurhiin (Suomessa kun itsemurhamäärä on keväällä ja näin syksyllä suurimmillaan). "Kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivillä kierrokset kovenevat keväällä. Tämä johtaa yliaktiivisuuteen ja hypermaaniseen käyttäytymiseen... Suomessa tehdään eniten itsemurhia keväällä ja syksyllä. Kevään itsemurhapiikki saattaa selittyä riskiryhmään kuuluvien ihmisten toimintatarmon lisääntymisellä. (Turun yliopiston verkkolehti)" Hmmmm... Ainakin työvireyden on todettu laskeneen joillakin ihmisillä kesäajan takia.

Koska energiansäästöä ei enää synny, viranomaiset painottavat, että kesäaikaan siirtyminen on tärkeää, koska muutkin EU:n alueella tekevät niin ja kun esimerkiksi joukkoliikenne maiden välillä niin vaatii. Ja että EU:n direktiivi vuodelta 2002 määrää! Hauskaa tässä on se, että nykyisin tämä on ainoa pätevä syy tähän mielettömyyteen kaikkialla Euroopassa! Koska siis muut... Olisiko siis aika poistaa tämä "kesäaika" koko Euroopasta, jotta mekin voisimme tehdä "kuten muu EU" ja pysyä pysyvästi talvi- eli normaaliajassa?

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

 

Urho-klubin uutishuone 24.10.2014

Maailman kehitystiedotuksen päivä 24.10.

- World Development Information Day -

Babatunde and the movie camera
Kuva: Dokumenttielokuvan tekoa Oulussa 2012.
Tuotantotiimi oli Puolasta, Nigeriasta ja Suomesta.

(JR-Studio,
© Juha Räty) Kuva suurenee klikkaamalla.

YK:n yleiskokous julisti maailman kehitystiedotuksen päivän vuonna 1972. Päivää vietetään vuosittain lokakuun 24. päivänä, YK:n päivänä. Päivän tarkoitus on suunnata yleistä mielenkiintoa kehitysongelmiin ja niiden ratkaisemiseksi vaadittavaan kansainväliseen yhteistyöhön. Se, että samalle päivämäärälle on asetettu myös YK:n päivä, ei ole sattumaa - päivien tavoitteet ovat yhtenevät.

The United Nations' (UN) World Development Information Day is annually held on October 24 to draw attention of worldwide public opinion to development problems and the need to strengthen international cooperation to solve them. World Development Information Day is a global observance and not a public holiday.

On May 17, 1972, the UN Conference on Trade and Development proposed measures for the information dissemination and the mobilization of public opinion relative to trade and development problems. These became known as resolution 3038 (XXVII), which was passed by the UN General Assembly on December 19, 1972.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 24.10.2014

Yhdistyneiden kansakuntien päivä 24.10.
- United Nations Day -

Yhdistyneiden kansakuntien päivä on vuosittain 24.10.vietettävä päivä, joka osuu tällä kertaa perjantaiksi. Tätä juhlapäivää vietetään YK:n perustamisen kunniaksi. YK siis perustettiin 24.10.1945. Useissa maissa se kuuluu nykyisin liputuspäiviin ja on samalla osa kansainvälistä aseidenriisuntaviikkoa.

UN Day marks the anniversary of the entry into force in 1945 of the UN Charter. With the ratification of this founding document by the majority of its signatories, including the five permanent members of the Security Council, the United Nations officially came into being.

24 October has been celebrated as United Nations Day since 1948. In 1971, the United Nations General Assembly recommended that the day be observed by Member States as a public holiday.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 21.10.2014

YK:n aseidenriisuntaviikko 20. - 26.10.

Tukholman rauhantutkimuslaitos Siprin mukaan vuonna 2011 maailman sotilasmenot olivat yhteensä 1 738 miljardia dollaria. Sotilasmenot verottavat pahasti valtioiden mahdollisuuksia kehittää sosiaalista turvallisuutta ja hyvinvointia.

Rauhanjärjestöjen mielestä armeijalle ei pidä antaa lisää rahaa, vaan veromaksajien rahat pitää sijoittaa arkiturvallisuuteen, muun muassa vanhuspalveluihin, asunnottomuuden ja työttömyyden hoitoon, kouluihin, kirjastoihin ja terveyspalveluihin – tai jos niin halutaan, jarrutella valtion lainanottoa! Kansainväliset sitoumuksemme köyhyyden vähentämiseksi vaativat nekin varansa – ja kaikki tämä loisi pohjaa todelliselle turvallisuudelle ja vakaudelle.

Keskiviikkona 24. päivä lokakuuta vietetään YK-päivää. Päivän ympärillä oleva viikko on YK:n aseidenriisuntaviikko, jota on vietetty Suomessa vuodesta 1979.
 

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 20.10.2014

Valtakunnallinen CP-vammaisten viikko 20. - 26.10.

Valtakunnallinen CP-viikko on nyt alkava vuoden 43. viikko. Sen aikana pyritään tuomaan kattavasti julkisuuteen kulloinkin ajankohtaisia, vammaisen ihmisen arkeen liittyviä asioita.

CP-lyhenne tulee englannin kielen sanoista Cerebral Palsy, merkitsee joko syntymässä tai varhaisessa lapsuudessa saatua pysyvää vammaa aivojen alueelle ja joka estää käyttämästä joitakin kehon lihasryhmiä normaalilla tavalla. CP sairautena on oireyhtymä, jonka haitta-aste vaihtelee, mutta se vaikuttaa vain vartalon liikkeiden hallintaan ja lihaskoordinaatioon. CP-vammaan voi liittyä ns. liitännäisvammoja, kuten puhevamma, hahmotushäiriöt, epilepsia, henkinen kehitysvammaisuus ja kuulo- ja näkövammat.

CP-oireyhtymän aiheuttaa vaurio ainakin yhdellä niistä aivoalueista, jotka säätelevät liikkumista ja liikkeiden hallintaa. CP-vamma ei vaikuta muuhun aivotoimintaan eikä se etene eikä tartu. Oireyhtymä lasketaan CP:ksi, jos vamma on saatu joko raskauden aikana, syntymässä tai kolmen ensimmäisen ikävuoden aikana. Meillä Suomessa syntyy vuosittain 130 -140 lasta, joilla todetaan CP-vamma. CP-vammaisia meillä on kaikkiaan noin 6500.

 Suomen CP-liiton teemavuosi huipentuu valtakunnallisilla Syyspäivillä Kajaanissa 26.10.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 20.10.2014

Vastuuviikko 19. - 26.10.

- Väkivallan markkinat: Kulutatko rauhaa -

Vastuuviikko on ekumeeninen vaikuttamistoiminnan ja kaikkien kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen yhteinen kansainvälisen vastuun viikko. Vastuuviikon 2014 teemana on "Väkivallan markkinat: Kulutatko rauhaa". Nyt tarkastellaan luonnonvarojen ja meidän kulutuksemme yhteyttä maailman sotiin.

Kampanjan viesti kuuluukin: ”Kullakin yksilöllä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen.” (Ihmisoikeuksien julistus, 3. artikla)

 Maailman muuttaminen hieman paremmaksi paikaksi ei ole vain jonkun tietyn kirkkokunnan tehtävä. Se on jokaisen kristityn velvollisuus. Viikon järjestävät yhteistyössä Kirkon ulkomaanapu ja Suomen ekumeeninen neuvosto. Lisätietoa ja vastuuviikon virikeaineistoja saat täältä.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

Urho-klubin uutishuone 20.10.2014

KANSAINVÄLINEN TILASTOPÄIVÄ 20.10.

- World Statistics Day -

YK:n yleiskokouksen julistamaa Maailman tilastopäivää vietettiin ensimmäistä kertaa 20.10.2010, joten kerta on nyt vasta viides. Päivää juhlistettiin monin eri tavoin yli sadassa eri maassa ja tänä vuonna kyseistä päivää ei juhlita laisinkaan!

Ihan jokavuotista juhlaa tästä ei tule, sillä YK:n tilastokomissio on suosittanut, että tilastopäivää vietettäisiin joka viides vuosi: seuraava varsinainen tilastopäivä on siis Ojalan laskuopin mukaan vasta vuonna 2015. Päivän tavoitteina on korostaa luotettavan tiedon merkitystä arkiajattelussa ja päätöksenteossa, tehdä tilastoja tutuiksi kansalaisille sekä lisätä virallisen tilaston näkyvyyttä ja tunnettuutta.

The first World Statistics Day (20-10-2010) was celebrated in over 130 countries and areas in that year. But we don't have this celebration att all this year!!? Reason for that is because UN want's this day to be celebrated only in every fifth year - so the next time is in the year 2015...

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 18.10.2014

ISOVANHEMPIENPÄIVÄ 18.10.

Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton aloitteesta on vietetty Isovanhempienpäivää syksystä 1985. Teemapäivän ajankohdaksi on vakiintunut lokakuun kolmas lauantai, joka tänä vuonna on 18.10.

 Päivän tavoitteena on kiinnittää erityistä huomiota isovanhempien merkitykseen lapsenlapsilleen ja muille lapsille sekä isovanhempien merkitykseen ja arvostukseen koko yhteiskunnassa. Isovanhempien rooli esimerkiksi perinnetiedon välittäjänä on ensiarvoisen tärkeä. Isovanhempien rooli perheyhteisön tukijana on myös viime vuosina kasvanut.

Isovanhempienpäivän juhlassa julkistetaan Vuoden Isovanhempi, joka työllään ja esimerkillään on edistänyt sukupolvien välistä kohtaamista. Vuoden Isovanhempi voi olla joko henkilö tai esimerkiksi ryhmä.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 18.10.2014

Valtakunnallinen Satupäivä 18.10.

18.10.2014 vietetään Suomessa vasta seitsemättä kertaa uutta merkkipäivää, Valtakunnallista Satupäivää. Vielä neljä vuotta sitten sanottiin, että Satupäivää vietetään nyt ja tulevaisuudessa aina joulukuun toisena perjantaina. No, allakkaan vilkaisemalla voi huomata, ettei nyt ole tuo joulukuun toinen perjantai :D Ehkä sekin oli vain satua :D

 Satupäivä, jota nyt siis vietetään Sadun nimipäivänä,  ylistää satua ja elävän lukemisen merkitystä. Satupäivän idea on, että kyseisenä päivänä lapsille luetaan satuja. Satupäivää vietetään esimerkiksi teattereissa, kirjastoissa, päiväkodeissa, kouluissa ja museoissa ja miksei myös kotona! Tavoitteena on luoda lapsille, nuorille ja aikuisille yhteinen elämys keskellä arjen kiireitä.

Satupäivästä on tarkoitus tehdä vuosittain toistuva tapahtuma. Satupäivää on järjestetty vuodesta 2008 alkaen. Vuoden 2008 teema oli Suomalaiset sadut, vuoden 2009 Satu on lapsen oikeus YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Tänä vuonna teemana on "Satua liikkeellä". Lisätietoja Satupäivästä löydät täältä

Satupäivän idea on lähtöisin Teatteri Hevosenkengän johtaja Kirsi Aropaltiolta, joka tutustui vastaavaan Märchentage-tapahtumaan Berliinissä. Siellä kuulemma joka paikka aivan pursuu satuja teattereissa, päiväkodeissa, näyteikkunoissa ja kulkueissa joka marraskuussa kokonaisen viikon ajan.

Vielä näin lopuksi jäitä hattuun innokkaille satuilijoille: Jos sadun kirjoittaja elää tai hänen kuolemastaan on kulunut alle 70 vuotta, tulee sadun julkiseen esittämiseen pyytää lupa tekijältä tai hänen oikeudenomistajaltaan. Omalle lapselleen saa siis sadun nippa nappa lukea, mutta jos mukana on naapurin lapsia, lain mukaan on parempi laittaa kersat kipsalle karkkia ostelemaan, ettei vain isi tai äiti joudu tiilenpäitä laskeskelemaan! (eläköön Suomalainen lainkuuliaisuus!). Ja tämä varoitus on tosi!

Kirjailijoiden ja heidän oikeudenomistajiensa yhteystietoja voi tiedustella Suomen Kirjailijaliitosta.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 17.10.2014

YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen päivä 17.10.

- International Day for the Eradication of Poverty -

Perjantaina 17.10. vietetään YK:n köyhyyden ja syrjäytyneisyyden vastaista päivää. Asia on erittäin vakava, eikä syrjäytyminen ole harvinaista vauraissakaan elinolosuhteissa.

Tämä teemapäivä liittyy läheisesti Maailman ravintopäivän ja Asunnottomien Yö - tapahtumien (artikkelit alempana) viettoon. Miettikääpä siis tovi näitäkin asioita!

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

Urho-klubin uutishuone 17.10.2014

Asunnottomien yö -tapahtuma 17.10.
- Asumisen sietämätön vaikeus -

Asunnottomien yö-kansalaisliikkeen 17.10 tapahtumiin on tullut ilmoittautumisia jo 27 paikkakunnalta, neljältä enemmän kuin viime vuonna. Tapahtumaa vietetään tänä vuonna jo 16. kertaa.

YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaiseen teemapäivään liittyvä mielenilmaus, jolla tuodaan julki asunnottomuuden aiheuttamia merkittäviä ongelmia. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa toteutettaessa on tehty investointeja asunnottomuuden poistamiseksi. Kun lainsäädännöllistä valmistelutyötä ei ole nähty tarpeelliseksi liittää asunnottomuudenvähentämisohjelmiin, hyväkin ohjelma voi vesittyä poliittisen tahdon muuttuessa.

Suomessa on 7500 ihmistä kokonaan vailla asuntoa. Myös asuminen on kriisiytymässä: monet tavalliset ihmiset ovat menettämässä asuntonsa. Yksi syy on kamppailu jatkuvasti nousevien asumiskustannusten kanssa. Monen yksin asuvan eläkeläisen tuloista asuminen voi nielaista lähes 40 prosenttia. Asunnottomia perheitä on noin 420. Pitkäaikaisasunnottomia autetaan jo, mutta uusia asunnottomia virtaa järjestöihin apua etsimään...

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 17.10.2014

MAAILMAN VAMMAPÄIVÄ 17.10.

Tässä yksi teemapäivä, josta kerrotaan myöhemmin ehkä lisää...

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 15.11.2014

Nenäpäivä-tempaus 9.10. - 9.11.2014

Nenäpäivä kerää varoja maailman köyhimmissä oloissa elävien lasten hyväksi ja yllyttää suomalaisia hauskaan varainkeräykseen. Nenäpäivä järjestetään kerran vuodessa loka-marraskuun aikana. Neljän viikon kampanja huipentuu Yle TV2:n Nenäpäivä-show’hun, jossa mukana on Suomen kirkkaimpia tähtiä. Nenäpäivää 2014 vietetään 7.11.

 
Kuva: Hassuttele Monsteri-nenällä, tässä Rystynokka !


Suomen seitsemättä Nenäpäivää vietetään 7.11.2014 ! Nenäpäivän pitopäivä vaihtelee vuosittain ja se sijoitetaan loka-marraskuuhun. Alunperin Nenäpäivä on brittiläisten BBC:n ja Comic Reliefin keksimä hyväntekeväisyystempaus, jonka  tavoitteena on kerätä varoja maailman köyhimpien lasten auttamiseksi.  Nenäpäivän tunnuksena on tänä vuonna punainen monsteri-nenä.

Tervehdi Kapteeni Nekkua, Klyvarusta ja Rystynokkaa – ilmeikästä ja hassuttelevaa Monsteri-kolmikkoa! Leikkisät ja rakastettavat Monsteri-kaverit ovat löytäneet tiensä luoksemme viidakosta. Ne haluavat olla mukana tukemassa kehitysmaiden lapsia ja luomassa hyvää mieltä. Liity Monsteri-Nenä-joukkoihin ja lähde mukaan Hyvän Tekijäksi!
Kaikki kolme Monsteri-Nenää saatavilla ainakin
K-citymarketeista, Anttiloista ja Kodin Ykkösistä hintaan 1,99 €/kpl. Ostamalla Monsteri-Nenän lahjoitat esimerkiksi koululounaan kymmenelle nepalilaislapselle!

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 15.10.2014

Maailman ruokapäivä / nälkäpäivä 16.10.

- World Food Day / hunger day-

Maailman ravintopäivä on alunperin FAO:n (Food and Agriculture Organization) vuonna 1979 julistama YK:n teemapäivä. Päivän tarkoitus on nostaa yleistä tietoisuutta maailman ravinto-ongelmasta ja lisätä solidaarisuutta nälkää, aliravitsemusta ja köyhyyttä vastaan taisteltaessa.

 FAO perustettiin juuri tänä samaisena päivänä vuonna 1945. Vuonna 1980 YK:n yleiskokous vahvisti päivän viettämisen päätöslauselmallaan 35/70 (5.12.). Sen mukaan ruoka on ihmisen selviytymisen ja hyvinvoinnin välttämätön edellytys ja perustava inhimillinen välttämättömyys.

Teemapäivänä on hyvä muistaa kansainvälisen ruoka-avun varassa eläviä ihmisiä, tähdentää Euroopan komissio. Tänä vuonna päivän teema on ruokaturvan saavuttaminen kriisiaikoina.

Komissio muistuttaa, että suomalaisten päivittäin käyttämän lounassetelin hinnalla - 9,2 eurolla - voi hankkia maailman suurimman pakolaisleirin asukkaalle ruokaa melkein kuukaudeksi. Kenian Dabaabissa sijaitsevalla leirillä on tällä hetkellä noin 275 000 pakolaista. Suurin osa heistä on somalialaisia.

The official World Food Day theme – announced at the start of every year by the Food and Agriculture Organization of the United Nations (FAO) – gives focus to World Food Day observances and helps increase understanding of problems and solutions in the drive to end hunger.

The Food and Agriculture Organization of the United Nations marks World Food Day each year on 16 October, the day on which the Organization was founded in 1945.

 

The objectives of World Food Day are to:

* encourage attention to agricultural food production and to stimulate national, bilateral, multilateral and non-governmental efforts to this end;
* encourage economic and technical cooperation among developing countries;
*encourage the participation of rural people, particularly women and the least privileged categories, in decisions and activities influencing their living conditions;
*heighten public awareness of the problem of hunger in the world;
*promote the transfer of technologies to the developing world; and
*strengthen international and national solidarity in the struggle against hunger, malnutrition and poverty and draw attention to achievements in food and agricultural development.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 15.10.2014

DEMOKRATIAPÄIVÄ 14.10. JA DEMOKRATIAVIIKKO 13 - 19.10.

Tämä uusi juhlistettava päivä on vasta vuodelta 2013, jollin Suomen kuntaliitto yhdessä oikeusministeriön ja valtiovarainministeriön kanssa kehitteli paremman tekemisen puutteessa. Viikkoa juhlitaan aina viikolla 42. Vuoden 2014 teemana on “Participatory democracy: sharing, proposing, deciding” (Osallistuva demokratia: Jakaminen, aloitteellisuus ja päätöksenteko).

 Kongressin hallitus päätti 24.3.2014, että vuoden 2014 Euroopan paikallisdemokratiaviikon teema on osallistuva demokratia ja tunnuslause "Osallistuva demokratia: jakaminen, aloitteellisuus, päätöksenteko".

 Viikon painopiste on nuorten osallistumisessa.

Viikkoon liittyvä vuoden 2014 Demokratiapäivä järjestettiin 14.10. Kuntatalolla Helsingissä...muualla maailmassa sen pitoaika on muuten 15.9....

Juupa juu, selkeätä, pohtii jälleen kerran UJ

 

Urho-klubin uutishuone 15.10.2014

KANSAINVÄLINEN VALKOISEN KEPIN PÄIVÄ 15.10.
- Näkövammaisena liikkuminen vaatii harjoittelua -

Useimmat suomalaiset tunnistavat valkoisen kepin. Sitä käytetään kahteen tarkoitukseen: se kertoo käyttäjänsä näkövammasta ja toisaalta toimii liikkumisen apuvälineenä. Myös valkoinen tukikeppi kertoo näkövammasta.

Liikkumistaidon ohjaus on välttämätöntä näkönsä menettäneelle ihmiselle, jotta hän oppii kepillä tunnustelemalla erottamaan erilaisia pintamateriaaleja sekä tasoeroja ja esteitä. Valkoista keppiä suositellaan käytettäväksi ns. heiluritekniikalla eli liikuttamalla keppiä puolelta toiselle edessään. Jalankulkijoiden on tärkeää pitää tämä mielessään välttyäkseen kompastumasta näkövammaisen keppiin. Samoin varovaisuutta kannattaa noudattaa myös pyöräilijöiden; valkoinen keppi tarvitsee "tunnustelutilaa".

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 15.10.2014

MAAILMAN KÄSIENPESUPÄIVÄ 15.10.

- Global Handwashing Day -

Maailman käsienpesupäivä on Yhdistyneiden kansakuntien aloitteesta 15. lokakuuta 2008 ensimmäistä kertaa vietetty vuosipäivä, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomio hygieniaan.
Käsienpesulla pyritään ehkäisemään ripulia. Ripuli aiheuttaa noin 500 000 kuolemaa vuosittain Länsi- ja Keski-Afrikassa. Vuosi 2008 oli kansainvälinen sanitaatiovuosi.

Likaisen veden ja huonon hygienian levittämät taudit tappavat vuosittain enemmän ihmisiä kuin sodat. Vaarassa ovat erityisesti lapset, jotka kärsivät aikuisia pahemmin koleran ja ripulin kaltaisista sairauksista. Ainakin kaksi alle 5-vuotiasta lasta kuolee ripuliin joka minuutti.

Lisätietoa: globalhandwashingday.org

Global Handwashing Day is a way to support a global and local culture of handwashing with soap, shine a spotlight on the state of handwashing in each country, and raise awareness about the benefits of handwashing with soap. It has been celebrated on October 15th worldwide each year since 2008 by school children, teachers, families, and others, and was established by the Global Public-Private Partnership for Handwashing.

About 2.2 million children under the age of 5 die each year from diarrheal diseases and pneumonia, the top two killers of young children around the world. Handwashing is not only simple and inexpensive, but remarkably, handwashing with soap can dramatically cut the number of young children who get sick. Handwashing with soap could protect about one out of every three young children who get sick with diarrhea and almost 1 out of 6 young children with respiratory infections like pneumonia. Although people around the world clean their hands with water, very few use soap to wash their hands. Washing hands with soap removes germs much more effectively.

Lisätietoa: globalhandwashingday.org

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

Urho-klubin uutishuone 14.10.2014

Kansainvälinen maaseudun naisten päivä 15.10.

- International Day of Rural Women -

YK:n yleiskokous julisti lokakuun 15. päivän kansainväliseksi maaseudun naisten päiväksi 18.12.2007 (päätöslauselma 62/136) kehottaen samalla jäsenmaita ryhtymään toimenpiteisiin maaseudun naisten olojen parantamiseksi kansallisella, alueellisella ja globaalilla tasolla.

Muutama vuosi sitten aiheena oli naisten rooli arjen keksijöinä, joiden omien luovien ratkaisujen ansiosta moni perhe saa tänäänkin riittävästi ruokaa syödäkseen. Niinpä tämän uuden teemapäivän perimmäisenä tarkoituksena onkin muistuttaa maaseudun naisten työn merkityksestä ruuantuotannossa ja etenkin nälänhädän torjunnassa kehitysmaissa. Viesti on Maailman tuottajajärjestön (IFAP) mukaan erityisen ajankohtainen nyt tänäkin vuonna kansainvälisen ruokakriisin vuoksi. Maailman elintarvikejärjestö (FAO) arvioi, että yli miljardi ihmistä näkee nälkää, mikä on enemmän kuin kertaakaan vuoden 1970 jälkeen.

The first International Day of Rural Women was observed on 15 October 2008. This new international day, established by the General Assembly in its resolution 62/136 of 18 December 2007, recognizes “the critical role and contribution of rural women, including indigenous women, in enhancing agricultural and rural development, improving food security and eradicating rural poverty.”

Rural women play a critical role in the rural economies of both developed and developing countries. In most parts of the developing world they participate in crop production and livestock care, provide food, water and fuel for their families, and engage in off-farm activities to diversify their families’ livelihoods. In addition, they carry out vital functions in caring for children, older persons and the sick.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

Urho-klubin uutishuone 14.10.2014

Rintojen terveydeksi -päivä 15.10.

Rintojen Terveydeksi! -päivää vietetään vuosittain 15.10. Päivän tarkoituksena on kohdistaa erityistä huomiota rintojen terveyden edistämiseen samanaikaisesti Europa Donna, the European Breast Cancer Coalitionin 43 jäsenmaassa.

 Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä ja siihen sairastuu noin joka 10. nainen jossain elämänsä vaiheessa. Rintasyövän ennuste on parantunut varhaisemman syövän toteamisen ja hoitomenetelmien kehittymisen ansiosta. Tällä hetkellä noin 88 % potilaista on elossa viiden vuoden kuluttua sairauden toteamisesta.

EUROPA DONNA, The European Breast Cancer Coalition, on sitoutumaton, voittoa tavoittelematon organisaatio, jonka jäseniä ovat Euroopan eri maissa toimivat rintasyöpäjärjestöt.
Organisaation toiminnan tarkoituksena on lisätä tietoisuutta rintasyövästä ja tukea eurooppalaisia naisia panostamalla valistuksen tason parantamiseen, asianmukaiseen seulontaan, optimaalisiin hoitoihin, välittämiseen sekä lisääntyvään tutkimuksen rahoittamiseen.
www.europadonna.org

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 13.10.2014

Imetysviikko 13. - 19.10.2014

Kansainvälistä imetysviikkoa vietetään meillä Pohjoismaissa 13.–19.10.2014, eli aina viikolla 42, kun se muualla päin maailmaa on jo elokuussa.
Yhteistyö edistää, suojelee ja tukee imetystä. Imetyksestä puhuminen on tukea, tietoa ja ohjausta.

 Tämän vuoden teemana on Imetys - Eväät koko elämäksi! Suomessa imetyksen hyvästä alusta huolimatta moni imetys päättyy ensimmäisten kuukausien aikana, jos imetysohjauksen ja -tuen polku katkeaa.

 Lisää imetysviikosta täältä.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 13.10.2014

Maailman standardien päivä 14.10.

- World Standards Day -

Maailman standardien päivää on juhlittu (tai paremminkin oltu juhlimatta) jo vuosien ajan lokakuun 14. päivä ympäri maailman, vaikka Wikipedia väittää päivän olevan 17. lokakuuta. Päivänä halutaan muistuttaa standardisoimisen merkityksestä maailman teollisuudelle ja kaupalle ja tietenkin rahalle.

World Standards Day is celebrated internationally each year on 14 October. The day honours the efforts of the thousands of experts who develop voluntary standards within standards development organizations such as the International Electrotechnical Commission (IEC), International Organization for Standardization (ISO), International Telecommunication Union (ITU), Institute of Electrical and Electronics Engineers (IEEE) and the Internet Engineering Task Force (IETF). The aim of World Standards Day is to raise awareness among regulators, industry and consumers as to the importance of standardization to the global economy.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

Urho-klubin uutishuone 13.10.2014

Kansainvälinen epäonnistumisen päivä 13.10.
- International Day for Failure -

Suomessa vietetään tänään epäonnistumisen päivää. Taustalla on ajatus innostaa suomalaisia yrittämään ilman pelkoa riskien ottamisesta ja epäonnistumisesta. Päivän tarkoituksena on hälventää negatiivista suhtautumista epäonnistumiseen ja kannustaa ihmisiä yrittäjyyteen. Epäonnistumisten myöntäminen ja niistä oppiminen ovat avain menestykseen elämän jokaisella osa-alueella.
 

Teemapäivän järjestäjät muistuttavat, että Suomessa tarvitaan seuraavien vuosien aikana kymmeniä tuhansia uusia yrityksiä ja yli 200 000 uutta työpaikkaa. Yritysten ja työpaikkojen luomista vaikeuttaa kuitenkin Suomeen pesiytynyt epäonnistumisen pelko ja riskinoton välttely. Epäonnistumisen päivän taustalla vaikuttavat suomalaiset opiskelijat. Opiskelijoiden mielestä epäonnistuminen on viimeinen tabu, joka suomalaisessa kulttuurissa on murrettava.

Epäonnistumisen päivänä suurimmissa yliopistokaupungeissa järjestetään tapahtumia ja seminaareja, joissa käsitellään avoimesti epäonnistumista ja virheistä oppimista. Epäonnistumisen päivää vietetään meillä nyt nyt kolmatta kertaa, joten ihan perinne se ei vielä ole. Mutta päivämäärä on aika osuva, onhan siinä tuo tunnettu epäonnen luku 13...

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 11.10.2014

Euroopan elinsiirtopäivä 11.10.2014

Suomessa tehdään elinsiirtoja tänäkin vuonna aivan liian vähän. Ehkä jopa sata vakavasti sairasta potilasta voi jäädä ilman siirtoelintä, ja kymmenet ehtivät kuolla. Euroopan päätapahtuma järjestetään Brysselissä. Suomessa elinsiirtopäivää vietetään lokakuussa kaupunkitapahtumien merkeissä. Päivän alla julkaistiin uudet nettisivut osoitteessa www.kyllaelinluovutukselle.fi. Sivuilta löytyy tietoa elinluovutuksista ja elinsiirroista sekä elinsiirron saaneiden tarinoita. Sivuilta löytyy myös Suomessa tehtyjen elinsiirtojen määrä.

Munuais- ja maksaliitossa vähäisten elinsiirtojen syyksi arvellaan lääkärien ja hoitohenkilökunnan kiirettä: aivokuolleen omaisilta ei ehkä ehditä muiden kiireiden vuoksi kysymään, voiko potilaan elimiä siirtää sitä tarvitseville. Jos potilaalta löytyisi elinluovutuskortti, se voisi jouduttaa elimen siirtämistä sitä tarvitsevalle; usein vaikkapa uuden maksan siirtäminen on kiinni tunneista.

Suomessa lähes 400 ihmistä odottaa elinsiirtoa, suurin osa uutta munuaista. Siirrettävistä elimistä on jatkuva pula. Viime vuonna elinsiirtoja tehtiin yhteensä 270. Siirtoelimiä tarvitaan tulevaisuudessa vielä enemmän. Esimerkiksi väestön vanhenemisesta ja kakkostyypin diabeteksesta johtuen munuaisten vajaatoiminta tulee lisääntymään.

Yksi ratkaisu tähän pahaan ongelmaan on siis elinluovutuskortti. Jos joku aprikoi kortin hankkimisen vaikeutta tai byrokraattisuutta, niin sellaisen huolen voi kyllä unohtaa; kortin saa helposti vaikkapa netistä, apteekeista, terveyskeskuksista, lääkäriasemilta, huoltoasemilta ja Suomen Punaisen Ristin Veripalvelusta. Toisaalta uuden kudoslain mukaan oletetaan, että elinsiirtoon sopiva vainaja on suostunut elintensä luovutukseen, ellei hänen tiedetä sitä elinaikanaan kieltäneen. Lääkärin pitää mahdollisuuksien mukaan selvittää, mikä vainajan tahto oli. Jos vainajalla ei ole elinluovutuskorttia, kysytään tietoja vainajan mielipiteestä hänen omaisiltaan. Omainen ei voi enää kieltää kuolleen omaisensa elinten luovutusta omaan tahtoonsa vedoten.

Nyt 11.10. vietetään kansainvälistä elinsiirtopäivää, ja munuais- ja maksaliitto muistuttaakin, että elinluovutuskortin pitäminen lompakossa voi jouduttaa esimerkiksi maksan tai munuaisen siirtoa sitä kiireesti tarvitsevalle. 

Urho-klubimme usea jäsen on hankkinut itselleen elinluovutuskortin, mm. tämän artikkelin toimittaja. Kortin täyttäminen ei  todellakaan ollut iso vaiva, mutta sillä voi pelastaa tulevaisuudessa jopa useita elämiä! Tee siis sinäkin viimeinen hyvä työsi ennakkoon, jo tänään!
(toimituksen hirtehishuumoria, toim. huom.)

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

 

Urho-klubin uutishuone 11.10.2014

Kansainvälinen tyttöjen päivä 11.10.2014

Nyt lokakuun 11. päivä juhlitaan tyttöjä joka puolella maailmaa, sillä YK on julistanut päivän kansainväliseksi tyttöjen päiväksi. Tämä onkin vasta toinen kerta ja vuosi tälle juhlalle! UN Womenin tavoitteena on maailma, jossa on yhtä arvokasta syntyä tytöksi kuin pojaksi. Haluamme kannustaa tyttöjä osallistumaan aktiivisesti, tehokkaasti ja tasavertaisesti poikien kanssa koulutukseen, päätöksentekoon, urheiluun ja kulttuurielämään.

Sukupuolten tasa-arvo repeää, kun tytöt saavuttavat teini-iän. Perheet eivät näe tyttöjen koulutukseen sijoittamista järkevänä ratkaisuna, etenkin jos heitä tarvitaan kipeästi kotona. Pojat nähdään usein perheen pitkäaikaisina investointeina, kun tyttöihin suhtaudutaan ennemmin taloudellisena taakkana.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

Urho-klubin uutishuone 11.10.2014

Maailman mielenterveyspäivä 10.10.

Tämän vuoden Maailman mielenterveyspäivän pääteemana on Anna lapselle huomiota ja halauksia.

Jokainen lapsi tarvitsee huomiota, hoivaa ja halauksia.
 Parhaiten mielenterveyttä voidaan edistää opettamalla mielen hyvinvoinnin taitoja kaikille lapsille jo pienestä pitäen, Suomen Mielenterveysseuran lasten ja nuorten mielenterveystyön johtaja Marjo Hannukkala sanoo.

Lapsella on oikeus herkästi myötäelävään ja rohkaisevaan aikuiseen kasvunsa tueksi. Parhaiten lasten mielenterveystaitoja vahvistetaan päivittäisissä kohtaamisissa ja yhdessäolossa. Asioilla, jotka ehkä tuntuvat pieniltä ja arkisilta, on suuri merkitys lasten mielen hyvinvoinnin rakentamisessa.


Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

 

 

Urho-klubin uutishuone 10.10.2014

Roosa nauha -päivä 10.10.

- Pukeudu pinkkiin -päivä -

Kansallista Roosa nauha -päivää vietetään tänään. Roosa nauha on Syöpäsäätiön kampanja, jolla tuetaan suomalaista rintasyöpätutkimusta. Siinä kerättyjä varoja ohjataan myös potilaille ja omaisille tarjottavaan asiantuntevaan neuvontaan.

Kampanja järjestetään tuttuun tapaan lokakuussa. Kampanjan tunnus on roosa silkkinauha, joka on rintasyövän vastaisen taistelun symboli ympäri maailman. Roosa nauha -keräyksen tavoitteena on auttaa rintasyöpään sairastuneita ja heidän läheisiään sekä lisätä tietoisuutta rintasyövän ehkäisyn mahdollisuuksista.

Urho-klubin hallitus kehottaa kaikkia klubilaisia ja muitakin kansalaisia ostamaan itselleen tai lahjaksi vähintään yhden Roosa nauha -tuotteen! Tavaroita on saatavissa muun muassa seuraavilta jälleenmyyjiltä: Lindex, Matkahuolto, Stockmann, Tokmanni-ketjun liikkeet sekä useat apteekit.


Kuva: Urho-klubi tukee Roosa nauha -toimintaa.
 Kuvassa mm. klubin hyväntekeväisyysvaroista vuonna 2011 ostettu Roosa nauha
(Kuva © Juha Räty, JR-Studio)

Lähimmät myyntipisteet ja lisätietoa kampanjasta löytyy osoitteesta: http://www.cancer.fi/roosanauha.

Ihmisiä on kannustettu pukeutumaan pinkkiin hyvän asian puolesta. Tämä tempaus  tukee rintasyöpään sairastuneita ja heidän omaisiaan ja sinäkin voit osallistua pukeutumalla pinkkiin, kiinnittämällä roosa-nauhan rintaasi ja tekemällä vierailun esim. Facebookissa osoitteeseen http://www.cancer.fi/roosanauha/tuotteet/. Lisäksi voit tehdä lahjoituksen vaivattomasti netissä tästä klikkaamalla.

Yksi kampanjan esiintuomistavoista on vuosittainen Pukeudu Pinkkiin-päivä (4.10.).

 

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 9.10.2014

Aleksis Kiven päivä 10.10.

- Suomalaisen kirjallisuuden päivä -

Aleksis Kiven taival alkoi täällä pohjoisessa maassamme 10.10.1834 ja hän eleli koko 38-vuotisen elämänsä köyhänä ja sairaalloisena. Hän oli luomassa suomenkielistä kirjallisuutta yksin pysytellen syrjässä kulttuurin valtavirroista. Syrjäisyys johtui osittain köyhyydestä ja alhaisesta syntyperästä ja sen tuomasta alemmuudesta. Hänen luova kautensa kesti vuodesta 1861 vuoteen 1871, yhdeksästä kymmeneen vuotta. Sinä aikana hän ansaitsi vain vaatimattomat 6000 silloista markkaa, eli saman verran kuin tuon aikainen paremmassa asemassa oleva virkamies yhdessä vuodessa. Hänen tulonsa jäivät siis ainoastaan 10 %:iin "tavanomaisesta".

Tuona tuotteliaana aikanaan hän tuotti kuitenkin mittavan määrän jälkipolvien ihailtavaksi jääneitä teoksia, seuraavassa joltisenkin moinen lista niistä:

Kullervo – tragedia 1860 
Kullervo – uusi versio 1863
Nummisuutarit – kansankomedia 1865
Kanervala – runoja 1866
Olviretki Schleusingeniin – Saksaan sijoitettu komedia 1866
Yö ja päivä – näytelmä 1867
Karkurit - näytelmä 1867
Canzio – Italiaan sijoitettu näytelmä 1868
Kihlaus – kansankomedia – näytelmä 1868
Sankarinteko – näytelmä 1868
Alma – näytelmä 1869-70
Selman juonet – näytelmä 1869-70
Seitsemän veljestä – romaani 1870
Lea – raamatullinen näytelmä 1871
Margareta – historiallinen näytelmä 1871
Leo ja Liina – postuumi näytelmä eli se on julkaistu vasta kirjailijan kuoleman jälkeen

Aleksis Kiven pääteos Seitsemän Veljestä oli ensimmäinen merkittävä suomen kielellä kirjoitettu ja julkaistu romaani. Seitsemän veljeksen arvo ymmärrettiin vasta Kiven kuoleman jälkeen. Kiven tyylissä yhdistyvät rehevä kansanomaisuus, huumori ja romantiikka.

Impivaaran saunan palo, Martti Räty 1953, Lieksa      
Kuvat: Vasemmalla Impivaaran saunan palo romaanista Seitsemän Veljestä, Martti Rädyn öljyvärimaalaus vuodelta 1953.
Oikealla p
iirros vuodelta 1873, joskaan tekijää ei varmuudella tunneta. Erittäin perustellusti kuitenkin tekijänä pidetään Albert Edelfeltiä.
(Kunniamme Päivät -museon kuva-arkisto, Juha Räty)

Herran vuonna 1870 alkoi Aleksis Kivi menettää valoisaa maailmankatsomustaan, ja saman vuoden loppupuolella hänen henkinen kanttinsa jo rakoili ja hän sai kaikenlaisia tautikohtauksia. Kiven sairaalloisuus, henkinen herkkyys, huono fysiikka, köyhyys ja sisäinen levottomuus edesauttoivat tilanteen pahenemista. Hänet vietiin samana vuonna 1870 sairaalaan, mutta lopullisesti hän joutui sinne vasta seuraavan vuoden syksyllä eli 27.9.1871. Molempina kertoina Kivi jouduttiin hakemaan hänen asuinpaikastaan, Charlotta Lönnqvistin luota, Lapinlahden sairaalaan.

Aleksis Kivi piti mielenterveytensä luhistumiseen yksinomaisena syyllisenä August Ahlqvistia (Karl August Engelbrekt Ahlqvist, kirjailijana tunnettu nimellä A. Oksanen), joka oli jonkun sortin omahyväisenä idioottina tuominnut Kiven tuotannon kielellisesti ja moraalillisesti arvottomaksi. Seitsemän veljeksen arvostelussaan Finlands Allmänna Tidningen -lehdessä hän teilasi romaanin perinpohjaisesti: Ahlqvist kertoi romaanin olevan häpeäpilkkuna suomalaisessa kirjallisuudessa. Tämä pelästytti jopa Suomalaisen kirjallisuuden seuran, mikä johti Seitsemän veljeksen painatussuunnitelman jäädyttämiseen kolmeksi vuodeksi.

Myöhemmin esimerkiksi Veijo Meri kuvasi Ahlqvistin suhdetta Kiveen "sairaaksi", sillä hän kirjoitti 1874 Kivestä tämän jo kuoltua vielä muun muassa pilkkarunon, jonka Ahlqvist julkaisi jopa runokokoelmassaan Säkeniä II  nimellä ”Eräs runoilija haudastaan”:

”Runoilijaks” ma ristittiin,
Sanottiin Shakespeariksi,
Verraksi Väinön väitettiin:
Muut’ en mä ollut kuitenkaan
Kuin taitamaton tahruri
Ja hullu viinan juoja vaan.

Tosin Ahlqvist itse ei ole juurikaan samalla lailla tunnettu kirjailija, mikäli häntä verrataan Aleksis Kiveen. Hänen parjaamastaan köyhästä kirjailijasta kun tuli "kuolematon", kun taas hänestä itsestään ei (kysykääpä vaikkapa tutuiltanne, muistavatko he YHTÄÄN Ahlqvistin kirjoittamaa teosta, toim. huom.).

Ankaran kritiikin on myöhemmin arveltu jopa vaikuttaneen Kiven mielenterveyden romahtamiseen ja ennenaikaiseen kuolemaan. Kivellä oli tosin ollut sukurasitteena mielenterveysongelmia, mutta voi hyvinkin olla mahdollista, että ymmärtämättömyys hänen tuotantoaan kohtaan taloudellisten huolten kanssa laukaisi hänessä psyykkisen sairauden.

Helmikuun viimeisenä päivänä herran vuonna 1872 Kivi lähetettiin Tuusulan Syvälahdelle veljensä Albertin mökkiin, jossa hän myöhemmin kuoli 31.12.1872 aamuvarhaisella. Viimeisinä sanoinaan hänen kerrotaan lausuneen kuolemattomaksi muuttuneen lausahduksen: "Minä elän!" Joku lääkärinplanttu oli muuten merkannut Kiven hoitopapereihin sanan ”obotad” eli "parantumaton". Kivi haudattiin Tuusulan kirkkomaalle 4. päivä tammikuuta 1873 ja läsnä olivat vain ne 18 ystävää, jotka olivat tulleet Helsingistä. Kiven Albert-veljen mökkiä onkin myöhemmin alettu kutsua Aleksis Kiven kuolinmökiksi.

   
Kuvat: Vasemmalla Aleksis Kiven veljen vaatimaton mökki Tuusulan Syvälahdessa, Kiven "kuolinmökki", oikealla kuolinvuode.
(Kunniamme Päivät -museon kuva-arkisto,
© Juha Räty) Kuvat suurenevat klikkaamalla.

Aleksis Kivestä (klikkaamalla saat lisätietoja) ei ole olemassa valokuvaa, mutta ainut todistettavasti Kivestä tehty kuva on puupiirros, joka on julkaistu Suomen Kuvalehdessä 15 toukokuuta 1873. Kuvan pohjana on toiminut E. A. Forssellin piirros, joka tehtiin jo arkussa olevasta Kivestä hautajaispäivänä kirkonkellojen soidessa. Kuva todennäköisesti piirrettiin puhtaaksi myöhemmin (katso kuvaa artikkelin alussa, toim. huom.).

Aleksis Kiven syntymäpäivä on ollut pitkään Suomessa vakiintunut liputuspäivä. Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivän perinteisiin kuuluu seppeleiden laskeminen kansalliskirjailijan patsaalle Helsingissä ja Nurmijärvellä. Tuusulassa viedään seppele Aleksis Kiven hautamuistomerkille.

Kiven elämäntyön vaalimiseen on perustettu vuonna 1941 erillinen seura, nimeltään Aleksis Kiven Seura. Tämä seura jakaa vuosittain 10.10. Eskon puumerkki -nimisen tunnustuspalkinnon. Seura myöntää Eskon puumerkki -nimisen mitalin "Suomen kansalaiselle, joka on pitemmän ajan kuluessa tai ko. vuoden aikana julkisuudessa näkyneellä tavalla osoittanut omaavansa Nummisuutarin Eskolle kuuluvia luonteenpiirteitä, aitoa suomalaista sinnikkyyttä ja itsepäisyyttä, ja joka näiden ominaisuuksiensa ansiosta on piirtänyt puumerkkinsä aikakirjoihin."  Eskon puumerkkiä on jaettu vuodesta 1975 alkaen.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura puolestaan jakaa 10.10.  suomalaisille kirjailijoille palkintoja kansalliskirjailijan mukaan nimetystä rahastosta. 

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

 

Urho-klubin uutishuone 6.10.2014

Maailman näköpäivä 9.10.

- World Sight Day -

Maailman näköpäivää vietetään aina lokakuun toisena torstaina. Huomio keskitetään tällä kertaa sokeuden ehkäisemiseen ja näkökyvyn parantamiseen. Teemana onkin "Silmän Terveyttä Kaikille" ja "Testauta Näkösi".

Lions Clubs International juhlistaa maailman näköpäivää virallisesti Australian Mossmanissa 10.10. Kansainvälinen presidentti Barry J. Palmer johtaa tapahtumia, joihin kuuluu koululaisten ja aikuisten näköseulontoja. - See more at: http://www.lionsclubs.org/FI/our-work/sight-programs/vision-events/lions-world-sight-day.php#sthash.ZdqyxL83.dpuf

Lionsit eri puolilla maailmaa juhlistavat maailman näköpäivää erilaisilla lokakuun aikana järjestettävillä aktiviteeteilla.

 Maailmassa jopa 284 miljoonaa ihmistä kärsii näköön liittyvistä ongelmista. 90 prosenttia heistä asuu kehitysmaissa. Kehitysmaissa näköongelmat ovat usein esteenä myös kouluttautumiselle ja työnteolle. Maailman Terveysjärjestö WHO:n järjestämä Maailman Näköpäivä pyrkii lisäämään ihmisten tietoisuutta näönhuoltoon liittyvistä ongelmista, sokeudesta sekä näkövammaisuudesta.

World Sight Day 2014 (WSD13) this year falls on 9 October 2014 (the second Thursday of October). In keeping with the main thrust of this new Action Plan, the theme for World Sight Day 2014 is Universal Eye Health. The Action Plan identifies its purpose as to ‘increasing access to comprehensive eye care services that are integrated into health systems’. The theme for World Sight Day 2014 comes from this focus. ‘Universal Eye Health’ embodies many critical aspects of successful eye health uptake, and so IAPB believes that we should use a rolling theme – ‘Universal Eye Health’ will remain the theme for the next couple of years.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

Urho-klubin uutishuone 6.10.2014

Kansainvälinen luonnononnettomuuksien torjunnan päivä 8.10.

- International Day for Disaster Reduction -

Vuonna 2001 YK:n yleiskokous päätti tehdä kansainvälisestä luonnononnettomuuksien torjunnan päivästä pysyvän YK-päivän (päätöslauselma 56/195). Alun perin päivä oli julistettu vietettäväksi ainoastaan luonnononnettomuuksien torjunnan vuosikymmenen ajaksi (1990-1999), mutta päivän vietto muuttuikin pysyväksi.

Päivän tarkoituksena on edistää luonnononnettomuuksien torjunnan valmiuksia globaalilla tasolla. Kansainvälistä luonnononnettomuuksien torjunnan päivää vietetään vuosittain lokakuun toisena keskiviikkona, joten päivän päivämäärä vaihtelee vuodesta toiseen. Tänä vuonna tuo toinen keskiviikko on 8. päivä.

* * * *

The International Day for Disaster Reduction is a day to celebrate how people and communities are reducing their risk to disasters and raising awareness about the importance of DRR. The theme for 2014 will focus on older people and disasters...

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 6.10.2014

Hiljaisuuden päivä 8.10.

8.10. on Hiljan nimipäivä, onnea Hiljalle! Vuodesta 2000 saakka Hiljan päivänä on vietetty myös Hiljaisuuden päivää, jota on organisoinut Suomen luonnonsuojeluliitto.

Nyt siis vietämme päivää 15 kertaa. Hiljaisuuden päivänä kiinnitetään huomiota ääni- ja melusaasteeseen, joka nykyisin ympäröi meitä joka puolella.

Huomion kiinnittäminen harrastusten äänekkyyteen on tärkeää sekä harrastajan itsensä että kanssaihmisten kannalta. Kuulovaurioiden lisäksi melu häiritsee, stressaa ja sillä on monia kielteisiä vaikutuksia terveyteen. Voimakasäänisiä ja kuulon kannalta haitallisia harrastuksia ovat esimerkiksi moottoriurheilu, ammunta sekä musiikin kuuntelu tai harrastaminen liian suurella äänenvoimakkuudella.

Suomalaisia kannustetaan viettämään päivän aikana Hiljainen vartti. Suomen luonnonsuojeluliitto ja Kuuloliitto haastavat suomalaisia viettämään päivän aikana Hiljaisen vartin ja sulkemaan sen aikana kännykät ja tarpeettomat meluavat laitteet. Vartin ajaksi voi sytyttää halutessaan merkiksi kynttilän. Toisinaan meluisissa päiväkodeissa ja kouluissa voidaan Hiljaisen vartin jälkeen keskustella esimerkiksi hiljaisuuden vaikutuksista oppimiseen.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 6.10.2014

Kestovaippaviikko 6. - 12.10.2014

Kestovaippaviikko on kestovaippojen ja kestoilun juhlaviikko! Sen tarkoituksena on edistää kestovaippatietoutta erilaisilla paikallisilla ja valtakunnallisilla tempauksilla!

Vuonna 2014 Kestovaippayhdistys täyttää pyöreät 10 vuotta ja juhlistamme sitä koko kestovaippaviikon ajan! Luvassa on mm. lastentapahtuma, illalliset sekä muuta mukavaa...

Järjestyksessään jo kuudetta Kestovaippaviikkoa vietetään viikolla 41, eli siis nyt. Voidaan siis sanoa, että Kestovaippaviikko, jonka sanoma on turhaa kulutusta ja jätteentuottoa hillitsevä ja näin ollen tuiki tarpeellinen, on liki pitäen jo PERINTEINEN :D . Medioissa tosin tänä vuonna vaietaan koko viikosta melko tehokkaasti...

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

 

Urho-klubin uutishuone 6.10.2014

Energiansäästöviikko 6. - 12.10.

Motivan järjestämän energiansäästöviikon juuret ovat meillä Suomessa jo liki kahdenkymmenen vuoden takaa (vuodelta 1996) ja tapahtumiin osallistuu vuosittain satoja yrityksiä ja yhteisöjä. Viettäjien joukossa on teollisuusyrityksiä, energiayhtiöitä, monenkokoisia kuntia ja kaupunkeja, palvelu- ja kaupanalan yrityksiä, kouluja ja sairaaloita. Myös Urho-klubi on aktiivisesti mukana kampanjassa ja olemmekin haastaneet klubilaisia mukaan sormet kipeinä haasteiden kirjoittelusta!



Energiansäästöviikolla kannustetaan ihmisiä energian järkevämpään käyttöön ja kampanjoidaan energiansäästömahdollisuuksista. Osallistuvat yritykset ja yhteisöt voivat vapaasti soveltaa viikon perusteemaa oman toimintansa, organisaationsa ja asiakaskuntansa luonteen mukaan.

Järki käteen ja turha tuhlaus kuriin!

Energiansäästöviikko on uudistunut. Sen pääpaino on innostaa yrityksiä, yhteisöjä ja tänä vuonna myös yksityisiä ihmisiä konkreettisiin energiansäästötekoihin ja merkkaamaan toteutuksia verkkopalvelun kautta kaikille näkyviin. Kaikki kampanjassa mukana olevat tahot näet Osallistujat -sivulta. Jokaisella osallistujalla on oma kaikille julkinen sivunsa, jossa näkyy osallistujan kampanjan aikana toteuttamat vinkit, omat palveluun jätetyt ehdotukset hyviksi vinkeiksi sekä osallistumiseen johtaneet haasteet.

Pääset osallistumaan Energiansäästöviikkoon klikkaamalla alla olevaa namiskuukkelia:

Nyt osallistujia on 317, lisää lukua suuremmaksi!

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

 

Urho-klubin uutishuone 6.10.2014

Puhevammaisten viikko 6. - 12.10.

Tänä vuonna puhevammaisten viikolla nostetaan esiin puhevammaisten ihmisten oma ääni ja elämäntarinat videoiden, tarinoiden ja elokuvien kautta.

Suomessa on noin 65 000 puhevammaista ihmistä, jotka eivät pysty puhumaan tai joiden puhe on hyvin epäselvää. Heidän voi myös olla vaikeaa ymmärtää puhetta. Puhevammalla tarkoitetaan vaikeutta ymmärtää tai tuottaa puhetta niin hyvin kuin arjen vuorovaikutuksen sujumiseksi olisi tarpeen.

Puhevammaisten viikkoa koordinoi Kehitysvammaliiton tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki. Kehitysvammaliitosta on mukana myös Papunet-verkkopalveluyksikkö. Yhteistyökumppaneina ovat lukuisat puhevamma-alan järjestöt, valtion erityiskoulut, kirjastot ja keskussairaalat.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

 

Urho-klubin uutishuone 6.10.2014

Puhevammaisten päivä 6.10.

Kansainvälinen Puhevammaisten päivä 6.10. käynnistää Puhevammaisten viikon.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

 

 

Urho-klubin uutishuone 6.10.2014

Eurooppalainen dysleksiaviikko 6.10. - 12.10.2014
- Dyslexia Awareness Week -

Dysleksia- eli lukihäiriöviikolla muistutetaan oppimisvaikeuksien yleisyydestä. Viikon aikana Erilaisten oppijoiden liitto ry tarjoaa erilaisia vinkkejä, miten lukihäiriöstä huolimatta voi opiskella eri aineita tehokkaasti. Lukihäiriöstä kärsiville on tarjolla apuvälineitä ja lukiseulontoja kouluissa ja työpaikoilla.

Lukemisen erityisvaikeuden eli dysleksian oireina voivat olla esimerkiksi lukemisessa hitaus tai vaikeus. Suomalaistutkijoiden mukaan noin kuusi prosenttia Suomen väestöstä kärsii lukivaikeuksista.

Lukihäiriöisten auttamiseksi tehdystä työstä jaettava ALLVAR-palkinto myönnetään vuosittain ansioituneelle asian puolestapuhujalle.

The EDA Dyslexia Awareness Week is 1 week in October (Dyslexia month). Dyslexia is a difference in acquiring reading, spelling and writing skills, that is neurological in origin. The cognitive difficulties that cause these differences can also affect organisational skills, calculation abilities etc.

It may be caused by a combination of difficulties in phonological processing, working memory, rapid naming, sequencing and the automaticity of basic skills.

Alongside these issues is the ongoing challenge for people with dyslexia navigating through life in a largely non-dyslexia friendly world.

Researchers acknowledge that there are many possible causes of dyslexia, including genetics. There is no relationship between a person's level of intelligence, individual effort of socio-economic position and the presence of dyslexia.

Furthermore, across Europe the diversity of languages and the multilingual demands, socio-cultural backgrounds as well as educational opportunity, have a significant influence on the life-chances for dyslexic children and adults.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

Urho-klubin uutishuone 5.10.2014

Valtakunnallinen vanhusten viikko 5. - 12.10.2014
- A special Day and week for Elderly People -

 Valtakunnallista vanhustenpäivää ja -viikkoa vietetään lokakuussa 6.–13.10. teemalla Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Valtakunnallista pääjuhlaa vietetään Mikkelissä.

 Seniorimme ovat saavuttanut elämänkokemusta ja viisautta, josta on hyötyä ja apua myös nuoremmille sukupolville. Vuorovaikutus eri sukupolvien välillä on tärkeää. Turhat ennakkoasenteet on syytä unohtaa. Vanhuuden voi oppia vain elämällä pitkään!

Suomessa on varsinkin viimeisen kalenterivuoden aikana puhuttu todella paljon vanhusten kohtelusta hoitolaitoksissa ja kunnallisen kotihoidon resurssipulasta. Kansakunnan uutisaviiseja seuratessa tuntuu kuitenkin siltä, että paljosta puheesta on seurannut vähän käytännön tuloksia. Yhä löytyy sairaaloita, joissa säästetään hoitohenkilökunnan lukumäärässä ja jätetään vanhukset makaamaan vaipoissaan ja jopa aliravittuina, ja kuntia, joissa kotihoitajan ohjelmaan mahdutetaan 25 vanhusta päivässä. 70 vuotta sitten tuollaista kohtelua olisi pidetty tyypillisenä natsien keskitysleireissä, ei silloinkaan muualla.

A special day for elderly people has been celebrated since 1954. Date for this is allways the first Sunday of October and the following week is the week for the elderly...


Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

 

 

Urho-klubin uutishuone 4.10.2014

Mikkelinpäivä 5.10.

Nyt on se varsinainen Mikkelinpäivä. Se oli yksi syksyn suuria kirkollisia juhlapäiviä aikaisemmin meilläkin. Päivä on Pyhän arkkienkeli Mikaelin päivä, joka oli alun perin aina tasan tarkkaan 29. syyskuuta. Kuitenkin vuodesta 1772 lähtien sitä on vietetty sunnuntaina joko 29. syyskuuta, tai jos 29. päivä osuu arkipäiväksi, niin sitten sitä seuranneena sunnuntaina.

 Nykyisin Mikkelinpäivä on Luterilaisen kirkon ainoa enkeleille pyhitetty päivä, itse asiassa kaikkien enkeleiden yhteinen muistopäivä. Seurakunnissa vietetään tällöin runsaasti perhemessuja, sillä lasten ja enkelien yhteys on Raamatun mukaan läheinen. Lasten usko enkeleihin on tutkimusten mukaan vahvaa. Suojelusenkeleillä onkin viime aikojen maailmantapahtumien pyörteissä ollut runsaasti kysyntää. 

Mikkelinpäivää on käsitelty erittäin paljon tarkemmin Historiaosastollamme, klikatkaapa tästä siis lisätietoa.

Lisää Mikkelinpäivän entisajan merkityksestä ja siihen liittyneistä enteistä voit lukea kansanperinnetoimituksemme sivuilta (klikkaa pois vaan).

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

 

Urho-klubin uutishuone 4.10.2014

Valtakunnallinen korvapuustipäivä
- Leipomisen teemapäivä -

Valtakunnallista korvapuustipäivää, ihan totta, vietetään tänään, 4. lokakuuta. Päivä lienee saanut vaikutteita Ruotsista, jossa kanelipullien herkullista makua on maisteltu vuodesta 1999 lähtien, kun kalenterista tilaa sai herkkupäivä kanelbullens dag. Mutta tämä korvapuustipäivä on siis aivan suomalainen juttu ja järjestyksessään nyt kuudes kerta. Korvapuustejahan meillä on paistettu jo ainakin 1920-luvulta saakka ja hyvin ne ovatkin maistuneet.

Varjonsa tämän päivän viettoon antaa EU:n päätös, jolla rajoitetaan kanelin, yhden korvapuustin perusmausteen, käyttöä. Tuo kaneli kun sisältää kumariinia, jolle EU on asettanut käyttörajan; 0,1 mg/henkilön painokilo. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi lapsien tulisi välttää korvapuustien syömistä. EVIRA toteaakin, että kanelin säännöllinen käyttö ei ole suositeltavaa. Erityisesti pienten lasten ei pitäisi nauttia useita kanelia sisältäviä tuotteita päivittäin.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 4.10.2014

Maailman Opettajien Päivä 5.10.
- World Teachers' Day -

Maailman Opettajien Päivän ( MOP) tarkoituksena on muistuttaa opetus- ja kasvatustyön tärkeydestä muuttuvassa maailmassa. Päivää on vietetty maailmanlaajuisesti Unescon ja Education Internationalin (EI) aloitteesta vuodesta 1994 lähtien. Suomessa opettajajärjestöt ja opettajaopiskelijat ovat perinteisesti järjestäneet paikallisia MOP-tapahtumia.

Päivän teemana on "A Call for Teachers". Opettajiin ja koulutukseen on sijoitettava voimavaroja. OAJ tapaa MOP-päivänä eduskunnassa kansanedustajia kaikista puolueista. Paikallis- ja alueyhdistyksillä on vaikuttamis- ja jäsentilaisuuksia ympäri maan.

World Teachers’ Day, held annually on October 5th since 1994 - when it was created by UNESCO - celebrates teachers worldwide. Its aim is to mobilise support for teachers and to ensure that the needs of future generations will continue to be met by teachers.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 4.10.2014

Eläinten viikko 4. - 10.10.

- Eläinten päivä 4.10. -

Eläinten viikkoa vietetään 4.—10.10.2014 jo 56. kerran, joten mistään uudesta tapahtumasta ei suinkaan ole kysymys. Lokakuun neljäs päivä on eläinten suojeluspyhimys Franciscus Assisilaisen muistopäivä ja kansainvälinen eläinten päivä. Eläinten viikon viettämisen SEY aloitti vuonna 1959.

 SEY, Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, haluaa jälleen muistuttaa Eläinten viikolla 4.-10. lokakuuta eläinten hyvästä kohtelusta ja eläinsuojelun tärkeydestä erityisesti lasten ja nuorten arjessa. SEY:n mielestä eläinsuojelussa tieto yhtä tärkeää kuin tunne.

SEYn Eläinten viikon 2014 teemana on nauta. Nauta on ihmisen kenties tehokkaimmin hyödykseen valjastama eläin, mutta kuluttaja tietää vähän naudan elämästä. Miten nautoja pidetään maidon- ja naudanlihantuotannossa? Millaisia hyvinvointiongelmia naudoilla on? Miten niitä voisi ratkaista?

Lisää tietoa naudasta ja eläinten viikosta saat täältä.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 4.10.2014

Kansainvälinen avaruusviikko 4. - 10.10.
- World Space Week -

Avaruusviikko on kansainvälinen tapahtuma joka juhlistaa tieteen ja teknologian tuomaa hyötyä ihmiskunnalle. Yhdistyneiden kansakuntien (YK) yleiskokous julisti vuonna 1999, että kansainvälistä avaruusviikkoa vietetään joka vuosi 4.-10. lokakuuta. Nämä päivät valittiin, koska:

* Lokakuun 4. päivä 1957 laukaistiin ensimmäinen satelliitti, Sputnik 1 ja

* Lokakuun 10. päivä 1967 allekirjoitettiin kansainvälinen YK:n sopimus avaruuden rauhanomaisesta käytöstä.

Avaruusviikon teema vaihtuu joka vuosi. Vuoden 2013 teemana on "Avaruus näyttää tietä" ja tarkoituksena on kiinnittää huomiota avaruuden osuuteen arkipäiväisessä elämässämme, erityisesti satelliittinavigointiin, ja laajemmin avaruustutkimuksen merkitystä laajemmin maailmankuvallemme.

* * * *

"The General Assembly declares 4 to 10 October World Space Week to celebrate each year at the international level the contributions of space science and technology to the betterment of the human condition."
UN General Assembly resolution, 6.12.1999.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 1.10.2014

Heijastinpäivä 1.10.

Tänään vietetään toista kertaa heijastinpäivää. Nyt on aika kaivaa heijastimet esiin. Vain joka toinen jalankulkija käyttää taajamissa heijastinta. Ensimmäistä kertaa 1.10. järjestettävä heijastinpäivä muistuttaa, että jokaisen on aika kaivaa heijastimet esiin ja näyttää loistavalta – viimeistään nyt. Heijastinkauden kampanjointi alkaa 1.10. mm. verkko-, ulko- ja lehtimainonnalla.

Vuonna 2011 tutkittiin 20 pimeällä tai hämärässä tapahtunutta jalankulkijoiden kuolemantapausta. Kolmessa tapauksessa neljästä kävelijä ei käyttänyt heijastinta. Riippuheijastin kiinnitetään polven korkeudelle tien puoleiselle sivulle ja sen pitää päästä heilumaan vapaasti. Myös stretch- tai jousiheijastin kiinnitetään tien puoleiselle sivulle ranteeseen tai kyynärvarteen.

Mitä useampia heijastimia käytetään, sen paremmin autoilija näkee pimeässä tai hämärässä kulkevan jalankulkijan. Molemmin puolin kiinnitetyt heijastimet auttavat autoilijaa hahmottamaan tiellä kulkijan myös leveyssuunnassa.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 28.9.2014

Kansainvälinen kuurojen päivä 28.9.

Kansainvälistä kuurojen päivää vietetään tänä vuonna sunnuntaina 28. syyskuuta. Tätä edeltävä viikko on aiheeseen liittyen ollut kansainvälinen kuurojen viikko.

Suomessa Kuurojen Liiton jäsenjärjestöt toteuttavat omilla paikkakunnillaan tapahtumia, joilla mm. tehdään tunnetuksi viittomakielen asemaa ja pyritään vaikuttamaan viranomaisiin palvelujen parantamiseksi. Kuurojen päivän ja viikon tapahtumien ja kampanjoinnin odotetaan liittyvän lähestyvän kuntavaalin teemoihin. Kuurojen Liitto julkaisee puolestaan valtakunnallisesti viittomakielisten näkökulmia kuntavaalikeskusteluun.

Kansainvälinen kuurojen päivä perustettiin Kuurojen maailmanliiton (WFD) aloitteesta vuonna 1958. Kansainvälisen kuurojen päivän tarkoituksena on kiinnittää päättäjien, viranomaisten ja suuren yleisön huomio kuurojen yhteisön saavutuksiin ja sen tärkeinä pitämiin kysymyksiin. Kuurojen maailmanliitto toivookin, että kuurojen organisaatiot kampanjoivat viittomakielisten asian puolesta Kansainvälisenä kuurojen päivänä tai kuurojen viikolla. Kansainvälisen kuurojen päivän ja viikon tavoitteena on myös lisätä kuurojen keskinäistä yhteistoimintaa niin omassa maassa kuin kansainvälisestikin.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

 

Urho-klubin uutishuone 26.9.2014

Maailman ehkäisypäivä 26.9.
- World Contraception Day -

Maailman ehkäisypäivä on teemapäivä, jonka tavoitteena on lisätä tietoa ehkäisystä, jotta nuoret voivat tehdä seksiin ja seksuaaliterveyteen liittyviä tietoisia päätöksiä. Ehkäisyn teemapäivä järjestetään joka vuosi syyskuun 26. päivänä.

Nyt siis vietetään Maailman ehkäisypäivää. Ehkäisypäivänä halutaan muistuttaa, että kondomin käyttö on tärkeää ja helppoa ja että kondomi on ainoa seksitaudeilta suojaava ehkäisykeino. Kondomien osto ei myöskään edellytä tiettyä ikää. Väestöliiton mukaan kondomiin liittyy yhä häveliäisyyttä ja vääränlaisia mielikuvia. Väestöliitto toivookin, etteivät nuorten vanhemmat, koulut eivätkä kaupat kieltäisi kondomien hankintaa nuorilta vaan ennemminkin tukisivat heitä.

* * * *

World Contraception Day (WCD) is a worldwide campaign with a vision for a world where every pregnancy is wanted. Its mission is to improve awareness of contraception to enable young people to make informed decisions on sexual and reproductive health. Under the motto “Your Future. Your Choice. Your Contraception”, WCD 2013 focuses on empowering young people to think ahead and build contraception into their future plans, in order to prevent an unplanned pregnancy or sexually transmitted infection (STI).

WCD is supported by a coalition of 11 international Non-Governmental Organizations (NGOs) and scientific and medical societies with an interest in sexual and reproductive health and is sponsored by Bayer HealthCare.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

 

Urho-klubin uutishuone 26.9.2014

Euroopan kielten päivä 26.9.

Euroopan kielten päivänä 26.9. järjestetään kieliin liittyviä tilaisuuksia eri puolilla Eurooppaa – Suomessa muun muassa Turussa, Helsingissä, Oulussa ja Jyväskylässä.

 EU:ssa on 24 virallisen EU-kielen lisäksi noin 60 alue- tai vähemmistökieltä, joita ovat esimerkiksi saame, katalaani ja kymri. Lisäksi Euroopassa puhutaan yli 175:tä maahanmuuttajien kieltä. Teemapäivän tavoitteena on ylläpitää Euroopan kulttuurien ja kielten moninaisuutta ja innostaa kaikenikäisiä opiskelemaan kieliä. Kielitaito helpottaa matkustelua ja työskentelyä ulkomailla sekä edistää kansojen ja yhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteisymmärrystä.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

 

Urho-klubin uutishuone 24.9.2014

Kansallinen koulumaitopäivä 24.9.

Kansainvälinen koulumaitopäivä on aina syyskuun viimeisenä keskiviikkona. Tänä vuonna Kansainvälistä koulumaitopäivää vietetään siis 24.9.

Maito on täyttä ravintoa ja etenkin kalsiumin ja D-vitamiinin takia korvaamaton osa kouluruokaa. Vahva luusto rakennetaan kasvuiässä, koululaisena. Koululainen, niin tyttö kuin poikakin tarvitsee päivittäin noin 900 mg kalsiumia. Kouluaterian pitäisi tarjota siitä kolmannes. Lasillisessa maitoa tai piimää on 240 mg kalsiumia, kalsiumilla täydennetyssä maidossa vielä enemmän.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

 

Urho-klubin uutishuone 23.9.2014

Kansainvälinen kuurojen viikko 22.-28.9.

Syyskuun viimeisellä kokonaisella viikolla 22.–28.9. vietetään taas kansainvälistä kuurojen viikkoa, joka huipentuu sunnuntaina 28.9. kuurojen päivään. Viikko on hieno ajankohta järjestää yhdistyksillä esim. avoimien ovien päivä tai muulla tavalla juhlistaa tapahtumaa. Sunnuntaista kuurojen päivää on toki suositeltavaa juhlistaa myös liputuksella; kuurojen päivää on vietetty jo vuodesta 1958. Myöhemmin päivä on laajentunut nykyiseen kuurojen viikon muotoon.

Viikon aikana eri maiden kuurojen järjestöt haluavat kiinnittää huomiota viittomakielen asemaan ja sen parantamiseen. Suomessa kampanjoidaan erityisesti viittomakielen lainsäädännöllisen aseman kehittämiseksi; tavoitteena on viittomakielen laki. Kansainvälisesti kampanjoinnin painopiste on erityisesti tiedon saavutettavuudessa, omalla äidinkielellä. Saavutettavuus on perusedellytys kuuron esteettömään osallistumiseen yhteiskunnassa.

Kuurojen maailmanliiton toimisto sijaitsee Valkeassa talossa, Helsingissä; WFD on yksi harvoja Suomeen rekisteröityneitä kansainvälisiä järjestöjä. Tämän vuonna 1951 perustetun järjestön tavoite on edistää maailman noin 70 miljoonan kuuron ihmisoikeuksia, painopisteen ollessa kehitysmaissa.

Kuurojen viikolla Kuurojen Liitto lähettää kaikille kansanedustajille ja ministereille viittomakielisen sähköisen kampanjakirjeen (sisältäen käännökset suomeksi ja ruotsiksi). Kirjeessä muistutetaan kansanedustajia uuden hallitusohjelman tavoitteista, viittomakielisten oikeuksien kehittämisestä ja viittomakielilain säätämisen mahdollisuuden selvittämisestä. Tavoitteena on muuttaa sanat teoiksi.

Kuurojenyhdistykset eri puolella Suomea järjestävät omia tilaisuuksiaan.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

 

Urho-klubin uutishuone 23.9.2014

Syyspäiväntasaus 23.9.

Heipsatarallaa taas, kaikki karvapallerot kautta koko Telluksen! Klubin oma Nasse-setä täällä taas! Tänään klo 23.44 Suomen virallista valtionaikaa on sitten jälleen kerran saavutettu se vuosittainen kiintopiste, jolloin päivä on tasan yhtä pitkä yön kanssa! Ja tästä eteenpäin päivän osuus sen kuin lyhenee! Pohjoisnavalla aurinko laskee ja alkaa puolen vuoden pituinen yö, Etelänavalla aurinko nousee ja alkaa puolen vuoden mittainen päivä.

Älkää kuitenkaan ihan vielä menkö vintille vetämään itseänne narun jatkoksi, sillä syksyhän on iloista aikaa. Marjareissuja, sienireissuja, tihkusadetta, ruskaa, hirvikärpäsiä, hallaa ja mustaa jäätä! Lisäksi valtakunnallista tähtiharrastusviikkoa vietetään vuosittain syyspäiväntasauksen aikaan, eli juuri siis tällä viikolla (katso juttu alempana).

 No no, itse asiassa syyspäiväntasaus on siis vuosittain joko 22.9. tai 23.9. Silloin aika auringonnoususta auringonlaskuun on 12 tuntia koko maapallolla. Aurinko on tällöin zeniitissä päiväntasaajalla eli 0° leveyspiirillä, eli siis tasan tarkkaan taivaan laella ja zeniittiasema siirtyy pohjoiselta eteläiselle pallonpuoliskolle. Tällöin siis sekä pohjoinen että eteläinen pallonpuolisko saavat yhtä paljon auringonvaloa, sillä kumpikaan puoliskoista ei ole kallistunut Aurinkoon päin. Pohjoisella pallonpuoliskolla on nyt siis syksy, eteläisellä kevät.

Joskus sanalla syyspäiväntasaus tarkoitetaan koko vuorokautta, joskus vain kellonlyömää jolloin zeniittipiste siirtyy päiväntasaajan yli; kansankielessä toki tuota edellistä.

Lisää aiheesta löytyy tiede-osastoltamme tästä linkistä, olkaapas hyvät!

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

 

Urho-klubin uutishuone 23.9.2014

Kansallinen tähtiharrastusviikko 22. - 28.9.

Tähtiharrastusviikkoa vietetään vuosittain syyspäiväntasausviikolla, siis tällä viikolla. Kaivele se vanha kiikari naftaliinista ja hiippaile iltaisin pihalle tiirailemaan luonnon ihmeitä - siis tarkemmin sanoen: tähtitaivaan! Syyskuu on nimittäin vuoden paras kuukausi tähtitaivaan havainnointiin; selkeitä ilmoja on suhteellisen usein ja yöt ovat jo riittävän pimeitä, eikä pakkanenkaan vielä amputoi sormia.

Suomen tähtiharrastusyhdistykset järjestävät joka syksy yhteisen tähtiharrastusviikon, jolloin tarkoituksena on mm. esitellä yhdistysten toimintaa ja tähtitieteen harrastusta tähtitieteestä kiinnostuneille kansalaisille. Yhdistyksissä järjestetään tällöin esimerkiksi dianäytöksiä, esitelmiä, esitellään laitteistoa sekä yhdistyksen toimintaa ja pimeyden laskeuduttua pidetään tähtinäytöksiä. Tapahtuman juuret juontavat Tähtiharrastuspäivää, jota vietettiin yleensä lokakuun toisena lauantaina, mutta joka vuonna 2003 pidettiin syystasauspäivänä. Vuodesta 2004 lähtien tapahtuma muuttui koko viikon kestäväksi tähtiharrastusviikoksi, jonka ajankohta on syyspäiväntasaukselle osuva viikko. Ja nyt syyspäiväntasaus on 23.9., että silleen.

Tavallinen 7 x 50 - kiikari riittää alkuun mainiosti ja se on edellä mainittuun touhuiluun tosi ihanteellinen laite; suurennosta on riittävästi, valovoimaakin piisaa eikä kuva vielä tärrää liikaa. Havaintokohteista näkyvät mm. planeetoista Uranus ja Neptunus yötaivaalla; Venus ja Jupiter näkyy aamutaivaalla.

 Jupiter on Kravussa. Se nousee koillisesta aamuyöllä ja on idässä aamuhämärässä. Jupiter on Venuksen jälkeen planeetoista toiseksi kirkkain ja loistaa keltaisena. Venus on aamuhämärässä matalalla itätaivaalla. Kirkas planeetta on Leijonassa. Se on aamulla 5. ja 6.9. noin yhden asteen eli kahden Kuun läpimitan etäisyydellä Leijonan kirkkaimmasta tähdestä Reguluksesta. Syyskuun edetessä Venus painuu lähemmäksi Aurinkoa ja katoaa näkyvistä. Uranus näkyy heti pimeän saavuttua ja on Kalojen tähdistössä. Planeetta löytyy kiikarilla. Kuuttomina ja selkeinä syysiltoina on hyvä hetki etsiä Uranus tähtien joukosta. Tähdet 2014 -vuosikirjan sivulla 125 on Uranuksen etsintäkartta. Neptunus on Vesimiehen tähdistössä ja näkyy iltayöstä. Planeetta on niin himmeä, että sen näkemiseen tarvitaan kiikari tai pieni kaukoputki. Tähdet 2014 -vuosikirjan sivulla 126 on Neptunuksen etsintäkartta.

Tutustu viikon aikana myös tähtiharrastajien toimintaan omalla paikkakunnallasi. Viikon aikana tähtiyhdistykset ympäri Suomen järjestävät monenlaisia harrastukseen liittyviä tapahtumia ja monilla tähtitorneilla on avoimet ovet. Tarkempia tietoja saa tähtiyhdistysten omilta verkkosivuilta.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran kaukoputkensa äärestä UJ eli Urho Juha

 

 

Urho-klubin uutishuone 23.9.2014

Elinikäisen oppimisen kampanja 22.9. - 5.10.

- Osaamisvoima, 100% uusiutuva energialähde -

Nyt otsikkona olevaa Elinikäisen Oppimisen Kampanjaa, aikaisemmalta nimeltään "Elinikäisen Opiskelun Kampanja" ja sitä ennen "Aikuisopiskelijan viikko". vietetään Unescon aloitteesta jo yli 50 maassa. Suomessa viikkoa on vietetty vuodesta 1998 lähtien. Viikon tehtävänä on tiedottaa, motivoida, innostaa, aktivoida ja haastaa yhteistyöhön.

Suomessa tarvitaan jatkossakin osaavaa, motivoitunutta ja hyvinvoivaa työväestöä. Koulutus ja sen kautta syntyvä osaaminen, innostus ja kehittäminen ovat aina kannattava sijoitus, sekä yksilölle että työyhteisölle. Kansallinen teemaviikko kokoaa tänäkin vuonna yhteen koulutuksen ja oppimisen asiantuntijat hyvään yhteistyöhön.

Edistetään yhdessä aikuisopiskelua, vireyttä ja hyvää elämää.

Jokainen kerta viikko on teemaltaan ja toteutukseltaan oma kokonaisuutensa. Punaisena lankana kulkee kuitenkin aina ajatus aikuisten kyvystä oppia kaikissa elämän vaiheissa, oppimisen hyödyistä työelämässä ja opiskelun ilosta rikkaana harrastuksena. Vuonna 2014 viikon kampanja järjestetään jo 17. kertaa, toivon mukaan entistä innovatiivisemmin ja hauskemmin. Tulethan mukaan tekemään kanssamme hyvä kampanja!

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran itsekin aikuisopiskelijoita aikoinaan vuosia opettanut UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 22.9.2014

Autoton päivä, auton vapaapäivä 22.9.

Kansainvälistä autotonta päivää vietetään tänään 22.9. Autottoman päivän tarkoituksena on kiinnittää huomiota muun muassa liikenteen ympäristövaikutuksiin. Päivää vietetään Suomessa jo viidettätoista kertaa, joten se on tavallaan jo "perinteinen".

Autoton päivä on osa eurooppalaista Liikkujan Viikkoa, jonka ajankohta on 16. - 22.9. Autoton päivä on siis tavallaan Liikkujan Viikon loppuhuipennus. Viikon teemaksi on tänä vuonna valittu Hyvä Elämä.

Liikkujan viikko –kampanja pyrkii saamaan ihmiset miettimään omien liikkumistottumustensa vaikutuksia ilmanlaatuun sekä mahdollisuuksia korvata oman auton käyttöä muilla liikennevälineillä; mahdollisuuksien mukaan kävely tai pyöräily lienevät junailuja ja linja-autoilujakin suositeltavampia tapoja liikutella läskejään myös ekologisessa mielessä.

Vakavaa asiaa siis, varsinkin näin ilmaston muutoksen alla kärvisteleville ihmisille! Ottakaapas onkeenne, edes tämän yhden päivän ajan!

Huuuppsiiistaaa! Hippasilla toisen auton kanssa ja tässä tulos!

Kuva: Yksi Urhoistamme päätti jokunen vuosi sitten kokeilla autotonta päivää näin radikaalisti.
          
(Kuva © Juha Räty) Kuva suurenee klikkaamalla.

Ajattelun aihetta antoi UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 21.9.2014

Kansallinen Alzheimerpäivä 21.9.

Tänään 21.9. vietetään kansainvälistä Alzheimer-päivää. Päivän tarkoitus on muistuttaa meitä muistin katoavaisuudesta sekä muistihäiriöiden yleisyydestä ja kehottaa kaikkia pitämään huolta muististaan. Päivän tarkoitus on tiedottaa dementiaan ja muistihäiriöihin liittyvistä asioista sekä kaataa näihin liittyviä ennakkoluuloja ja pelkoja. Tämä päivä on osana MUISTIVIIKKOA.

Alzheimer-tauti ei ole ainoastaan vanhusten ja huomattavasti ikääntyneiden ihmisten sairaus. Tällä hetkellä Suomessa on peräti 7000 työikäistä dementoituneisiin tauteihin sairastunutta henkilöä, suurin osa heistä sairastaa Alzheimerin tautia.  Alzheimerin tautiin voi sairastua nuorenakin, jopa nelikymppisenä. Suurin osa sairastuneista on kuitenkin yli 60-vuotiaita. Alle 60-vuotiaita tautiin sairastuneita on Suomessa tällä hetkellä noin 0,25 prosenttia, 60-65-vuotiaita on puolestaan noin yhden prosentin verran.

Ajattelun aihetta antoi UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 20.9.2014

SIBELIUKSEN KUOLEMASTA 57 VUOTTA
 
Kuva: Jean ja Aino Sibeliuksen hauta Järvenpään Ainolassa.
Sibelius haudattiin valtion kustannuksella rakastamaansa Ainolan puistoon. (Photo
© Juha Räty, JR-Studio)

Tänään 20.9.2014 tulee kuluneeksi 57 vuotta Jean Sibeliuksen kuolemasta. Sibelius kuoli aivoverenvuotoon Ainolassa 20. syyskuuta 1957 ollessaan 91-vuotias. Hän kuoli samana päivänä kuin toinen tunnettu suomalainen säveltäjä, Heino Kaski. Sibelius on ainoa suomalainen, jonka kuoleman vuoksi Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous on viettänyt hiljaisen hetken. Puheenjohtaja Sir Leslie Munro lausui muistosanat: ”Sibelius kuului koko maailmalle. Musiikillaan hän rikastutti koko ihmissuvun elämää.” Sibelius haudattiin valtion kustannuksella rakastamansa Ainolan puutarhaan. Lue lisää täältä.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

 

Urho-klubin uutishuone 18.9.2014

Kansallinen etätyöpäivä 18.9.

Kotitoimistoissa ja kahviloissa voi kuulla tänään torstaina 18.9.2014 näppäimistöjen nakutuksen. Nyt ei oteta kyytiä toimistolle vaan vietetään kansallista etätyöpäivää.

 Pysy menossa mukana kuunnellen etätyölähettiläs Arttu Harkkia Radio Nova -kanavalla. Lisää vinkkejä etätöihin löydät näiltä sivuilta.

Etätyö nostaa johtamisen vaatimuksia ja laajentaa käsitettä kohti jaettua johtajuutta. Tällöin vastuu johtamisesta on paitsi esimiehellä, myös yhä suuremmissa määrin itse työntekijällä ja tiimillä. Työntekijän tulee osata johtaa omaa työtään ja sopia asioista yhdessä kollegoiden kanssa. Etätyö myös rakentaa uudenlaista yhteisöllisyyttä, joka ei perustu niinkään kiinteään fyysiseen ympäristöön vaan aktiiviseen vuorovaikutukseen. Tätä tukevat kehittynyt tieto- ja viestintäteknologia ja yhteisölliset palvelut.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

 

Urho-klubin uutishuone 18.9.2014

Operaatio nälkäpäivä 18.-20.9.2014

"Syö yhtenä päivänä vähemmän tai edullisemmin ja lahjoita säästyneet rahat heille, joilla on nälkä aina."

 Kun ihmisellä on hätä, häntä on autettava heti.  Nopeasti annettua apua tarvitaan aiempaa enemmän. Kallistunut ruoka on lisännyt nälkää ympäri maailman, ja globaali ilmaston muutos on kasvattanut katastrofien määrää ja mittasuhteita. Punaisen Ristin antamaa nopeaa apua tarvitaan usein Suomessakin. Täällä kotimaassamme apu on usein henkistä tukea ja välttämättömiä tarvikkeita ihmisille, jotka ovat joutuneet onnettomuuden uhriksi.

Nälkäpäivänä kerätään varoja Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Sinne tallennetut varat ovat sitomattomia eli niitä ei ole ennalta osoitettu tiettyyn kohteeseen. Varoilla voidaan auttaa siellä, missä kulloinkin on suurin hätä. Valtaosa avustusvaroista suuntautuu ulkomaille, mutta katastrofirahastosta autetaan myös Suomessa.

Klubin hallitus kantoi vaatimattoman kortensa tänään tähän yhteiseen kekoon, joten
sinäkin voit osallistua keräykseen vaikkapa osoitteessa:
http://www.nalkapaiva.fi

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

Urho-klubin uutishuone 17.9.2014

Kimppakyytipäivä 17.9.

Kansallista Kimppakyytipäivää vietetään tänä vuonna keskiviikkona 17.9.2014. Seitsemättä kertaa järjestettävän tapahtuman teemana on tänä vuonna organisaatioiden kannustaminen kimppakyytien käyttämiseen sekä uusien kimppakyyteilijöiden löytäminen. Kimppakyytipäivään voit osallistua esimerkiksi sopimalla kimppakyydistä työkaverin kanssa tai vierailemalla Internetin kimppakyytipalveluissa ja tarjoamalla tai etsimällä sopivan kyydin.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

 

Urho-klubin uutishuone 17.9.2014

Kansainvälinen liikkujan viikko 16. - 22.9.2014
- European Mobility Week - 

Viikon aikana eurooppalaiset kaupungit ja kunnat järjestävät tapahtumia ja edistävät pysyvillä toimilla fiksua liikkumista. Tämän vuoden teemana on HYVÄ ELÄMÄ.

Liikkujan viikolla kannustetaan ihmisiä kiinnittämään huomiota omiin, arkisiin liikkumisvalintoihin ja niiden vaikutuksiin ympäristöön ja yhteiskuntaan.

On the occasion of the European Mobility Week (16-22 September 2014), the International Association of Public Transport (UITP) reaffirms its stance that a long-term commitment to invest in public transport is key to liberating our cities from congestion and encouraging the development of sustainable economies.

With around 80% of Europeans expected to be living in urban environments by 2020, public transport is essential for ensuring quality of life and delivering green growth. Encouraging a modal shift from private motorised modes to public transport will unblock gridlocked cities, lower energy consumption and reduce greenhouse gas emissions.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

 

Urho-klubin uutishuone 17.9.2014

Muistiviikko 15. - 21.9.2014

Muistiviikkoa vietetään vuosittain Maailman Alzheimer-päivän (21.9.) yhteydessä viikolla 38. Muistiviikolla muistutetaan muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä oikeudesta hyvään, ihmisarvoa kunnioittavaan ja elämänlaatua ylläpitävään elämään. Suomessa on noin 130 000 etenevää muistisairautta sairastavaa ihmistä, jotka tarvitsevat tukeamme.

Vuoden 2014 Muistiviikon teemana on välitä muista. Muistiliitto jäsenyhdistyksineen haluaa nostaa esille muistisairaan ja hänen läheisensä, sekä meidän jokaisen arjen turvallisuuden merkityksen.

WHO ja ADI ovat ottaneet yhdessä kantaa siihen, että muistisairaudet tulisi ympäri maailmaa nostaa kansalliseksi terveydenhuollon prioriteetiksi. Kannanotto on julkaistu 22.5.2012 .

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

Urho-klubin uutishuone 15.9.2014

Kansainvälinen demokratiapäivä 15.9.

- World Day of Democracy, International Day of Democracy -

YK:n yleiskokous julisti syyskuun 15. päivän kansainväliseksi demokratiapäiväksi 8.11.2007 (päätöslauselma 62/7). Yleiskokous kehotti kaikkia kansallisia ja kansainvälisiä toimijoita viettämään demokratiapäivää tavalla, joka kasvattaa suuren yleisön tietoisuutta asiasta, ja rohkaisi samalla kansallisia hallituksia yleisesti vahvistamaan demokratian edistämiseen tähtääviä toimenpiteitään. Muuten meillä Suomessa päätettiin vuonna 2013, että tätä Demokratiapäivää vietetäänkin vasta 14. lokakuuta.  Että silleen...

On this International Day of Democracy, I call on leaders to hear, respect and respond appropriately to the voices of the people, whether expressed directly or through elected representatives."

Secretary-General Ban Ki-moon

The UN General Assembly, in resolution A/62/7 (2007)  encouraged Governments to strengthen national programmes devoted to the promotion and consolidation of democracy, and also decided that 15 September of each year should be observed as the International Day of Democracy.

The subject of this year's theme -- Strengthening Voices for Democracy -- aims to shine a spotlight on the importance of people's voices, both expressed directly and through their elected representatives, in today's political, economic, social, developmental, environmental and technological debates. The ability of people to raise their voices and decide how they are governed lies at the heart of democracy.

Ajattelun aihetta antoi UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 12.9.2014

Kansallinen kukkasipulipäivä 12.9.

- National Flower Bulbs Day -

Siis mikä??? Totta se on, nyt vietämme Kansallista kukkasipulipäivää, jota vietetään itse asiassa vietetään jo 19. kertaa. Kansallista kukkasipulipäivää vietetään perjantaina 12.9.2014 Silloin monissa Suomen päiväkodeissa ja kouluissa nousee hymy lasten huulille. Kauppapuutarhaliitto lahjoittaa yli 70:lle päiväkodille ja koululle kukkasipuleita istutettavaksi oman rakennuksensa pihapiiriin.

Kukkasipulipakettien saajat pyritään valikoimaan tasaisesti pitkin Suomea. Päiväkodit ja koulut järjestävät talkoot itsenäisesti, ja usein teema on laajentunut kokonaisvaltaiseksi puutarha- ja siivouspäiväksi. Lapsille annetaan samalla käytännön kautta luonto-opetusta. Näin lapsille voidaan opettaa luonnon kiertokulkua, ja monet lapset saavatkin ensikosketuksen kukkasipuleiden istuttamiseen päiväkodissa tai koulussa.

Lisätietoa saat täältä.

What??? It's true, today we celebrate the National Flower Bulbs Day, which is celebrated, in fact, for the 19th times. Today in many Finnish day care centers and schools you can find a smile on the lips of children. Kauppapuutarhaliitto donates flower bulbs nearly for over 70 daycare centers and schools.

Bulb Package recipients are all over Finland. Day care centers and schools can organize voluntary work independently, and often the theme is expanded to a comprehensive gardening and cleaning days. Children can get teaching in nature and wonder all flowers and plants. Thus children can be taught the cycle of nature, and many children make their first contact with the planting of flower bulbs.

Ajattelun aihetta antoi UJ

 

 

 

Urho-klubin uutishuone 10.9.2014

World Trade Centerin uhrien 13-v. muistopäivä 11.9.

Huomenna tulee kuluneeksi 13 vuotta syyskuun 11. päivän iskuista. Nämä iskut olivat paremminkin Yhdysvalloissa vuonna 2001 kyseisenä päivämääränä tapahtunut terrori-iskujen sarja. Kaapatuilla matkustajalentokoneilla suoritetuissa iskuissa kuoli lähes 3 000 ihmistä ja useita huomattavia rakennuksia tuhoutui tai vaurioitui. Hyökkäys suoritettiin kaappaamalla neljä matkustajakonetta, joista kaksi lennettiin päin New Yorkin World Trade Centerin kaksoistorneja ja yksi päin Pentagonia Arlingtonissa Virginian osavaltiossa. Yksi koneista putosi maahan Pennsylvaniassa matkustajien noustua kapinoimaan kaappaajia vastaan.

Pian iskujen jälkeen Yhdysvaltain hallitus syytti iskuista al-Qaidaa, jota oli jo aiemmin pidetty syyllisenä useisiin terrori-iskuihin. Iskut olivat Yhdysvaltojen hallituksen selvityksen mukaan ensimmäinen vieraiden joukkojen hyökkäys Yhdysvaltojen mantereelle vuoden 1812 sodan jälkeen. Kuolonuhrien määrä, ainakin 2995 ihmistä, oli suurempi kuin Pearl Harborin hyökkäyksessä vuonna 1941, jonka jälkeen Yhdysvallat liittyi mukaan toiseen maailmansotaan. Näistä kuolonuhreista lentokonematkustajia oli 265, Pentagonin henkilökuntaa 125 ja World Trade Centerissä olleita 2605. World Trade Centerin uhreista varsin suuri joukko, kokonaista 343, oli palomiehiä.

Uhreja oli kaikkiaan 62:sta eri maasta ja vain 1058 heistä kyettiin tunnistamaan massiivisen tulipalon jälkeen. Kuolleiden lisäksi 24 ihmistä katosi tuona samaisena päivänä onnettomuusalueella.

Ajattelun aihetta antoi UJ

 

Urho-klubin uutishuone 10.9.2014

KALEVAN NIMIPÄIVÄ 10.9.

Kaleva on meillä Suomessa kunnioitettava miehen nimi, vai mitä mieltä Te olette? Kalevan nimipäivä on itse asiassa tänään yhdessä Kalevin kanssa!  Tämä kansalliseepoksestakin tutuhko nimi Kaleva oli suomalaisessa kalenterissa vuosina 1908 - 1928, jolloin se jostakin syystä poistettiin siitä. Takaisin allakkaamme se pääsi uudestaan vuonna 1950, kuusi vuotta ennen Urho Kaleva Kekkosen valintaa tasavaltamme presidentiksi.

Itse asiassa Kaleva-nimeä on annettu etunimeksi Suomessa myös tytöille; vuosien 1900-1959 välisenä aikana kaikkiaan 10 tyttölasta on saanut nimekseen Kalevan! Ei hullumpi valinta, tosin nuo tytöt voinevat olla eri mieltä. Kaleva-nimen suosio lapsen nimeksi on jälleen palaamassa, sillä esimerkiksi vuonna 2003 10 poikaa sai Kalevan nimekseen, 2004 yhdeksän, 2005 11, 2006 12, 2007 kokonaista 16 ja nyt vuosina 2010 - 2013 peräti 51!

Tiettävästi ensimmäisen kerran nimeä Kaleva ehdotettiin ristimänimeksi herran vuonna 1865 eli 145 vuotta sitten. Myöhemmin vuonna 1879 H.A. Reinholmilla olivat nimet  Kaleva, Väinö ja Ilmari ehdolla nimistöömme otettaviksi. Pietarissa, sen suomalaisessa kalenterissa, nimi oli muodossa Kalewa jo vuonna 1872.

Ennen Urho Kaleva Kekkosta maassamme oli tiettävästi ko. nimi annettu vain kahdelle poikalapselle (eikä vielä yhdellekään tytölle), joten klubimme ensimmäinen jäsen oli kaiketi maamme kolmas Kaleva-poika!

Miesten ja naisten ohella Kaleva on annettu nimeksi myös Pohjois-Suomen sitoutumattomalle pääsanomalehdelle. Sanomalehti Kaleva, jonka pääpaikka on Oulussa, viettääkin 10.9.2011 nimipäiviään ja 112-vuotissynttäreitään pääkallonpaikallaan. Asianajaja Juho Raappana perusti tämän lehdykkäisen jo herran vuonna 1899 ja ilmoitti:
 
"Tilattawaksi tarjotaan täten kansallinen ja kansanvaltainen
sanomalehti Kaleva, kansan kaikuja Oulusta ja Oulun läänistä."

 Maamme suurin, eli Helsingin sanomat, perustettiin vasta viisi vuotta myöhemmin eli oikeastaan vasta 1904 (siis nimellä Helsingin Sanomat), joten Kaleva pesee historiassa Hesarin pistein 1-0.

Kehäkolmosen sisäkaarti tosin sanoo, että itse asiassa Hesarin edeltäjä Päivälehti oli perustettu jo vuonna 1889! Se oli kuitenkin eri lehti, koska Päivälehti lopetettiin vuonna 1904 keisarillisella määräyksellä lehden julkaistua epäsuoran, mutta hyväksymiseen viittaavan artikkelin kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin murhasta.

 Tilastojen mukaan sanomalehti Kaleva on Urholandian neljänneksi levinnein seitsenpäiväinen sanomalehti.

Hyvää nimipäivää Kalevalle!

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

Urho-klubin uutishuone 10.9.2014

Kansallinen liikenneturvallisuusviikko 8. - 14.9.2014

Opetushallituksen ja Liikennekasvatuksen yhteistyöverkoston järjestämä Liikenneturvallisuusviikko on meneillään tämän viikon ajan. Viikon aikana kouluissa eri puolilla maata kiinnitetään erityistä huomiota niin koululaisten liikennetaitoihin kuin koulukuljetusten turvallisuuteen. Liikenneturvallisuusviikon slogan on ”Asenne kunnossa, kaikki turvassa

Poliisi valvoo Liikenneturvallisuusviikolla tehostetusti koululaisia kuljettavien taksien ja linja-autojen turvalaitteiden sekä alkolukkojen käyttöä ja liikennettä koulujen läheisyydessä.

Alaluokkien oppilaat kilpailevat pyöräilytaidoissa. Loista liikenteessä -heijastinkampanjaan osallistuu noin 50 koulua. Opetushallituksen liikenneturvallisuussivustolla on lisäksi liikenneaiheinen kilpailu kaikille halukkaille osanottajille. Ensiluokkalaiset ovat jälleen saaneet ”Keltanokka liikenteessä” -lippikset.

Ajattelun aihetta antoi UJ

 

 

 

Urho-klubin uutishuone 8.9.2014

FASD-päivä 9.9.
-FASD Awareness Day -

Tästä päivästä ei moni tiedotusväline jostakin ihmeen syystä pukahda mitään! Kansainvälistä FASD-päivää vietetään siis vuosittain 9.9. muistutuksena raskausajan yhdeksästä raittiista kuukaudesta.

Alkoholin vaikutukset sikiöön ovat hyvin yksilöllisiä ja riippuvat muun muassa äidin aineenvaihdunnasta. Vaikka 1 - 2 viikoittaisen alkoholiannoksen ei ole voitu osoittaa vaurioittavan sikiötä, sen ei myöskään ole osoitettu olevan sikiölle turvallista.

Turvallisen raskaudenaikaisen alkoholinkäytön rajaa ei ole pystytty osoittamaan. Sikiöaikainen alkoholialtistus saattaa aiheuttaa lapselle hyvin erilaisia vaurioita. Ilmiötä kuvaavaksi kattotermiksi on annettu FASD. Lyhenne tulee englanninkielisistä sanoista Fetal Alcohol Spectrum Disordes.

Suomessa syntyy vuosittain arviolta 600 - 1000 alkoholin eriasteisesti vaurioittamaa lasta. Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö onkin kenties merkittävin kehitysvammaisuuden aiheuttaja länsimaissa.

FASD-päivää on vietetty ensimmäisen kerran 9.9. vuonna 1999. Lisätietoa täältä.

Every year on September 9th, International FASD Awareness Day is observed.  Proclamations are issued in countries, states, provinces, and towns all around the world.

  Bells are rung at 9:09 a.m. in every time zone from New Zealand to Alaska.  People all around the world gather for events to raise awareness about the dangers of drinking during pregnancy and the plight of individuals and families who struggle with Fetal Alcohol Spectrum Disorders (FASD). 

 The first FASDay was celebrated on 9/9/99.  This day was chosen so that on the ninth day of the ninth month of the year, the world will remember that during the nine months of pregnancy a woman should abstain from alcohol.  Anytime is a good time to raise awareness about Fetal Alcohol Spectrum Disorders (FASD). 

Ajattelun aihetta antoi UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 8.9.2014

Kansainvälinen lukutaitopäivä 8.9.

- International Literacy Day -

Vuonna 2001 YK päätti kansainvälisen lukutaitovuosikymmenen julistamisesta (päätöslauselma 56/116). Lukutaito on muistamisen arvoinen asia, sillä maailman ihmisistä neljä viidesosaa osaa lukea. Lukutaito ei ole kuitenkaan itsestään selvä asia kaikille, joten päivän avulla halutaan tiedottaa lukutaidon merkityksestä ja tuoda esille lukutaitoprojektien tärkeyttä.

Lukutaitopäivää vietetään vuosittain aina 8. syyskuuta, jolloin kansainvälistä yhteisöä muistutetaan lukutaidon merkityksestä. Tammikuussa 2003 YK julisti päätöslauselmallaan lukutaidolle omistetun vuosikymmenen alkaneeksi. Vuosikymmenen 2003-2012 erityisteemana on peruskoulutuksen ulottaminen kaikille.

Lukutaito on ihmisoikeus, joka mahdollistaa yksilön kehityksen, kouluttautumisen ja täyden kapasiteetin hyödyntämisen. Lukutaito on avain parempaan terveyteen ja hyvinvointiin. Lukutaidolla on merkitystä myös sukupuolten välisen tasa-arvon, kestävän rauhan, kehityksen ja demokratian toteutumisen kannalta.

Koulutuksella on merkitystä erityisesti tyttöjen tulevaisuuden kannalta. Koulua käyvä tyttö todennäköisesti avioituu vanhempana, saa vähemmän lapsia sekä kykenee huolehtimaan lapsistaan koulua käymätöntä tyttöä paremmin.

Tiesitkö, että:

* Arviolta 72,1 miljoonaa lasta ei koskaan pääse kouluun.
* Noin 120 miljoonaa lasta on vailla alkeisopetusta. Suurin osa heistä on tyttöjä.
* Lukutaidottomia aikuisia on noin 774 miljoonaa. Heistä kaksi kolmasosaa on naisia.
* Valtaosa köyhimpien kehitysmaiden naisista ei osaa lukea eikä kirjoittaa.
* Burkina Fason aikuisväestöstä lukutaidottomia on 91,9 prosenttia naisista ja 81,5 prosenttia miehistä.

Lähde: YK-Liitto

For over 40 years now, UNESCO has been celebrating International Literacy Day by reminding the international community that literacy is a human right and the foundation of all learning. Starting from 2003, when UNESCO took the lead of the the United Nations Literacy Decade (2003-2012), and going back to 1946, when UNESCO first established a committee to promote ‘Fundamental Education’, review the major milestones on the road to Literacy for All.

The theme of International Literacy Day 2012 is Literacy and Peace. This theme was adopted by the United Nations Literacy Decade (UNLD) to demonstrate the multiple uses and value that literacy brings to people.

Ajattelun aihetta antoi UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 6.9.2014

Kansallinen Auton päivä 6.9.

Auton Päivä järjestetään tänä syksynä jo 18. kerran. Autoliiton osastot järjestävät tapahtumia kymmenillä paikkakunnilla ympäri Suomea lauantaina 6.9.2014. Auton Päivän pääteemana on liikenneturvallisuus.

Päivän tarkoituksena on tuoda esille tieliikenteen merkitys kansalaisten ja yritysten arjen liikkumisessa.

Henkilöauto on pitkien etäisyyksien Suomessa välttämätön kulkuneuvo. Ihmisten pitää pystyä kulkemaan muun muassa töihin ja palveluiden ääreen myös kaupunkien ulkopuolelta sekä pienemmissä asutuskeskuksissa ja haja-asutusalueilla. Suurimpien kaupunkien melko kattava julkisen liikenteen verkko ei riitä tätä tarvetta tyydyttämään, mikä tosiasia tahtoo joskus julkista liikennettä puoltavissa puheissa unohtua tyystin. Kannatta muistaa, että tieliikenteen osuus kotimaan henkilöliikenteestä on yli 90 prosenttia ja tavaraliikenteestä kaksi kolmasosaa. Tämän takia ei ole merkityksetöntä millaisilla teillä Suomessa ajetaan.

"Liikenteestä pitäisi tehdä sujuvampaa ja turvallisempaa muun muassa investoimalla tiestön kunnossapitoon ja kehittämiseen. Sillä olisi myös työllistävä vaikutus ja taantumassa investoitavalla rahalla saataisiin enemmän aikaan. Nyt teiden annetaan rapistua samaan aikaan kun kaikkia autoilun veroja nostetaan", Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen sanoo

 Ja Ollilan toimikunta on juuri esittänyt merkittävän lisäyksen uusien ja varsinkin autojen kokonaisveroasteelle uuden "kilometrimaksun" muodossa. Suurimmassa osassa maata maksettaisiin 6 sentin (lue 6,8 snt.)  liikennöintiveroa ja harvaanasutuilla alueilla jossakin tiettömien taipaleiden takana 3 snt. (lue 3,4 snt.) maksua kilometriä kohden. Lisäksi autoihin jouduttaisiin hankkimaan ja asentamaan kalliit laitteet (700 - 2000 euroa/auto) satelliittipaikannusta varten (mikä ei ole edes laillista, se paikannus, nimittäin). Pieni- ja keskituloiselle autoilijalle (jolla ei ole varaa uuteen, kalliiseen autoon), maksun lisäys olisi jopa useita satoja prosentteja (jos ajokilometrimäärä olisi keskiverto noin 20.000 km/vuosi, lisäys olisi noin 400 %). Kalliille uudelle autolle maksulisäys olisi negatiivinen, eli veroale!

Mikäli järjestelmä edes toimisi, siitä siitä seuraisi nippu muita ongelmia. NSA vakoilee jo ainakin puolen maailman sähköpostiliikennettä. Haluttaisiinko Suomen viranomaisille todella antaa mahdollisuus seurata kaikkien suomalaisten autoja, ajoreittejä ja sijaintia koko maassa?

 Tieliikenteeltä peritään vuosittain jo nykyisin noin 10 miljardia erilaisina veroina ja summa siis kasvaa, takaisin palautetaan esim. teiden kunnossapitoon VAIN vajaa miljardi ja summa taas pienenee. Että silleen...

Liikenneturvallisuusasiat ovat vuosittain tärkeässä roolissa Auton päivänä. Autoliitto muistuttaa, että sääntöjen noudattaminen ja maltti ovat avain sujuvaan liikkumiseen. Koska aina löytyy myös henkilöitä, jotka eivät noudata sääntöjä, tarvitaan riittävää valvontaa.

Ajattelun aihetta antoi UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 5.9.2014

Yrittäjän päivä 5.9.

Yrittäjän päivästä on tullut kansallinen juhlapäivä, jota vietetään 5. syyskuuta monin eri tavoin. Tämä päivä on virallinen liputuspäivä vasta neljättä kertaa ja tapahtuma juontaa juurensa vuodesta 1997. Yrittäjän päivän tavoitteena on luoda positiivista kuvaa yrittämisestä ja saada nuoret kiinnostumaan yrittäjyydestä uravalintana.

Yrittäjän päivän ja sen teeman toivotaan näkyvän tänäkin vuonna ympäri maan koulujen ja oppilaitosten ohjelmissa, yrittäjäyhdistysten tilaisuuksissa ja tietenkin myös yrityksissä.

Ajattelun aihetta antoi UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 3.9.2014

Urho Kaleva Kekkosen syntymästä 114 vuotta 3.9.

- 114 years since Urho Kaleva Kekkonen was born -

Urho Kaleva Kekkonen syntyi 3. syyskuuta 1900 Pielavedellä ja hän oli järjestyksessä kahdeksas Suomen tasavallan presidentti. Hän oli tasavallan istuva presidentti yhtäjaksoisesti vuodesta 1956 vuoteen 1982 eli yli 25 vuoden ajan. Viimeinen presidenttikausi jäi kesken sairauden takia. Syksyllä 1981 Kekkonen joutui siirtymään sairautensa tähden pysyvästi syrjään ja luovuttamaan virkansa hoidon pääministeri Mauno Koivistolle 26. lokakuuta 1981 päivätyssä kirjeessään, ja 27. tammikuuta 1982 Mauno Koivisto vannoi presidentin virkavalan.

Kekkonen oli Suomen historian pitkäaikaisin presidentti. Hän toimi myös pääministerinä viisi kertaa.

Syyskuun kolmas päivä on julistettu myös kansainväliseksi Urho-klubin vuosijuhlapäiväksi (2002 alkaen).

Urho Kaleva Kekkonen was born 3. September 1900 in Pielavesi and he was the eighth President of Finland. He was as a President continuously from 1956 to 1982, more than 25 years. The last period was not completed because of his illness. In the autumn of 1981, Kekkonen was forced to move aside and hand over management of his office to Prime Minister Mauno Koivisto 26. October 1981, and 27. January 1982 Mauno Koivisto swore the presidential oath of office.

Kekkonen was the longest serving President of Finland's history. He also served as a prime minister five times.

The third day of September has been declared to the Anniversary Day of the Urho-Club (since 2002).

Ajattelun aihetta antoi UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 31.8.2014

Urho Kaleva Kekkosen kuolemasta tulee kuluneeksi 28 vuotta 31.8.
- Urho Kekkonen died 28 years ago -

Näin kolme päivää ennen Urho-klubin vuosittaista virallista juhlapäivää, 3.9., on Urho Kaleva Kekkosen kuolemasta tullut kuluneeksi tasan 28 vuotta. Urho Kaleva Kekkonen syntyi 3.9.1900 Pielavedellä ja kuoli 31.8.1986 kotonaan Helsingissä Tamminiemessä. Hän oli Suomen tasavallan kahdeksas presidentti, ja toimi presidentin tehtävässä yhtäjaksoisesti yli 25 vuotta aina vuodesta 1956 vuoteen 1981 saakka. Hänen viimeinen presidenttikautensa jäi kesken, sillä hän joutui luopumaan tasavallan presidentin virasta terveydellisistä syistä 26.10.1981, minkä valtioneuvosto vahvisti seuraavana päivänä. Virallisesti Kekkonen luopui virastaan siis 27. tammikuuta 1982. Kekkonen oli ja on Suomen historian pitkäaikaisin presidentti ja sen lisäksi hän toimi maamme pääministerinä kokonaista viisi kertaa.


Kuva: Tamminiemi muutettiin presidentti Urho Kekkosen kodiksi 1982,
 vaikka hän erosi  tuolloin presidentin virasta.
Tamminiemi was president Urho Kekkonens home, until he died 1986.
(Kuva © Juha Räty
/ JR-Studio)

Urho Kaleva Kekkonen was born 3. September 1900 and he died 31. August 1986, 28 years ago. He was a Finnish politician who served as a Prime Minister of Finland (1950–1953, 1954–1956) and later as the eighth and longest-serving President of Finland (1956–1982). Kekkonen continued the “active neutrality” policy of his predecessor President Juho Kusti Paasikivi, a doctrine which came to be known as the “Paasikivi–Kekkonen line”. Under it, Finland retained its independence while maintaining extensive trade with both NATO members and those of the Warsaw Pact.

Kekkonen died at Tamminiemi in 1986, three days short of his 86th birthday, and was buried with full honors.

Ajattelun aihetta antoi UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 23.8.2014

Kansainvälinen orjakaupan lopettamisen päivä 23.8.

- UNESCO International Day for the Slave Trade and its Abolition -

Kaikki tämä juontaa juurensa yli 220 vuoden taakse ihmiskunnan historiassa. Elokuun 22. ja 23. päivien välisenä yönä herran vuonna 1791 tuolloisessa Santo Dominiossa (nykyisin Haiti ja Dominikaaninen tasavalta) alkoi kansannousu, jonka voidaan katsoa johtaneen transatlanttisen orjakaupan loppumiseen tulevina vuosina. Niinpä tämä päivä onkin julistettu, jotta ihmiset kautta maailman voivat ajatella orjakaupan historiallisia taustoja, menetelmiä, syitä ja seurauksia. Päivämäärä on vuosittain aina sama, 23. elokuuta. Tätä päivää juhlistettiin monissa maissa, ennen kaikkea Haitissa, ensimmäistä kertaa vuonna 1998.

The night of 22 to 23 August 1791, in Santo Domingo (today Haiti and the Dominican Republic) saw the beginning of the uprising that would play a crucial role in the abolition of the transatlantic slave trade.
International Day for the Remembrance of the Slave Trade and its Abolition is intended to inscribe the tragedy of the slave trade in the memory of all peoples. In accordance with the goals of the intercultural project "The Slave Route", it should offer an opportunity for collective consideration of the historic causes, the methods and the consequences of this tragedy, and for an analysis of the interactions to which it has given rise between Africa, Europe, the Americas and the Caribbean.

International Day for the Remembrance of the Slave Trade and its Abolition was first celebrated in a number of countries, in particular in Haiti 23 August 1998.

Ajattelun aihetta antoi UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 19.8.2014

Muhospäivä 19.8.

19. elokuuta vietetään humanitäärisuuden päivän lisäksi myös hieman harvemmin kuultua päivää, nimittäin Muhospäivää. 1628-vuodesta aina 1760-luvulle asti Muhos oli yksi  Oulun seurakuntaa yllä pitävistä tahoista eli kappeliseurakunnista. Mutta se ei olisi halunnut olla pelkkä Oulun maksumies...

 Koska tuon aikaisin matkustuskeinoin matka Muhokselta Ouluun vei päivän suuntaansa, saatiin Muhokselle lupa sen nykyisen kirkon rakentamiseen herran vuonna 1632 (rakennettiin 1634) ja Muhoksen ensimmäinen kappalainen Abram Bång nimitettiin hoitamaan tienestiään vuonna 1630. Niinpä Muhoksen oma kappelikunta lieneekin perustettu suunnilleen noiden vuosien aikana eli vuosina 1628 - 1632. Muhoksen kappelilaiset olivat hautoneet itsenäistymishaaveita Oulun alaisuudesta ensimmäisen kerran tiettävästi jo noin vuonna 1640, mutta aihe nousi voimakkaammin esiin suunnilleen 1750, kun kuultiin Ouluun suunniteltavan pienen ja vanhan puukirkon seuraajaksi uutta ja komeaa (ja kallista) kivikirkkoa, jonka maksumiehiksi kappeliseurakuntalaisetkin joutuisivat. Nämä itsenäistymishaaveet toteutuivat sitten lopulta vuonna 1766.

Ajattelun aihetta antoi UJ

 

Urho-klubin uutishuone 19.8.2014

Maailman humanitäärisen avun päivä 19.8.
- Humanitäärisuuden päivä -
- World Humanitarian Day -

19. elokuuta 2009 vietettiin ensimmäistä kertaa maailman humanitaarisen avun päivää, joten nyt on vuorossa vasta kuudes kerta tälle YK:n julistamalle uudelle vuosipäivälle. Nyt uudistamme sitoumuksemme henkiä pelastaviin toimiin ja muistamme heitä, jotka ovat antaneet henkensä tämän jalon tavoitteen puolesta.

Humanitaarinen yhteisön valmiudet ovat kasvaneet merkittävästi viimeisten 20 vuoden aikana. Vaikka työ on tuottanut tulosta, miljoonat ihmiset joutuvat edelleen kamppailemaan humanitaarisissa hätätiloissa ja humanitaarista apua tarvitaan enemmän kuin koskaan. Ihmiset, jotka ovat kokeneet hirvittävien tapahtumien uhriksi jäävät usein tyhjän päälle.

Suomessa humanitaarista apua rahoittaa ulkoministeriö kehitysyhteistyömäärärahoista. Apua ohjataan YK-järjestöjen sekä suomalaisten järjestöjen kuten Suomen Punaisen Ristin, Kirkon Ulkomaanavun, Fida Internationalin ja Pelastakaa Lapset kautta.

19. of August 2009 was the first time for this day, so now this is the fifth time to celebrate... You can read more about this day from here.

Ajattelun aihetta antoi UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 18.8.2014

Saamelaisneuvoston perustamisesta 58 vuotta 18.8.

Saamelaisneuvosto, pohjoissaameksi Sámiráđđi, on kansainvälinen kattojärjestö, joka edistää ja valvoo saamelaisten oikeuksia.

 Saamelaisneuvoston sihteeristö sijaitsee Suomessa Utsjoella. Niin, tämä neuvosto perustettiin 18. elokuuta vuonna 1956 neljä ja puoli vuotta Tukholmassa pidetyn pohjoismaisen käsityökonferenssin jälkeen. Tuo konferenssi laukaisi ajatuksen saamelaisten yhteisestä "käsitöitä markkinoivasta yhteiselimestä". Aluksi perustamisensa jälkeen neuvosto kantoi nimeä Pohjoismainen saamelaisneuvosto, mutta 1992 Kuolan alueen saamelaisten liityttyä mukaan nimeksi tuli yksinkertaisempi Saamelaisneuvosto.

Ajattelun aihetta antoi UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 17.8.2014

Ravintolapäivä 17.8.

Suomesta alkunsa saanutta Ravintolapäivää vietetään neljä kertaa vuodessa. Ravintolapäivä on yhden päivän karnevaali ravintola- ja ruokakulttuurin puolesta. Yksityisten ihmisten aloitteesta syntynyt tapahtuma kannustaa ihmisiä perustamaan väliaikaisia ravintoloita yhden päivän ajaksi. Pop-up -ravintoloiden joukkotempaus on tiettävästi ainoa laatuaan maailmassa.

Ravintolapäivä, kannustaa yksittäisiä ihmisiä, kaveriporukoita, järjestöjä – ketä tahansa – toteuttamaan unelmansa omasta ravintolasta. Osallistumalla Ravintolapäivään elävöität omaa ympäristöäsi ja osallistut aktiivisena toimijana oman elinmiljöösi kehittämiseen.

Kahvilan, ravintolan, kioskin, katukeittiön tai muun ruokapaikan voi perustaa kotiinsa, puistoon, toimistoon, rannalle, sisäpihalle tai vaikkapa kadunkulmaan - mielikuvitustaan hyödyntäen. Alkoholin anniskelun suhteen pitää kuitenkin noudattaa olemassa olevia lakeja, kysehän on kuitenkin ruokaravintoloista! Ravintolapäivän nettisivuilta voit muuten ladata kännykkääsi kätevän ilmaisen sovelluksen jolla on helppo etsiä ravintoloita eikä tarvitse kaikkien tietoja koittaa muistella ulkoa.

Kulturillutteli taasen UJ eli Urho Juha

 

 

Urho-klubin uutishuone 16.8.2014

Kansallinen ja kansainvälinen majakkapäivä 16. ja 17.8.
- The International LightHouse Day -

Nyt elokuun kolmantena viikonloppuna on jälleen suuri määrä suomalaisia majakoita auki! Lähde nyt sinäkin tutustumaan lähimmälle auki olevalle majakalle ja tue samalla majakoiden kunnostusta! 

Suomen majakkaseura Ry aloitti kansainvälisen majakkapäivän viettämisen 22.8.2004 Söderskärin majakkatapahtumana, joten majakkapäivää vietetään Suomessa nyt jo kymmenettä kertaa.

Suomen Majakkaseura ja sen yhteistyökumppanit pitävät tänä vuonna usean majakan ovia auki kansainvälisenä majakkapäivänä 18.8. Monet näistä ovat auki myös lauantaina 16. elokuuta, jolloin meillä on itse asiassa kansallinen majakkapäivä. Majakoille on järjestetty myös kuljetus. Tänä vuonna kansainvälistä majakkapäivää juhlitaan mm. Selkämeren majakoilla Säpissä, Isokarissa ja Kylmäpihlajassa 16.8.

Ylemmässä kuvassa (Kuva © Juha Räty / JR-Studio) näet Marjaniemen majakan, joka täyttää tänä vuonna 143 vuotta. Se sijaitsee samannimisessä kylässä ja niemessä Hailuodon läntisimmässä kohdassa Pohjanlahden pohjoisosassa Perämerellä, noin 50 kilometrin päässä Oulusta. Lähellä majakkaa on myös oivia uimarantoja, mikäli veteen sattuisi tekemään mieli.

Majakan historia tuolla paikalla on pitkä ja ensimmäisen puisen majakan tapaisen  Oulun porvarit rakensivat 1770-luvulla Hailuodon länsipuolen väylää varten. Monien rikkoutumisten takia se korvattiin rautapoijulla vuonna 1881. Toki tämä alkujaan puinen majakka oli tarkoitus muuttaa valomajakaksi jo vuonna 1854. Tämä oli tarkoitus tehdä rakentamalla lyhtykoju ja sinne valolaite peiliheijastimilla. Syttyi kuitenkin Krimin sota 1853 ja se torpedoi nämäkin suunnitelmat. Sotaa jatkui vuoteen 1856.

Tankarin majakka iltahämyssäLopulta sodan jälkeen 1860-luvulla alkoi majakoiden uudistamishanke. Neljän ensimmäisen uudistettavan joukossa oli myös Marjaniemi. Suunnittelutyön sai harteilleen arkkitehti Axel Hampus Dalström yleisten rakennusten ylihallituksesta. Hän sai suunnitelmat Marjaniemen osalta valmiiksi vuonna 1869.

Mutta tämäkään hanke ei sujunut viivytyksittä, sillä vuoden 1866 kato ja sitä seurannut nälänhätä siirsivät majakan ja sen viereen rakennettujen majakanvartijoiden asuntojen valmistumista usealla vuodella. Lopulta majakka kuitenkin valmistui ja uunituore majakkavalkea nähtiin tornista loistavan 3.9.1871. Majakan nykyinen valoteho on muuten pikkuisen tuonaikaista isompi, nimittäin kokonaista 1,36 miljoonaa kandelaa. Marjaniemen majakka on tokim auki molempina päivinä :)

Vasemmalla olevassa alemmassa kuvassa (Kuva © Juha Räty / JR-Studio) taasen näkyy Tankarin majakka, joka sijaitsee Kokkolassa ja joka on valitettavasti suljettuna vielä tänä vuonna. Toki sitä voi käydä ihailemassa ulkoa käsin.

Tankarin majakkasaari sijaitsee eteläisellä Perämerellä Kokkolan ulkosaaristossa, noin 15 km luoteeseen Kokkolan satamasta. Saari, jota 1500-luvulla kutsuttiin nimellä Klippan, on vain noin 900 metriä pitkä ja 500 metriä leveä. Saarella sijaitsee vuonna 1889 rakennettu majakka, vanha kalastajakylä ja hyvin pieni ja idyllinen kirkko, lintuasema sekä luotsiasema. Tämä karu ja kallioinen saari toimi vuosisatojen ajan hylkeenpyytäjien ja kalastajien tukikohtana.

Useimmilla majakoilla on myynnissä Suomen Majakkaseuran julkaisema Majakkasaaret 2015 –kalenteri, jolla kerätään rahaa majakoiden kunnostukseen. Hintaa tuolla komealla kalenterilla on tiettävästi 15 €.

HUOM! Kuljetuksissa kaikille majakoille on säävaraus!

The lighthouses of the Bothnian Sea celebrate the International Lighthouse Day on Saturday, 16 August 2014. Säppi, Kylmäpihlaja and Isokari lighthouses are open for visitors.  Actually 16.8. is a NATIONAL Lighthouse Day and 17.8. is the INTERNATIONAL one...

Also a lighthouse in Marjaniemi Oulu is open BOTH 16. and 17. of August at 12.00 - 16.00. Marjaniemi lighthouse is 143 years old.

Ajattelun aihetta antoi UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 13.8.2014

Kansainvälinen vasenkätisten päivä 13.8.

- Left-Hander's Day -

Vasenkätisille ihmisille, kuten Bill Gatesille, Juha Watt Vainiolle ja Viiltäjä-Jackille, on julistettu ihan oma kansainvälinen vuosipäivänsä, jollaista ei meillä oikeakätisillä ole (kateellista mutinaa). Tämä vuosipäivä 13.8., joka on muuten Alfred Hitchcockin syntymäpäivä, on toisaalta ihan tarpeellinenkin, koska vasenkätiset ihmiset saattavat joutua kokemaan monia ikäviä asioita ja esteitä vasenkätisyytensä takia jopa ihan jokapäiväisissä askareissaankin.

Monissa kulttuureissa on voimakkaita vasenkätisyyteen liittyviä ennakkoasenteita. Uskonnolliset fundamentalistit esimerkiksi islamilaisissa maissa suhtautuvat vasenkätisyyteen usein epäilevästi ja saattavatpa jopa luulla sen johtuvan paholaisen vaikutuksesta. Intiassa taas vasenta kättä pidetään likaisena, ja se onkin varattu esimerkiksi alapään hygienian hoitoon. Siksi esimerkiksi syömistä vasemmalla kädellä ei pidetä hyväksyttävänä, vaikka henkilö olisikin vasenkätinen.

Monien kielten vasenta tarkoittavalla sanalla on kielteisiä sivumerkityksiä, jotka liittyvät pimeyteen, pahuuteen, väärään tai epämääräisyyteen. Myös suomessa ”vasen” asettuu ”oikean” vastinpariksi samalla tavoin kuin ”väärä” antaen sen kuvan, ettei se ole yhtä oikea kuin ”oikea”. Esimerkiksi viroksi vasen on vasak tai pahem, ja oikea on parem.

Monissa meilläkin tutuissa jokapäiväisissä askareissa vasenkätisyydestä voi olla uskomattoman paljon haittaa; ei kätisyyden takia vaan meidän muiden ajattelemattomuuden takia. Esimerkiksi monilla saksien valmistajilla on sopivia sakseja vain oikeakätisille, vasta jonkin aikaa ja vain joiltakin PC-tarvikevalmistajilta on saanut vasenkätisillekin soveltuvia hiiriä jne.

Joskus voi olla hankalaa yksiselitteisesti määritellä, milloin henkilö oikein on vasenkätinen. Useimmat ihmiset käyttävät tunnetusti molempia käsiään ja saattavat toisissa tilanteissa käyttää oikeaa ja toisissa vasenta kättä. Pieni osa ihmisistä on molempikätisiä ja he voivat useissa tilanteissa käyttää yhtä hyvin kumpaa kättä tahansa. Vasenkätisten osuutta väestössä on siis tämän takia vaikeaa tarkasti määritellä ja eri tahojen ilmoitukset eroavatkin suuresti toisistaan; jotkut arvioivat vasenkätisten osuudeksi 5 %, jotkut jopa 20 % kokonaisväestöstä. Yleisimmät arviot ovat noin 10 - 13 %.

Mutta TÄNÄÄN vasureiden ihka omana päivänä voit maksaa takaisin! Lataa täältä ilmaiseksi posteri ja tuunaa oma vasuri-vyöhykkeesi, jossa kaikkien täytyy toimia vasenkätisinä! Kiva maksaa edes kerran vuodessa takaisin...

 

All year round, we fit in with home and office layouts designed for right-handers’ comfort – put up with doors, cookers, sinks, computer mice, keyboards and desks that are efficient for right-handers to work at, and hundreds of times every day we contort ourselves using back-to-front tools and gadgets that make us look clumsy and awkward in our efforts to make them to work.

But NOT TODAY! Because on this special day, it is your chance to GET YOUR OWN BACK on your right-handed friends colleagues and family, by designating your personal space as a LEFTY ZONE where everything must be done left-handed! You can download a free poster from here.

Ajattelun aihetta antoi oikeakätinen perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 12.8.2014

Kansainvälinen nuorisopäivä 12.8.
- International Youth Day -

Kansainvälistä nuorisopäivää vietettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2000. Idea päivän viettämiseen lähti nuorilta, jotka kokoontuivat YK-järjestelmän nuorisofoorumiin (World Youth Forum of the United Nations System) Itävallan Wienissä 27. toukokuuta 1991.

Kansainvälistä nuorisopäivää vietetään tänä vuonna teemalla ”Nuoret ja mielenterveys” . Teeman tarkoituksena on nostaa esille mm. sitä, että mielenterveytensä kanssa kamppailevia nuoria usein diskriminoidaan ja jätetään yksikseen, mikä voi johtaa hoitoon hakeutumisen vaikeutumiseen, koska ei haluta "leimaa otsaan".

 Foorumi suositteli maailman nuorisopäivän julistamista - ajatus oli myös päivän viettämisen avulla antaa tukea YK:n nuorisorahastolle (United Nations Youth Fund). YK:n yleiskokous julisti 12:nnen elokuuta kansainväliseksi nuorisopäiväksi lopulta 17.12.1999 54. istunnossaan (päätöslauselma A/RES/54/120).

"Jotta voisimme vapauttaa nuorissamme piilevän voiman, meidän täytyy olla heille kumppaneita."
Pääsihteeri Ban Ki-moon

On 17 December 1999, in its resolution 54/120, the United Nations General Assembly endorsed the recommendation made by the World Conference of Ministers Responsible for Youth (Lisbon, 8-12 August 1998) that 12 August be declared International Youth Day. The first time this day was in our calendar on the year 2000.

The theme of International Youth Day 2014 is “Youth and Mental Health” under the slogan ‘Mental Health Matters’.

Youth with mental health conditions can often experience stigma and discrimination, which in turn can lead to exclusion and/or discourage people from seeking help for fear of being negatively ‘labelled’. Efforts are needed to overcome this stigma to ensure that young people with mental health conditions can lead full and healthy lives free of isolation and unnecessary shame, and that they openly seek the services and support they need. You can be part of these efforts!

"To unleash the power of young people, we need to partner with them."
Secretary-General Ban Ki-moon

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 9.8.2014

Nagasakin kaupungin tuhoutumisen muistopäivä 9.8.
- Memorial Day for Nagasagi -

Yhdysvallat pudotti Nagasakiin 9. elokuuta vuonna 1945 ydinpommin kolme päivää Hiroshiman ydinpommin jälkeen. Nagasagin karu kohtalo on ollut jäädä Hiroshiman varjoon Japanin tragediaa muisteltaessa. Ydinpommi tuhosi kuitenkin yli puolet Nagasakin rakennuksista ja tappoi arviolta noin 75 000 ihmistä. Noin 75 000 nagasakilaista myös vammautui. Myöhemmin säteilysairauksiin kuoli satojatuhansia.

Nämä kaksi kaupunkia ovat ainoat kohteet ihmiskunnan historiassa, joita vastaan ydinpommia on käytetty sodassa. Nagasakin yllä 9. elokuuta 1945 räjäytetty pommi Fat Man oli täysin toisenlainen kuin Hiroshiman pommi, sillä siinä käytettiin fissioituvana aineena plutoniumia. Pommi painoi 4 545 kiloa, ja se pudotettiin Bockscar -nimisestä B-29-koneesta, jota ohjasi majuri Charles Sweeney. Pommin teho oli noin 20 kilotonnia eli noim 50% enemmän kuin kolme päivää aikaisemmin pudotetussa pommissa ja räjähdyskorkeus sama 550 metriä. Nagasakin mäkisen maaston ansiosta tuhovaikutus jäi jonkin verran Hiroshimaa pienemmäksi, mutta pommi tappoi 73.884 ihmistä. Pommituksissa käytettiin juuri B-29 Superfortress -pommikoneita, koska ainoastaan ne kykenivät lentämään Mariaaneilta, josta lentokonelaivue lähti, Japaniin ja takaisin.

During World War II, the atomic bombings of Hiroshima and Nagasaki made Nagasaki the second and, to date, last city in the world to experience a nuclear attack.

On August 9, 1945, Nagasaki was the target of the United States' second atomic bomb attack (a plutonium bomb) at 11:02 a.m., when the north of the city was destroyed in less than a second, and an estimated 75.000 people were killed by the bomb codenamed "Fat Man." According to statistics found within Nagasaki Peace Park, the death toll from the atomic bombing totalled 73,884, including 2,000 Korean forced workers and eight POWs, as well as another 74,909 injured, and another several hundred thousand diseased and dying due to fallout and other illness caused by radiation. This bomb was supposed to be 50 % more destructive than "Little Boy" but was dropped in a valley, and therefore did roughly the same amount of damage as the Little Boy.

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

Urho-klubin uutishuone 8.8.2014

Kansainvälinen maailman alkuperäiskansojen päivä 9.8.

 - International Day of the World's Indigenous People -

YK:n yleiskokous päätti 23.12.1994 julistaa 9:nnen päivän elokuuta kansainväliseksi maailman alkuperäiskansojen päiväksi (päätöslauselma 49/214).

 Päivämäärä johtuu siitä, että juuri 9. elokuuta 1992 kokoontui ensimmäisen kerran alkuperäiskansoja käsittelevä työryhmä YK:n ihmisoikeuksien edistämisen ja suojelemisen alatoimikunnassa. Päivänä muistetaan alkuperäiskansoja, heidän kulttuureitaan, ansioitaan ja saavutuksiaan; päivänä halutaan myös ottaa huomioon, että kaikkia alkuperäiskansoja ei kohdella tasa-arvoisesti ja heidän ihmisoikeuksiaan kunnioittaen. Mainittakoon vielä, että meillä Suomessa tämä päivä on yksi saamelaisten omista, yhdestätoista virallisesta liputuspäivästä, joita valtaväestömme kalenterissa ei liputuspäiviksi ole merkattu.

The United Nations’ (UN) International Day of the World's Indigenous People is observed on August 9 each year to promote and protect the rights of the world’s indigenous population. This event also recognizes the achievements and contributions that indigenous people make to improve world issues such as environmental protection.

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 6.8.2014

Hiroshiman kaupungin tuhoutumisen muistopäivä 6.8.
- Memorial Day for Hiroshima -

Hiroshima (広島市, Hiroshima-shi) on Hiroshiman prefektuurin pääkaupunki Chūgokun alueella Japanissa. Hiroshima on Nagasakin rinnalla toinen niistä kahdesta kaupungista, joihin pudotettiin atomipommi toisen maailmansodan aikana. Hiroshiman pommin pudottamisesta ja kaupungin lähes täydellisestä tuhoutumisesta tulee 6.8. kuluneeksi 68 vuotta. Onneksi ihmiskunta ei ole toistanut näitä hirmutekoja enää missään, vaikka uhkia onkin olemassa ollut.

Hiroshiman kaupunki perustettiin herran vuonna 1589, joskaan siitä ei heti tehty kaupunkia. Kaupunkioikeudet se sai kolmesataa vuotta myöhemmin 1. huhtikuuta 1889. Kaupunkina se ehti olla 56 vuotta, ennen kuin räjähdysvoimaltaan 13 kilotonnia TNT:tä vastaava atomipommi, uraani-235 -isotoopilla terästetty Little Boy (paino noin 4000 kg), pudotettiin sinne 6. elokuuta 1945. B-29 Superfortressista nimeltään Enola Gay noin 9,5 kilometrin korkeudesta pudotettu pommi räjähti 550 metrin korkeudessa kello 8:15 paikallista aikaa aamulla. Enola Gay oli yksi kolmesta hyökkäykseen osallistuneesta kolmesta lentokoneesta; kaksi muuta olivat mittauskone ja valokuvauskone. Jotta valokuvauskone saisi hyviä (propaganda)kuvia, sään piti olla selkeä pommia pudotettaessa.

Hiroshima pommin jälkeen
Kuva: Tältä vilkas kaupunki näytti pommin jälkeen.
 USA:n armeijan kuvauskonettakin siis tarvittiin.

Arviolta 70 000 – 100 000 ihmistä sai välittömästi surmansa räjähdyksessä ja ainakin yhtä moni loukkaantui. Myöhemmin suuri määrä räjähdyksestä henkiin jääneitä menehtyi ydinlaskeuman ja syövän seurauksena. Paikallisille, henkiin jääneille asukkaille atomipommin räjäytyksestä ei kerrottu oikeilla termeillä; puhuttiin suuresta (suurista) "normaali"pommeista, joita vastaavia oli kostoksi jo lähetetty vihollisten niskaan.

On August 6, 1945, the United States used a massive, atomic weapon against Hiroshima, Japan. This atomic bomb, the equivalent of 20,000 tons of TNT, flattened the city, killing tens of thousands of civilians. On that day in Hiroshima weather was fine to shoot nice photos for propaganda purpose. At 8:15 a.m. (local time), the Enola Gay's door sprang open and dropped "Little Boy." The Enola Gay was a B-29 Superfortress (aircraft 44-86292), part of the 509th Composite Group. In order to carry such a heavy load as an atomic bomb, the Enola Gay was modified: new propellers, stronger engines, and faster opening bomb bay doors.

The bomb exploded 550 m above the city and only missed the target, the Aioi Bridge, by approximately 800 feet. "Little Boy" was created using uranium-235, a radioactive isotope of uranium.  

Unlike many other bombing raids, the goal for this raid had not been a military installation but rather an entire city. The atomic bomb that exploded over Hiroshima killed civilian women and children in addition to soldiers. Hiroshima's population has been estimated at 350,000; approximately 70,000 died and about 100.000 were injured immediately from the explosion and another 70,000 died from radiation within five years.

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 29.7.2014

Yötön yö loppuu Suomessa 29.7.
- Midnight Sun ends in Finland -

Tähän on nyt tultu! Se on nyt sitten loppu se, se yötön yö nimittäin vuodelta 2014.

Now it finally ends! That really happens now, I mean that the Midnight Sun ends...

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 22.7.2014

Rotanpyydystäjän päivä 22.7.
- Ratcatcher's Day -

Rotanpyydystäjän päivää viettelemme myös nyt 22.7. Yhtenä syynä tähän lienee se, että Ratcather's Day on muistopäivä Hamelnin pillipiiparille, siis PIlliPIIparille, englannin kielellä PIed PIper of Hameln. Eli tuossa nimessä on moninkerroin sana PII, katso juttua alla. Rotanpyydystäjän päivää juhlitaan myös 26. kesäkuuta, jonka uskotaan olleen juuri sen päivämäärän vuonna 1284, jolloin Grimmin sadussa Pillipiipari johdatti Hamelnin kaupungin lapset pois kotoaan ja ikuisesti kadonneiksi.  Tämä siis sen takia, etteivät kaupungin asukkaat maksaneet sovittua summaa pillipiiparille rottien houkuttelemisesta pois kaupungista paikalliseen jokeen hukkumaan.

Mutta tiesittekö, että Hamelnin kaupunki on ihan aikuisten oikeasti olemassa ja lapsia katosi vuonna 1284 todellisuudessakin jäljettömiin? Saksassa Weser-joen varrella sijaitseva Hameln on melko lähellä Hannoveria. Ja yllätys yllätys,Tuhansia lapsi huokuteltiin ristiretkelle kertomus Hamelnin Pillipiiparista on kaupungin turistimagneetti. Tapahtumaa esitetään katuteatterina, museoissa ja tasatunnein jopa raatihuoneen kellopelin avulla.

Ja oikea historia jatkuu...Pillipiiparin talon seinässä on oikea muistolaatta niiden 130 lapsen muistoksi, jota katosivat vuonna 1284. Tämä ns. Hamelnin arvoitus on askarruttanut mm. filosofeja ja tiedemiehiä useiden vuosisatojen ajan. Filosofi G. W. Leibniz, joka ei liene niitä löyhäpäisimpiä, esitti jo 1600-luvulla ajatuksen, että tarina voisi liittyä todelliseen historialliseen tapahtumaan. Noilta ajoiltahan tunnetaan myös lasten ristiretket, joilla suuret lapsijoukot seurasivat kahta nuorukaista ja lähtivät vapauttamaan pyhää hautaa.

Filosofi oletti, että tarun kertoma pillipiipari oli todellisuudessa houkuttelemassa lapsia salaa ristiretkille. Lapset eivät koskaan palanneet ja ristiretket epäonnistuivat, sillä osa lapsista hukkui tai katosi ja loput myytiin orjiksi saraseeneille. Koska muualtakin Saksasta lapsia oli houkuteltu mukaan, lapsia oli yhteensä melkoinen määrä. Noin 20 000 lasta pelastui Brindisin satamassa erään kirkonmiehen ansiosta, sillä hän sai taivutelluksi lapset palaamaan takaisin kotiin.

Vieressä Gustave Doré:n kuva "Lasten ristiretki".

Muitakin todisteita tapahtumat historiallisuudesta on toki olemassa; mm. tohtori Heinrich Spanuth mainitsee vuonna 1936 väitöskirjassaan löytäneensä Lüneburgin kirjastosta 1300-luvulta peräisin olevan käsikirjoituksen. Tässä historiallisessa käsikirjoituksessa eräs nainen kertoo kokeneensa lasten kovan kohtalon ja olleensa tapahtuman silminnäkijänä.

Niin ja näin lopuksi kerrottaneen vielä, että toinenkin syy (kuin PIIN likiarvo) Rotanpyydystäjän päivämäärälle 22.7. on olemassa. Runoilija Robert Browning kertoo lasten katoamisen oikean päivämäärän olleenkin 22.7.1376 eikä 26.6.1284. Tosin nuo ristiretket tehtiin kyllä Saksassa 1200-luvun lopulla.

Muuten, klikkailkaapas tästä, niin pääsette NÄKEMÄÄN ja KUULEMAAN maan mahtavan esityksen tästä myytistä!


 

Ratcatcher's Day is celebrated on 26 June or 22 July, commemorating the myth of the Pied Piper of Hamelin. The town of Hamelin in Germany uses the June date. The confusion of dates is because the Brothers Grimm cite 26 June 1284 as the date the Pied Piper led the children out of the town, while the poem by Robert Browning gives it as 22 July 1376. It is a holiday remembering rat-catchers, similar to Secretary's Day.

It was the year 1284 when a strange and wondrous figure arrived in Hameln. He was attired in a coat of many colours and was taken to be a rat catcher, as he promised to free the town of a plague of rats and mice for a fixed sum of money.
The citizens pledged to pay him his fee, so the visitor produced a pipe and began to play. Soon all the rats and mice came running out of the houses and gathered around the Pied Piper in a teeming mass. Once convinced that each and every one followed, he went out of the town straight into the River Weser where the vermin plunged after him and drowned.  The townspeople, however, now freed of the plague, regretted their promise and refused to pay the Piper, who left Hameln in a bitter mood.

On the 26th of June in that year he returned, this time dressed as a huntsman, wearing a grim countenance and a wondrous red hat. While the townsfolk were assembled in the church, he again sounded his pipe in the streets.
But it was not rats and mice who came out this time, but children! A great many boys and girls older than four came running and were led through the Ostertor gate into the very heart of a hill where they all disappeared. Only two children returned because they could not keep up: one was blind and could not show where the others had gone, the other dumb and not able to tell the secret. A last little boy had come back to fetch his coat and so escaped the calamity. Some tell that the children were led into a great cavern and reappeared in Transylvania. A total of 130 children were lost. (From the Brothers Grimm in the book "German Legends")

You MUST click this to see and HEAR more, DO IT! It's interesting, indeed! And I will be angry if you don't!!

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 22.7.2014

Piip, piip, pikkuinen lintu, piin likiarvon päivä on 22.7.
- PI Approximation Day -

Nyt 22.7. vietetään yhtä matemaattiselle mahtitekijällä, piille, varatuista epävirallisista juhlapäivistä. Tuolloin on siis Piin likiarvon päivä ("Pi Approximation Day"), sillä päivän kalenteriaaninen merkintätapa 22/7 on lukuarvona lähellä piin likiarvoa. Monet pii-kerhot juhlivat päivää ja onpa kerrottu monien nauttivan tuolloin PI-ruokia kuten PI-ña Coladaa, PI-irakkaa, Pi-naattia, PI-zzaa tai vaikkapa PI-rtua.

Paitsi matemaattinen luku, Pii on alkuaine ja erittäin yleinen sellainen. Piin kemiallinen merkki Si on johdettu latinan sanasta silex, joka tarkoittaa piikiveä. Piin CAS-numero on 7440-21-3. Piitä
(silicon) käytetään mm. diodeissa, transistoreissa ja mikropiireissä. Ja silikonia (silicone, pii-happi-polymeerejä, joiden kemiallinen kaava on [R2SiO]n, jossa R on orgaaninen ryhmä, kuten metyyli, etyyli tai fenyyli) käytetään mm. suurennettaessa tissejä tyytymättömille tyttösille! Mutta kummallakaan edellä mainituista ei ole kirjoitusasuaan lukuun ottamatta mitään tekemistä laittamani otsikon kanssa, heh heh :)

Pii-likiarvonpäivä tulee matemaattisesta vakiosta, jota kuvataan merkillä
π. Pii on nk. transsendenttiluku, jota ei voida esittää päättyvänä lausekkeena. Tarkkaan ottaen asia voidaan ilmaista siten, että piin desimaalikehitelmä on päättymätön ja jaksoton. Sen likiarvoa voidaan arvioida ja nykyisellään päästään ainakin 1 241 100 000 000 numeron tarkkuuteen. Noin tarkasti asia on laskettu Tokion yliopistossa Hitachin supertietokoneella jo syyskuussa 2002.

Jos nämä kaikki edellä mainitut supertietokoneen numerot tulostettaisiin tavallisille kopiopapereille siten, että yhdelle sivulle mahtuu 4000 merkkiä, tarvitaan siis yhteensä 310275000 arkkia. Jos ne pistettäisiin päällekkäin
(mittasin juuri 80 g:n paperin arkin paksuudeksi laboratoriomme elektronisella mikrometrillä 0,107 mm), ne muodostaisivat noin 33,2 kilometrin mittaisen paperipinon. Pääsisivät siinä Finnairin pilotitkin livenä ihailemaan Piin likiarvoa, tosin hekin vasta pinon kolmasosan korkeudelta! Tässä tuo likiarvo kuitenkin lievästi epätarkemmin sanottuna eli 3,1415927.

Piin päivää taasen vietetään 14. maaliskuuta, koska tuo päivämäärä kirjoitetaan amerikkalaisittain 3.14. Mutta siitä lisää tästä klikkaamalla.

Pi Approximation Day is held on July 22 (or 22/7 in day/month date format), since the fraction 227 is a common approximation of π = 3,14159276....

There are many ways of celebrating Pi Day (Pi Day is observed on March 14 because of the date's representation as 3/14 in month/day date format. This representation adheres to the commonly used approximation of 3.14 for π) or Pi Approximation Day. These include eating PI-food as PI-e, PI-ña Coladaa, PI-zza or even finish PI-rtu (you don't want to know) and discussing the significance of the number π.

The Massachusetts Institute of Technology has often mailed its application decision letters to prospective students for delivery on Pi Day´ (3.14.  or 14. of March). Starting in 2012, MIT has announced it will post those decisions (privately) online on Pi Day at exactly 6:28pm, which they have called "Tau Time", to honor the rival numbers Pi and Tau equally.

The town of Princeton, New Jersey hosts numerous events in a combined celebration of Pi Day and Albert Einstein's birthday, which is also March 14. Einstein lived in Princeton for more than twenty years while working at the Institute for Advanced Study. In addition to pie eating and recitation contests, there is an annual Einstein look-alike contest.

There are also some serious critical observations by scientists that wind up examples of false celebrations on the web. The New Scientist found several stimulating starting points for true mathematical celebrations.

 Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 20.7.2014

Nelson Mandelan kansainvälinen päivä
- Nelson Mandela international day -
 

YK on julistanut 18.7. kansainväliseksi merkkipäiväksi nimellä "Nelson Mandela International Day". Etelä-Afrikan entinen presidentti Nelson Rolihlahla Mandela olisi juhlinut 18.7.2014 96-vuotispäiväänsä, samana päivänä, kun Rooman palosta on tullut kuluneeksi 1950 vuotta. Mandelan kunniaksi aloitettiin toissa vuonna kampanja, joka kehottaa kaikkia maailman ihmisiä omistamaan 67 minuuttia elämästään maailman parantamiseen. Ja kampanja jatkuu tänäkin vuonna.

Vuoden 2014 Nelson Mandela -päivä tulee olemaan hyvin erilainen kuin sitä edeltäneet. Juhlapäivän sankari ei ole valitettavasti enää kanssamme, sillä Etelä-Afrikan ensimmäinen demokraattisesti valittu presidentti, kansainvälinen rauhanrakentaja ja ihmisoikeuslakimies Nelson Mandela menehtyi viidentenä päivänä joulukuuta vuonna 2013.

 Nelson Mandela on sanonut kerran:

- Me voimme muuttaa maailmaa ja tehdä siitä paremman paikan. Mahdollisuus muutokseen on sinun käsissäsi.

Omaksukaamme tämä viesti. Tuutoroi lasta. Anna ruokaa nälkäisille. Työskentele vapaaehtoisena paikallisessa sairaalassa tai monitoimitalossa. Tee maailmasta parempi paikka.”

Lisää Mandelan 67 neuvosta tehdä maailmasta parempi paikka voit lukea täältä.

Mandela istui 27 vuotta vankilassa apartheidhallinnon vastustamisesta. Hän nousi Etelä-Afrikan ensimmäiseksi mustaksi presidentiksi vuonna 1994.

Nelson Mandela International Day, also known as Mandela Day, is held on July 18 each year. The day remembers Mandela’s achievements in working towards conflict resolution, democracy, human rights, peace, and reconciliation. Nelson Mandela Day not only celebrates Nelson Mandela’s life, but it is also a global call to action for people to recognize their ability to have a positive effect on others around them. The day hopes to inspire people to embrace the values that Mandela shared. These values include democracy, freedom, equality, diversity, reconciliation, and respect. He died 5.12.2013...

Many people and organizations around the world take part in many activities to promote Nelson Mandela Day. These activities include volunteering, sport, art, education, music and culture. Various events are also held on or around July 18 to honor Nelson Mandela’s works and to promote the different projects that were inspired by Mandela’s achievements.

Mandela Day also celebrates a campaign known as “46664”, in reference to Nelson Mandela’s Robben Island prison number. The campaign was originally launched to raise awareness of HIV/AIDS. However, its focus expanded to broader humanitarian work. The efforts from Mandela Day support the campaign’s ongoing work and other Nelson Mandela charitable organizations.

Nelson Mandela was born in Transkei, South Africa, on July 18, 1918, so he is now 94 years old. By the way this same day 18.7.2012 is a memorial day of the destruction of Rome, burned by a mad emperor Nero.  Mandela is one of the most well-known anti-apartheid activists in South Africa. He was jailed in 1964 for leading the liberation movement against apartheid and for his stance on the human right to live in freedom.

The overarching objective of Mandela Day is to inspire individuals to take action to help change the world for the better, and in doing so build a global movement for good. Ultimately it seeks to empower communities everywhere. “Take Action; Inspire Change; Make Every Day a Mandela Day.”

Individuals and organisations are free to participate in Mandela Day as they wish. We do however urge everyone to adhere to the ethical framework of “service to one’s fellow human”.

The Mandela Day campaign message is simple: Mr Mandela gave 67 years of his life fighting for the rights of humanity. All we are asking is that everyone gives 67 minutes of their time, whether it’s supporting your chosen charity or serving your local community. There is totally 67 ways to change the world. Read more from here.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

 

Urho-klubin uutishuone 20.7.2014

Naisten viikko
- Akkain viikko -

18.7. - 24.7. on vuotuinen "Naistenviikko" tai "Akkain viikko", jolloin kalenterissa on yksinomaan naisten nimipäiviä aina 32 erilaista. Akkain viikolla viettää 627 000 naista nimipäiväänsä. Nimistä yli 280 000 on annettu ensimmäiseksi etunimeksi ja loput joko toiseksi tai kolmanneksi nimeksi. Eniten päivänsankareita on lauantaina 21.7., jolloin nimipäiväänsä viettävät Hanna, Hanne, Hannele, Jenna, Jenni, Jenny, Joanna, Johanna ja Jonna. Heitä on yhteensä 249 906 ja ensimmäiseksi nimekseen jonkun edellä mainituista nimistä on saanut 86 562 naista. Samalla Naistenviikko on myös pyhimysten, marttyyrien ja raamatullisten henkilöiden viikko (Esimerkiksi Leena-nimenä pohjautuu Maria Magdaleenaan, Johanna taas Johannes Kastajaan ja Saara Abrahamin vaimoon).

Muuten, esimerkiksi Lieksassa, Itäisen Suomen helmessä, on naistenviikolla 2013 peräti 522 ensimmäisen etunimensä juhlijaa, 702 toisen etunimensä juhlijaa eli yhteensä 1224 päivänsankaria. Jos kaikkina muina vuoden viikkoina olisi yhtä paljon nimipäiviä Lieksassa, naispuolisia etunimiä ko. paikkakunnalla olisi peräti 63 648 ja siihen vielä miehet päälle! Jos miehiä olisi sama määrä, summa nousisi noin 127 000 inehmoon, tai siis etunimeen. Ja jos oletetaan, että kaikilla olisi keskimäärin 2,5 etunimeä, asukasmääräksi saisimme noin 50 800 lieksalaista! Todellisuudessa Lieksassa on tätä nykyä kuitenkin vain 12 273 asujainta. Tämä siis erittäin omituisella laskukaavalla laskettuna :D

Naistenviikon pohjat löytynevät keskiajalta, jolloin vietettiin kahden naispyhimyksen, Pyhän Maria Magdalenan ja Kristina-neitsyen, juhlia samalla viikolla. Pikku hiljaa samalle viikolle laitettiin myös muita naisten päiviä; 1600-luvulla Saara ja myöhemmin Marketan päivä. Olga tuli herran vuonna 1868 Apollinaarin tilalle ja vuonna 1929 Fredrikin tilalle tulivat Riika ja Rieti, jotka syrjäytti vuonna 1950 Riikka. 

 Vanhan kansan mukaan naistenviikosta ei selvitä ilman sateita, sillä naiset ovat niin kovia poraamaan eli itkemään. Kustaa Vilkunan mukaan syy sateeseen laitettiin kunkin nimipäivänviettäjän tiliin ja syntyi kaikenlaisia sanalaskuja, esimerkiksi "Mataleena itköö mielellään" tai "Reeta pissii pirahuttaa".

Ilmatieteen laitoksen mukaan Naistenviikko ei kuitenkaan ole juurikaan heinäkuun muita viikkoja sateisempi, joskin kesä on yleisesti ottaen ollut hiukan sateisempi heinä-elokuun vaihteessa kuin muina ajanjaksoina (saman laitoksen pitkäaikaisten tilastojen mukaan, toim. huom.). Tilastot kertovat, että täysin poutaisia naistenviikkoja on keskimäärin kerran 10 vuodessa ja saman verran on naistenviikkoja, jolloin sataa kuutena tai kaikkina seitsemänä päivänä. Tyypillisintä on, että naistenviikolla sataa kolmena tai neljänä päivänä. Kuinkahan käynee tänä vuonna?

 Katselepa tästä lisätietoja akkain viikon sateista! Että silleen, kyllä vanha kansa tietää...ja mitä tietää, katso tästä!

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

 

Urho-klubin uutishuone 27.6.2014

Kansanvallan päivä 17.7.
- The Constitution Day -

 17.7.2012 kansakunnassamme vietetään Kansanvallan päivää, tasavaltaisen hallitusmuodon vahvistamisen (1919) 93-vuotisvuosipäivää. Valtionhoitajana toiminut C. G. E. Mannerheim vahvisti 17.7. 1919 itsenäiselle Suomelle tasavaltaisen hallitusmuodon. Päivän ideoi aikanaan Suomi 75 ­juhlatoimikunta, jonka puheenjohtajana toimi Kalevi Sorsa. Tätä juhlapäivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1992.
 Oikeusministeriön silloisen tiedotteen mukaan päivän tarkoituksena on "juhlia suomalaisen kansanvallan perustaa ja tavoitteena on luoda kesään uusi iloinen ja vapaamuotoinen ihmisten yhteenkuuluvuuden ja omatoimisuuden juhla". 

Vuoden 1992 jälkeen on tätä juhlapäivää juhlittu vain satunnaisesti, jos aina ollenkaan (päivä
oli tosin vuonna 1994 merkittynä almanakkaankin). Perustuslaillinen oikeistopuolue juhli kyseistä päivää 70- ja 80-luvulla nimellä
Perustuslain päivä.

17.7.2012 we have a democracy day in Finland. It has been 93 years since our regent C.G.E.Mannerheim confirmed for Finland an autonomous rebublican form of government. This day was honoured first time in 1992. Ministry of Justice released the day to "celebrate the Finnish democracy and establish a goal is to create a new celebration in summer as a happy and free form of human solidarity and self-reliance party". After that year this day has not been celebrated every year.

Our Constitutional Party used to celebrate that date in earlier as the Constitution Day.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

Urho-klubin uutishuone 27.6.2014

Jaakko Juteinin päivä 14.7.
- Jaakko Juteini day -

Suomalaisuuden liitto haluaisi nimittää päivämäärän 14.7. suomalaisuuden ja Jaakko Juteinin päiväksi. Jaakko Juteini nimittäin syntyi Hattulassa Herran vuonna 1781 ja nimenomaan 14. heinäkuuta syntymänimeltään Jaakko Heikinpoika ja viralliselta nimeltään Jacob Judén.

Jaakko Heikinpoika oli perin suomalainen kirjailija ja valistusmies. Hän oli suomenkielisen kansallisromanttisen kaunokirjallisuuden uranuurtaja, joka korosti teoksissaan Suomen kansaa ja suomen kieltä. Hän poistui keskuudestamme 20.6.1855 Viipurissa 73-vuoden iässä.

Tässä tyylinäyte, runo Hewoisen huokaus Luojalle:

Luoja suuri kaiken luonnon!
älä lue luodun suuksi
huminata huokauksen
kawioita kandavalta,
walitusta warsin suurta
siitä syystä syntyneenä,
että ombi ehdollista
ilkeyttä ihmisellä,
että hän on elämässä
saanut hewon hellä-suisen
warsana jo waldahansa,
jota hän nyt joka lailla
rasittaapi raskahasti.
moni ruma ruoskimalla
sildä wäen wäsyttääpi,
taikka kalwain kannuksilla
kyljet kyllä puhkaiseepi.
Koskas olet onnen tähden
Herra! luonut hewoisengin
kumppaniksi ihmis-kunnan,
täytä taidon tawaroilla
tyhjä kallo tyhmän miehen,
joka aiwan joutavasti
hewoisensa hengen kanssa
oman onnen häwittääpi;
anna vielä armos kautta
puuttuwalle toinen puoli
järjen lahjan jäännöksistä,
sydän sytytä hywällä.

Ja se tunnetuin, ensimmäinen säkeistö runosta Laulu Suomesta:


Arvon mekin ansaitsemme
Suomen maassa suuressa,
 vaikk’ei riennä riemuksemme
 leipä miesten maatessa;
 laiho kasvaa kyntäjälle,
 onni työnsä täyttäjälle

* * * *

Jaakko Juteini was born in Hattula 231 years ago — on the 14th of July, 1781 — and died in Viipuri on the 20th of June, 1855, aged 73. His real "born name" was Jaakko Heikinpoika and official name in papers was Jacob Judén. He was a poet and a writer, one of the earliest Finnish language and fiction pioneers.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

Urho-klubin uutishuone 27.6.2014

Maailman väestöpäivä 11.7.

- World Population Day -

Vuonna 1989 YK:n kehitysohjelma UNDP suositteli, että 11. heinäkuuta vietettäisiin maailman väestöpäivää. Vuonna 1987 11. heinäkuuta maailman väkiluku ylitti 5 miljardia, joten päivä oli otollinen muistuttamaan väestöasioiden tärkeydestä.

 Tällä hetkellä, tätä artikkelia kirjoitettaessa, maailman väkiluku on jo 7 164 298 403. Ja pelkästään tänään on syntynyt klo 00.46 Suomen aikaan mennessä 12 145 uutta lasta.

Me pyrimme maailmaan, jossa jokainen raskaus on haluttu raskaus ja jossa jokainen synnytys on turvallinen!

Reproductive health is at the very heart of development and crucial to delivering the UNFPA vision - a world where every pregnancy is wanted, every childbirth is safe, and every young person's potential is fulfilled. Universal access to reproductive health by 2015 is also one of the targets of the Millenium Development Goals. But we have a long way to go...

On 11. of July - World Population Day - many activities and campaigns will call attention to the essential part that reproductive health plays in creating a just and equitable world.

 Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

Urho-klubin uutishuone 27.6.2014

Helene Schjerfbeckin syntymästä 152 vuotta 10.7.

Suomen tunnetuimpiin kuvataiteilijoihin kuuluvan Helene Schjerfbeckin syntymästä tulee 10. päivä kuluneeksi 152 vuotta.

Helene (Helena Sofia) Schjerfbeck syntyi 10. heinäkuuta 1862 Helsingissä ja hän kuoli 23. tammikuuta 1946 Saltsjöbadenissa Ruotsissa. Hän oli suomalainen taidemaalari ja on eräs Suomen arvostetuimpia modernistisia kuvataiteilijoita, ja hänen teostensa saama huomio on ollut nousussa viime vuosina.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

Urho-klubin uutishuone 27.7.2014

Suomen Merivoimien Vuosipäivä 9.7.2014 / Ruotsinsalmen II meritaistelu

- The II Finnish-Swedish - Russian sea Battle -

Ruotsinsalmen toinen meritaistelu on Kustaa III:n sotaan kuulunut meritaistelu Ruotsi-Suomen ja Venäjän laivastojen välillä 9.–10. heinäkuuta 1790. Se käytiin Kotkansaaren, Mussalon ja Kuutsalon saarten välisellä alueella nykyisessä Kotkassa. Taistelu on alusten lukumäärällä mitattuna yksi suurimpia koskaan käytyjä meritaisteluita ja suurin milloinkaan Itämerellä käyty meritaistelu.


Kuva: Johan Tietrich Schoultzin maalaus Ruotsinsalmen II meritaistelusta

 Taisteluun otti osaa noin 500 alusta ja yli 27.000 miestä. Raju myrsky painoi Nassau-Siegenin prinssin johtamia venäläisiä aluksia päin Ruotsi-Suomen puolustuslinjoja. Ilmeisesti eräs rannikon suomalaismies olisi katkaissut venäläisaluksien ankkuriköydet ja saattanut siten alukset avuttomina ajelehtimaan ruotsalais-suomalaisille otollisen tuulen mukana. Tiettävästi Ruotsin kuningas palkitsi suomalaismiehen sankariteostaan suurilla maa-alueilla. Venäläiset alukset ajelehtivat myrskyssä puolustuskyvyttöminä ja Nassau-Siegenin prinssi antoi illalla klo 20.00 käskyn sytyttää tuleen ne alukset, joita ei voitu pelastaa.

Rauha solmittiin Värälässä 14. elokuuta 1790. Varsinaisista rajamuutoksista ei sopimuksessa sovittu.

Venäjä menetti taistelun tuoksinassa 61 alusta, joista 22 joutui sotasaaliiksi, ja 9500 miestä. Miestappioista oli yli 3000 kaatunutta sekä yli 6000 sotavankia. Kustaa III:n johtaman Ruotsi-Suomi menetti ainoastaan 6 alusta ja 200 tai 300 miestä. Venäläisten viidestä frekatista suurin, St. Nikolai, merenkulkijoiden suojelijan piispa Nikolain suojelusfregatti, upposi mukanaan sen päällikkö Morzchall ja lähes 400 miestä. Muut fregatit joutuivat ruotsalaisten saaliiksi. St. Nikolai löytyi vuonna 1948, minkä jälkeen hylystä on nostettu yli 2300 esinettä.

Vuoden 1790 taistelun jälkeen venäläiset rakensivat lähisaarille Ruotsinsalmen linnoituskaupungin eli Ruotsinsalmen-Kyminlinnan kaksoislinnoituksen keskuksenaan Kotkan-saari. Englannin laivasto tuhosi sen Krimin sodan aikana vuonna 1855. Nykyisin linnoituksista on jäljellä vain raunioita.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

Urho-klubin uutishuone 27.6.2014

Kansainvälinen osuustoiminnan päivä 6.7.2014

- International Day of Cooperatives -

Kansainvälistä osuustoiminnan päivää vietetään vuosittain heinäkuun ensimmäisenä lauantaina. Tänä vuonna se osui siis heinäkuun seitsemänneksi päiväksi. YK:n yleiskokous julisti päivän 23.12.1994 tuoden esille osuustoiminnan merkityksen taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle.

The United Nations' (UN) International Day of Cooperatives is observed on the first Saturday of July each year. Some of the day's goals are to increase awareness on cooperatives, as well as strengthen and extend partnerships between the international cooperative movement and other supporting organizations including governments.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

Urho-klubin uutishuone 27.6.2014

Eino Leinon päivä & runon ja suven päivä kuudes heinäkuuta

Kansallisrunoilijamme Eino Leinon vaiherikasta elämää ja laajaa kirjallista tuotantoa juhlitaan 6.7. eli hänen syntymäpäivänään. Leino syntyi 6. heinäkuuta 1878 Paltamossa ja poistui manan maille 10. tammikuuta 1926 Tuusulassa. Tätä syntymäpäivää juhlitaan myös runon ja suven päivänä.

Kuva: Leino kasvatti nuorena miehenä itselleen myös komean kokoparran

Tuottelias Eino Leino (1878 - 1926) oli suomalaisen kirjallisuuden ja kirjallisen elämän mittaamattoman arvokas uudistaja ja väkevimpiä lyyrisiä kykyjämme kautta aikain. Elinaikanaan romantikko kirjoitti runoja, näytelmiä, proosateoksia, käännöksiä ja elokuva­käsikirjoituksia, toimi kriitikkona, pakinoitsijana UAT:n tavoin ja kaiken kukkuraksi myös päätoimittajana. Pakinoitsijana hänet tunnettiin nimellä Mikko Vilkastus ja hän kirjoitteli pakinoitaan Päivälehteen. Urho-klubin nettisivuilla hän ei tiettävästi pakinoinut. Leino sulatti suomalaisen kansanrunouden osaksi taiderunoutta ja vaikutti merkittävästi suomen kielen kehitykseen runouden kielenä. Hänen laaja lukeneisuutensa ja kielitaitonsa auttoivat häntä yhdistämään kansalliset ainekset ajan uusiin eurooppalaisiin virtauksiin.

Tiesittekö muuten, että Eini Leino ei ole hänen alkuperäinen nimensä, vaan Armas Einar Leopold Lönnbohm. Armaksen isä oli uraansa vauhdittaakseen muuttanut Lönnbohmiksi alun perin suomenkielisen sukunimensä Mustonen.

Kansanrunouden, taruston ja luonnon lumoama Leino oli ilmiömäisen tuottelias ja intohimoinen kirjoittaja, joka sai paljon jo varhain. Siitä huolimatta hän nukkui pois sairaana ja hyljeksittynä, 47-vuotiaana. Hänen rakastetut runonsa avaavat henkeäsalpaavan näköalan suomalaiseen kansansieluun; jos ei lukeminen niin maita, niin kuunnelkaapa vaikka Vesa-Matti Loirin henkeäsalpaavia tulkintoja tästä kansallismestaristamme!

Tämä päivä on ollut virallinen päivä lipunnostoa varten aina vuodesta 1992 saakka, joten komeita siniristilippuja nähtäneen vähän joka salossa nytkin!

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

Urho-klubin uutishuone 27.6.2014

100 vuotta Sarajevon laukauksista

- Ensimmäinen maailmansota syttyy -

Sarajavon laukaukset on nimitys jota käytetään nykyisen Bosnian pääkaupungissa 28. kesäkuuta 1914 tehdystä poliittisesta salamurhasta. Nyt 28.6.2014 tulee kuluneeksi tasan 100 vuotta noista laukauksista, jotka johtivat ensimmäisen maailmansodan syntyyn 28.7.1914.

Serbialaisten tukema bosnialainen opiskelija ja separatisti Gavrilo Princip ampui Itävallan miehittämässä, slaavien asuttamassa Bosniassa Itävallan kruununprinssi Franz Ferdinandin. Sarajevon laukaukset käynnistivät kriisin Itävallan ja Serbian välille, joka johti hiukan myöhemmin ensimmäisen maailmansodan syntyyn.

 Lisää näistä kohtalokkaista laukauksista voit lukea Historia-osastoltamme tämän linkin kautta.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

Urho-klubin uutishuone 27.6.2014

CAPS LOCK -päivä eli näppäinlukkopäivä 28.6.

  Tiesittekös muuten, että maailmassa on sellainenkin "juhlapäivä" kuin CAPS LOCK -päivä? No, ei se mitään, en tiennyt minäkään ennen uraani URHO-KLUBIN uutistoimituksessa!

Maailmaan kun tuntuu mahtuvan jos jonkinlaisia juhla- ja teemapäiviä, niin nyt on esittelyvuorossa KANSAINVÄLINEN NÄPPÄINLUKKOPÄIVÄ, JOTA VIETETÄÄN KAKSI KERTAA VUODESSA YMPÄRI MAAILMAA. TOINEN VIRALLINEN CAPS LOCK -PÄIVÄ ON 28. KESÄKUUTA JA TOINEN 22.10.

KYSEESSÄ EI TIETENKÄÄN OLE MIKÄÄN KOVIN VIRALLINEN JUHLAPÄIVÄ, VAAN OIKEASTAAN AIKA HUMORISTINEN KANNANOTTO SEKÄ YLETTÖMÄN RUNSAISIIN JUHLAPÄIVIIN ETTÄ PÖLKKYKIRJAIMILLA KIRJOITTAMISEEN. YLEENSÄ SUURILLA KIRJAIMILLA “HUUTAMISTA” TULEE VÄLTTÄÄ NIIN ARTIKKELEISSA JA BLOGIKIRJOITUKSISSA SEKÄ VERKKOON KIRJOITETUISSA KOMMENTEISSA. NÄMÄ KAKSI EDELLÄ MAINITTUA PÄIVÄÄ MUODOSTAVAT KUITENKIN POIKKEUKSET.

TÄLLE TEEMAPÄIVÄLLE ON PERUSTETTU MYÖS OMAT VERKKOSIVUT, JOISSA KAIKKI TEKSTI ON LUONNOLLISESTI KIRJOITETTU ISOILLA KIRJAIMILLA, KUTEN PÄIVÄN TEEMAAN KUULUU. SIVUSTO LÖYTYY INNOKKAILLE OSOITTEESTA CAPSLOCKDAY.COM.

TÄMÄN PÄIVÄN JULISTI ENSIMMÄISTÄ KERTAA VUONNA 2000 DEREK ARNOLD, JOKA SANOI:

"International Caps Lock Day is in fact a testament to the small mindedness of certain Western individuals: the majority of the world’s population writes in scripts which have no concept of letter casing. Therefore it is advised to laugh at anyone who invokes this day as an excuse to dismiss local typographical conventions: they are simply making an ass out of themselves."

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ, joka kiittää lukijaamme Tatua Lieksasta juttuvinkistä!

 

Urho-klubin uutishuone 26.6.2014

73 vuotta jatkosodan virallisesta alkamisesta
- 73 years since the Continuation War started -

Tänään 26.6. tulee kuluneeksi 73 vuotta jatkosodan julistamisesta eli sen virallisesta alkamisesta. Tosin puna-armeijan ilmavoimat pommittivat jo 25. kesäkuuta Helsinkiä, Turkua ja Porvoota sekä tusinaa muuta paikkakuntaa noin 500 koneella. Näistä ammuttiin alas Suomen alueelle 27 konetta ja pääministeri Jukka Rangell totesi radiossa, että Suomi oli jälleen sodassa Neuvostoliiton kanssa.
Suomalainen tankki juhlaparaatissa 1944 Ensossa
Kuva: StuG III -tankki tai rynnäkkötykki ja kuskilla käsi lipassa Ensossa 1944

Sota julistettiin siis 26. kesäkuuta 1941 ja Suomen armeija aloitti maahyökkäyksen. Hiukan myöghemmin eli 10.7. Suomen armeija aloitti suurhyökkäyksen Karjalankannaksella Korpiselän suuntaan ja sen painopiste oli vasemmalla siivellä. Hyökkäyksen kärkenä eteni eversti Ruben Laguksen komentama 1. jääkäriprikaati, joka saavutti Laatokan rannat muutamassa päivässä. Elokuun loppuun mennessä kenraaliluutnantti Erik Heinrichsin komentama Karjalan Armeija oli saavuttanut talvisotaa edeltäneet rajat.

Talvisodan kokenut Suomen kansa oli harvinaisen yksimielisesti maan johdon ja menetetyn Karjalan takaisin hankkimisen takana. Uutta sotaa pidettiin talvisodan jatkosotana, joka tähtäsi kärsityn vääryyden korjaamiseen.

Jatkosotaa kesti 19. syyskuuta 1944 saakka.

The Continuation War, 26. June 1941 – 19 September 1944, was the second of two wars fought between Finland and the Soviet Union during World War II. In the morning of 25. of June, the Soviet Union launched an air offensive of nearly 500 fighters and bombers targeted against 19 airfields and some of our main cities, Helsinki, Turku and Porvoo; however, inaccurate intelligence and bad bombing accuracy caused several raids to actually hit Finnish cities or municipalities. There was considerable destruction in the cities and 27 planes were shot down. This offered the Finnish government a ground for claiming that the country had become the target of a new assault and the parliament approved the "defensive war" as a fait accompli.

 Our prime minister Jukka Rangell said in a radio proadcast, that Finland is now in war with Soviet Union, once again. War was declared at 26. of June and our army started an attack with ground forces. 10.7.1941 Finish army started an massive attack with a colonel Ruben Lagus and his 1. Jäger Brigade and it reached the shore of lake Ladoga in few days. Before the end of July Lieutenant General Erik Heinrich and his Carelian Army had got back all previous land areas we have had before the Winter War.

Our nation was very unite in this war. We just wanted to get back our lost areas of winter war. This war coutinued until 19. of september 1944.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

Urho-klubin uutishuone 26.6.2014

Kansainvälinen päivä kidutuksen uhrien puolesta 26.6.
- International Day in Support of Victims of Torture -

Vuonna 1997 YK:n yleiskokous julisti Talous- ja sosiaalineuvoston (ECOSOC) suosituksesta 26. kesäkuuta YK:n kansainväliseksi päiväksi kidutuksen uhrien puolesta (päätöslauselma 52/149). Päivä tähtää kidutuksen lopettamiseen ja kidutuksen uhriksi joutuneiden tukemisen parantamiseen. Suomeen perustettiin kidutuksen uhrien kansainvälinen kuntoutuskeskus Centre for Torture Survivors, Kidutettujen Kuntoutuskeskus.

Kidutus on kansainvälinen rikos. Kiduttamista ei voi oikeuttaa missään olosuhteissa, siksi kielto on osa kansainvälistä tapaoikeutta. Maat, jotka eivät ole ratifioineet kidutuksen vastaista yleissopimusta ovat tästä syystä yhtälailla velvoitettuja noudattamaan kieltoa.

Klikkaamalla tästä pääset lukemaan YK:n pääsihteerin tervehdyksen tältä päivältä.

The first International Day in Support of Victims of Torture was held on June 26, 1998. It was a day when the United Nations appealed to all governments and members of civil society to take action to defeat torture and torturers everywhere. That same year marked the 50th anniversary of the Universal Declaration of Human Rights, which proclaims that “no one shall be subjected to torture or to cruel, inhuman or degrading treatment or punishment”.

The United Nations’ (UN) International Day in Support of Victims of Torture is annually observed on June 26 to remind people that human torture is not only unacceptable – it is also a crime.

Click here and you can read the message from UN's main secretary to us all.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

Urho-klubin uutishuone 26.6.2014

Kansainvälinen päivä huumeiden väärinkäytön ja huumausainekaupan vastustamiseksi 26.6.
- International Day Against Drug Abuse and Illicit Trafficking -

YK:n vuoden 1987 yleiskokous julisti 26. päivän kesäkuuta kansainväliseksi päiväksi huumeiden väärinkäytön ja huumausainekaupan vastustamiseksi (päätöslauselma 42/112). Päätös tehtiin seuraten kesällä pidettyä kansainvälistä konferenssia huumeiden väärinkäytön ja huumausainekaupan vastustamiseksi. Päivän tarkoituksena on vahvistaa ja parantaa kansainvälistä yhteistyötä huumeiden väärinkäytön estämiseksi ja huumausainekaupan torjumiseksi.

Suomessa päivää on usein vietetty Juhannusta edeltävällä viikolla. Ohjelmaa päivälle ovat järjestäneet monet päihdetyötä tekevät järjestöt.

The United Nations’ (UN) International Day Against Drug Abuse and Illicit Trafficking falls on June 26 each year to raise awareness of the major problem that illicit drugs represent to society. This day is supported by individuals, communities and various organizations all over the world.  

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 20.6.2014

Juhannusaatto 20.6. (ja Juhannus 21.6.)
- Suomen lipun päivä 21.6.-

Tervehdys Teille, oi Te isänmaamme toivot! Tässä tätä juttua päivitettäessä aloitetaan tämän vuotisen Juhannusaattoa ja veikkaillaan henkensä heittävien tämän vuoden satoa! Kenties kokkokin tule perjantaina poltettua siinä naapurin veneen vierellä...


Kuva: Kesätulilla Lieksassa 2013. Kuva suurenee klikkaamalla. (Kuva © Juha Räty / JR-Studio)

 Itse Juhannuksen vietto juontaa juurensa aina pakana-aikoihin ja ennen vanhaan tämä juhla tunnettiin ainakin Itä-Suomessa säänjumala Ukon juhlana, juhlana sadon ja hedelmällisyyden varmistamiseksi. Perinteisesti Juhannuksena on Johannes Kastajalla sekä nimi- että syntymäpäivä.

Jo keskiajalla kirkko nimesi meillä Suomessa kesäkuun 24. päivän Johannes Kastajan syntymäjuhlaksi (vuodelta 1316 maininta "Nativitas Johannis baptiste") ja juhlan nimeksi yleistyi Juhannus, joka on Johannes-nimen vanha ääntämismuoto. Kotomaamme vääräkielisellä alueella tätä juhlaa kutsuttiin keskikesään viittaavalla midsommar-sanalla ja sen suomenkielisillä väännöksillä kuten mittumaarja, mettumaari ja mittumaari. Tiesittekös muuten, että Virossa se on jaanipäev ja venäläisillä Ivanov den´ tai Ivan Kupala

Juhannuksenvietto huipentuu monissa kodeissa juhannusaattoon, joka on nyt 20.6. Juhannusaaton alkuperäisellä päivämäärällä (23.6.) on vuodesta 1890 alkaen ollut Aaton nimipäivä ruotsalaisen Adolfin vastineena (ei siis johdu aatto-sanasta). Mutta kuinkas ollakaan, kilpailukyvystään huolehtiva kasvava Suomi muutti perinteet ammattiliittojen vaatimuksesta 1955, josta alkaen juhannuspäivää on Suomessa vietetty kesäkuun 19. päivää seuraavana lauantaina ja juhannusaattoa tätä lauantaita edeltävänä perjantaina!! Siispä tämän "rahanahneussalaliiton" takia Juhannus onkin tänä vuonna 21.6. eikä 24.6., jossa sen itse asiassa aina kuuluisi olla!

Seuraavassa pieni runontynkä tätä keskikesän juhlaa juhlistamaan Eino Leinon sanoin:

Juhannus

Minä avaan syömmeni selälleen
ja annan päivän paistaa.
Minä tahdon kylpeä joka veen,
ja joka marjan maistaa.

Minun mielessäni on juhannus,
ja juhla ja mittumaari,
ja jos minä illoin itkenkin,
niin siellä on sateenkaari.


Kuva: Juhannustaikaa Lieksan kirkkorannassa Juhannuksena 2013. Kuva suurenee klikkaamalla. (Kuva © Juha Räty / JR-Studio)

Juhannusaattoon liittyy toki paljon paikallisia perinteitä, perinneruokia ja jopa taikoja (hui kauhistus). Kokon poltto lienee perinteistä tunnetuimpia, punainen hera eli makiajuusto yksi mielenkiintoisen näköinen ja -makuinen perinneruoka Pohjanmaalta (toimituksen kassakaapin uumenista oikea wanha resepti täältä)  ja oman sulhon löytäminen vaikka viljapellossa alasti kierimällä yksi tunnettu "poppaskonsti" (toimitukseen voi ilmoittaa, jos aikoo moista taikuutta harjoittaa, sillä tulemme mielellämme dokumentoimaan tapahtuman kameran kanssa, toim. huom.). Toinen yleinen taika varsinkin nykyisin on kävellä juhannussaunan yhteydessä takapuoli edellä kohti puupinoa. Mihin halkoon takapuoli osuu, sellaisen rakastajan saa. Jos halko on halkaistu, se on jo toisen naisen varattu mies, jos se on kokonainen, se tulee täysin omaksi.

Kolmas nyky-Suomessa hyvin suosittu Juhannustaika (ja -peli) on seuraavanlainen: Mennään porukassa isoon rinkiin seisomaan ja laitetaan kossupullo kiertoon. Jokainen ryyppää siitä vuorollaan, ja se, jota ennen kossu loppuu, jää ilman. Ja lisäksi tämä taika kertoo myös, että se, joka pullon osti, on nyt köyhempi ja pää selvempi, kun ei juonut kaikkea yksin! Että sellainen taika tässä, anna minun kaikki kestää...

Aito tuli tekee maalauksen
Kuva: Väreilevä kuuma ilma kokon yllä teki maisemasta taulun (Kuva © Juha Räty). Korostettakoon,
ettei kuvaa ole jälkikäsitelty!

Juhannuspäivä on myös Suomen lipun päivä. 1920-luvulla alettiin vastaitsenäistyneessä Suomessa kiinnittää huomiota kansallislipun käyttöön. Se huipentui siihen, että piti keksiä ja suunnitella uusia liputuspäiviä. Niinpä herran vuonna 1926 järjestettiin sen ajan lööppihahmoille ja linssiluteille tiedustelu siitä, mikä olisi paras Suomen lipun juhlapäivä. Tämä päivä ei todellakaan saisi olla mitenkään poliittisesti värittynyt. Kovan kilvoittelun voitti kirjailija Maila Talvion ehdotus. Viralliseksi liputuspäiväksi juhannus tuli kuitenkin vasta 1934. Huomatkaa, että liputuskäytäntö poikkeaa totutusta: Liput nostetaan siis salkoon jo juhannusaattoiltana kello 18,00 ja ne saavat olla saloissa koko yön, kunnes ne lopulta lasketaan vasta juhannuspäivän iltana kello 21.00.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

Urho-klubin uutishuone 20.6.2014

Kesäpäivänseisaus 21.6.

Kesäpäivänseisaus (ei siis tasaus) on pohjoisella pallonpuoliskolla vuoden pisin päivä, ja se sijoittuu joka vuosi välille 20.–22. kesäkuuta. Siis itse asiassa muutamaa päivää ennen oikean Juhannuksen hetkeä. Aurinko paistaa kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä. Auringon zeniitti on pohjoisimmillaan vuotuisessa liikkeessään eli Auringon deklinaatio on suurimmillaan. Seisauksen tarkka ajankohta osuu Suomen aikaa yleensä 21. päiväksi kesäkuuta, eikä tämäkään vuosi tee poikkeusta: kesäpäivänseisaus 2014 on 21.6. klo 13.51 iltapäivästä, että silleen!

Pohjoisen napapiirin pohjoispuolella Aurinko ei laske lainkaan. Kesäpäivänseisauksen jälkeen yö alkaa taas pidentyä. Eteläisellä pallonpuoliskolla kyseessä on vastaavasti vuoden lyhin päivä, eikä Aurinko nouse lainkaan eteläisen napapiirin eteläpuolella.

Pohjoismaiden ulkopuolelta kesäpäivänseisauksen juhlinta on hävinnyt. Nykyisin kesäpäivänseisaus houkuttelee esimerkiksi Ison-Britannian Stonehengeen vuosittain jopa tuhansia juhlijoita odottamaan auringonnousua ja vuoden pisintä päivää. Kesäpäivänseisaus on ainoa aika vuodesta, jolloin yleisö päästetään kulkemaan Stonehengen kivien keskellä. Ennen wanhaan kesäpäivänseisauksesta sanottiin (katso mitä).

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

Urho-klubin uutishuone 19.6.2014

Maailman pakolaispäivä 20.6.
- World Refugee Day -

Maailman pakolaispäivää vietettiin 20.6.2013 tällä kertaa kolmattatoista kertaa.

YK:n yleiskokous päätti yleiskokouksessaan 4.12.2000 aloittaa maailman pakolaispäivän viettämisen (YK:n päätöslauselma 55/76). Ensimmäinen pakolaispäivä oli siis 20.6.2001. Samana kesäkuun päivän oli aikaisemmin jo vietetty Afrikan yhtenäisyysjärjestön (OAU) Afrikan pakolaispäivää.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n 16.6. julkaistujen tuoreiden pakolaistilastojen mukaan konfliktien ja vainon vuoksi pakenemaan joutuneita ihmisiä oli vuoden 2008 lopulla 42 miljoonaa. Näistä 16 miljoonaa oli pakolaisia ja turvapaikanhakijoita sekä 26 miljoonaa maansisäistä pakolaista. ”Pakenemaan joutuneiden määrä on lähtenyt vuonna 2009 nousuun. Etenkin Pakistanissa, Sri Lankassa ja Somaliassa ihmiset ovat konfliktien takia joutuneet jättämään kotinsa”, kertoo UNHCR:n Pohjoismaiden ja Baltian maiden toimiston johtaja Hans ten Feld.

World Refugee Day is held every year on June 20. It is a special day when the world takes time to recognize the resilience of forcibly displaced people throughout the world.

For World Refugee Day 2014, we will continue our global "1 Campaign", keeping with the theme: "1 family torn apart by war is too many".

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 17.6.2014

Autistien oikeuksien päivä 18.6.
- Autistic Pride Day
APD-

Autistien oikeuksien päivä on kansainvälinen päivä autismin kirjon ja muidenkin neurologisten poikkeavuuksien hyväksymiseksi. Aloitteen autismin kirjon ihmisten oikeuksien päivästä teki vuonna 2005 Aspies for Freedom - autistien oikeuksien ryhmä, jonka ajaa autismin kirjon ihmisten tasa-arvoa oman elämänsä toimijoina.

Autistien oikeuksien päivän tarkoitus on nostaa autistien omanarvon tuntoa ja muuttaa käsitystä autismista. Se ei ole sairaus vaan erilainen tapa kommunikoida ja nähdä maailma. Autismin kirjon ihmiset eivät halua holhousta, vaan tasa-arvoa ja ymmärrystä. He haluavat osoittaa, että erilaisuudessa on voimavara joka voidaan hyödyntää koko ihmiskunnan hyödyksi ja rikkaudeksi. Autismin kirjon ihmisten ihmisarvo pitää tunnustaa ja hyväksyä heidät tasaveroisina toimijoina siinä missä muutkin.

Muuten, YK viettää Autismipäivää 2.4. joka vuosi, mutta se ei ole sama päivä, vaikka samasta asiasta puhutaankin. Tästä klikkaamalla saat lisätietoa Autismipäivästä.

UJ

 

Urho-klubin uutishuone 17.6.2014

Kansainvälinen päivä aavikoitumisen ja kuivuuden ehkäisemiseksi 17.6.
- World Day to Combat Desertification and Drought -

YK:n vuoden 1994 yleiskokous julisti kesäkuun 17. päivän kansainväliseksi päiväksi aavikoitumisen ja kuivuuden ehkäisemiseksi (päätöslauselma 49/115). Samana päivänä ja samana vuonna hyväksyttiin YK:n sopimus aavikoitumisen ehkäisemiseksi. Valtioita kehotettiin lisäämään tietoisuutta kansainvälisen yhteistyön merkityksestä aavikoitumista ja kuivuutta vastaan taisteltaessa ja ko. sopimuksen täytäntöönpanossa.

UJ

 

Urho-klubin uutishuone 17.6.2014

Urhon nimipäivä 17.6.

Huomio, kaikki klubimme jäsenet ja näitä sivuja muuten vaan mielenkiinnosta lukevat kansakuntamme toivot! Käsi lippaan, sillä torstaina on klubimme ensimmäisen jäsenen Urho Kalevan nimipäivä! Sehän tarkoittaa samalla myös sitä, että tässäkin klubissa nimipäiväänsä viettää kokonaista 16 Urhoa (UAT, UA, UH, UO. UT, UM, UM, UJ, UE, US, UT, toinen UA ja myös toinen UJ, toinen UA, UK, kolmas UT). Onnea näille ja muillekin 12 710:lle suomalaiselle Urholle (näin monta Urhoa on nimetty vuoden 1899 jälkeen, joten kaikki eivät liene enää hengissä) kautta koko Suomen niemen!

Sitten hiukan faktaa tiedon pohjalle:
Tämä karunoloinen mutta komea etunimi Urho syntyi suomalaisen kansallisromantiikan hengessä heräävän suomalaisuuden aatteen ilmentymäksi. H. A. Reinholm (1819 -1883) lieneekin ollut ensimmäinen, joka haluisi nimeä "tulevain vuotten kalenteriin" Uudessa Suomettaressa julkaistussa artikkelissa vuonna 1879. Toive täyttyikin, sillä jo syyskuussa tilanomistaja Ekqvistin poika Laukaan Petruman kylästä sai kirkollisessa kasteessa nimekseen Urho Johannes. Muutamaa vuotta myöhemmin, eli 1883, nimi pääsi jo Kansanvalistusseuran kalenteriin, ja pian myös Allakkaan. Itse asiassa almanakkaan nimi hyväksyttiin ensimmäistä kertaa vuonna 1908. Jo aikaisemmin, eli 1880-luvun alusta alkaen, nimeä antoivat lapsilleen etenkin valistuneet talolliset, käsityöläiset ja muut ammattimiehet, mutta toki torpparit ja rengitkin.

Muita nimen valintaan vaikuttaneita tekijöitä kuin suomalaisuusaate ja kansallishenki on mm. nimen sisältö. Vuosisatojen ajan on lapsia nimetty ja kastettu heille toivottujen ominaisuuksien mukaan, joita nimen on katsottu olevan tavallaan enne (Nomen Est Omen). Urho on sopinut tällaiseksi enteeksi hyvin, sillä tarkoittavathan sanat urhea ja urho rohkeaa, miehuullista ja rivakkaa. Urho-nimen suosio poikien ensimmäisenä nimenä oli suurimmillaan 1900 – 1930 -luvuilla (7559 Urhoa vuosina 1900 - 1939). Vuonna 2010  on nimi annettu 202:lle  ja vuonna 2011 tähän päivään mennessä jo 47:lle suomalaiselle miehelle ja vuosien 2000 - 2011 aikana tämän komean nimen kantajia on tullut 1145 lisää.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

 

Urho-klubin uutishuone 15.6.2014

Bobrikovin murhan vuosipäivä 16.6.
- Ensimmäisen sortokauden loppu Suomessa -

Huomenna vietetään Bloomsdayn lisäksi maamme kohtalon ja nykyhetken kannalta tärkeää epävirallista muistojuhlaa - kenraalikuvernööri Nikolai I. Bobrikovin surman muistopäivää.

 Kenraalikuvernööri Bobrikovia pidettiin Venäjän sortopolitiikan ilmentymänä meillä Suomessa 1900-luvun alussa. Bobrikov ei katsonut suopeasti Suomen melko itsenäistä asemaa suuriruhtinaskuntana, vaan kannatti panslavismin tai paremminkin panrussismin aatteiden mukaisesti ajatusta slaavien yhdistymisestä yhdeksi Venäjäksi ja näin ollen Suomen venäläistämistä. Bobrikov oli laatinut jopa "kymmenen käskyä", ohjelman, jonka avulla Suomen autonomia oli määrä lopettaa. Ja kuin viimeisenä naulana Suomen arkkuun Venäjän mahtava tsaari Nikolai II oli antanut Bobrikoville vallan toimia Suomen diktaattorina vastoin keisarien hyväksymää Suomen perustuslakia.

Bobrikovin päämäärä oli tuhota suomalaisuus ja kansalliset erityispiirteemme, minkä takia joukko suomalaisia suunnitteli salaliittoa kenraalikuvernöörin pään menoksi. Senaatin ukrainalaissyntyinen 29-vuotias virkamies ja kouluylihallituksen apulaiskamreeri Eugen Schauman, joka ei ollut minkään aktivistiryhmän jäsen, päätti toimia ennen muita, koska hän oli omaan elämäntilanteeseensa hyvin pettynyt Suomen aseman, kuuroutumisensa ja tyttöystävän poislähtemisen takia. Schauman suunnitteli murhaa ainakin neljä kuukautta tiettävästi isänsä kanssa ja harjoitteli ampumaan tarkasti ja kuolettavasti.

Torstai-aamuna 16.6.1904 kenraalikuvernööri oli saapumassa Senaatintorin poikki "gorilloidensa" saattamana senaatin istuntoon aikomuksenaan johtaa sitä. "Häntäkärpäset" jäivät senaatin ovien ulkopuolelle Bobrikovin mennessä sisään ja aloittaen portaiden kipuamisen kohti toisen kerroksen istuntosalia. Schauman oli valmiiksi toisessa kerroksessa ja lähti Bobrikovia vastaan FN Browning M1900-pistooli taskussaan ja kerraten mielessään kagaaliin (vuonna 1901 perustettu vastarintajärjestö, johon kuului paljon maamme merkkihenkilöitä) kuuluvalta lääkäritutultaan Einar Runebergiltä kysymiään ohjeita siitä, mihin ammutut luodit olisivat ihmiselle kuolettavia. Miesten kohdatessa Schauman ampui Bobrikovia kolmesti kahden ensimmäisen luodin kilpistyessä Bobrikovin nappiin ja Pyhän Vladimirin I luokan ristiin. Bobrikovilla kun oli tuon ajan tavan mukaisesti kaikenlaisia kunniamerkkejä rinnuksissaan. Mutta kolmas laukaus osui vyönsolkeen hajottaen sen ja tunkeutuen levinneenä soljenkappaleiden kera kenraalikuvernöörin vatsaan repien ja tuhoten pahasti sisäelimiä matkallaan. Tämän jälkeen Schauman ampui itsensä kahdella kuolettavalla laukauksella sydämeen.

Bobrikov ei suinkaan kuollut heti, vaan hänet vietiin leikattavaksi Ullanlinnan kirurgiseen sairaalaan ja kirurgi Richard Faltin operoitavaksi. Vaikka leikkaus kesti pitkään, sisäelimien tuhot olivat liian suuret, jotta kenraalikuvernööriä olisi voitu pelastaa, vaan hän kuoli seuraavana yönä ampumisesta saamiinsa vammoihin. Tosin on herätelty myös ajatuksia siitä, olisiko häntä hoitaneella lääkärillä ollut osuutta leikkauksen onnistumattomuuteen. Näin ampuja Schaumanista tuli hetkessä suomalainen sankari jota juhlittiin täysin avoimesti, vaikka Venäjä näki ja kuuli kaiken.

Schaumania oli ajanut tähän tekoon huoli Suomen tilanteesta ja samalla myös suru Puolan ja Itämeren maiden kohtalosta tässä panslavismin ikeessä. Tämä varmistui Schaumanin taskusta löydetystä keisarille osoitetusta kirjeestä, jossa hän lisäksi sanoi:

 "On hirveää ottaa toinen ihminen hengiltä. Omalla elämälläni olen minä sovittava rikokseni. Tehtyäni tämän päätöksen olen minä saanut rauhan; tyynenä ja iloisena menen nyt kuolemaan."

Venäläisvallan pakottamana Schaumanin ruumis heitettiin Malmin hautausmaan köyhille ja nimettömille tarkoitettuun hautaan, josta hänet kaksi vuotta myöhemmin saatiin siirrettyä Porvoossa sijaitsevaan sukuhautaan. Schaumanin urotekoa voi käydä nykyäänkin Helsingissä ihastelemassa Valtioneuvoston linnan toisen kerroksen tasanteen seinään vuonna 1933 P.E.Svinhuvudin kiinnityttämästä, Suomi-leijonalla varustetusta kivikyltistä, jossa lukee:

"EUGEN SCHAUMAN
16/6 1904
Se Pro Patria Dedit"

missä tuo latinaosuus tarkoittaa:

 "Antanut itsensä isänmaan puolesta"

 

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 15.6.2014

Bloomsday 16.6.

Bloomsday, 16. kesäkuuta, on Irlannin kuuluisimman kirjailijan James Joycen Odysseus-romaanin ihailijoiden viettämä juhlapäivä vuodesta 1954 alkaen. Sen aikana kerrataan Odysseus-romaanin tapahtumia; romaanin tapahtumat sijoittuivat kesäkuun 16. päivään 1904. Nimi Bloomsday tulee kirjan päähenkilöstä Leopold Bloomista. Päivä ei ole kuitenkaan mitenkään virallinen juhlapäivä.

Itse asiassa tuota päivää voisivat tavallisetkin suomalaiset juhlia edes pikkiriikkisen, sillä 16. kesäkuuta 1904 Eugen Schauman ampui kenraalikuvernööri Bobrikovin Helsingissä. Samana päivänä tapahtuu James Joycen vuonna 1922 julkaistu romaani Odysseus (Ulysses). Tuo meillä Suomessa tapahtunut, historiaamme merkittävästi vaikuttanut salamurha mainitaan kirjassa, totta kai:

"Kuin kaverukset jotka räjäyttivät Bastiljin, J.J. O'Molloy sanoi lempeästi pilkaten. — Vai te kaksiko se olitte jotka ampuivat Suomen kenraalikuvernöörin? Te olette sen näköisiä kuin olisitte urotyön tekijät. Kenraali Bobrikoff."

Odysseus-teos kuvaa yhtä ainoaa päivää - ns. Bloomsdaytä - 16. kesäkuuta 1904 Dublinissa Irlannissa. Tapahtumaa juhlitaan erityisesti Dublinissa, mutta muuallakin vuosittain Joycen tekstejä lukemalla ja analysoimalla sekä tietenkin kapakkakierroksin. Suomessa Finnish-Irish Society on järjestänyt Bloomsday-tapahtumia vuodesta 1992 alkaen lähes joka vuosi. Mukana on ollut alusta alkaen irlantilainen näyttelijä Frank Boyle ja suomalaisista mm. Matti Pellonpää, Tapio Liinoja, Jussi Lampi ja Minna Koskela.

Tässä toinen näyte kirjallisuutta tuntemattomille James Joycen Odysseuksesta:

" Hep. Mikä tuo on joka tuossa lentelee? Pääskynen? Lepakko luultavasti. Luulee minua puuksi, niin sokea se on. Onko linnuissa mitään hajua? Metempsykoosi. Ne uskovat että ihminen voi muuttua puuksi surusta. Vaikeroiva paju. Hep. Siinä sitä mennään. Hullunkurinen pikku miekkonen. Missähän se mahtaa asustaa. Kirkontornissa tuolla. Luultavammin. Roikkuu kantapäistään pyhyyden hajussa. Messu tuntuu olevan ohi. Kuului kaikki tänne asti. Rukoile puolestamme. Ja rukoile puolestamme. Hyvä ajatus tuo toisto. Sama jutut mainoksissa. Osta meiltä. Ja osta meiltä."

Jos ette tyyliä tunnistaneet, ei se mitään. Ummikoille pienenä neuvona voisi antaa, että Joycen romaanin voi aloittaa mistä jaksosta hyvänsä: sisältö auennee aivan yhtä lailla :o)

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 14.6.2014

Euroopan tuuli(voima)päivä 15.6.

Euroopan tuulipäivänä, 15.6., järjestetään tuulivoimaan liittyviä tapahtumia ympäri maailmaa. Tuulipäivän tapahtumilla lisätään ihmisten tietoutta tuulivoimasta.

Tuulivoima on kotimainen, päästötön energiantuotantomuoto. Suomen hyvien tuuliolosuhteiden hyödyntäminen on jäänyt silti reilusti jälkeen verrattuna vaikkapa muihin Euroopan maihin. Tuulivoimalle on varattu kuitenkin merkittävä rooli Suomen uusiutuvan energian velvoitteiden täyttämisessä ja energiaomavaraisuuden nostamisessa. Sovitut tavoitteet voidaan saavuttaa ja riippuvuutta fossiilisista energianlähteistä olennaisesti vähentää sähköntuotannossa, jos tuulivoimahankkeita päästään ripeässä tahdissa rakentamaan. Tuulivoima-alan yritysten investointihalukkuus ylittää moninkertaisesti valtiovallan viralliset tavoitteet – hankkeita on vireillä 7800 MW ja tuulivoimatavoitteeksi Suomessa on asetettu 2000 MW vuonna 2020. Valtaosa hankkeista on merialueilla, jonne suunnatut edistämistoimet ovat vielä puutteelliset. Suomen tuulivoimayhdistys joutuukin toteamaan että nyt kaavailluilla tuulivoiman edistämistoimilla edes asetettujen tavoitteiden saavuttaminen on epävarmaa.

Tuulivoimaa Marjaniemessä 2009
Kuva:  Oulun kupeessa sijaitsevan Hailuodon Marjaniemen tuulivoimaloita helmikuussa 2009.
 Kuva
© Juha Räty JR-Studio Oulu

Yksi syy tuulienergian hitaaseen kasvuun Suomessa on tuulituottajien mielestä maamme tukipolitiikka, joka ei ainakaan toistaiseksi ole suosinut tuulivoimaa, toisin kuin muissa Euroopan maissa. Toinen, teknisempi syy, on nykyisten, yllä olevassa kuvassakin näkyvä generaattori/lapatyyppi, joka ei joko toimi ollenkaan tai toimii todella huonosti heikolla tuulella. Tämän takia moni maasijoituspaikka, kuten esimerkiksi talojen pihat ja matalalla olevat sijoituspaikat, ovat nykyisille generaattoreille sopimattomia. Ratkaisuina voisi olla Savonius-tyyppiset generaattorit tai Honeywellin esittämä aivan uusi generaattorityyppi, joka näkyy alla olevassa kuvakokoelmassa.
 

Tämä uusi generaattori tuottaa energiaa jo niinkin pienillä tuulennopeuksilla kuin 0,2 m/s, kun perinteinen generaattorimalli vaatii vähintään 3,5 m/s tuulen. Lisää Honeywellin generaattorista löydät täältä. Savoniuksesta lisätietoa löytyy täältä.

Kolmantena syynä, ja pahana sellaisena, on vakaan ja pysyvän syöttötariffijärjestelmän puuttuminen. Muualla sivistyneessä maailmassa myös pientuottajat saavat myydä energiaa kantaverkkoon silloin, kun tuottavat sitä yli oman tarpeen ja vastaavasti ostaa sitä, kun oma tuotanto ei riitä. Meillä tuo on vasta pikku hiljaa tulossa...

European Wind Energy Association (EWEA) ja Global Wind Energy Council (GWEC) koordinoivat yhdessä maailman tuulipäivää, jota vietetään 15.6. Tuulipäivänä järjestetään tuulivoimaan liittyviä seminaareja ja tapahtumia ympäri maailmaa.

UJ 

 

 

Urho-klubin uutishuone 14.6.2014

Vieno Väistön nimipäivä 15.6.

Onnea pakinoitsija Vieno Väistölle, huomisen nimipäiväsankarille, jonka pakinoita on julkaistu paitsi edesmenneessä Pooki-Sanomissa ja nytteemmin myös SeutuMajakassa, myös Urho-klubin sivuilla! Tarina kertoo, että Vieno Väistö on nimimerkki, joten emme voineet olla varmoja siitä, olisiko hän mies vaiko nainen. Klubimme hallitus on kuitenkin kutsunut ja saanut pakinoitsija Vieno Väistön liittymään Urho-klubin jäseneksi, joten sekin asia on meille selvinnyt, joskin osaamme myös pitää salaisuuden omana tietonamme. Ja koska emme voi juhlia nimimerkin syntymäpäivää muiden klubilaisten merkkipäivien tavoin, juhlistamme nyt sen sijaan Vienon nimipäivää.

Tuo nimi Vieno on erittäin hieno suomalainen naiselle ja myös miehelle annettu etunimi. Vieno kuuluu suunnilleen 1800-luvun lopulla yleistyneisiin uudisnimiin, joissa lapselle toivottiin hyvää ominaisuutta kuvaava nimi. Ja Vienohan tarkoittaakin tyyntä, hentoa, pehmeää ja hiljaista. Nimeä annettiin 1900-luvun alussa sekä miehille että naisille, mutta sitä on alun alkaen pidetty enemmän naisen nimenä. Suosituimmillaan Vieno oli vuosina 1900–1939. Tähän päivään mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Vieno-nimen on saanut 17 037 henkilöä, joista 2 292 on miehiä. Vuosina 2000 - 2014 kuusi miestäkin sai Vienon nimekseen 516 naisen hyvässä seurassa.

Seuraavassa pieni lista meidän suomalaisten tuntemista Vienoista:

* Vieno Kekkonen, laulaja

* Vieno Väistö, pakinoitsija

 * Vieno Orre, taidemaalari

* Vieno Koskenniemi, kirjailija V.A. Koskenniemen vaimo

* Vieno Saaristo, näyttelijä

* Vieno Simonen (o.s. Vartiainen), poliitikko (Maalaisliitto)

* Vieno Johannes Sukselainen, kansanedustaja (Maalaisliitto, Keskustapuolue), Suomen pääministeri vuosina 1957-1958 ja 1959-1961

UJ


 

Urho-klubin uutishuone 14.6.2014

Ikääntyneisiin kohdistuvan väkivallan vastainen päivä 15.6.
- Kätketyt äänet -

15.6. vietetään luonnonkukkapäivän lisäksi myös kansainvälistä ikääntyneisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää. Vanhukseen kohdistuvan väkivallan tekijä on useimmiten oman perheen jäsen, mutta joskus myös hoiva-alan ammattilainen. Yli 65-vuotiaista suomalaisista vajaat kymmenen prosenttia on joutunut pahoinpitelyn kohteeksi. Vanhustyön keskusliitto vaatii, että vanhusten hoiva- tai hoitotyötä tekevien rikostausta selvitetään. Myös viranomaisten keskinäistä tiedonkulkua on parannettava. Näin voitaisiin ehkäistä vanhuksiin kohdistuvaa kaltoinkohtelua.

Ikääntyneisiin kohdistuvan väkivallan erityisen ikävä piirre on, että se on saattanut jatkua vuosia, jopa vuosikymmeniä. Pahoinpitelijöinä voi olla jopa perheenjäsen, sukulainen tai lapsenlapsi ja pahoinpitely voi liittyä vanhetessa tuleviin sairauksiin. Meillä Suomessa järjestettiin muutama vuosi sitten kampanja ikääntyviin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan teemalla Kätketyt äänet – ikääntyviin kohdistuva väkivalta näkyväksi. Se oli osa sosiaali- ja terveysministeriön toimintaohjelmaa vuosille 2004–2007 lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemiseksi. Tämä Suomen kampanja oli osa ensimmäistä kertaa järjestettävää maailmanlaajuista kampanjaa. Se toteutettiin kansainvälisen INPEA-verkoston (International Network for the Prevention of Elder Abuse) aloitteesta. Lisää asiasta voit lukea täältä.

UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 14.6.2014

Pohjoismainen luonnonkukkapäivä 15.6.
 - The Nordic Day of Wild Flowers -

Luonnonkukkien päivän tavoitteena on kiinnostuksen herättäminen luonnonkasveihin, kasviharrastuksen edistäminen sekä myönteisten luontokokemusten tarjoaminen. Luonnonkukkien päivää vietetään vuosittain juhannusta edeltävänä sunnuntaina kaikissa Pohjoismaissa.

Luonnonkukkien päivänä on hyvä tilaisuus kertoa kasvien ja niiden elinympäristöjen käytöstä, uhkista ja suojelusta. Luonnonkukkien päivälle valitaan vuosittain teemalaji.

Luonnonkukkien päivänä järjestetään vuosittain kymmenittäin opastettuja kasviretkiä eri puolilla Suomea. Nämä retket muutaman tunnin mittaisia, kaikille avoimia ja maksuttomia. Retkille ei yleensä tarvitse ilmoittautua etukäteen. Opastettu retki on hyvä tilaisuus tulla tutuiksi alkukesän kasvien kanssa ja nauttia mukavasta kesäpäivästä luonnon helmassa.

Luonnonkukkien päivänä on vuodesta 2007 alkaen tehty myös Pihakasviretkiä. Pihakasviretki tehdään omalle tai vaikkapa ystävän pihamaalle tutustuen siellä esiintyviin luonnonkasveihin. Kasvihavainnoista ilmoitetaan Luonnontieteellisen keskusmuseon Hatikka-tietokantaan, jossa voi tarkastella pihakasvien esiintymistä ja yleisyyttä koko Suomessa.

Luonnonkukkienpäivänä järjestetään tänä vuonna ennätyksellinen määrä retkeä, kaikkiaan 97 eri puolilla Suomea!

Luonnonkukkien päivän retket ovat 2–3 tunnin mittaisia, maksuttomia ja avoimia kaikille kiinnostuneille. Retkille ei tarvitse ilmoittautua etukäteen, ellei toisin mainita.

Luonnonkukkien päivän juuret ovat Tanskassa, jossa sitä on vietetty vuodesta 1988 lähtien. Ruotsissa ja Norjassa päivää alettiin viettämään vuonna 2002, Suomessa 2003 ja Islannissa 2004.

Luonnonkukkien päivän järjestävät Suomessa Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL, Kasvityöryhmä, Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseo, Metsähallituksen Luontopalvelut, Natur och Miljö, Societas pro Fauna et Flora Fennica, Suomen biologian seura Vanamo, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Suomen ympäristökeskus.

Ja sitten tiivistelmää englanniksi:

The aim of The Nordig Day of Wild Flowers is to introduce the local flora, promote botanical leisure activities and offer common nature experiences free of charge to all interested in plants.

The tradition of free public field excursions was started by the Danish Botanical Society in 1988. In Sweden, Norway and Faroe Islands excursions on the same principle have been arranged since 2002, in Finland since 2003 and in Iceland since 2004. The excursions are held on the same day in all Nordic countries, in 2007 on June 17th. In 2011 the day will be on June 19th.

UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 13.6.2014

Maailman verenluovuttajien päivä 14.6.

Huomenna kesäkuun 14. päivänä vietetään maailman verenluovuttajien päivää. Päivämäärä ei ole valittu sattumalta, sillä tänä päivänä vuonna 1868 syntyi itävaltalainen lääkäri Karl Landsteiner.

Vuonna 1900 Landsteiner löysi eri veriryhmät, joihin ihmisen veri on jakautunut. Tämä löytö teki verensiiroista tehokkaan ja vaarattoman toimenpiteen. Vasta vuonna 2005 päätettiin tiedemiehen syntymäpäivää viettää maailman verenluovuttajien päivänä.

Kesäkuun 14. päivänä järjestetään tapahtumia koko maailmassa, eri kaupungeissa ja eri järjestöjen toimesta. Niihin kuuluvat Punainen Risti, Veripalvelu ja muut verenluovutusta hoitavat järjestöt. Klubimme hallitus kehottaakin kaikkia kynnelle kykeneviä verenluovutukseen!

Kuva © Juha Räty JR-Studio Oulu

Tämän artikkelin kirjoittaja kävi verenluovutuksessa toissapäivänä ja luovutuskerta oli 124. Verta on siis tullut luovutettua noin 60 litraa...

UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 13.6.2014

Suomalaisen saunan päivä 14.6.

Suomen saunaseuran aloitteesta vietetään huomenna lauantaina Suomalaisen Saunan Päivää. Saunaseura haluaisi kesäkuun toisena lauantaina vietettävän päivän viralliseksi liputuspäiväksi tai ainakin pysyväksi juhlapäiväksi kalenteriin.

Vuosi 2009 oli suomalaisen saunan merkkivuosi, ja tuolloin toukokuussa ilmestyikin Päivi Vainionpään käsialaa oleva postimerkkivihko (klikkaa, niin näet nuo kuulut merkit), jossa ylistetään suomalaista saunaa. Vihkon viidellä 1. lk:n ikipostimerkillä kuvataan järvisaunaa, sisätilojen yksityiskohtia, saunojia ja saunatarvikkeita.

Kalenterin juhlapäivänä Suomalaisen saunan päivää voitaisiin viettää vastaavalla tavalla kuin esimerkiksi Eino Leinon päivää vietetään runon ja suven päivänä. Tällä nostettaisiin perinteistä suomalaista saunaa kunniaansa, jonka se totta maar ansaitsee. Meikäläisen perinteisen saunan rinnalla kun kaiken maailman steam roomit, infra loosit ja bastut kalpenevat silkkaa nöyryyttään!

UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 12.6.2014

Paavo Nurmen päivä 13.6.

Paavo Nurmen päivä on yksi epävirallisista merkkipäivistämme. Tätä päivää on ehdotettu viralliseksikin, mutta ainakaan toistaiseksi ei päivää ole virallistettu.

Paavo Nurmi syntyi 13.6.1897 Turussa ja hän kuoli 2.10.1973 Helsingissä 76-vuotiaana. Hän oli suomalainen yhdeksänkertainen kestävyysjuoksun olympiavoittaja ja bisnesmies. Juoksijoiden kuninkaaksi ja Lentäväksi suomalaiseksi (The Flying Finn) ristitty Nurmi oli vuoden 2008 kesäolympialaisiin asti kaikkien aikojen menestynein olympiaurheilija yhdessä Carl Lewisin, Larysa Latyninan ja Mark Spitzin kanssa. Vasta vuonna 2008 Michael Phelps rikkoi yhdeksän olympiakullan ennätyksen neljällätoista kultamitalillaan nousten ykkössijalle. Paavo Nurmea onkin arvioitu niin kaikkien aikojen olympiaurheilijaksi kuin yhdeksi kaikkien aikojen yleisurheilijoistakin.

Yhdeksän kulta- ja kolmen hopeaolympiamitalin lisäksi Nurmen meriitteihin sisältyy 25 henkilökohtaista ja kaksi viestimaailmanennätystä, noin 300 osallistuttua kilpailua, joista hävittyjä vuoden 1919 jälkeen vain viitisentoista, sekä ainoa kaikkien 800 m ja 10 000 m välisten juoksumatkojen SM-voittaja (myös maastojuoksussa).

Viereisen kuvan patsaan on tehnyt taiteilija Wäinö Aaltonen. Juoksijamestari oli juuri palannut maailmankuululta Amerikan-matkaltaan, jonka aikana mm. Yhdysvaltojen presidentti Calvin Coolidge halusi tavata Nurmen.

Wäinö Aaltonen minut teki! Patsaan siis!

Kuva:  Nurmi-veistoksen pää. (Kuva Kunniamme Päivät museon kokoelmista, Suomen Kuvalehti 25/1925. Lehden toimitti museon kokoelmiin Markku H. Vihannista)

Kuva: Paavo Nurmi Antwerbenissä 1920

Paavo Nurmi -posteriNew York Times kirjoitti tammi-maaliskuussa 1925 yli 70 uutista Nurmesta ja hänen edesottamuksistaan ja pienemmät lehdet seurasivat perässä (tästä voit lukea lisää tuosta kohumatkasta). Patsas valmistui samana vuonna 1925, ja se on korkeudeltaan 2,2 metriä. Patsaasta on tehty viisi täysimittaista pronssivalosta, joista yllä olevan kuvan esittämä on alkuperäinen. Kyseisen valoksen paikka on nykyisin Ateneumissa.

Lopetettuaan juoksu-uransa Nurmi keskittyi luomaan uraa liikemiehenä ja rakentajana. Peruspääoman liiketoimintaansa Nurmi oli hankkinut osakekaupoilla 1920-luvulta lähtien. Paavo Nurmen merkittävin ja tuottavin liiketoiminta oli asuintalojen rakennuttaminen. Hänen rakennuttamiaan taloja on eri puolilla Helsinkiä yhteensä noin 40, useimmat niistä Lauttasaaressa, Munkkiniemessä ja Töölössä. Liiketoimiensa ohella Nurmi osallistui myös juoksijoiden valmentamiseen 1930- ja 1940-luvuilla.

Yksi lukuisista Nurmen saamista kunnianosoituksista oli pikkuplaneetan nimeäminen hänen mukaansa. Kyseinen pikkuplaneetta löydettiin vuonna 1939. Muuten, viereinen kuva esittää julistetta, jonka voi tilata eri kokoisina versioina classicpix.comista. Canvasversio koossa 44 x 66 cm maksaa 495 dollaria ja kortti 12 x 18 cm 14,95 dollaria. Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla.

 UJ

 

Urho-klubin uutishuone 12.6.2014

Helsinki-päivä 12.6.

 Tänään juhlistamme Helsinki-päivää, jota on juhlistettu jo vuodesta 1959 alkaen..

Helsinki-päivä on osana Helsinki-viikkoa. Tarjolla on elämyksiä, kokemuksia ja tekemistä jokaiseen makuun ja kaikenikäisille. Ohjelmisto näkyy, kuuluu ja maistuu ympäri Helsinkiä keskustasta kaupunginosiin. Helsinki-päivän iloista ja monipuolista ohjelmaa on eri puolilla kaupunkia – maalla ja merellä. Mukana on ennätysmäärä erilaisia opastuskierroksia, tutustumiskäyntejä ja avoimia ovia, jotka paljastavat jokaiselle stadilaiselle ja vierailijoille uusia puolia, nurkkia ja kolkkia kaupungista. Ensimmäistä kertaa Helsinki-päivä levittäytyy myös Kallioon.

Muuten, olympiastadion täyttää tänään huikeat 76 vuotta! Stadion kun vihittiin 12.6.1938, mutta sota sotki suunnitelmat kesälle 1940 suunnitelluista kisoista ja olympialaisiin sitä päästiin käyttämään vasta 1952.
 

UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 7.6.2014

Helluntai 8.6.

Kristityt viettävät helluntaita Pyhän Hengen vuodattamisen ja kristillisen kirkon perustamisen muistoksi, jotka Raamatun mukaan tapahtuivat juutalaisten helluntaipäivänä, kymmenen päivää Kristuksen taivaaseenastumisen jälkeen.

Helluntain ajankohta kalenterissa vaihtelee, sillä Helluntaita vietetään seitsemän viikon kuluttua pääsiäisestä ja kymmenen päivää helatorstain jälkeen. Pääsiäisen ajankohdasta riippuen se on joko toukokuussa tai kesäkuun alussa. Esimerkiksi 2013 helluntai oli 27. toukokuuta. Varsinainen helluntaipäivä on aina sunnuntaina, mutta useissa maissa myös seuraava maanantai, toinen helluntaipäivä, on pyhäpäivä. Niin oli Suomessakin vuoteen 1972 saakka. Myöhemmin, vuosina 1973–1991, maassamme vietettiin pyhäpäivänä varsinaisen helluntaipäivän lisäksi myös edeltävää lauantaita, jonka nimi oli tuolloin helluntain valmistuspäivä.

Helluntaista vanhalla kansalla oli paljon kerrottavaa!

UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 5.6.2014

Maailman ympäristöpäivä 5.6.
- World Environment Day -

15. joulukuuta 1972 YK:n yleiskokous päätti julistaa 5. kesäkuuta Maailman ympäristöpäiväksi (päätöslauselmallaan 2994). Päivämäärä muistuttaa Tukholman vuoden 1972 YK:n ympäristökokouksen avajaispäivästä. Kokouksen tuloksena perustettiin YK:n ympäristöohjelma UNEP. Lisää tietoa löydät täältä!

UJ

 

Urho-klubin uutishuone 3.6.2014

Puolustusvoimain lippujuhlan päivä 4.6.

Tänään neljäntenä kesäkuuta on valtakuntamme lippusaloissa komeilemassa lukuisa liuta uljaita Suomen tasavallan siniristilippuja! Ne ovat siellä tällä kertaa kahdesta syystä; Mannerheimin syntymäpäivä ja puolustusvoimain lippujuhla!

Puolustusvoimien lippupäiväksi nimettiin 4.6.1942 valtioneuvoston päätöksellä Mannerheimin syntymäpäivä, kesäkuun 4. päivä. Mannerheimin syntymäpäivästä meillä on artikkeli tällä samalla palstalla tämän artikkelin alapuolella, joten tutkikaa samalla myös sitä, olkaa hyvät!

Puolustusvoimain lippujuhlan päivä on 4. kesäkuuta. Se on samalla virallinen liputuspäivä. Päivää on vietetty nykyisellä paikallaan vuodesta 1942 alkaen. Vuosina 1919-1939 juhlaa vietettiin nimellä sotaväen lippujuhlan päivä ja pitopäivänä oli 16. toukokuuta. Tuolloin tarkoituksena oli muistaa hallituksen joukkojen eli valkoisten voittoa punaisista sisällissodassa 1918. Tämä 16. päivä oli itse asiassa vapaus- tai kansalaissodan päättymispäivä ja sitä juhlistettiin tuolloin valtiollisella paraatilla.

 Talvisodan jälkeen vuodesta 1940 alkaen tästä kansakuntamme kahtiajaosta muistuttava päivä haluttiin siirtää toukokuun kolmanneksi sunnuntaiksi kunnioittamaan sisällissodassa ja talvisodassa kaikkien henkensä antaneiden suomalaisten muistoa. Tuolloin sitä alettiin kutsua nimellä kaatuneitten muistopäivä. Jatkosodan aikana vuonna 1942 puolustusvoimain ylipäällikön, sotamarsalkka C. G. E. Mannerheimin täyttäessä 75 vuotta hänet ylennettiin Suomen marsalkaksi ja hänen syntymäpäiväänsä 4.6. vietettiin aluksi nimellä Suomen marsalkan syntymäpäivä, mutta varsin pian eli jo vuonna 1946 päivän nimeksi vakiintui valtioneuvoston päätöksellä puolustusvoimain lippujuhlan päivä.

Lippujuhlapäivänä jaetaan myönnetyt kunniamerkit ja ylennetään ansioituneita sotilaita ja reserviläisiä. Suomen itsenäisyyden juhlavuosina eli joka kymmenes vuosi tämä paraati järjestetään Helsingissä Senaatintorilla. Tänä vuonna juhlat ovat Lappeenrannassa. Lisää tietoa täältä.

Hiljentymisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

Urho-klubin uutishuone 3.6.2014

Marsalkka Mannerheimin syntymäpäivä 4.6.

Kaikki kynnelle (sama se, varpaan vai sormen) kykenevät Urholandian alamaiset! 4.6. vietetään Suomen Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin [ja siis venäjäksi К.Г.Э. Маннергейм] syntymäpäivää! Tämän kansallissankarimme ja oikean ikonin syntymästä on kulunut 147 vuotta, sillä hänen elinvuotensahan olivat 4.6.1867 - 27.1.1951. Hänhän syntyi, kuten kaikki tietänevätkin,  Askaisten Louhisaaren kartanossa. 

Marski
Kuva: Mannerheim työhuoneessaan

Hän kuoli yöllä 27.1. 1951 Lausannessa Sveitsissä, kun Suomessa jo oli 28.1., ja hänet haudattiin  juhlallisesti Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle sankarihautojen keskelle. 

Sure oi maa. Murehdi vesi.
 Itke ilmoille kyynelesi.
 Onhan jo vainaa Poikasi Suuri,
 Kansamme tuki ja suojusmuuri.
 Raskas on taakka johtajan kantaa.
 Kaikkensa tahtoi Vainaja antaa.
 Kuolemaan saakka orjuuden esti.
 Kaunis lippumme tuulessa kesti.
 Suhise salo. Humise honka.
 Vihmoile vesiä pilven lonka.
 Himmeni valo. Marsalkka nukkuu.
 Kukkien alle kumpunsa hukkuu.
 
Yllä oleva runo oli Suomen Kuvalehdessä 10.2.1951 ja kirjoittajana oli Jaakko Kalmio
 (Lähde löytyi Kunniamme Päivät -museosta Oulusta).

Tänä samaisena päivänä eli 4.6. vietetään nykyisin myös Puolustusvoimien lippujuhlaa 1942 valtioneuvoston päätöksellä. Vuodesta 1918 vuoteen 1942 lippujuhlapäivä oli 16.5. eli vapaussodan (tai sen sisällissodaksikin kutsutun) päättymisen vuosipäivä. 

Ystäväni ja perustajatoverini  UA:n sanoin: "Taas on aika puolustusvoimien leikatun konjakin!" Ja syystäkin! Onhan Mannerheim, joka ei muuten koskaan tituleerannut itseään Carl Gustaf Emil Mannerheimiksi vaan pelkästään Gustav (ja joskus jommalla kummalla toisista etunimistään tai Suomi-nimellä Kustaa) Mannerheimiksi, valittu mm. kaikkien aikojen suomalaiseksi Suurin Suomalainen -kilpailussa! Siis todellinen urho ja klubimme yksi keulakuva ja patriootti!

Tänä päivänä järjestetään mm. valtakunnallinen paraati ja suoritetaan palkitsemisia ja ylentämisiä. Juhlatilaisuudessa lasketaan ratsastajapatsaalle kansalaisjärjestöjen yhteinen seppele. Näin kesäkuun neljäntenä myös Tasavallan Presidentti yleensä ylentää upseereita, eiköhän se liene tyyli tänäänkin. Ja totta kai tänään on myös yleinen ja virallinen liputuspäivä, joten liput salkoon, mars mars!

Ken halajaa lisätietoja tästä kansallissankaristamme, klikatkoon tästä. Urho-klubin sivuilla asiaa käsitellään myös historiaosastolla presidenttien kohdalla, ja näet tämän tarkemman artikkelin tästä klikkaamalla.

Muuten, tuo yllä mainittu leikattu konjakki oli konjakista ja viljaviinasta valmistettu alkoholijuoma, jota kutsutaan nykyisin myös jalluksi eli jaloviinaksi. Värin vuoksi leikatun konjakin valmistuksessa käytettiin hieman sokeriväriä ja maun pehmentämiseksi sokeria. Sen valmistus aloitettiin herran vuonna 1932.

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha

 

Urho-klubin uutishuone 3.6.2014

Kansainvälinen hyökkäyksen uhreiksi joutuneiden lasten muistopäivä 4.6.

- International Day of Innocent Children Victims of Aggression -

YK:n yleiskokous järkyttyi Israelin aggressiivisista toimista johtuneiden palestiinalaisten ja libanonilaisten lapsiuhrien suuresta määrästä hätäistuntonsa aikana 19. elokuuta 1982, ja täten päätti omistaa yhden päivän kaikille lapsille, jotka ovat joutuneet hyökkäyksen kohteeksi. Hyökkäyksen uhriksi joutuneiden lasten muistopäivää on vietetty vuodesta 1982 eli 32 vuotta!

UJ

 

Urho-klubin uutishuone 2.6.2014

Kansainvälinen tasoristeyspäivä 3.6.

Tasoristeysturvallisuuteen kiinnitetään huomiota koko Euroopan laajuisella liikennekampanjoinnilla. Yhteinen kampanjapäivä on tänään ja Suomi on mukana yli 40 maan kampanjassa, jossa tienkäyttäjiä muistutetaan tasoristeysten vaaroista ja opastetaan ylittämään tasoristeys turvallisesti.

Tasoristeysonnettomuuksia on tapahtunut vuonna 2013 yhteensä 12, kuolemaan johtaneita yksi. Valtion rataverkolla on yhteensä 3 760 tasoristeystä, joista varoituslaitteilla on varustettu vähän yli viidennes (tilanne 2014). Vuosittain onnettomuuksia sattuu 50 - 60.

Tasoristeysonnettomuuksien syynä on usein väärä tilannearvio tai tietoinen riskinotto. Kokemattomuus tai olosuhteet eivät kelpaa selitykseksi tasoristeysonnettomuuksiin, sillä suurin osa onnettomuuksista tapahtuu hyvällä säällä, tutussa tasoristeyksessä ja kokeneelle autoilijalle. Huolimattomuus tai väärä asenne tappaa.

Yksiselitteinen vastuu tasoristeyksen ylittämisen turvallisuudesta on aina ajoneuvon kuljettajalla. Hänen tulee lähestyä tasoristeystä aina siten, että voi pysäyttää ajoneuvonsa ennen radan ylittämistä. Kuljettajan vastuuta ei poista edes tasoristeyksen varoitusjärjestelmä. Karua kieltä vastuuttomasta tasoristeyskäyttäytymisestä kertoo osaltaan se, että viime vuonna puomeja rikottiin jopa yli 200, esim. lähtemällä ylittämään tasoristeystä liian myöhään.

Junan pysähtymismatka on 140 km tuntivauhdilla yli kilometri. Äkkitilanteessa junalla ei ole minkäänlaista mahdollisuutta väistää tai pysähtyä nopeasti.

Tasoristeysonnettomuus sattuu useimmiten kokeneelle autoilijalle tutussa, varoituslaitteettomassa tasoristeyksessä päiväsaikaan. Yleisiä onnettomuuksien syitä ovat kuljettajan havaintovirhe, liian suuri lähestymisnopeus tai piittaamattomuus STOP-merkistä. Kuvaavaa on, että esimerkiksi vuonna 2008 tasoristeyspuomeja ajettiin rikki 268 kertaa.

Lisää tietoja saat täältä!

Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 1.6.2014

Maitopäivä 1.6.

Kesäkuun 1. päivä on kesän alun lisäksi myös kansainvälinen maitopäivä. FAO:n julkistaman maitopäivän tarkoitus on kiinittää huomio maitoon, ravitsevaan juomaan, joka kuuluu täysipainoiseen ja terveelliseen ruokavalioon.

Tätä uudehkoa teemapäivää vietetään, tai ainakin kuuluisi viettää, yli 30 eri maassa ympäri maapallon. Mutta eipä esimerkiksi meillä Suomessa juuri kukaan ole edes kuullut ko. päivästä yhtään mitään.

Tietopaketin teille antoi Vice President UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 29.5.2014

Kansainvälinen rauhanturvaajien päivä
- International Day of United Nations Peacekeepers -

YK:n yleiskokous on julistanut 29. toukokuuta Kansainväliseksi Rauhanturvaajien päiväksi (päätöslauselma 57/129, 11.12.2002). Rauhanturvaaminen on kehittynyt historiansa aikana, eikä ole ainoastaan tulitaukojen valvomista. Tänään YK:n rauhanturvatoimintaan liittyy instituutioiden rakentamista, lakien noudattamisen valvomista, taloudellisen uudelleen rakentamisen tukemista, vaalien tarkkailua, aseista riisuntaa, humanitaaristen projektien koordinointia sekä pakolaisten uudelleen asuttamista.

YK:n rauhanturvaajat tekevät parhaansa taatakseen kestävän rauhan ja turvallisuuden konfliktialueelle. Kansainvälisenä rauhanturvaajien päivänä on syytä muistaa, että kalleinkin rauhanturvaoperaatio maksaa aina vähemmän kuin halvinkaan sota.

UJ

 

Urho-klubin uutishuone 29.5.2014

Helatorstai 29.5.

Tätä kristikunnan juhlapäivää vietetään neljäntenäkymmenentenä päivänä Pääsiäisestä laskien ja Helatorstain sanomana on Jeesuksen taivaaseenastuminen, joka oli myös ennen muinoin päivän nimenäkin.

Miksi tuo juhla on nyt keskellä viikkoa ja aina silloin tällöin melko eri aikoina vuotta? No, koska pääsiäinen liikkuu muinaisen kuukalenterin mukaan, niin täytyyhän myös Helatorstain ajankohdan  muuttua; sehän on neljäskymmenes päivä pääsiäisestä ja osuu muuten juuri sen takia torstaille joka vuosi, vaikkakin eri aikaan toukokuuta, joskus jopa kesäkuuta. Siis Pääsiäinenhän on aina sunnuntaina, neljäskymmenes päivä siitä on aina torstai. Että silleen, laskekaa allakasta vaikka!

Nimen alussa oleva hela viittaa ruotsin kielen pyhää tarkoittavaan sanaan helg ja se oli vielä 1800-luvulla yksi tärkeimmistä juhlapäivistä. Helatorstaita on ennen vanhaan pidetty tosi pyhänä torstaina, jopa niin pyhänä, ettei silloin maassa oleva ruohokaan Luojan tahdosta kasva! Tästä näet lisää Helatorstain merkityksestä vanhalle kansalle.

Samana vuonna kuin Lieksan Kauppalasta tehtiin kaupunki toisen kerran (aiemmin se oli kaupunkina 1600-luvulla) eli 1973, joku eduskunnan älypää muutti työnantajajärjestöjen painostuksesta Helatorstain sijainnin lauantaiksi. Säästyihän näin yksi arkipäivä lisää työlle ja tuotannon maksimoinnille! Samalla päivän virallisena nimenä oli Kristuksen taivaaseenastumisen päivä. Siirto suututti tuolloin monia tahoja ja viimeistä kertaa Helatorstaita vietettiin lauantaina vuonna 1991. Tuolloin tämä juhlapäivä sai palata omalle paikalleen kalenterissa. Tämä tapahtui evankelis-luterilaisen kirkon vaatimuksesta, jolloin eduskuntamme siirsi sen takaisin torstaiksi. Tuolloin muuten Tasavallan presidenttimme Mauno Koivisto, vara Ismo Kallio, kieltäytyi allekirjoittamasta kyseistä lakia, mutta kun eduskunta ei antanutkaan asiassa  periksi, Helatorstai siirtyi lopulta takaisin omalle paikalleen torstaiksi. Ja nyt, Herran vuonna 2014, asiasta keskustellaan uudelleen; paineita kuuluu olevan saada tämäkin pyhäpäivä ruotuun ja viikonloppuun...

UJ eli Urho Juha

 

 

Urho-klubin uutishuone 23.5.2014

Pyyhepäivä 25.5.


Kuva: Pyyhepäivänä sinulla on aina oltava pyyhe mukanasi, toki muulloinkin (Photo © Juha Räty, JR-Studio Oulu)

Tätä monissa klubimme uutisissa siteerattua pyyhettä juhlitaan vuosittain 25. toukokuuta kirjailija Douglas Adamsin kunniaksi. Pyyhepäivän viettäjät kantavat koko päivän pyyhettä mukanaan. Pyyhkeellä viitataan Adamsin kirjan Linnunradan käsikirja liftareille ajatukseen, jonka mukaan linnunradan liftareiden tärkein esine on pyyhe, jonka ainainen matkassa pitäminen on jopa elinehto.

Ensimmäistä pyyhepäivää vietettiin 25. toukokuuta 2001, kaksi viikkoa Douglas Adamsin kuoleman jälkeen. Meillä Suomessa pyyhepäivää vietetään ainakin Tampereella ja Helsingissä. Tällä merkkipäivällä on myös omat suomenkieliset kotisivut, jotka näet täältä. Viralliset englanninkieliset sivut löydät sen sijaan täältä.

"Pyyhe, kirjassa sanotaan, on ehkä kaikkein käyttökelpoisin esine peukalokyytiläisen tavaroista. Ensinnäkin sillä on käytännöllistä arvoa: Siihen voi kääriytyä matkatessaan Jaglan Betan kylmien kuiden pinnalla. Sen päällä voi maata Santraginus V:n hohtavilla marmorihiekkarannoilla ja hengittää merien juovuttavia tuoksuja. Sen alle voi nukahtaa Kakrafoonin erämaassa punaisten aurinkojen lempeässä loisteessa. Sitä voi käyttää purjeena pikku lautassaan purjehtiessaan myötävirtaan pitkin Mothin raskasvetisiä jokia. Jos pyyhkeen kastelee, sitä voi käyttää lähitaisteluaseena. Sen voi kääriä päänsä ympäri päästäkseen hengittämästä myrkyllisiä kaasuja tai välttääkseen Traal-planeetan verenhimoisen sontiaismolottajan katsetta (uskomattoman typerä elukka joka olettaa että se ei pysty näkemään sinua, jos sinä et pysty näkemään sitä - tyhmä kuin saapas, mutta hyvin, hyvin verenhimoinen). Pyyhettä voi käyttää merkinantovälineenä pulaan joutuessaan, ja tietenkin siihen voi kuivata itsensä, jos se vielä näyttää kyllin puhtaalta kaiken tämän jälkeen.

Tärkeintä pyyhkeessä ovat kuitenkin sen edustamat henkiset arvot. Jos kulkuri (= ei-peukalokyytiläinen) huomaa että peukalokyytiläisellä on pyyhe tallella, hän olettaa jostain tuntemattomasta syystä automaattisesti että tällä on mukanaan myös hammasharja, pesurätti, saippua, peltirasiallinen keksejä, juomaleili, kompassi, kartta, narukerä, hyttyssuihke, sadeasu, avaruuspuku ja muuta pientä. Kaiken lisäksi kulkuri lainaa mielellään pyyhkeen omistajalle minkä tahansa edellä mainituista esineistä tai jotain muuta minkä peukalokyytiläinen voi väittää vahingossa "kadottaneensa". Kulkurit ovat sitä mieltä, että kuka tahansa, joka pystyy liftaamaan Linnunrataa pitkin ja poikin, ottamaan sitä niskasta ja ravistelemaan sitä, pysyttelemään hengissä epämääräisissä paikoissa, taistelemaan läpi ylivoimaisten esteiden ja olemaan koko ajan selvillä siitä missä hänen pyyhkeensä on, on selvästikin mies jota ei parane jättää pois laskuista."
(Douglas Adams: Linnunradan käsikirja liftareille)

Pyyhettä kantava UJ eli Urho Juha

 

Urho-klubin uutishuone 23.5.2014

Euroopan kansallispuistopäivä 24.5.

Euroopan kansallispuistopäivää vietetään tänäkin vuonna 24.5. Tänä vuonna teemana on Puistoja luonnolle. Puistoja hyvinvoinnille. Puistoja rauhalle"
Metsähallituksen luontopalvelu myöntää vuosittain Euroopan kansallispuistopäivän aattona kansallispuistolähettilään tunnustuksen jollekin aktiiviselle toimijalle. Tunnustus myönnetään vuosittain henkilölle tai taholle, joka on merkittävällä tavalla edistänyt Suomen kansallispuistojen ja muun luonnon hyvää tilaa ja tunnettuutta.

Kansallispuistopäivänä Metsähallituksen luontopalvelut julkistaa lisäksi viisi kaikille tuttua kansallispuistokummia. Nämä julkisuuden henkilöt tulevat jakamaan kansallispuisto- ja luontokokemuksiaan, vierailemaan kansallispuistoissa eri puolilla Suomea sekä antamaan kansalaisille vinkkejä kansallispuistoissa olemiseen ja liikkumiseen sekä niiden luonnosta nauttimiseen.
 

Tietopaketin teille antoi Vice President UJ

 

Urho-klubin uutishuone 22.5.2014

Kansainvälinen luonnon monimuotoisuuden päivä 22.5.
- International Day for Biological Diversity -

YK:n yleiskokous on julistanut 22. toukokuuta kansainväliseksi luonnon monimuotoisuuden päiväksi (päätöslauselma 55/201, 20.12.2000). Päivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä luonnon monimuotoisuudesta. Olennaista on tehdä tutuksi ympäristönsuojelua, kestävää luonnon monimuotoisuuden hyödyntämistä ja hyötyjen tasapuolista jakoa.

Maailma muuttuu nopeammin kuin koskaan. Väestönkasvu ja lisääntyvä kulutus asettavat paineita ja lisäävät uhkia luonnon monimuotoisuudelle. Luonnon monimuotoisuuden päivä on tapahtuma, jolloin voidaan tuoda esille kaikkien vastuuta luonnon suojelusta ja sen säilyttämisestä tuleville sukupolville.

UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 18.5.2014

Kaatuneitten muistopäivä 18.5.

Arvoisat kansalaisemme! Tänä sunnuntaina vietetään tasavallassamme vakavahenkistä juhlaa eli kaatuneitten muistopäivää. Tätä juhlapäivää vietetään toukokuun kolmantena sunnuntaina ja se on nykyisin vakiintunut liputuspäivä. Muutama vuosi sitten juhlinta oli ehkä tavallistakin vakavamielisempää, sillä naapurimme Venäjän alueella suoritetuissa etsinnöissä löydettyjä, kentälle jääneitä suomalaisia sankarivainajia haudattiin Kaatuneitten muistopäivänä 18.5.2008 Lappeenrannassa. Suomen ja Venäjän valtioiden kesken vuonna 1992 solmitun valtiosopimuksen nojalla on Venäjän alueella vuodesta 1993 alkaen etsitty kentälle jääneiden suomalaisten sotilaitten jäänteitä. Etsintöjen tuloksena tuotiin Suomeen haudattavaksi noin 1 000 sotilaan jäänteet.

Kaatuneitten muistopäivän oikea nimi muuten on Kaatuneitten muistopäivä eikä Kaatuneiden muistopäivä, kuten se monesti nykyisin näkyy kirjoitettavan! Jälkimmäinen muoto viittaa enemmän johonkin aivan muuhun kuin sodissa kuolleisiin.

Entä historia tämän muistopäivän takana? Päivän viettäminen sai alkunsa 12. huhtikuuta 1940 pidetystä piispainkokouksesta, missä oli ehdotettu suru- ja muistojumalanpalvelusten pitämistä talvisodan sankarivainajien muistoksi 19. toukokuuta 1940. Mannerheimin antamassa päiväkäskyssä ilmoitettiin, ettei 16. toukokuuta 1940 vietetä enää puolustusvoimain lippujuhlapäivänä, vaan 19. toukokuuta 1940 vietetään 1918 ja 1939-1940 aikana käytyjen sotien henkensä antaneiden muistoa. Käsky koski vain puolustusvoimia, mutta se sai yleisen luonteen myös puolustusvoimien ulkopuolella.

Kaatuneitten muistopäivän nimi oli vuoteen 1945 saakka sankarivainajien muistopäivä. Päivien valtakunnallisesta viettämisestä vastasivat Aseveljien liitto yhdessä Sotainvalidien veljesliiton kanssa 1942. Aseveljien liitto lakkautettiin 1944 ja sen työn jatkajaksi perustettiin Sotaleskien Huolto -niminen järjestö, joka muutti nimensä Kaatuneiden Omaisten Liitoksi.

Kaatuneitten muistopäivään kuuluu pääjuhla, muistotilaisuuksia jumalanpalveluksineen eri paikkakunnilla sekä sankarihaudoilla käymiset.

Suomalaisuuden liitto julkaisi 1956 liputusoppaan, missä mainitaan, että liputtaminen puolitangossa on yleistynyt kaatuneitten muiston kunnioittamiseksi.

Suomen viralliseen Helsingin yliopiston ylläpitämään kalenteriin kaatuneitten muistopäivä merkittiin 1974. 1977 päivä merkittiin vakiintuneeksi liputuspäiväksi.
(Wikipedia)

Vaikka aina vuoteen 1994 saakka liputuskäytännön mukaan lippua pidettiin osa päivästä sekä puolitangossa että lopun aikaa kokotangossa, nykyisin muistopäivänä noudatetaan normaalia liputuskäytäntöä. Tämän mukaan liput nostetaan salkoon aamulla kello 8.00 ja lasketaan kello 21.00!

UJ eli Urho Juha

 

Urho-klubin uutishuone 17.5.2014

Museopäivä 18.5.

Tänään vietettävä Museopäivä on osana Museoviikkoa. Monissa museoissa järjestetään Museoiden yö -tapahtuma Kansainvälisenä museopäivänä 18.5., jolloin useat museot ovat avoinna normaalia myöhempään.

Asiasta uutisoimme jo aikaisemmin, katso juttu täältä.

Kulturillutteli UJ eli Urho Juha

 

 

Urho-klubin uutishuone 17.5.2014

Ravintolapäivä 17.5.

Suomesta alkunsa saanutta Ravintolapäivä on yhden päivän karnevaali ravintola- ja ruokakulttuurin puolesta. Yksityisten ihmisten aloitteesta syntynyt tapahtuma kannustaa ihmisiä perustamaan väliaikaisia ravintoloita yhden päivän ajaksi. Pop-up -ravintoloiden joukkotempaus on tiettävästi ainoa laatuaan maailmassa.

Ravintolapäivä, kannustaa yksittäisiä ihmisiä, kaveriporukoita, järjestöjä – ketä tahansa – toteuttamaan unelmansa omasta ravintolasta. Osallistumalla Ravintolapäivään elävöität omaa ympäristöäsi ja osallistut aktiivisena toimijana oman elinmiljöösi kehittämiseen.

Päivän ajaksi sadat ihmiset ympäri Suomea perustavat omia ravintoloitaan koteihinsa - mielikuvitustaan hyödyntäen. Alkoholin anniskelun suhteen pitää kuitenkin noudattaa olemassa olevia lakeja, kysehän on kuitenkin ruokaravintoloista!

Kulturillutteli taasen UJ eli Urho Juha

 

 

Urho-klubin uutishuone 16.5.2014

Yötön yö alkaa Suomessa 16.5.2014
- Midnight Sun, polaaripäivä, keskiyön Aurinko -

Polaaripäivä alkaa nyt sitten Suomen Utsjoella ja Norjan Alattiossa eli Altassa ja se kestää siellä heinäkuun lopulle 29. päivään saakka. Tämä ilmiö eli keskiyön Aurinko on sellainen fyysinen tilanne, jossa Aurinko ei laske horisontin alapuolelle vuorokauden aikana ollenkaan.

 Tämä ilmiö on täydellisesti kaamoksen eli polaariyön vastakohta ja se johtuu maapallon pyörimisakselin kaltevuudesta kiertorataan nähden. Ilmiö esiintyy ainoastaan napapiireillä ja sitä korkeammilla leveysasteilla. Polaaripäivä on sitä pidempi, mitä lähempänä napa-alueita havaintopaikka on. Esimerkiksi Suomen pohjoisimmassa kohdassa, Nuorgamissa, Aurinko on horisontin yläpuolella yhtäjaksoisesti toukokuun 16. päivästä heinäkuun 29. päivään saakka eli 74 päivän ajan.

Jos valo kulkisi suoraan ja taipumatta ilmakehässä, napapiiri olisi sen alueen rajana, jossa auringon keskipiste pysyy osan vuodesta horisontin yläpuolella ympäri vuorokauden. Pohjoisella napapiirillä tämä tapahtuisi kesäpäivänseisauksena 21. tai 22. kesäkuuta. Samoin napapiiri olisi myös kaamoksen rajana syksyllä marraskuun lopulla. Auringon suuri koko ja valon taipuminen saavat kuitenkin aikaan sen, että ainakin auringon yläreuna näkyy ympäri vuorokauden suunnilleen yhden leveysasteen verran napapiirin eteläpuolella. Suomessa tämä raja kulkee hieman Kemin eteläpuolella ja sitäkin etelämmässä korkeammilla paikoilla. Aina Oulun seuduille asti voidaan ajatella keskiyön Auringon vaikuttavan, sen verran kirkas yön pimeinkin kohta Juhannuksen aikoihin Oulussa on, vaikkei itse Aurinkoa silloin näykään. Taivaanranta kuitenkin loimuaa liki Auringon kirkkaudella ja etelän immeisillä riittää ihmettelemistä ja unilääkkeiden napsimista. Virallisten määritysten mukaan yötä ei enää Oulussa ole, viimeisin yö oli viime yö (katso alla):

Utsjoella:

Päivän pituus: 23:05
Ei yötä
Auringonnousu: 01:36
Auringonlasku: 00:41
Keskiyö: 01:08
Auringonkorkeus 39° 17 keskipäivällä klo 13:08
Auringon deklinaatio: 19° 09
Auringonkorkeus -0° 21, atsimuutti 345° 56 (UTC 22:00) kesäikaa
Auringon säteilyteho 734 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Utsjoki, latitudi 69°52, longitudi 27°00


 Oulussa:

Päivän pituus: 18:52
Ei yötä Oulussa enää virallisen yön määritelmän mukaan!
Auringonnousu: 03:48
Auringonlasku: 22:40
Keskiyö: 01:14
Auringonkorkeus 44° 08 keskipäivällä klo 13:14
Auringon deklinaatio: 19° 09
Auringonkorkeus -5° 09, atsimuutti 346° 47 (UTC 22:01) kesäikaa
Auringon säteilyteho 820 W/m2 keskipäivällä
 
Paikkakunta: Oulu, latitudi 65°01, longitudi 25°30

ja Lieksassa:

Päivän pituus: 18:16
Porvarillinen hämärä alkaa: 02:35
Auringonnousu: 04:10
Auringonlasku: 22:26
Nauttinen hämärä alkaa: 24:02
Auringonkorkeus 45° 39 keskipäivällä klo 13:18
Auringon deklinaatio: 19° 09
Auringonkorkeus -6° 38, atsimuutti 346° 47 (UTC 22:02) kesäikaa
Auringon säteilyteho 845 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Lieksa, latitudi 63°30, longitudi 24°30

ja Espoossa:

Päivän pituus: 17:20
Porvarillinen hämärä alkaa: 03:32
Auringonnousu: 04:38
Auringonlasku: 21:58
Nauttinen hämärä alkaa: 23:05
Auringonkorkeus 48° 45 keskipäivällä klo 13:18
Auringon deklinaatio: 19° 09
Auringonkorkeus -9° 44, atsimuutti 347° 22 (UTC 22:03) kesäikaa
Auringon säteilyteho 895 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Espoo, latitudi 60°24, longitudi 24°30

Tietopaketin teille antoi Vice President UJ

 

Urho-klubin uutishuone 15.5.2014

Kansainvälinen perheiden päivä 15.5.
- International Day of Families -

YK:n vuoden 1993 yleiskokous päätti, että 15. toukokuuta huomioidaan kansainvälisenä perheiden päivänä (päätöslauselma 47/237, joka annettiin 20.9.1993). Päivän viettämisen tarkoituksena on lisätä tietoisuutta perhekysymyksistä ja parantaa kansakuntien valmiutta ratkoa perheisiin liittyviä ongelmia erilaisten toimintamallien avulla.

 Kansainvälistä perheiden päivää on vietetty vuodesta 1994, mikä oli samalla Kansainvälinen perheiden vuosi.

Muistakaamme erityisesti keskuudessamme eläviä monikulttuurisia perheitä. Nostamme esiin maahanmuuttajien perheenyhdistämisen tärkeyden. Muistamme niitä, joiden perheenjäsenet ovat hajaantuneet eri puolelle maailmaa. Päivä kannustaa yhdessäoloon ja muistuttaa lasten kasvuympäristön turvaamisesta.

UJ eli Urho Juha

 

 

Urho-klubin uutishuone 12.5.2014

Museoviikko 12. - 18.5.

Museoviikkoa vietetään toukokuisin kolmannella viikolla ja kansainvälistä museopäivää vietetään 18.5. Kansainvälisen museoneuvoston ICOMin teemalla Museum collections make connections. Teemalla halutaan korostaa, että museot tallentavat menneisyyttä, joka muodostaa nykyisen perustan. Museo on linkki sukupolvien välillä mahdollistaen nykyiselle ja tulevalle sukupolvelle alkuperänsä ja historiansa ymmärtämisen.

Museoiden yötä vietetään Suomessa lauantaina 17.5.2014.

Suomessa museoviikon teemana on Kokoelmien ihmeet! . Teemalla Kokoelmien ihmeet tuodaan esiin museoiden laajoja kokoelmia ja niihin liittyviä tarinoita.

Museoviikkoon osallistuivat toki museot kautta maan, joten ei muuta kuin itseä niskasta kiinni ja menoksi! Museot odottavat tiedon- ja kulttuurinnälkäisiä kansalaisia sankoin joukoin paikalle ilmestyviksi.

Kulturillutteli UJ eli Urho Juha

 

Urho-klubin uutishuone 12.5.2014

Kukanpäivä 13.5.
- Flooran päivä -

Flooran päivä tunnetaan Suomessa myös nimellä Kukanpäivä. Tätä kukkaisjuhlaa vietetään vuosittain aina toukokuun 13. päivänä ja sitä pidetään myös ylioppilaiden perinteisenä juhlapäivänä. Suomen historiaankin Floran päivä on saanut oman merkittävän paikkansa, sillä herran vuonna 1848 Flooran päivän ylioppilaiden kokoontumisessa Kumpulassa Kumtähden kentällä laulettiin ensimmäistä kertaa Maamme-laulu (klikkaa linkkiä)!

Myöhempinä vuosina, varsinkin 1900-luvulla, kukanpäivän vieton merkitys opiskelijajuhlana on hiipunut. Syynä lienee osittain ollut vapun paikan ja merkityksen vakiintuminen myös ylioppilaiden juhlana. Pientä yritystä Flooran päivän merkityksen palauttamisesta on viime aikoina ollut havaittavissa, mutta tuloksia odotellaan yhä.

UJ eli Urho Juha

 

Urho-klubin uutishuone 12.5.2014

Sairaanhoitajan päivä 12.5.

Toukokuussa vietettävän Sairaanhoitajan päivän kansainvälinen teema on Nurses - A Force for Change, a vital resource for health.

 Kansallisesti vietämme päivää yhteisellä teemalla: Sairaanhoitajat terveyden edistäjinä – Hyvinvoiva jaksaa enemmän. Tavoitteenamme on nostaa esiin hoitotyön tekijöiden jaksamisen ja työkyvyn merkitystä. Sairaanhoitajien hyvinvointi näkyy väestön hyvinvointina!

UJ eli Urho Juha

 

Urho-klubin uutishuone 12.5.2014

Suomalaisuuden isän, Johan Wilhelm Snellmanin päivä 12.5.
Samalla juhlimme Suomalaisuuden päivää!

Suomessa vietetään 12.5. suomalaisuuden isän, Johan Wilhelm Snellmanin syntymän 208-vuotissynttäreitä yhdessä Suomalaisuuden Päivän kanssa. Ja jos joku teistä kielenvartijoista on huolissaan hänen nimensä oikeinkirjoituksesta, totean, että hänen etunimensä kirjoitetaan useissa nykyisissä lähteissä todellakin yksinkertaisella V:llä (Vilhelm), mutta alkujaan se lienee kuitenkin kirjoitettu W:llä eli Wilhelm. Ja niinpä se tässä yhteydessä (Urho-klubin sivuilla) kirjoitetaan W:llä.

Tämä urhojen urho, senaattori, professori, filosofi ja Suomen kansallinen hereille potkija syntyi Tukholmassa (sitä ei voida laskea hänelle synniksi) toukokuun 12. päivänä 1806 ja kuoli Kirkkonummella heinäkuun 4. päivänä 1881. Hänet on haudattu Helsinkiin. Tämän Suomen kieltä julkisuudessa puolustaneen kansallissankarin isä oli merikapteeni Kristian Henrik Snellman ja äiti Maria Magdalena Roering. Hänen vaimonsa oli vuodesta 1845 Johanna Lovisa  Wennberg kuolinvuoteensa 1857 asti.

J.W. asui lapsena puolessa tusinassa eri paikassa, mm. Oulussa (tämä taas voidaan lukea hänelle kunniaksi), jossa on mm. hänen nimeään kantava puisto muistuttamassa suurmiehemme uljaista uroteoista. "Onni on oppimista – oppiminen on kärsimistä.” J. W. Snellmanin omakätisesti kirjoittama mietelmä kertoo sekin jotain tämän suurmiehemme huumorintajusta.

Vieressä muuten hiukkasen harvemmin nähty kuva Snellmannista, uskokaa tai älkää. Eipä siinä J.W. muistuta juurikaan kuvaansa entisessä Suomen vuoden 1963 tai vuoden 1976 uudemmassa satasessa (siis setelissä, siinä violetissa), siis sellaisessa markka-ajan setelissä.

J.W Snellman pönäkkänä mutta ei punakkana

Kuva: J.W.Snellman, 1806-1881
C. P. Mazérin öljymaalaus 1837

Tarkemmin asiasta kiinnostuneet, olkaa ystävällisiä ja tutustukaa kansallisuusaatteeseen ja Snellmaniin (klikkaa linkkiä!) klubimme kunniakkaalla HISTORIA-palstalla (tästä taas pääsee historia-palstalle!). 

UJ eli Urho Juha

 

 

Urho-klubin uutishuone 11.5.2014

Äitienpäivä 11.5.

Täällä uljaassa isänmaassamme vietetään sunnuntaina 11.5. äitienpäivää. Ja sehän tarkoittaa tasan tarkkaan sitä, että te, arvoisat klubimme miespuoliset jäsenet, pidätte äitiänne / puolisoanne niin hyvänä kuin vain suinkin! Muistakaa rakkaitanne vaikkapa viemällä aamukahvi/tee sänkyyn (mieluummin kupissa tai pannussa) kukkasten kera! Ja jos talossanne / kartanossanne / linnassanne on lipputankoja, on ne komeat siniristiliput vedettävä niihin juhlasalkoihin päivää komistamaan!

Mutta mistä tämä kaunis rakkaidemme muistamispäivä on saanut alkunsa? Onko perinne vanhakin? Onko se vain kauppiaiden keksintöä? No, eipä se ole sitä ainakaan kokonaan, sillä tämän tavan aloitti  Philadelphiassa vuosisatamme alussa elänyt Ann Jarvis niminen nainen. Hän oli nimittäin  menettänyt oman äitinsä herran vuonna  1907 ja pyysi seurakuntansa papilta, että ryhdyttäisiin viettämään kaikkien äitien yleistä muistopäivää. Pappi oli ylen ystävällistä laatua ja kuuli Annia järjestämällä tämän äidille muistojuhlan. Tämä johti pian kuitenkin siihen, että muutkin halusivat äitiään muistettavan.

 Tätä juhlaa alettiin käyttää sekä kuolleiden että elävien äitien kunnioittamiseen. Pieni Suomi seurasi pian perässä (1918) ja kotikasvatusyhdistys alkoi  jakaa meillä Suomessa tarkkoja ohjeita näiden päivien vietosta. Viimeistään 1920-luvulla Suomessa kansakoulut opettajineen levittivät juhlatavan nopeasti maan kaukaisimpiinkin sopukoihin. Toukokuun toinen sunnuntai vakiintui äitienpäivän juhlapäiväksi vuonna 1927 aiemmin käytetyn toukokuun kolmannen sunnuntain tilalle.

Juhliminen sai virallisempiakin piirteitä aikain saatossa. Mm. vuonna 1942 kaikille Suomen äideille päätettiin myöntää vapaudenristi ja neljä vuotta myöhemmin 1946 ansioituneille äideille ryhdyttiin jakamaan Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitaleja. Niin on myös presidentti Sauli Niinistö luvannut tehdä tänä vuonna perinteisesti.

 Lopulta äitienpäivästä tuli vuonna 1947 virallinen liputuspäivä. Tietääkseni viimeisin protokollamuutos otettiin käyttöön 1993; ansioituneiden äitien muistaminen siirtyi Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja ministeriön järjestämään äitienpäiväjuhlaan valtioneuvoston juhlahuoneistoon.

Muuten, kaikissa maissa äitienpäivä ei ole suinkaan toukokuun toisena sunnuntaina. Suomen käytännön päivämäärässä jakavat mm Australia, Itävalta, Belgia, Brasilia, Kanada, Kiina, Tanska, Viro, Saksa, Hongkong, Italia, Japani, Latvia, Malta, Alankomaat, Uusi-Seelanti, Peru, Singapore, Slovakia, Tšekki, Sveitsi, Taiwan, Turkki, Yhdysvallat, Kuuba ja Filippiinit.

Mm. Puolassa äitienpäivä on vasta toukokuun 26. päivä ja naapurissamme Ruotsissa äitienpäivää vietetään toukokuun viimeisenä sunnuntaina.

Kalenterivuoden ensimmäinen äitienpäivä on tiettävästi toisessa naapurimaassamme Norjassa jo helmikuun toisena sunnuntaina ja viimeisimpänä juhlivat Indonesialaiset vasta 12. joulukuuta.

Tietopläjäytteli UJ eli Urho Juha

 

Urho-klubin uutishuone 9.5.2014

Maailman muuttolintujen päivä 10. - 11.5.2014

Toukokuun toisena viikonloppuna vietetään maailmanlaajuista muuttolintujen teemapäivää (World Migratory Bird Day), jonka on tarkoitus herätellä ihmisten tietoisuutta muuttolintujen ja niiden elinympäristöjen säilyttämisen ja hoidon merkityksestä. Tänä vuonna teemana on Destination Flyways: Muuttolinnut ja matkailu, jolla korostetaan muuttolintujen säilyttämisen, paikallisyhteisöjen kehittämisen ja luontomatkailun yhteyksiä toisiinsa.

 Runsasluminen talvi on taittunut, ja suuri osa muuttolinnuista on jo saapunut Suomeen pesimään. Erityisesti kosteikkolinnuilla on pesäpaikassa etsimistä, sillä niiden elinympäristöjä on kadonnut viime vuosikymmeninä merkittäviä määriä. Onneksi aktiivisella luonnonhoidolla lintujen pesimäympäristöjä on mahdollista palauttaa maisemaan, mikä on edellytys lintukantojen tulevaisuudelle. Koska merkittävä osa Euroopan muuttavista vesilinnuista pesii suomalaisessa kosteikkoluonnossa, Suomella on merkittävä kansainvälinen rooli kosteikkoluonnon suojelussa.

Tuumiskeli Vice President UJ eli Urho Juha

 

 

Urho-klubin uutishuone 9.5.2014

Eurooppa-päivä 9.5.

Muistutan teitä, rakkaat lukijani, että nyt  9.5.2014, Timon päivänä, vietetään Eurooppa-päivää jo 20. kertaa! Vaikka moni isänmaatamme hengellään puolustanut ei juuri EU:sta ilahtunutkaan, velvollisuutemme on, rakkaat Urholandialaiset, kunnioittaa ja viettää myös tätä juhlapäivää liputuksin! Eläköön Eurooppa! Kun kerran olemme mukana, ollaan sitten kunnolla!

Eurooppa-päivä on vuosittain 9. toukokuuta Euroopan Unionin jäsenmaissa vietettävä merkkipäivä, jota juhlitaan liputuspäivänä jo vuodesta 2003. Euroopan Unionihan voidaan katsoa syntyneeksi 61 vuotta sitten 9.5.1950 Ranskan ulkoministeri Robert Schumanin puheella, jota "julistukseksikin" puhutellaan.

Euroopan Unionin eräänlaiset syntysanat

Kuva: Robert Schumanin 9. toukokuuta 1950 esittämä julistus, joka oli itse asiassa yhdeksäs lopullinen versio. Kuva suurenee klikkaamalla.
Lähde: Fondation Jean Monnet pour l'Europe, Lausanne.

 

 Jos tuo Ranskan kieli ei oikein kunnolla avaudu, niin tässä seuraavassa tuo julistus nyt sitten on kokonaisuudessaan suomennettuna:

Maailmanrauha voidaan turvata vain luovin ponnisteluin, joilla pystytään vastaamaan rauhaan kohdistuviin uhkiin.

Järjestäytyneen ja elävän Euroopan sivistykselle antama panos on välttämätön, jotta rauhanomaiset suhteet kyetään säilyttämään. Ranska on yli kahdenkymmenen vuoden ajan puhunut yhdistyneen Euroopan puolesta ensisijaisena tavoitteenaan palvella rauhaa. Euroopan yhdistyminen epäonnistui, ja sota syttyi.

Eurooppaa ei rakenneta hetkessä eikä millään kokonaisratkaisulla. Siihen tarvitaan käytännön toimenpiteitä, joilla luodaan ensin aito yhteisvastuullisuus. Euroopan kansakuntien yhdistäminen edellyttää, että Ranskan ja Saksan vuosisatoja kestänyt vastakkainasettelu saadaan poistetuksi. Aloitteen on ensisijaisesti koskettava Ranskaa ja Saksaa.

Tämän päämäärän saavuttamiseksi Ranskan hallitus ehdottaa välittömiä toimia, jotka koskevat rajoitettua mutta ratkaisevan tärkeää asiaa:

"Ranskan hallitus ehdottaa Ranskan ja Saksan koko hiili- ja terästuotannon asettamista yhteisen korkean viranomaisen alaisuuteen. Tämän järjestön toimintaan voivat halutessaan osallistua muutkin Euroopan maat."

Yhdistämällä hiilen ja teräksen tuotannon valvonta varmistetaan välittömästi yhteinen perusta taloudelliselle kehitykselle. Tämä merkitsee ensimmäistä askelta kohti Euroopan liittovaltiota ja muuttaa tulevaisuuden suuntaa näillä alueilla, jotka ovat kauan keskittyneet takomaan aseita sotiin, joiden uhreiksi ne ovat ennen muita päätyneet itse.

Tuotannosta otetaan näin yhteinen vastuu, ja siitä seuraa, että sota Ranskan ja Saksan välillä ei ole enää ajateltavissa eikä käytännössä mahdollinen. Kun perustetaan tällainen vahva tuotantoyksikkö, jonka toimintaan kaikki halukkaat maat voivat osallistua, nämä maat saavat yhdenvertaiset perusedellytykset teolliselle tuotannolleen, ja niiden taloudelliselle yhdentymiselle muodostetaan todellinen perusta.

Tämän tuotannon tulokset koituvat koko maailman hyväksi ketään hylkimättä tai syrjimättä, jotta yhdessä voidaan nostaa elintasoa ja edistää rauhantyötä. Lisääntyneine voimavaroineen Eurooppa voi ryhtyä toteuttamaan yhtä keskeisistä tehtävistään: Afrikan mantereen kehittämistä.

Näin voidaan yksinkertaisin toimin ja nopeasti sovittaa eri näkökohdat toisiinsa, mikä on talousyhteisön perustamisen edellytys, ja antaa kipinä laajenevalle ja syvenevälle yhteisölle, jonka muodostavat veristen ristiriitojen pitkään toisistaan erottamat kansakunnat.

Tämä ehdotus johtaa perustuotannon asettamiseen yhteiseen valvontaan sekä sellaisen uuden korkean viranomaisen perustamiseen, jonka päätökset sitovat Ranskaa, Saksaa ja muita mukaan liittyviä maita. Ehdotus merkitsee siis perustan luomista Euroopan liittovaltiolle, joka on pysyvän rauhan edellytys.

Saavuttaakseen edellä määritellyt tavoitteet Ranskan hallitus on valmis aloittamaan neuvottelut seuraavalta pohjalta.

Yhteisen korkean viranomaisen tehtävänä on taata mahdollisimman nopeasti tuotannon uudenaikaistaminen ja sen laadun parantaminen, hiilen ja teräksen toimittaminen samoin ehdoin Ranskan ja Saksan sekä muiden mukaan liittyvien maiden markkinoille, muualle suuntautuvan yhteisen viennin kehittäminen ja näiden teollisuudenalojen työntekijöiden olojen yhtenäistäminen.

Vaikka mukaan liittyvien maiden tuotannolliset lähtökohdat poikkeavatkin nykyisin toisistaan melkoisesti, näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on pantava täytäntöön joitakin väliaikaisia määräyksiä, jotka koskevat tuotanto- ja investointisuunnitelman toteuttamista, hintojen tasausjärjestelyn aloittamista ja sopeutusrahaston perustamista tuotannon järkiperäistämisen helpottamiseksi. Hiilen ja teräksen liikkuminen mukaan liittyvien maiden välillä on välittömästi vapautettava kaikista tullimaksuista, eikä siihen saa soveltaa erisuuruisia kuljetustariffeja. Vähitellen muodostuvat olosuhteet, joissa ikään kuin itsestään varmistuu, että tuotanto jakautuu mahdollisimman järkevästi ja mahdollisimman korkealla tuottavuuden tasolla.

Päinvastoin kuin kansainvälinen kartelli, joka pyrkii kansallisten markkinoiden jakamiseen ja hyödyntämiseen kilpailua rajoittavien toimien ja suurten voittojen avulla, ehdotuksessa hahmoteltu korkea viranomainen takaa samalla sekä markkinoiden yhdistämisen että tuotannon kasvun.

Edellä määritellyt keskeiset periaatteet ja sitoumukset sisällytetään osallistuvien valtioiden allekirjoittamaan sopimukseen. Täytäntöönpanossa käytettävän menettelyn täsmentäminen edellyttää neuvotteluja, jotka käydään yhteisellä sopimuksella nimetyn välittäjän avustuksella. Välittäjän tehtävänä on valvoa, että sopimukset ovat periaatteiden mukaisia, ja ratkaisemattoman erimielisyyden ilmetessä välittäjä vahvistaa hyväksyttävän ratkaisun. Yhteinen korkea viranomainen, jonka tehtävänä on vastata koko hallintajärjestelmän toiminnasta, muodostuu riippumattomista henkilöistä, jotka hallitukset ovat nimenneet tasa-arvoiselta pohjalta. Puheenjohtaja valitaan hallitusten yhteisellä sopimuksella. Korkean viranomaisen päätökset ovat lainvoimaisia Ranskassa, Saksassa ja muissa mukaan liittyvissä maissa. Tarvittavat mahdollisuudet valittaa korkean viranomaisen päätöksistä taataan asianmukaisin määräyksin. Yhdistyneiden Kansakuntien edustaja seuraa korkean viranomaisen toimintaa ja antaa siitä YK:lle kahdesti vuodessa julkisen kertomuksen, jossa selostetaan tämän uuden elimen toimintaa ja erityisesti sitä, kuinka hyvin korkea viranomainen toteuttaa rauhanomaisia päämääriään.

Korkean viranomaisen perustamisella ei puututa yrityksiä koskevaan omistusoikeusjärjestelmään. Tehtäväänsä toteuttaessaan yhteinen korkea viranomainen ottaa huomioon kansainväliselle Ruhrin viranomaiselle annetut valtuudet ja kaikenlaiset Saksalle määrätyt velvoitteet, niin kauan kuin ne ovat voimassa.

 

Tuolla yllä olevalla "julistuksellaan" Luxemburgissa syntynyt Schuman (29.6.1886 - 4.9.1963) yritti saada Euroopan maita perustamaan yhteisen elimen maiden hiili- ja terästuotannon hallinnointiin. Tämä johti viisaiden immeisten arvailujen mukaan myöhemmin laajempaan yhteiseurooppalaiseen yhteistyöhön ja jopa Euroopan Unioniin. 25.3.1957 kuusi Euroopan maata allekirjoittikin Roomassa Euroopan yhteisön perustamisasiakirjan, ns. Rooman Sopimuksen.

 Eurooppa-päivä yrittää tuoda Eurooppaa lähemmäksi tavallisia kansalaisia. Tarkoitus olisi välittää tietoa ja synnyttää porinaa ja puhetta Eurooppaa ja EU:ta koskevista aiheista. Lisäksi juhlavuotta ja Eurooppa-päivää juhlitaan Suomessa, kuten muissakin valtioissa, järjestäen kelvokkaita juhlatilaisuuksia, jotka yrittävät lähentää kansoja ja kulttuureja yhteen.

UJ eli Urho Juha

 

 

Urho-klubin uutishuone 8.5.2014

Punaisen Ristin viikko 5. - 11.5.2014

Punaisen Ristin viikolla korostetaan ensiaputaitojen tärkeyttä. Viikkoa vietetään kaikkialla maailmassa järjestön perustajan sveitsiläisen Henry Dunat'n syntymän 8.5. kunniaksi.

Suomessa vietetään nyt Punaisen Ristin viikkoa. Yksittäisen pienen ihmisen teolla on merkitystä; kun riittävän moni tekee pieniä tekoja, maailmasta tulee parempi paikka. Tälläkin hetkellä Punaisen Ristin vapaaehtoiset toimivat kaikkialla Suomessa ja ympäri maailman. Tällainen toiminta on juuri sitä, mitä Urho-klubin hallitus suosittelee kaikille jäsenilleen!

UJ eli Urho Juha

 

 

Urho-klubin uutishuone 5.5.2014

Älä laihduta -päivä 6.5.

Tätä Älä laihduta -päivää vietetään nyt 7. kertaa meillä Suomessa. Itse päivä on alkujaan kansainvälinen ja sen vieton toi meille vuonna 2008 Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry.

Kansainvälisesti tämä päivä sai alkunsa vuonna 1992 englantilaisen Mary Evans Youngin ansiosta. Mary itse kärsi anoreksiasta. Kansainvälinen Älä laihduta -päivä (International No Diet Day) tukee oikeutta voida hyvin koosta riippumatta. Päivä tähtää ennen kaikkea oman itsensä ja kehonsa hyväksymiseen sekä oman kokonsa arvostamiseen.

 Kuka päättää mikä on kaunista? Miksi kaikkien ihmisten pitäisi mahtua tiettyyn muottiin? Mikä on "normaalipainon" hinta yksilölle? Voivatko pakonomainen laihduttaminen, syömishäiriöt ja jojo-laihdutus olla vahingollisempia yksilön hyvinvoinnille ja kansanterveydelle kuin ”ylipaino”?

Lihavuushysteria yhteiskunnassa kasvaa. Mutta kuka siitä hyötyy? Laihdutusteollisuus voi paksusti. Suosittelemme lämpimästi tutustumista Image-lehden 2/2007 artikkeliin "Suuri läskihuijaus- näin lihavat leimattiin sairaiksi". Jos se kiihotti ruokahaluasi, voit nauttia makupalaksi kirjan "Koolla on väliä - lihavuus, ruumisnormit ja sukupuoli" toim. Katariina Kyrölä ja Hannele Harjunen.

Laihdutuskeskeinen kulttuurimme on luonut käyttäytymis- ja ajatusmalleja, jotka hallitsevat monien ihmisten elämää. Älä laihduta -päivä antaa mahdollisuuden purkaa näitä ajatusrakennelmia ja luoda positiivisempaa, lempeämpää asennetta itseensä.

Älä laihduta -päivä pyrkii

- vahvistamaan mielikuvaa siitä, että kauneus, terveys, hyvä kunto ja onnellisuus ovat yksilön koosta riippumattomia

- takaamaan jokaiselle ihmiselle oikeuden syödä normaalisti, liikkua ilosta haluamallaan tavalla ja voida hyvin

- lisäämään yleistä tietoutta laihdutuksen ja laihuuden pakkomielteen vaaroista

- lisäämään tietoa syömishäiriöistä: aina laihduttaminen ei ole merkki syömishäiriöstä, mutta syömishäiriön puhkeamisen taustalla on usein halu ”pudottaa muutama kilo”.

- tuomaan esille sen, miten yhteiskunta usein syrjii ja arvostelee standardikoosta poikkeavia ihmisiä.


Tietopaketin teille antoi Vice President UJ

 

Urho-klubin uutishuone 5.5.2014

Maailman astmapäivä 6.5.

Huomenna vietämme myös maailman astmapäivää.

Maailman Astmapäivää vietetään vaihtelevana päivämääränä, nyt tänä vuonna 6.5. Tapahtumalla halutaan lisätä astmatietoisuutta sekä parantaa astman hoitoa kaikkialla maailmassa. Kansainvälisellä tasolla tapahtumaa organisoi GINA (Global Initiative for Asthma) yhdessä eri terveysalan toimijoiden kanssa. Myös Suomessa vietetään Astmapäivää. Osa Allergia- ja Astmaliiton paikallisyhdistyksistä järjestää tapahtumia Asmapäivän merkeissä. Seuraa oman yhdistyksesi tiedotteita ja allergia.fi -sivustoa.

 

Hiukan vajaalla puolella (42 %) astmaatikoista ei ole riittävästi tietoa astman hoidosta ja he kaipaavat terveydenhuollolta tukea sairauden omahoidon toteuttamiseen. Teemapäivänä halutaan antaa tietoa astman hyvästä omahoidosta, joka parantaa elämänlaatua ja vähentää sairaalakäyntien ja ylimääräisten lääkekuurien tarvetta. Eri puolilla Suomea järjestetään teemaan liittyviä tapahtumia. Lisää tietoa astmasta: Hengitysliitto www.hengitysliitto.fi/ ja Astma- ja allergialiitto www.allergia.com/.

Tietopaketin teille antoi perustajajäsen UJ

 

Urho-klubin uutishuone 5.5.2014

Kansainvälinen kätilöiden päivä 5.5.

Toukokuun 5. päivänä vietetään kuudetta kertaa kansainvälistä virtuaalista Kätilön päivää. Tervetuloa ilmaiseen verkkokonferenssiin, joka kestää 24 tuntia. Joka tunti netin kautta välitetään esityksiä uusimmista tutkimustuloksista ja käytänteistä sekä keskusteluja, kokouksia ja kertomuksia.

Verkkokonferenssi on tarkoitettu kätilöille, opiskelijoille ja kaikille, jotka ovat kiinnostuneita synnytyksestä. Se tuo yhteen kaikki nämä ihmiset ympäri maailmaa netin kautta

Tietopaketin teille antoi perustajajäsen UJ

 

Urho-klubin uutishuone 4.5.2014

Kansainvälinen palomiesten päivä 4.5.

- International Firefighters' Day -

Tänään on oikea kummallisten merkkipäivien ruuhka! Naurupäivän ja Star Wars -päivien lisäksi meillä nimittäin on myös Palomiesten Päivä!

Päivän vietto aloitettiin vuonna 1999 toukokuun neljäntenä sähköpostiehdotuksen pohjalta ja päivän tarkoitus oli alkujaan kunnioittaa ja muistaa tuona päivänä Australiassa rajun pensaikkopalon sammuttamisessa menehtyneitä palomiehiä. Muutenkin ko. päivämäärä sopii tälle muistopäivälle mainiosti, sillä se on samalla myös Pyhimys Florianin muistopäivä. Florian kun on palomiesten suojeluspyhimys. 

International Firefighters' Day (IFFD) is observed on May 4. It was instituted after proposal emailed out across the world on January 4, 1999 due to the deaths of five firefighters in tragic circumstances in a wildfire in Australia. May 4 used to be a traditional Firefighters' Day in many European countries, because it is the day of Saint Florian, patron saint of firefighters.

 

 

Urho-klubin uutishuone 4.5.2014

Tähtien sota -päivä 4.5.

- Star Wars Day -

Tänään 4.5., kansainvälisen naurupäivän lisäksi, vietetään myös Tähtien sota -päivää. Tämä vuodesta 1979 asti Tähtien sota -fanien juhlistama päivä on heille myös vapaapäivä töistä, silloinkin, kun se ei osu sunnuntaille. En tosin tiedä, kuinka moni työnantaja on niin lojaali, että hyväksyy syyn ilman pieniä valkoisia valheita.

Alkujaan päivämääräksi valittiin juuri tämä 4.5. , koska se on englanniksi "May the fourth" ja kuulostaa samalta kuin "May the Force be with You". lausahdus, joka on jokaiselle fanille tuttu kautta maailman.

Star Wars Day is an unofficial holiday in May created by fans to honor the Star Wars franchise created by George Lucas. Observance of the holiday spread quickly due to Internet, social media, and grassroots celebrations.
May 4 is considered a holiday by Star Wars fans to celebrate the franchise's films series, books and culture. The date was chosen as "May the 4th" due to its sounding similar to the series' phrase "May the Force be with you" in which fans commonly say "May the fourth be with you...

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

Urho-klubin uutishuone 2.5.2014

Kansainvälinen Maailman naurupäivä 4.5.

Toukokuun ensimmäinen sunnuntai on kansainvälinen Maailman Naurupäivä. Tällöin ihmiset ympäri maailman järjestävät nauru tapahtumia. Maailman nauru päivän tarkoituksena on tuoda rauhaa maapallolle nauramalla.

 Näitä naurutapahtumia järjestetään myös ympäri Suomea. Naurujooga on fyysinen tapa aloittaa nauru ja saada aikuisetkin nauramaan kuin lapset, ilman syytä ja vatsanpohjasta saakka.

UJ eli Urho Juha
 

 

 

Urho-klubin uutishuone 2.5.2014

Sananvapauden päivä 3.5.

Suomessa vietetään vuosittain 3.5. sananvapauden päivää. Suomalaiset sanomalehdet korostavat sananvapauden merkitystä lehdissä.
Lehdet järjestävät paikallisesti omia sananvapauden päivän tapahtumia ja aktivoivat lukijoita ilmaisemaan mielipiteitään sekä paperilehdessä että verkossa. Monilla alueilla lehdet ovat myös kysyneet lukijoiltaan, mistä aiheista lehti on vaiennut ja mistä sen pitäisi kirjoittaa.

Liekö onnekas sattuma vaiko ei, mutta tänä samaisena kunniakkaana päivänä juhli nimipäiväänsä suomenruotsalaisen kalenterin mukaan myös yksi sanan- julkaisuvapauden ritareistamme eli Linus Torvalds, avoimen lähdekoodin "isä". Onnea Linus!

 Perustuslakimme toteaa 12 §:ssä:

"Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.

Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta."

Lisäksi Euroopan Unionin ihmisoikeussopimus määrittelee sananvapauden 10. artiklassaan seuraavasti:

"Sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus

1.
"Jokaisella on sananvapaus. Tämä oikeus sisältää vapauden pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia alueellisista rajoista riippumatta ja viranomaisten siihen puuttumatta."
2. Tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta kunnioitetaan."

Sananvapautta on siis oikeus kertoa omista ajatuksistaan ja mielipiteistään, oikeus julkaista niitä ja oikeus tulla kuulluksi. Sananvapauden rajoittamista on mm. estää ihmisiä kuuntelemasta tai lukemasta toisen mielipiteitä, estää ihmisiä löytämästä toisten julkaisuja, toisten julkaisujen tuhoaminen ja julkaisujen esittämisen evääminen.

Sanomalehtien maailmanjärjestö WAN ja monet muut sananvapautta puolustavat järjestöt kehottavat hallituksia huolehtimaan toimittajien turvallisuudesta ja vapaudesta tehdä työtään.
Meillä Suomessa sanomalehdet korostavat Sananvapauden päivänä rooliaan sananvapauden puolustajina ja toteuttajina sekä kansalaisten vaikutuskanavana ja mielipidefoorumina. Sanomalehtien verkkopalvelut ovat lisänneet huomattavasti lukijoiden mahdollisuuksia mielipiteidensä esittämiseen ja keskustelemiseen.

Sananvapaudessa on kyse paitsi oikeudesta julkaista tietoja, myös yksilöiden oikeudesta saada tietää.

UJ eli Urho Juha

 

 

 

Urho-klubin uutishuone 30.4.2014

Ilosta vappua, glada vappen!

Tätä päivää, huhtikuun 30. päivää, on juhlittu vuosittain 1. toukokuuta (valpurinpäivä, valpuri) vietettävän kansainvälisen juhlapäivän ja Suomessa yleisen vapaapäivän aattona. Se on erityisesti alkavan kevään, ylioppilaiden ja kansainvälinen työväen juhlapäivä (engl. Labour Day), joskin ylioppilaiden vappuhan alkaa yleensä jo aaton aaton aattona (ainakin teekkareilla). Ja syystä tai toisesta, mikäli vain nyt toimittajan muisti ei pahemmin pätki, vappu on ollut yleensä kylmä ja tuulinen, joten tämänvuotinen ennustettu vappusää voi olla keskimääräistä parempi!

Tiesittekö muuten, että vappu on saanut nimensä 700-luvulla eläneen  (710 - 25.2.779) baijerilaisen abbedissa Walburgan mukaan (kuva vieressä). Hänen nimensä EI siis ollut Valburg vaan Walburga,Pyha Walburga, kuningas Richardin tytär vaikka se yleensä kaikkialla väärin ilmoitetaankin (olin jo itsekin langeta tuohon vanhaan, jo koulukirjoissa esitettyyn virheeseen). Pyhä Walburga oli muuten kuningas Richardin tytär! Sen saman, joka on tuttu vaikkapa Robin Hoodista! Vuonna 710 jKr. syntynyt Wessexiläinen Walburga matkusti sen aikaisin hankalin menetelmin veljiensä Willibaldin ja Winibaldin kanssa Württembergiin auttamaan Boniface-nimistä lähetyssaarnaajaa saksalaisten käännytyksessä. Walburga päätti aloittaa nunnan kunniallisen elämän ja asettui veljensä Winibaldin perustamaan Heidenheimin luostariin. Vuonna 761 hänestä tuli benediktiiniläisnunnaluostarin abbedissa. Walburga kuoli 25.2.779 ja hänet julistettiin pyhimykseksi 1.5.779 jKr. Lopulta lähes sata vuotta myöhemmin, eli vuonna 871, hänen maallinen tomumajansa siirrettiin Eichstädtiin.

Vappua on juhlittu keskiajalta lähtien Suomessakin 1. toukokuuta, mikä on samalla Walburgan pyhimykseksi julistamisen päivä. Vapun vietto osui näin yksiin pakanallisen kesänalkajaisjuhlan eli Viikinkien hedelmällisyysjuhlan kanssa ja näin kirkollisesta pyhäpäivästä tuli Pohjoismaihinkin levinnyt kesäkauden alkamispäivä. Vieressä tuntemattoman taiteilijan tekemä patsas ko. abbedissa Walburgasta.

Kesän saapuessa ja valon määrän kasvaessa keskisessä Euroopassa järjestettiin hurjia noitamenoja ja mahtavien ritarien turnajaisia. Vaikkakaan Suomessa kesä ei tuohon maailman aikaan ollut vielä vapun tienoilla talvea yleensä kokonaan voittanut, ns. herrasväki omaksui siitä huolimatta satojen vuosien ajan vietetyn vapun kesäkauden alkujuhlakseen.

Vappunakin polteltiin kokkoja, eikä tapa ole hävinnyt vieläkään. Mm. Ylitorniolla ja Muonion ja Tornion välillä näkyy joka vuosi monta kokkoa rajan molemmin puolin. Näihin vuodenaikoihin ei nimittäin tuo metsäpalovaara ole vielä kovinkaan ilmeinen. Esimerkiksi Pellossa pipotetaan joka vuosi Eero Mäntyrannan patsas ja vappukokko palaa. Samoin on meininki Ruotsissa mm. Sveanmaalla. Esimerkiksi toissa vuonna Riddarholmenilla, Tukholmassa, poltettiin komia kokko! 

No, takaisin historiaan: siellä täällä polteltiin vapputulia ja soiteltiin kelloja, torvia ja muita kovaäänisiä soittimia pahojen voimien torjumiseksi. Tuolloin myös karja pyrittiin laskemaan ensi kertaa ulos ja aloittamaan kevätkylvöt. Kirkolliset ohjeet tosin kielsivät tekemästä työtä vappuna - silloin oli esimerkiksi kiellettyä kalastaa! 
 
Vapun juhlimisen ylioppilaiden päivänä toivat Suomeen Lundin yliopistolla juhlineet suomalaisylioppilaat luultavasti jo herran vuonna 1865, jolloin nähtiin tiettävästi myös ensimmäiset mustalippaiset valkolakit Urholandiassa. 1870-luvulla tämä perinne yleistyi laajemminkin Suomessa.

Teekkarilakki on muuten melko samanlainen kuin tuo em. valkolakki. Sitä käyttävät teekkarit eli tekniikan ylioppilaat. Lakkia käytetään ainakin Urholandiassa ja sen länsinaapurissa Ruotsissa. Suomessa lakin perusväri on valkoinen ja sen oikealle puolelle on kiinnitetty tupsullinen naru. Naru ja tupsu ovat mustaa silkkiä.

Monet pitävät teekkarilakkia teekkarikulttuurin tärkeimpänä esineenä. Lakin käyttämisestä on usein määritelty hyvin yksityiskohtaisella ohjesäännöllä. Yleisen säännön mukaan teekkarilakki on kesälakki, jonka käyttöaika alkaa 1.5. klo 00.00 ja päättyy syksyllä lakinlaskiaisiin 30.9. klo 24.00. Lakin ulkomuoto, lakin käyttöön liittyvät perinteet ja lakkia koskevat säännöt vaihtelevat jonkin verran paikkakunnittain.

Otaniemen teekkarilakki on lakeista vanhin: ensimmäiset maininnat lakista ovat vuodelta 1874 , ja nykyisen muotonsa lakki sai jo vuonna 1893. Otaniemessä teekkarilakki on kuusikulmainen, ja sen päällinen on ommeltu kahdesta kappaleesta. Tupsun naru on kiinnitetty lakin keskikohtaan ja reunukseen oikealle puolelle. Lakista löytyy kaksi hieman eriävää versiota:

1. TKY-Teekkarilakin vuori on tekniikanpunainen, ja sen kokardina käytetään TKY:n tunnusta. TKYn lakki on selvästi tavallisempi Otaniemessä ja sen fuksiwappuna saamiseksi vaadittavien fuksipisteiden myöntämisestä vastaa kukin kilta jäsenilleen.

2. TF-Teekkarilakki (Teknologföreningen),  Teknisen Korkeakoulun ruotsinkielisen osakunnan jäsenet pitävät omaa teekkarilakkia. Suurimmat erot suomenkielisten teekkareiden käyttämään lakkiin ovat hieman suurempi kokardi ja päällinen sekä lakin vuori, joka on TF-lakissa viininpunainen ja keltainen. Teknologföreningenillä on käytössä myös vapaaehtoisempi talvipäähine; hieman litteämpimallisempi knalli. TF-lakin saamiseksi fuksivappuna tarvittavat fuksipisteet myöntää TF itse.

Solmu otaniemeläisen lakin tupsun narussa on muuten yleensä merkki avioitumisesta.Kali, kali, onpa kylymä!

Oulussa teekkarilakki otettiin käyttöön Wappuna 1960 ja lakki lienee Urholandian toiseksi vanhin.  Oulun yliopiston sen hetkinen rehtori Pentti Kaitera ja hallintokollegio olivat omaa lakkia vastaan! Oululainen teekkarilakki lienee joidenkin lähteiden mukaan saanut vaikutteita sekä ruotsalaisesta teekkarilakista että pohjoisesta neljäntuulenhatusta. Oulun teekkarien lakki on pyöreä, ja tupsu on kiinnitetty sen oikealla reunalla olevaan ulkonemaan. Lakin vuori on sinivalkoinen. Lakin kokardina käytetään kunkin killan omaa kokardia, mm. sähköinsinöörikillalla se on maadoitettu salama. Tupsun juureen liitetään lisäksi hallituskokardi, mikäli lakin kantaja toimii tai on toiminut jonkin oululaisen teekkarikillan hallituksessa. Oululaiset teekkarit solmivat lakkinsa tupsun naruun solmun jokaisen vietetyn TeekkariWapun merkiksi. Viidennestä wapusta alkaen solmut korvataan lenkillä tai yhdellä isolla solmurykelmällä. Solmut avataan teekkarin valmistuessa diplomi-insinööriksi tai arkkitehdiksi.

Viereisessä kuvassa vietetään hyistä teekkarivappua 1984. Klubimme toinen perustajajäsenistä (UJ) kuvassa teekkarilakissa vääntämässä ekosähkögeneraattorilla energiaa vapun viettäjien tuhlattavaksi ystävänsä kanssa Letkunpuistossa Oulussa (kuvakollaasi © Juha Räty)

Teekkarilakin käyttöaika on siis kertauksen vuoksi vielä tässä: 01.05. klo 00:00 — 30.09. klo 24:00, muulloin tarvitaan erikoislupa lakin käyttöön (mm. teekkaritempausten alkaminen vapun aaton aaton aattona on muodostunut sellaiseksi). Faktana haluan mainita teille, kaikki armaat lukijani, että teekkarilakin tupsulla ei sinällään ole mitään kovin syvällistä merkitystä. Se lisättiin lakkiin joskus 1890-luvulla, koska silloisten teekkarien mielestä tupsu vetosi naisiin, kuinkas muuten!

Vapun suosikkijuomia olivat punssi ja booli, mutta alkavan raittiusliikkeen myötä väkijuomat saivat väistyä siman tieltä. Myös ns. tippaleipä "keksittiin" 1700-luvulla, ja siitä tuli nopeasti vapun oma "kestohitti".

Yhdysvalloissa tapahtuneiden työselkkausten vuoksi tuli toukokuun ensimmäisestä päivästä työväen mielenosoituspäivä Euroopassa herran vuonna 1889 (siis kaupungeissa, ei maaseudulla, jossa viljelijäväestö ei halunnut samaistua kaupunkien "punaiseen" työväenluokkaan). Tämän "mielenosoituspäivän" jälkimainingeista on siis syntynyt nykyinen tapa vappuun kuuluvista työväen marsseista! Itse USA:ssa vietetään nykyisin vapun sijaan työläisten juhlapäivää eli Labor Daytä syyskuun 1. maanantaina; syynä lienee amerikkalaisten mielestä päivämäärän 1.5. liian kommunistinen historia. Kommunismihan on yhdysvalloissa pahempi kuin kirosana!

1980-luvulle päästäessä vapusta oli lisäksi tullut Suomessa lähes kaikkien poliittisten puolueiden yleinen puhepäivä, huoooh hohhoijaa! Silloin kaikki kynnelle kykenevät poliitikonalut lupailevat perinteisesti ainakin kuuta taivaalta janoiselle ja hurmioituneelle (kuka nyt mistäkin) kansalle, mutta vapun mentyä ohitse kukaan lupaajista ei perinteisesti pidäkään lupauksiaan (jos nyt sitten muulloinkaan). Tosin kaikki sivistyneet (ainakin Urhoklubilaiset) sen jo etukäteen saattoivat arvatakin.

Että silleen tällä kertaa!

UJ eli Urho Juha

 

Urho-klubin uutishuone 29.4.2014

Kansainvälinen opaskoirapäivä 30.4.

Suomessa on noin 200 opaskoiran kanssa liikkuvaa näkövammaista. He eivät välttämättä käytä valkoista keppiä. Näkövammaisten Keskusliitto kehottaa pyöräilijöitä ja rullaluistelijoita sekä muita kävelyvauhtia nopeammin kulkevia ottamaan opaskoiran kanssa liikkuvat huomioon, jotta vältytään ikäviltä onnettomuuksilta.
Kuvan meidän käyttöömme toimitti Näkövammaisten keskusliitto ry
Kuva: Kun opaskoiralla on valjaat, se on työssä eikä sitä saa häiritä.
 Koiran huomio voi herpaantua taputtelusta tai lepertelystä ja isännän turvallisuus vaarantuu.
 Silloin kun opaskoira ei ole valjaissa, se viettää tavallista koiranelämää.
Kuva suurenee klikkaamalla (Photo: Näkövammaisten keskusliitto)

Myös autoilijoita muistutetaan, että heidän tulee noudattaa varovaisuutta nähdessään näkövammaisen jalankulkijan. On hyvä pitää mielessä, että näkövammainen kulkija ja opaskoira pysähtyvät aina kadun reunaan, ennen kuin käyttäjä antaa kadunylityskäskyn. Kannattaa siis hidastaa nähdessään koirakon suojatien alkupäässä.

Tiesitkö tämän opaskoirista?

1. Työssään oleva opaskoira pitää aina yllään kolmiotunnuksella varustettuja valjaita. Kaikki näkövammaiset eivät välttämättä käytä valkoista keppiä.

2. Valjaissa olevaa opaskoiraa ei saa häiritä. Opaskoira tarvitsee työrauhan, jotta koirakon liikkuminen on turvallista.

3. Ennakoi tilanteet liikenteessä: hiljennä vauhtia autoillessasi tai pyöräillessäsi, kun näet näkövammaisen ja opaskoiran kadulla.

4. Jos näet opaskoiran kanssa liikkujan tarvitsevan apua, älä epäröi auttaa!

 

Kansainvälistä opaskoirapäivää vietetään vuosittain huhtikuun viimeisenä keskiviikkona Kansainvälisen Opaskoirakoulujen liiton (International Guide Dog Federation) aloitteesta. Suomessa päivää on vietetty vuodesta 1992 lähtien.

Opaskoirayhdistyksen yhteyshenkilöt järjestävät paikallisia tapahtumia eri puolella Suomea.

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ ja Näkövammaisten keskusliitto

 

 

 

Urho-klubin uutishuone 27.4.2014

Kansallinen veteraanipäivä 27.4.
- Lapin sodan päättymisen vuosipäivä -

Tätä armon päivää, huhtikuun 27. päivää, on vuodesta 1987 lähtien vietetty kansallisena veteraanipäivänä. Meillä Suomessa on siis ihan virallinen liputuspäivä. Tänä vuonna Kansallisen Veteraanipäivän teemana on: "Kiitollisina kohti tulevaisuutta – Tacksamma emot framtiden."

Me suomalaiset olemme vapaita kansalaisia sen ansiosta, mitä sotaveteraanit ovat tehneet maamme hyväksi. Menneisyyttä ei saa unohtaa, veteraanien uhrauksia pitää muistaa ja vaalia arvokkaalla tavalla. Kansallisen Veteraanipäivän päätoimikunta toivoo, että koulut ja oppilaitokset osallistuvat tänäkin vuonna aktiivisesti Veteraanipäivän viettoon sekä teeman käsittelyyn päivittäisessä työssään. Lisäksi erityisesti nuorten odotetaan näkyvän tänä vuonna erityisesti.

Veteraanien työn vaalimisen kannalta on tärkeää, että veteraaneja kutsutaan mahdollisuuksien mukaan kouluihin ja oppilaitoksiin. Samoin vierailut veteraanien luona sekä erilaiset tukitoimet heidän kotiolossaan, hoivapaikoissa tai paikallisissa veteraanipäivän juhlissa välittävät veteraanien perintöä uusille sukupolville.

Juhlapäivää kunnioittavat kaikki kynnelle kykenevät juhlaliputuksella ja elossa olevien sotaveteraanien muistamisella. Varsinainen veteraanipäivän pääjuhla järjestetään vuosittain jossain isommassa kaupungissa, tänä vuonna se järjestetään 27.4. Mikkelissä. Pääjuhlassa lienevät mukana myös presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio. Virallisen juhlapuheen pitää Euroopan komission varapuheenjohtaja Olli Rehn ja veteraanin puheenvuoron esittää ylirakennusmestari Tauno Laukkanen. Valtiovallan tervehdyksen tilaisuuteen tuo pääministeri Jyrki Katainen ja tilaisuus televisioidaan suorana lähetyksenä. Ainakin meille urhoklubilaisille tämän juhlan seuraaminen on kunnia-asia ja samalla vähintä, mitä me nuoremmat voimme tehdä!

Meillä Suomessa kansallisluonteen mukaisesti veteraanipäivästä on karsittu pois kaikki sellainen, minkä voisi tulkita sodanlietsonnaksi tai revanssihengeksi. Päivän luonnehan onSotilaita ja lottia, sittemmin yhteiskunnan unohtamia veteraaneja. pikemminkin sodanvastainen. Veteraanipäivälle on haluttu antaa rauhantahtoinen leima, eikä siitä syystä liene sattuma, että ajankohdaksi on valittu sodan päättymisen muistopäivä. Kaatuneiden muistopäivä, jota vietetään toukokuussa, vie veteraanipäivää selvemmin ajatukset sotaan ja sen vaatimiin lukuisiin uhreihin.

Veteraanit (joita sotilaiden lisäksi ovat myös lotat) ovat olleet syystä tai toisesta meille suomalaisille koko sodan jälkeisen ajan aivan ihmeellisen vaikea asia, jota asian laitaa ei kukaan Urhoklubilainen ole voinut ymmärtää ollenkaan. Periaatteena on virallisen tasavaltamme päättäjillä tuntunut olevan: kyllä aika hoitaa tämän ongelman! (Valitettavasti he ovat siinä oikeassa, mutta synninpäästöä en sen vuoksi päättäjillemme anna.) Vasta joskus 1980- luvulla poliitikkomme olivat sen verran selvin päin, että voitiin ehdottaa kansallisen veteraanipäivän ottamista mukaan suomalaiseen juhlakalenteriin. Ensimmäisen veteraanijuhlan päivänä valtaosa sodassa olleista oli jo siirtynyt työelämästä eläkkeelle.

Kuva oikealla: Näiden kuvien päähenkilöt ovat veteraaneja. Aika on hoitanut jo suurimman osan kohdalta yhteiskunnalle ongelmallisen tilanteen (kuvakollaasi © Juha Räty, alkuperäiset kuvat Kunniamme Päivät -museo) Kuva suurenee klikkaamalla!

Nyt 28. veteraanipäivän koittaessa suurimman ryhmän muodostavatkin jo taivaalliset sotajoukot, joille ei eläkettä enää tarvitse maksaa!  Vaikka maaottelumme Neuvostoliittoa (ja lopussa pikkuisen Saksaakin) vastaan on siis jo loppunut piakkoin jo lähes seitsemänkymmentä vuotta sitten, sotavuosien raskaimmat hetket ja niiden aikainen asetoveruus ovat veteraanien mielessä öin ja päivin... Lopultakin noista ajoista eletyistä saattaa puhua julkisesti eikä häveten. Mutta voi te isänmaamme hyväosaiset UUDET päättäjät: Hoitakaa nyt lopultakin veteraanien asiat kuntoon saakka, ennen kuin viimeinenkin heistä ihmettelee kotomaamme ihmeellistä menoa haudan ristin takaa! Tänä vuonna heitä on kuusituhatta vähemmän kuin vuosi sitten. Kuusitoista veteraania poistuu riveistä päivittäin ja veteraanien kokonaismäärä on nyt enää vain noin 30.000 (kuva vasemmalla).
 

Veteraanien toimintaa voi tukea myös lahjoituksin.

Koulujen sekä oppilaitosten toivotaan ottavan Kansallisen Veteraanipäivän ja veteraanit huomioon opetus- tai muussa toiminnassa itselleen sopivalla tavalla.

 

 

 

Päättäjiemme puolesta häveten ja anteeksipyytäen UJ eli Urho Juha

 

 

Urho-klubin uutishuone 25.4.2014

Valtakunnallinen Markunpäiväjuhla 25.4.

Näin on! Oravanhäntäsauva on jo tuulettumassa ja lämmin, aurinkoinen kevätpäivä tilauksessa: Markku-liiton 18. Markunpäivänjuhla 25.4. on alkanut!

Kalenteri kertoo myös, että Markun päivä on nyt perjantai, ja sinne enteillään runsasta osallistujajoukkoa. Ilmoittautuneita on viime tiedon mukaan 130.

Suomalaisen Markku-liiton vuoden huippukohta on tietenkin suuri Markunpäivänjuhla Söörmarkussa. Juhlapäivän virallisessa ohjelmassa on kaksi ehdotonta numeroa: yhdistyksen jäsenten lyöminen Söör Markuiksi ja Vuoden Markku -valinnan julkistaminen.

 Mainittakoon vielä, että klubimme Urhoissa on myös Markku-liiton jäseniä.

Hiukan leikkimieliset Markunpäiväjuhlat löytyvät täältä!

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 23.4.2014

Unescon kirjan ja tekijänoikeuksien päivä 23.4.2014
- Kirjan ja Ruusun päivä -
- World Book and Copyright Day -
-  Miguel de Cervantesin ja William Shakespearen kuolinpäivä -

Alunperin nimeltään Kirjan ja ruusun päivä on kirjaa juhlistava päivä, jota on useimmiten vietetty juuri otsikon mainitsemana 23. päivänä huhtikuuta. Ajankohta valittiin päivän kirjallisen historian ansiosta: 23. huhtikuuta herran vuonna 1616 kaksi maailmankirjallisuuden klassikkokirjailijaa, Miguel de Cervantes sekä William Shakespeare kuolivat.

Meillä Suomessa Kirjan ja ruusun päivää vietetään yleisestä tavasta poiketen monesti vasta toukokuussa. Ihmisten palaute paremmista sääoloista ajoi muutama vuosi sitten siirtämään päivän huhtikuusta toukokuuhun. Vaihtoehtoina ovat olleet päivät 23.4., 3.5. ja 24.5....  Päivää juhlittiin Suomessa virallisesti ensimmäistä kertaa toukokuussa vuonna 2003; päivän vietto oli tosin aloitettu Suomessa eurooppalaisen esikuvan mukaisesti jo 1998.

Tänä vuonna, eli 2013, päivää vietetään meillä 23. huhtikuuta YK:n säätämän viettopäivän, 23.4., mukaisesti. Monissa maailman maissa viettopäivä on kuitenkin 28. huhtikuuta. Erityistä Kirjan ja ruusun päivää alettiin viettää Pyhän Yrjön päivänä (23.4.), ja tavaksi otettiin, että mies antaa naiselle ruusun ja nainen miehelle kirjan. Kataloniassa, jossa ajatus päivän vietosta keksittiin 1930-luvulla, Pyhän Yrjön päivä onkin omistettu täydellisesti kirjoille ja ruusuille.

Kirjan ja ruusun päivän perinne, jossa mies lahjoittaa naiselle punaisen ruusun ja nainen lahjoittaa kirjan miehelle, juontaa juurensa keskiaikaiseen taruun Katalonian suojeluspyhimyksestä Pyhästä Yrjöstä. Ritari Pyhä Yrjö surmasi legendan mukaan lohikäärmeen, joka oli aikeissa ahmaista kitaansa kauniin prinsessan. Surmatun lohikäärmeen verestä versoi tulipunaisia ruusuja täynnä oleva ruusupensas, josta sankari poimi kauneimman kukan prinsessalle. Pyhä Yrjö julistettiin keskiajalla Katalonian suojeluspyhimykseksi ja huhtikuun 23:nnesta tuli pyhimyksen juhlapäivä. Pyhän Yrjön päivää on juhlittu laajasti Kataloniassa ja muualla Euroopassa keskiajalta lähtien.

Myös muualla Euroopassa juhlitaan Kirjan ja ruusun päivää vähän miten sattuu, esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja Irlannissa tapahtumaa vietetään jo 6. maaliskuuta. Vuonna 1995 UNESCO julisti katalonialaisen Kirjan ja ruusun päivän kansainväliseksi kirjan ja tekijänoikeuden päiväksi.

Suomessa vietettävän väärän päivämäärän Kirjan ja ruusun päivää pääset tavailemaan täältä (linkki tulevaisuuteen).

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

Urho-klubin uutishuone 22.4.2014

Partioviikko 21. - 27.4.2014
- Kutsu kaveri partioon -

Partioviikon aikana partiolaiset voivat pukeutua partiohuiviin ja muihinkin tamineisiinsa esimerkiksi kouluun, työharjoitteluun tai  vaikkapa töihin mennessään. Lisäksi näin partioviikon aikana juhlistetaan  perinteisesti Yrjönpäivää (23.4.), sillä lohikäärmettäkin vastaan tarujen mukaan taistellut Pyhä Yrjö (heikkojen auttaja) on tunnetusti kaikkien partiolaisten suojelupyhimys. Itse asiassa partioviikkoa vietetäänkin juuri sillä viikolla, johon edellä mainitun Yrjön päivä kalenterissamme kulloinkin osuu. Tänä vuonna partioviikon päättää partiolaisten kirkkopyhä 27.4.

Entä mikäs se onkaan tämän tapahtuman takana oleva historiallinen tapahtuma? Jo Herran vuonna 1907 Robert Baden-Powell järjesti maailman ensimmäisen partioleirin Brownsean saarella Englannissa. Mukana oli tiettävästi 22 poikaa ja he edustivat eri yhteiskuntaluokkia, mikä oli tuolloin melkoinen saavutus. Jo partioliikkeen alusta asti Baden-Powell luotti näihin nuoriin poikiin, koska hän uskoi, että he pystyvät ylittämään itsensä vastuuta saadessaan.

Partiosta tuli pian myös tyttöjen harrastus, ja se levisi ympäri maailmaa. Itse asiassa Suomi kunnostautui tässäkin asiassa kuulumalla ensimmäisten partiomaiden joukkoon maailmassa; ensimmäiset partioryhmät perustettiin tänne kolme vuotta myöhemmin eli vuonna 1910. Vuonna 1972 tyttö- ja poikajärjestöt yhdistyivät Suomen Partiolaiset Finlands Scouter ry -nimiseksi järjestöksi.

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 22.4.2014

Nuukuusviikko 21.4. - 27.4.2014

Mikähän se tällainen nuukuusviikko oikein on? Liekö laihialaisten keksintöä koko juttu? No sehän on jokavuotinen järkevän kulutuksen teemaviikko, jota vietetään näin huhti- toukokuussa. Nuukuusviikkoa vietetään itse asiassa aina viikolla 16. Vuosina, jolloin pääsiäinen on viikolla 16 kuten 2014 ja 2019, siirtyy Nuukuusviikko seuraavalle viikolle 17. Nuukuusviikko on siis yleensä viikko jolle osuu 16. huhtikuuta. Viikolle valitaan yleensä kaksivuotiskaudeksi tietty teema, jonka puitteissa edistetään luonnonvarojen säästäväistä käyttöä ja jätteiden synnyn ehkäisyä.  Että ottakaapa opiksenne, jotta maailmaa olisi elettäväksi asti myös lapsillemme!

 
Suuri osa suomalaista on yhden tai useamman järjestön vaikutuspiirissä. Järjestöissä voidaan tehdä merkittäviä ympäristövastuullisia valintoja ja samalla kannustaa jäseniä toteuttamaan niitä myös muilla elämänaloilla”, toteaa Nuukuusviikon projektikoordinaattori Meri Heinonen.

Kestäviä toimintatapoja kannattaa edistää Nuukuusviikon jälkeenkin. Niiden kautta voidaan säästää sekä ympäristöä että rahaa.

Nuukuusviikon tapahtumia – seminaareja, näyttelyitä, tavaranvaihtopäiviä ja kursseja – järjestetään ympäri Suomen.
Maan ystävät lanseeraa ekologinen velka- kaupunkikävelyt Nuukuusviikolla. Eri puolilla Suomea on vapaaehtoisten järjestämiä kävelyjä, jotka on suunnattu oppilas- ja nuorten ryhmille. Kävelyt ovat ohjattuja, osallistujat pysähtyvät eri kauppojen ja julkisten tilojen eteen ja tutustuvat sen toiminnan ympäristö- ja sosiaalisiin vaikutuksiin globaalissa etelän näkökulmasta (esim. ruokakauppa, bensa-asemat jne) ja tietenkin antaen esimerkkejä, miten voimme elää kestävämmin.

Nuukuusviikon järjestää 20 kansalaisjärjestön yhteinen Kierrätysliike. Esimerkiksi Nuukuusviikkoa 2011 koordinoi Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus. Kohderyhmänä ovat järjestöt, yhdistykset ja muut yhteisöt urheiluseuroista vanhempainyhdistyksiin ja kaveriporukoihin. Tarkoituksena on levittää tietoa kestävän kehityksen mukaisten tapahtumien ja muun toiminnan järjestämisestä.

Kuivakäymälä
Kuva. Juho Hellsten: Kuivakäymälä korvaa vesivessan,
tyylistä tinkimättä

Lähde: Nuukuusviikkojen teemasivu (klikkaa ja lue lisää)

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 17.4.2014

Kirkkokansan suurjuhla - Pääsiäinen
- 20.4.2014 -

Pääsiäistä vietetään vuosittain vaihtuvana ajankohtana; kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina. Se siis määrää monien muiden juhlapyhien paikat. Yleisesti tämä Pääsiäinen sattuu em. syyn takia 22.3.-25.4. väliselle ajalle. Malttakaahan hiukan mämminsyönniltänne ja munien maalailuiltanne ja lukekaapas seuraava yleissivistys: 

Tämä juuri nyt tuleva juhla, pääsiäinen, on juhla jota vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen ja siihen johtaneiden tapahtumien juhlana. Tuo äsken mainittu ylösnousemus on kristillisen uskon ydinkohtia, ja pääsiäinen täten virallisen kirkkovuotemme vanhin ja tärkein juhla.

Tätä Pääsiäistä edeltää ns. Hiljainen viikko. Sitä kutsutaan monissa piireissä myös nimellä piinaviikko tai suuri viikko. Jokainen päivä hiljaisella viikolla on saanut omat erikoisnimensä. Sunnuntai on palmusunnuntai eli virposunnuntai, jolloin lapset käyvät virpomassa pienen palkkion toivossa naapuritaloissa, maanantai on nimeltään malkamaanantai, tiistai tikkutiistai ja  keskiviikko kellokeskiviikko. 

Hiljaisen viikon torstai on nimeltään kiirastorstai. Se on pyhän ehtoollisen asettamisen päivä. Kiirastorstain iltana vietetään seurakunnissa messu eli ehtoollisjumalanpalvelus. Kiirastorstai-ilta aloittaa kolmen päivän juhla-ajan (ns. triduum), joka ulottuu pääsiäispäivän iltaan. Tämä ristin ja ylösnousemuksen pääsiäinen on kirkkovuoden keskus.

Kiirastorstaita seuraava päivä on pitkäperjantai, Kristuksen ristiinnaulitsemisen, kuoleman ja hautaamisen päivä. Pitkäperjantaina jumalanpalvelus on yksinkertainen ja karu. Monissa seurakunnissa virret lauletaan ilman urkujen säestystä eikä kirkonkelloja soiteta. Myöskään sakramentteja tai muita kirkollisia toimituksia ei vanhan kristillisen perinteen mukaan vietetä pitkäperjantaina eikä sitä seuraavana lankalauantaina, jolloin liturginen väri on musta, murheen ja kuoleman väri.

Lankalauantaita seuraa pääsiäissunnuntai eli sukkasunnuntai. Tällöin liturginen väri muuttuu valkoiseksi haudasta ylösnousemisen kunniaksi. Välittömästi sen jälkeinen maanantai on toinen pääsiäispäivä (pyhä ja myös yleinen vapaapäivä), jolloin muistetaan ylösnousseen Jeesuksen ilmestymistä häntä seuranneille naisille ja opetuslapsille Emmauksen tiellä.

Pääsiäisyöstä (lauantain ja sunnuntain välinen yö) alkaa pääsiäisviikko, joka kestää seuraavaan lauantaihin. Pääsiäisviikon viettäminen on myös ikivanha kristillinen perinne. Se otettiin luterilaisessa kirkossamme uudelleen kirkkokäsikirjaan jumalanpalvelusuudistuksen yhteydessä adventtina 2000. Pääsiäisyöstä alkaa myös 50-päiväinen pääsiäisaika, joka päättyy helluntaihin.

Hiljaisella viikolla kristityt keskittyvät muistelemaan Jeesuksen kärsimystä. Itse asiassa tämä hiljaisen viikon viettäminen kristillisessä kirkossa on ikivanha tapa. Jerusalemissa sitä vietettiin jo 300-luvulla. Kristikunnan läntisessä perinteessä hiljaisen viikon vietto kehittyi kuitenkin vasta jonkin verran myöhemmin.

Hiljaisen viikon jokaisena päivänä kokoonnutaan seuraamaan kärsimyshistorian tapahtumia. Kärsimyshistoria on perinteisesti jaettu kuuteen lukuun eli ahtiin, joista saarnattiin jumalanpalveluksissa hiljaisen viikon päivinä. Näitä tilaisuuksia onkin sen takia nimitetty ahtisaarnoiksi. Ahteja voidaan käyttää edelleen, mutta nykyisessä Evankeliumikirjassa niiden sijalla ovat  katkelmat Luukkaan, Johanneksen ja Matteuksen evankeliumeista.

Viime vuosina suosituiksi ovat tulleet useat erilaiset kärsimysnäytelmät. Tällaisissa Via Dolorosa- tai Via Crucis -näytelmissä esitetään Kristuksen kärsimystien tapahtumia draaman keinoin. Monin paikoin on alettu pitää myös vanhoja Ristin tien rukoushetkiä. Niissä pysähdytään rukoillen ja mietiskellen Kristuksen kärsimystien vaiheita esittävien kuvien ääreen. Näitä kuvia on vanhan tavan mukaan yleensä 14.

Entä historia tämän juhlan takana? Juutalaiset viettävät kuukalenterin mukaan vaihtelevaa juhlaa, ja kristityt ovat sijoittaneet oman juhlansa sen mukaan. Juutalaisuudessa pääsiäistä vietetään hiukan eri syystä, eli juutalaiset juhlivat vapautumista Egyptin orjuudesta (mistä johtuu alunperin  myös sana pääsiäinen; orjuudesta pääseminen) . Juutalaisten juhlan nimi on PESAH ja siihen liittyvä happamattoman leivän juhla. Euroopassa pääsiäisen aikoihin on muinaisuudessa ollut kevätjuhla, joka on Välimeren maissa sijoittunut suunnilleen kevätpäiväntasaukseen ja jota pohjoisissa maissa on vietetty hieman myöhemmin.

Muuten, Jehovan todistajat eivät vietä varsinaisesti pääsiäistä, mutta heidän ainoa uskonnollinen juhlansa, Jeesuksen kuoleman muistonvietto, osuu useimmiten ajankohdaltaan pääsiäisen aikaan. Ja vanhan kansan mietteitä asiasta näet täältä.

Tietopaketin teille antoi perustajajäsen UJ

 

Urho-klubin uutishuone 16.4.2014

Maailman sirkuspäivä 19.4.

Sirkuksen kansainvälistä merkkipäivää juhlitaan huhtikuun kolmantena lauantaina, tänä vuonna siis 19.4., lankalauantaina, näyttävästi ympäri maailmaa. Suomessa päivää juhlistetaan tempauksin useilla paikkakunnilla. Juhlinnassa on mukana kymmenenkunta sirkusalan organisaatiota.

Maailman sirkuspäivän avulla halutaan nostaa esiin suomalaisen sirkuksen monimuotoisuutta ja sirkusharrastuksen laajuutta. Maailman sirkuspäivän viettoa organisoi kansainvälinen Fédération Mondiale du Cirque –järjestö ja Suomessa Sirkuksen tiedotuskeskus yhteistyössä Suomen Nuorisosirkusliiton kanssa.

Lisää infoa täältä.

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

Urho-klubin uutishuone 16.4.2914

Suomen aforismipäivä 18.4.

Suomen aforismipäivää vietetään perjantaina 18.4.2014, vaikkakin monin paikoin päivän pääjuhlaa vietetään pääsiäisen takia jo 16.4. Päivää on vietetty jo vuodesta 2006 ja se ajoittuu Suomen aforismiyhdistyksen perustamisen (2005) vuosipäivään. Päivää juhlistetaan iloisissa merkeissä, sillä suomalainen aforismi on jo useamman vuoden ajan elänyt vahvaa nousukautta.

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 15.4.2014

Maailman äänipäivä 16.4.

- World Voice Day -

Huhtikuun 16. päivänä vietetään Maailman Äänipäivää. Äänipäivän historia alkaa jo vuodelta 1999, Brasiliasta. Tämän päivän tarkoituksena on jakaa tietoa ihmisen äänestä ja äänihäiriöistä sekä edistää äänen parissa työskentelevien välistä yhteistyötä.

Tietoa ja ohjeita äänestä ja sen käytöstä tarvitsevat sekä tuottavat esimerkiksi  näyttelijät, lausujat, laulajat, opettajat, TV- ja radiotoimittajat ja puhelinneuvojat ja -myyjät. Tämän äänipäivän pääpuheenaihetta eli puhetta ja ääntä tutkivia tieteenaloja ovat mm. puhetekniikka ja vokologia, fonetiikka, musiikintutkimus sekä lääketieteen, fysiikan ja eri insinööritieteiden alat.

Puheen ja äänen häiriöitä tutkivat ja hoitavat puhe- ja äänihäiriölääketieteen erikoislääkärit eli foniatrit sekä puheterapeutit.

Read more from here:
 http://world-voice-day.org/

Ajattelun aihetta antoi äänihäiriöstä joskus itsekin kärsinyt puhujatyöläinen ja perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 12.4.2014

Palmusunnuntai 13.4.

Huominen Palmusunnuntai on kristillisen kirkkovuoden juhla, joka on viikkoa ennen pääsiäissunnuntaita; Pääsiäinenhän on viikon kuluttua. Palmusunnuntain ajankohta vaihtelee vuosittain, sillä pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai ja palmusunnuntai viikkoa ennen sitä. Palmusunnuntai aloittaa niin sanotun hiljaisen viikon, jolloin muistellaan Jeesuksen kärsimyksiä. Itse Palmusunnuntaita vietetään sen tapauksen muistoksi, kun Jeesus saapui aasilla ratsastaen Jerusalemiin.

Tätä Pääsiäistä edeltävää Hiljaista viikkoa kutsutaan monissa piireissä myös nimellä piinaviikko tai suuri viikko. Jokainen päivä hiljaisella viikolla on saanut omat erikoisnimensä. Sunnuntai on palmusunnuntai eli virposunnuntai, jolloin lapset käyvät virpomassa pienen palkkion toivossa naapuritaloissa. Muistakaapa varata lapsosille vaikkapa suklaamunia virpomispalkkioiksi :).

Hiljaisen viikon maanantai on nimeltään malkamaanantai, tiistai tikkutiistai ja  keskiviikko kellokeskiviikko

Hiljaisen viikon torstai on nimeltään kiirastorstai. Se on pyhän ehtoollisen asettamisen päivä. Kiirastorstain iltana vietetään seurakunnissa messu eli ehtoollisjumalanpalvelus. Kiirastorstai-ilta aloittaa kolmen päivän juhla-ajan (ns. triduum), joka ulottuu pääsiäispäivän iltaan. Tämä ristin ja ylösnousemuksen pääsiäinen on kirkkovuoden keskus.

Kiirastorstaita seuraava päivä on pitkäperjantai, Kristuksen ristiinnaulitsemisen, kuoleman ja hautaamisen päivä. Pitkäperjantaina jumalanpalvelus on yksinkertainen ja karu. Monissa seurakunnissa virret lauletaan ilman urkujen säestystä eikä kirkonkelloja soiteta. Myöskään sakramentteja tai muita kirkollisia toimituksia ei vanhan kristillisen perinteen mukaan vietetä pitkäperjantaina eikä sitä seuraavana lankalauantaina, jolloin liturginen väri on musta, murheen ja kuoleman väri.

Lankalauantaita seuraa pääsiäissunnuntai eli sukkasunnuntai.

Tietopaketin teille antoi perustajajäsen UJ

 

Urho-klubin uutishuone 12.4.2014

Kansainvälinen miehitettyjen avaruuslentojen päivä
- International Day of Human Space Flight -

12. huhtikuuta vuonna 1961 oli suuri päivä ihmiskunnalle, kun neuvostoliittolainen Yuri Gagarin matkusti ensimmäisenä ihmisenä ikinä avaruudessa maapallon ympäri. Tämä ensimmäinen miehitetty avaruuslento kesti vain alle kaksi tuntia mutta se oli sitäkin merkittävämpi virstanpylväs ja lähtölaukaus ihmiskunnan tuleville avaruuslennoille.

YK:n yleiskokous on kunnioittanut vuodesta 2011 tätä päivää miehitettyjen avaruuslentojen päivänä juhlistaakseen ihmisen avaruusajan alkua, korostaen avaruustieteen ja -teknologian merkitystä kestävän kehityksen tavoitteiden ja ihmiskunnan hyvinvoinnin taustalla sekä varmistaakseen ulkoavaruuden kansainvälisen tutkimuksen rauhanomaiset tarkoitusperät myös tulevaisuudessa.

The General Assembly, in its resolution A/RES/65/271 of 7 April 2011, declared 12 April as the International Day of Human Space Flight “to celebrate each year at the international level the beginning of the space era for mankind, reaffirming the important contribution of space science and technology in achieving sustainable development goals and increasing the well-being of States and peoples, as well as ensuring the realization of their aspiration to maintain outer space for peaceful purposes.”

12 April 1961 was the date of the first human space flight, carried out by Yuri Gagarin, a Soviet citizen. This historic event opened the way for space exploration for the benefit of all humanity.

The General Assembly expressed its deep conviction of the common interest of mankind in promoting and expanding the exploration and use of outer space, as the province of all mankind, for peaceful purposes and in continuing efforts to extend to all States the benefits derived there from.

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 10.4.2014

Valtakunnallinen sydänviikko 6.4. - 13.4.2013

Sydänyhteisö on jo yli kaksikymmentä vuotta järjestänyt upeita tapahtumia ja tempauksia Sydänviikolla, jota nyt parhaillaan vietämme.

Sydänviikko muistuttaa terveellisten elintapojen merkityksestä ja tänä vuonna sen teema on Arkisirkus ja pääkohderyhmänä kouluikäiset lapset. Jotta terveelliset elintavat tulisivat osaksi arkea pienestä pitäen, ovat Sydänliitto ja Hammaslääkäriliitto tuottaneet yhdessä tarinan viisivuotiaan Murun vauhdikkaasta päivästä arjen sirkuksessa. Tästä tarinasta koko perhe voi ottaa arkeensa vinkkejä syömisestä, liikkumisesta, leikkimisestä, hampaiden hoidosta ja nukkumisesta.

Värikäs ja maistuva ruoka sekä säännölliset ruoka-ajat ovat perusta hyviin, elämänmittaisiin ruokatottumuksiin. Sydänmerkki-tuotteet sopivat niin lapsille kuin aikuisillekin. Merkki auttaa perheitä valitsemaan helposti vähemmän rasvaa ja sokeria sisältävän jogurtin, vähemmän suolaa sisältävän leivän tai runsaskuituisen makaronin.

Maailman terveysjärjestön mukaan kohonnut verenpaine on kolmanneksi suurin terveysongelma maailmassa - nälän ja tupakoinnin jälkeen. Suomessa yli puolella miljoonalla ihmisellä on sairausvakuutuksen erityiskorvausoikeus kroonisen verenpainetaudin lääkehoitoon.

Sydänviikkoa on vietetty joka vuosi yli 20 vuoden ajan. Vuoteen 2008 saakka Sydänviikkoa vietettiin näkyvimmin lounaskampanjan muodossa. Kampanja johti lopulta Sydänmerkki-aterioiden kehittämiseen.
Nykyään Sydänviikkoa organisoi sydänyhteisö, eli Suomen Sydänliitto jäsenjärjestöineen. Yli 200 paikallista sydänyhdistystä viettää Sydänviikkoa erilaisten tempausten ja tapahtumien merkeissä. Ruohonjuuritasolla järjestetään esimerkiksi terveysmittaus-, neuvonta- ja kauppatapahtumia. Vuosittain sydänjärjestöjen terveysneuvontatilaisuuksiin osallistuu noin 200 000 henkilöä.

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 9.4.2014

Kuulon ja näön päivä 9.4.

Näkövammaisten Keskusliitto ry, Suomen Kuurosokeat ry, Kuuloliitto ry ja KYS:n kuulon ja näön kuntoutusohjaus järjestävät Kuulon ja näön päivän eri puolilla Suomea 9.4.

Tapahtumissa esitellään mm. apuvälineitä ja annetaan tietoiskuja. Tietoiskut koskevat kuuloa, näköä, kuulo–näkövammaisuutta sekä kuurosokeutta.

Päivä on tarkoitettu kaikille aiheesta kiinnostuneille, erityisesti ikääntyneille.

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 8.4.2014
9.4.2014 Agricolan kuolinpäivä,
 Suomen kielen päivä ja Lönnrotin syntymäpäivä

Tuo alla olevan patsaan esittämä perusurhomme, veli Mikael Agricola, kuoli tänään täsmälleen 457 vuotta sitten! Ja itse asiassa Elias Lönnrot sattui sopivasti syntymään myös tänä samaisena päivänä vuonna 1802 (se siis vain 212 vuotta sitten), joten säästymme yhdeltä ylimääräiseltä juhlalta tämän onnekkaan sattuman takia.

Ilman minua ei teitä nyt naurattaisi, uskokaa pois!

Ja tämän kolmoisjuhlan takia liput tänään liehuvatkin valkoisissa lipputangoissa pitkin Suomenniemeä, sillä kolmantena juhlana vietämme samalla myös Suomen kielen päivää: olihan talonpoikaista alkuperää ollut Mikael Agricola Suomen kirjakielen ensimmäinen kehittäjä ja käyttäjä. Lisäksi hän omaksui Lutherin uskonpuhdistuksen, ja hänestä tuli näin meidän uskonpuhdistajamme. Hän pääsi loppujen lopuksi myös arvostetuksi Turun piispaksi. Eikä Agricolan julkaisutoimintakaan ollut mitenkään pientä; hän julkaisi noin 2400 painosivua suomenkielestä kirkollista tekstiä, ja kaiken tuon lisäksi hän keksi ja kehitti satoja uusia sanoja kansamme käyttöön.

 Joten: 
Lakit päästä ota! Asento! Lepo!

Mikael Agricola (1510 - 1557) on itsenäisyytemme yhden peruspilarin, Suomen kielen, perustaja. Tämän vuoksi Agricolan päivä on myös Suomen kielen päivä. Lisäksi Agricola on kirjoittanut ensimmäisen suomenkielisen kirjan, ABC-kirjan, vuonna 1543. Mikael Agricola, uskonpuhdistaja, Uuden testamentin suomentaja ja Suomen kirjakielen perustaja syntyi ja vaikutti Pernajassa 1500-luvun alkupuolella.

Agricolan syntyi varakkaaseen pernajalaiseen talonpoikaistaloon, joka oli yksi kotikylän Torsbyn viidestä verotilasta. Mikael oli säilyneen tiedon mukaan jo poikasena ilmeisen tiedonhaluinen ja erityisen lahjakas. Perimätiedon mukaan Mikaelin ensimmäinen opettaja, joka sivumennen sanoen oli myös seurakunnan kirkkoherra, suostutteli vanhemmat lähettämään rakkaan taaperonsa Viipuriin latinalaiseen kouluun. Siellä hän sai sukunimekseen Agricola eli maanviljelijä  isänsä ammatin mukaan (tuolloinhan lapsilla ei ollut varsinaisesti sukunimeä).

Lopulta 18-vuotiaana nuorukaisena Mikael pääsi Suomen kirkon piispan lähipiiriin ja tuli tuntemaan luterilaisten uudistusten tuulet. Papiksi Mikael vihittiin herran vuonna 1531.

Viisi vuotta myöhemmin 1936 Agricola lähetettiin Wittenbergin yliopistoon Saksaan, jossa uskonpuhdistaja Martti Luther eleli ja vaikutti. Agricola sai valmiiksi maisterintutkinnon keväällä 1539; pian sen jälkeen hänet valittiin Turun katedraalikoulun rehtoriksi. Hän hoitikin tätä virkaansa vuoteen 1548 asti tehden uutterasti kirjoitustöitä. Tämän tuloksina häneltä ilmestyivät suomenkielinen aapinen "ABC kiria" vuonna 1543, "Rucouskiria" vuonna 1544 ja Uusi testamentti "Se Wsi Testamenti" vuonna 1548. Muuten, ABC-kirja eli 16-sivuinen aapinen sisälsi aakkoset, kymmenen käskyä, Isä meidän -rukouksen ja muutamia muita uskonnollisia tekstejä. Kuvia siinä ei sen sijaan ei ollut lainkaan
(niinpä niin, sanotaanhan muutamassa tätä juttua tehtäessä eteen tulleessa lähteessä myös, ettei Agricolasta ole säilynyt yhtään alkuperäistä ja aitoa valokuvaa! Milloinkahan se tuo valokuvaus siis oikein keksittiinkään!)

Suomen ensimmäinen oma kirja    Albert Edelfeltin piirros Agricolasta

Yllä olevissa kuvissa ABC-kirjan alkuruno (vasen kuva) ja Albert Edelfeltin piirros

Silloisen Turun piispan päätettyä maallisen vaelluksensa Agricola hoiteli tämän tehtäviä, kunnes Kustaa Vaasa, jaettuaan Suomen kirkon kahteen hiippakuntaan, Turun ja Viipurin hiippakuntiin, nimitti Mikaelin Turun piispaksi. Koska suomalaisten ja venäläisten väliset rajariidat olivat jatkuvia Kustaa Vaasa yritti saada rauhan aikaan neuvotteluilla. Hän lähetti 1557 alussa Moskovaan rauhanneuvotteluvaltuuskunnan, johon Agricolakin kuului. Paluumatkalla hevoskyydissä hän sai ankaran sairaskohtauksen, johon sitten kuolikin juuri ja juuri Suomen rajan ylitettyään (paikka oli muuten Kuolemajärven alueella oleva Kyrönniemen kylä Karjalan kannaksella). Ei siis tarvinnut kuolla ryssäin maalla.

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 8.4.2014

Kansainvälinen romanien kansallispäivä 8.4.
- International Romani Day -

Tänään juhlistetaan kansainvälistä romanien kansallispäivää, jota vietetään vuosittain 8.4. Romanit eivät ole ainoa kansa joilla on kansallispäivä ja –laulu, mutta ei omaa valtiota. Euroopassa esim. saamelaisilla tilanne on sama, mutta muitakin kansoja vielä on. Tässä yhteydessä mainittakoon vaikkapa esim. kurdit ja inuitit.

Päivämäärä on peräisin vuodelta 1971, jolloin Lontoossa pidettiin ensimmäinen kansainvälinen romanikongressi. Kongressin avajaispäivää 8. huhtikuuta on vietetty romanien kansallispäivänä vuodesta 1990 lähtien.

Muuten, mainittavaa on, että tämä kansallispäivä on merkitty kalentereihin ensimmäistä kertaa vasta tänä vuonna (2014). Helsingin yliopiston almanakkatoimisto hyväksyi ehdotuksen kalenterimerkinnästä vuonna 2012. Perusteluna oli romanivähemmistön vakiintunut asema Suomessa. Toki Urho-klubin kalentereissa päivä on ollut vuodesta 2002 alkaen...

The International Romani Day (April 8) is a day to celebrate Romani culture and raise awareness of the issues facing Romani people. The day was officially declared in 1990 in Serock, Poland, the site of the fourth World Romani Congress of the International Romani Union (IRU), in honour of the first major international meeting of Romani representatives, 7-12 of April 1971 in Chelsfield near London

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 6.4.2014

Maailman terveyspäivä 7.4.2013
- World Health Day -

Maailman terveyspäivänä halutaan muistaa 65-vuotiaan YK:n alaisen Maailman terveysjärjestön WHO:n elintärkeää toimintaa. Maailman terveyspäivinä 7. huhtikuuta on vuosittain eri teema; näiden teemojen avulla parannetaan tietoisuutta terveysasioista kansallisella ja globaalilla tasolla. Tänä vuonna, 2014, teemana on "vektorivälitteiset taudit", joista suomalaisille tunnettuja esimerkkejä ovat puutiaisten levittävät borrelioosi ja puutiaisaivotulehdus sekä maailmanlaajuisesti vaarallisin ja yleisin malaria.

Maailma ja sen terveystilanne olivat järjestön perustamisen aikaan varsin erilaiset, mutta sen merkitys ja tavoitteet ovat yhä samat: Taudit eivät tunne poliittisia tai maantieteellisiä rajoja. Menestyksellinen tautien torjunta edellyttää kansainvälistä yhteistyötä!

Mosquitoes, flies, ticks and bugs may be a threat to your health – and that of your family - at home and when travelling. This is the message of this year’s World Health Day, on 7 April. Theme in this year is "Vector-born diseases".

 

Tietopaketin teille antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 4.4.2014

Kansainvälinen miinojen vastainen päivä 4.4.

- Tappavat aseet on kiellettävä -

Vuosittain aina 4. huhtikuuta vietetään miinojen vastaista päivää - Punainen Risti jatkaa työtään tappavien ja haavoittavien räjähteiden kieltämiseksi.

Päivällä tahdotaan korostaa mm. sitä, että jalkaväkimiinat ja muut sen kaltaiset räjähteet tappavat ja vammauttavat enimmäkseen siviilejä ja tappaminen jatkuu vielä vuosia konfliktin loppumisen jälkeen.

Tietopaketin teille antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 4.4.2014

MicroSoft täyttää 49 vuotta 4.4.
- näin tarina alkoi -

 Bill Gates ja Paul Allen perustivat yhtiön Albuquerquessa, New Mexicon osavaltiossa vuonna 4.4.1975. Aluksi 20- (Gates) ja 22-vuotiaiden kaverusten yhtiön nimi oli MicroComputer SoftWare. He toteuttivat Altair 8800 -mikrotietokoneelle Basic-tulkin 1970-luvun puolivälissä. Tosiasiassa nimeä Microsoft käytettiin ensimmäisen kerran 29. marraskuuta 1975 Bill Gatesin kirjeessä Paul Allenille. Microsoft rekisteröitiin tavaramerkiksi 26. marraskuuta 1976.

Microsoftin ensimmäinen kansainvälinen toimisto avattiin 1. marraskuuta 1978 Japanissa nimellä ASCII Microsoft (Microsoft Japan). Vuoden 1980 alkupuolella, puolitoista vuotta ennen PC:n voittokulun alkua, Microsoft teki MSX-kotitietokonejärjestelmän yhteistyössä monien yhtiöiden kanssa. Siitä tuli hyvin suosittu Euroopassa ja Japanissa, mutta pian IBM PC:n, joka julkistettiin 12.8.1981, suosio sai MSX:n ja monet muut samantapaiset tietokoneet lopulta kuolemaan pois.

Tässä uudessa henkilökohtaisessa tietokoneessa oli upouusi Microsoftin toteuttama käyttöjärjestelmä nimeltään MS-DOS 1.0. Virallisesti nimi MS-DOS tuli sanoista MicroSoft Disk Operating System. Mutta kuinkas tähän tilanteeseen olikaan tultu? 

Tilanne starttasi suuren sinisen, IBM:n yhteydenotosta Bill Gatesiin jo vuonna 1980. Tuolloin IBM oli kuullut pienen Microsoftin menestyksestä ja halusi neuvotella kotitietokoneiden ja Microsoftin tuotteiden yhteistyökuvioista ja kenties tulevan uuden kotitietokoneen käyttöjärjestelmästä. Kannattanee jo tässä vaiheessa mainita, että toimistotietokoneiden markkinoilla valtakäyttöjärjestelmänä oli noihin aikoihin CP/M. Gates antoi IBM:lle muutamia hyviä ideoita siitä, millainen hyvän kotitietokoneen tulisi olla, jotta siitä tulisi menestys.

Yksi uusista ideoista oli ohjelmointikieli Basic kirjoitettuna pysyvään ROM-muistiin. Tämä ehdotus oli Gatesille hyvä, sillä Microsoft oli toteuttanut useita Basic-versioita monille muille "kotitietokoneille", mm. alussa mainitulle ALTAIRille. Gates suositteli PC:n käyttöjärjestelmäksi Digital Research -yhtiön CP/M-järjestelmästä kehitettävää "keveämpää" versiota, koska MS:llä itsellään ei ollut mitään kokemusta käyttöjärjestelmistä. DR:n Gary Kildall, joka oli CP/M:n takana, ei ollut kuitenkaan kovin kiinnostunut IBM-yhteistyöstä. Niinpä IBM kääntyi uudestaan Gatesin puoleen ja Gatesin taitavien myyntipuheiden jälkeen antoi MS:lle tilauksen uudesta käyttöjärjestelmästä.

No nyt meni Mikkisoftan muilla pojilla sormi suuhun! Mitäs ihmettä nyt oikein tehtäisiin? Eihän uutta käyttöjärjestelmää voi tuosta vain kirjoittaa... No Gatesilla oli suunnitelma valmiina: Hankitaan oikeudet käyttöjärjestelmään, jonka oli ohjelmoinut uuden 8086-prosessorin testausta varten Tim Paterson sen nimisestä yhtiöstä kuin Seattle Computer Products.

Eikä tässä vielä läheskään kaikki! Kun tämä uusi käyttöjärjestelmä oli vain kokeilukäyttis, niin se oli "kloonattu" Kildalin CP/M:stä yksinkertaisesti lukemalla CP/M:n manuaalia ja käyttämällä sitä ja sen peruskomentoja pohjana. Tuohon "tuotekehitykseen" Parterson oli käyttänyt aikaa kuutisen viikkoa, jona aikana kloonista oli saatu riittävän erilainen CP/M:n kanssa, ettei oikeuteen jouduttaisi. Tuota käyttöjärjestelmää Gates (ja luultavasti Patersonkin) kutsui nimellä Quick and Dirty Operating System eli QDOS.

Gates tarjosi kokeilukäyttiksestä tuohon aikaan yksityiselle huikeat 50.000$ paljastamatta kuitenkaan sitä, että käyttöjärjestelmä tulisi IBM:lle. Tämän jälkeen Gates teki tulevaisuutensa kannalta tärkeimmän siirtonsa; hän sai neuvoteltua IBM:n kanssa sopimuksen, jossa IBM ei ostanut DOSsin yksinoikeuksia, vaan MS sai myydä lisenssejä IBM:n lisäksi muillekin. Ja niinpä yllättäen kauppojen vahvistuttua Tim Paterson lopetti työsuhteensa Seattle Computer Productsin kanssa ja siirtyi MS:n leipiin jo samana vuonna eli 1981.

Uutta käyttöjärjestelmää ei toki sopinut kutsua "likaiseksi", joten sen nimeksi tuli DOS (virallisesti sanoista Disk Operating System). Tämä uusi käyttöjärjestelmä oli yhtiön ensimmäinen suuri menestys. Siitä tuli IBM PC:n käyttöjärjestelmästandardi, ja se toi Gatesin mestarisopimuksen takia Microsoftille ja Gatesille valtavat lisenssitulot IBM PC -kloonien tultua markkinoille.

Tietopaketin teille antoi perustajajäsen UJ

 

Urho-klubin uutishuone 4.4.2014

Sotilasliitto NATO täyttää 65 vuotta 4.4.

Washingtonissa 4.4.1949 allekirjoitetulla Pohjois-Atlantin sopimuksella perustettu sotilasliitto NATO (the North Atlantic Treaty Organisation) oli kylmän sodan vuosikymmeninä ennen kaikkea Yhdysvaltain johtama liittokunta, joka keskittyi Länsi-Euroopan alueelliseen puolustukseen Neuvostoliiton uhkaa vastaan. Vuonna 1955 Nato sai sotilaalliseksi vastapuolekseen Neuvostoliiton johtaman Varsovan liiton. Sotilaalliset näkökohdat hallitsivat Naton toimintaa vuosikymmeniä.

Neuvostoliiton ja Varsovan liiton hajottua Naton näkyväksi tehtäväksi nousi eurooppalainen kriisinhallinta. Rautaesiripun repeämistä Nato hyödynsi laajenemalla sille suopeisiin Itä-Euroopan maihin. Ovia availtiin muutenkin: Suomi on osallistunut Naton rauhankumppanuusyhteistyöhön vuodesta 1994.

Syyskuun 11. päivän terrori-iskut vuonna 2001 muuttivat Naton luonteen globaaliksi. Tuskin liiton perustajatkaan olisivat uskoneet, että Naton kollektiivisen turvallisuuden perustaan, järjestön peruskirjan viidenteen artiklaan turvautuisi ensimmäisenä Yhdysvallat jouduttuaan hyökkäyksen kohteeksi. Iskuista alkanut terrorismin vastainen sota lopetti puheet Naton hiljaisesta hiipumisesta päävihollisen kadottua kylmän sodan jälkeen. Terrorismin vastainen sota jatkuu nyt Afganistanissa, jossa kiistan välittäjäksi mennyt Nato on joutunut sodan osapuoleksi ja yhä ahtaammalle.

Yhdysvaltain eurooppalaisten Nato-kumppanien haluttomuus lähettää lisävoimia Afganistaniin on ollut amerikkalaisille uusi osoitus täkäläisten liittolaisten heikosta suorituskyvystä ja motivaatiosta. Tosin Naton ikuinen jarrumies Ranska teki vastikään merkittävän linjamuutoksen päättäessään vuosikymmenien jälkeen palata Naton sotilaallisiin rakenteisiin, mikä voi parantaa Naton ja Euroopan unionin yhteistyötä.

Neuvostoliittoa seurannutta Venäjää Nato on yrittänyt eri tavoin lähentyä, mutta taannoinen Georgian sota palautti pintaan vanhoja viholliskuvia sekä jäädytti Georgian ja Ukrainan jäsenyyspyrkimykset.

Naton elinvoiman ja muuntumiskyvyn lähteenä on pidetty sen peruskirjaan kirjattuja yhteisiä demokratia-arvoja. Tosiasiana pysyy silti se, että Nato on kaikessa toiminnassaan ennen kaikkea Yhdysvaltain voimaan ja takuisiin nojaava järjestö. Selvimmin tämä ilmenee siinä, että Naton ylin sotilaskomentaja tulee aina Yhdysvalloista, vaikka poliittinen pääsihteeri valitaankin Euroopasta.

Tietopaketin teille antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 2.4.2014

YK:n kansainvälinen autismipäivä 2.4.

- World Autism Awareness Day -

Yhdistyneiden kansakuntien vuonna 2008 julistamaa autismitietoisuuspäivää vietetään vuosittain huhtikuun 2. päivänä.
 Päätöslauselmallaan YK haluaa edistää autismin kirjon henkilöiden ihmisoikeuksien toteutumista kaikkialla maailmassa.

* * * *

This April World Autism Awareness Day will be in its sixth year running! Its difficult to pinpoint an autism definition. The condition varies in how severely it affects peoples lives. to them the world us is "a mass of people, places and events which they struggle to make sense of, and which can cause them considerable anxiety."

So what can do this April? A really simple way of getting involved is to become a fan of the World Autism Awareness Day facebook page.

Tietopaketin teille antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 2.4.2014

Aprillipäivähän se taas oli!
- April Fools' Day -

Miksi tämä juttu on tässä kohtaa eikä aikaisemmin? No siksipä tietenkin, kun tuo mainittu päivä eli se kauan kaivattu kujeilupäivä eli aprillipäivä tulee, immeisen lapset ei sitä jekkua heti arvaisi ja varoisi! Siispä: Aprillia, aprillia, syö silliä ja juo kuravettä päälle! Ja vuonna 2013 aprilliaihe oli tuo Mars-luotaimen kuvista paljastunut yllätys! Viime vuonna 2012 se taas oli  FINNAIRIN SUPERVIIKONLOPPU ja vuonna 2011 juttu harvinaisesta painovoima-anomaliasta..
Tjaah, mikäs se olikaan tänä vuonna....?

 Aprillipäivän, eli 1. huhtikuuta, historia juontaa juurensa herran vuoteen 1564, jolloin Ranska alkoi käyttää Kaarle IX:n uudistamaa kalenteria. Tässä  kalenterissahan uusivuosi siirtyi huhtikuun ensimmäisestä päivästä tammikuun ensimmäiseen eli nykyiselle paikalleen. Osa kansalaisista jatkoi uudenvuoden juhlimista 1. huhtikuuta, ja syystä tai toisesta heitä alettiin kutsua aprillinarreiksi. Siispä aprillauksen uhria kutsutaan englannissa edelleenkin "aprillinarriksi", ranskassa ja italiassa "aprillikalaksi". Kalaksi siksi, että paperille piirrettyyn kalaan laitetaan vaikkapa viesti "Minä olen toope!" ja ripustetaan lappu sitten jonkun "narrattavan" selkään, heh! Aprillipäivänä kun on luvallista hieman juksata toisia kanssaihmisiä, hyvällä maulla tietenkin ja ilman vahingoittamishalua!

Niin muutoin, tämä juttu ei ole aprillipila!

* * * *

April Fools' Day is celebrated in many countries on April 1 every year. Sometimes referred to as All Fools' Day, April 1 is not a national holiday, but is widely recognized and celebrated as a day when people play practical jokes and hoaxes on each other.

In Italy, France and Belgium, children and adults traditionally tack paper fishes on each other's back as a trick and shout "April fish!" in their local languages (pesce d'aprile!, poisson d'avril! and aprilvis! in Italian, French and Flemish, respectively). Such fish feature prominently on many French late 19th to early 20th century April Fools' Day postcards.

The earliest recorded association between April 1 and foolishness can be found in Chaucer's Canterbury Tales (1392). Many writers suggest that the restoration of January 1 by Pope Gregory XIII as New Year's Day of the Gregorian Calendar in the 16th century was responsible for the creation of the holiday, sometimes questioned for earlier references.

By the way, this story here is not an April fool!

Sapetuksen aihetta antoi tällä kertaa perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 29.3.2014

Kellot kesäaikaan, mars, mars!


No niin, nyt se on sitten tullut, nimittäin aika siirtyä kesäaikaan (hups, osittaista tautologiaa!). Kesäaikaan siirrytään klo 03.00 sunnuntain vastaisena yönä, siis ensi yönä, jolloin kello siis itse asiassa onkin 04.00!  KesäAIKAan? AIKAmoinen kummajainen nykyAIKAna koko juttu! Tiesittekö muuten, että perusteena kesäaikaan siirtymiselle on käytetty virallisesti ainoastaan energian säästymistä, kun työt tehdään "valoisampana vuorokaudenaikana" kuin pysyttäessä virallisessa maailmanajassa, joka talviaikanakin tunnetaan? Aikoinaan jenkeissä tehty tutkimus kertoi valaistussähkön määrän vähenevän iltaisin noin yhden prosentin.

Niin, näin ehkä olikin menneinä vuosina, mutta tutkimukset ovat nyttemmin osoittaneet, ettei mitään säästöä enää synny, pikemminkin päinvastoin! Ihmiset kun tuppaavat kuluttamaan vapaa-aikanaan enemmän energiaa kuin töissä! Lisäksi aamut ovat pimeämpiä kuin aikaisemmin, joten aamuisin lisävalontarve kasvaa. Moni lieneekin hankkinut pimeitä aamuherätyksiä varten itselleen esimerkiksi "sarastusvalolampun", joka tutkitusti vähentääkin aamuväsymystä ja jopa masennusta (jota siis tulee pimeään aikaan heräämisestä). Ja kun me nykyihmiset käytämme töissämmekin lisävaloja käytännöllisesti koko ajan ulkovalaistuksesta riippumatta. Parempi säästötulos (reippaasti parempi) saadaan aikaan energiansäästölampuilla ja vielä parempi ledeillä! 

Kuluja kesäajasta sitä vastoin on havaittu tulevan runsaastikin. Nykyisenä ATK-aikakautena käytetään maailmassa miljoonia työtunteja erilaisten järjestelmien saattamiseksi ajan tasalle aina siirrosten tapahtuessa keväisin ja syksyisin. Mm. rautateillä huomenna sunnuntaina (kesäaikana) joudutaan ajamaan erikoisaikataulujen mukaan, koska junat myöhästyvät automaattisesti yhden kokonaisen tunnin klo 03.00 ensi yönä! Näin juna ei voi tulla aikataulussa seuraavalle asemalle, vaan on ajettava muuttuneen uuden aikataulun mukaan. Osa Suomen junista aikoo kuulemma ottaa myöhästymisen kiinni ajamalla lujempaa ensi yönä, joten normaalisti turvallisina pidetyt junanopeudet joudutaan kesäaikaan siirtymisen takia ylittämään reippaastikin! Hintana on siis ihmisten turvallisuus ja kenties jopa elämä!

Lisäksi kesä- ja talviajan vaihtelu aiheuttaa todistetusti ongelmia suurehkolle ihmismäärälle vuorokausirytmin pakollisen vaihtumisen takia. Tämä häiriötila saattaa asiantuntijoiden mukaan kestää aina muutamasta päivästä muutamaan viikkoon saakka. Mielenkiintoista, joskin tieteellisesti tutkimatonta, on tämän kesäaikaan siirtymisen vaikutus vaikkapa itsemurhiin (Suomessa määrä keväällä ja syksyllä suurimmillaan). "Kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivillä kierrokset kovenevat keväällä. Tämä johtaa yliaktiivisuuteen ja hypermaaniseen käyttäytymiseen... Suomessa tehdään eniten itsemurhia keväällä ja syksyllä. Kevään itsemurhapiikki saattaa selittyä riskiryhmään kuuluvien ihmisten toimintatarmon lisääntymisellä. (Turun yliopiston verkkolehti)" Hmmmm... Ainakin työvireyden on todettu laskeneen joillakin ihmisillä kesäajan takia.

Koska energiansäästöä ei enää synny, viranomaiset painottavat, että kesäaikaan siirtyminen on tärkeää, koska muutkin EU:n alueella tekevät niin. Ja että EU:n direktiivi vuodelta 2002 määrää! Hauskaa tässä on se, että nykyisin tämä on ainoa pätevä syy tähän mielettömyyteen kaikkialla Euroopassa! Koska siis muut... Olisiko siis aika poistaa tämä "kesäaika" koko Euroopasta, jotta mekin voisimme tehdä "kuten muu EU"? Ja lisätiedoksi tähän se, että Venäjä päätti luopua tästä kellojensiirtelyrumbasta lopullisesti muutama vuosi sitten. Silloin kaikki Venäjän kellot jäivät pysyvästi kesäaikaan!

Talviaika on auringon mukaan mitattu normaaliaika ja kesäaika ihmisen kehittämä poikkeus tähän. Kerrotaanpa myös, että kesäaikaa ehdotti ensimmäisen kerran Benjamin Franklin kirjeessään Journal of Paris -lehden toimittajille, josta kuva ohessa. Kirjoituksen tyyli on kuitenkin varsin humoristinen, eikä hän siinä suoranaisesti ehdota kesäajan käyttöönottoa, luulisin. Voitte toki itse lukaista tuon kirjeen tuosta viereisestä kuvasta klikkailemalla!

Itse asiassa oikeasti kesäajan käyttöönottoa ehdotti vakavissaan William Willett. Se löytyy hänen teoksessaan Waste of Daylight 1907. Ison-Britannian hallitus ei kuitenkaan hyväksynyt sitä millään  muotoa.

Niinpä vasta Saksassa vuonna 1916 kesäaika tuli käyttöön ensimmäisen maailmansodan aikana. Syynä oli sotateollisuuden tarpeet. Iso-Britannia seurasi heti samana vuonna perässä, samoin Yhdysvallat vuonna 1918. Yhdysvalloissa kesäaika kuitenkin poistettiin käytöstä nopeasti sodan jälkeen, koska se osoittautui käytännössä hyvin epäsuosituksi. Toisen maailmansodan myötä kesäajan käyttö yleistyi uudelleen.

Suomessakin kesäaikaa kokeiltiin jatkosodan aikoihin 1942. Käytöstä kuitenkin luovuttiin, koska mitään etuja sen käytöstä ei havaittu.

Kuva: Benjamin Franklinen "kesäaikakirje". Voit lukea sen PDF-version klikkaamalla kuvaa. (Photo: Kunniamme Päivät Museo)

Lopulta vasta vuonna 1980 Euroopassa otettiin kesäaika yleisesti käyttöön 6. huhtikuuta. Vain Suomi, Islanti, Jugoslavia, Neuvostoliitto ja Sveitsi pysyivät normaaliajassa. Iso-Britannia ja Irlanti siirtyivät kesäaikaan jo 16. maaliskuuta sekä Puola ja Tšekkoslovakia 30. maaliskuuta. Ruotsi, Norja ja Saksan liittotasavalta ottivat kesäajan ensimmäisen kerran käyttöön vuonna 1980.

Vuodesta 1981 alkaen kesäaika on ollut käytössä myös Suomessa. Kesäaika on tosin paljon perustellummin ja  yleisimmin käytössä leudoilla ilmastoalueilla, missä päivänvalon määrä vaihtelee eri vuodenaikoina huomattavasti enemmän kuin trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. 

Kaikkialla maailmassa ei kesäaikaan siirrytä laisinkaan, eikä varsinkaan samaan aikaan. Euroopan unionin jäsenvaltioiden kesken siirtymä on kuitenkin vuodesta 1997 alkaen ollut standardoituna samalle päivälle. Kesäaika ei ole käytössä ollenkaan Kiinassa, Intiassa eikä Islannissa. Lisäksi useissa maissa kuten Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa osavaltiot ja provinssit saavat ihan itse päättää, käyttävätkö ne kesäaikaa. Vaikkapa yhden klubimme Urhoista asuinalueilla Australiassa käytäntö vaihtelee.

Tietopaketin teille antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 29.3.2014

Earth Hour 29.3.

Maailman suurin ilmastotapahtuma, WWF:n järjestämä Earth Hour, järjestetään lauantaina 29.3.2014 kello 20.30–21.30.

Tänään ympäri maailmaa sammutetaan valot yhtä aikaa tunnin ajaksi. Sammuta valot – sytytä toivon kipinä! Valot sammuttamalla näytämme huolemme ilmastonmuutoksesta ja vaadimme päättäjiltä todellisia tekoja ilmaston puolesta.

Maailman luonnonsäätiön WWF:n vuosittaisen Earth Hour -ilmastotapahtuman tarkoitus on saada ihmiset miettimään energiankulutustaan. Suomessa valot sammuvat kello 20.30 muun muassa Helsingin olympiastadionin tornista, Tampereen Näsinneulasta, Kemin Lumilinnasta ja Puijon tornista Kuopiossa.

Yleisötapahtumia järjestetään illalla eri puolilla Suomea.

Earth Hour -tapahtumaan osallistuu satoja maita ja kaupunkeja ympäri maailmaa, yksi merkittävistä toimijoista on mm. Urho-klubi. Joten muistakaapa kaikki klubilaiset ja klubiin kuulumattomat osallistua silloin klo 20.30 - 21.30!

* * * *

Earth Hour is a worldwide event organized by the World Wide Fund for Nature (WWF) and held towards the end of March annually, encouraging households and businesses to turn off their non-essential lights for one hour to raise awareness about the need to take action on climate change. The event, conceived by WWF and Leo Burnett, first took place in 2007, when 2.2 million residents of Sydney participated by turning off all non-essential lights. Following Sydney's lead, many other cities around the world adopted the event in 2008. Earth Hour 2014 is being held on March 29, from 8:30 p.m. to 9:30 p.m. during participants' local time.

Tietopaketin teille antoi perustajajäsen UJ

 

Urho-klubin uutishuone 28.3.2014

Three Mile Islandin ydinonnettomuuden vuosipäivä 28.3.

Tänään tulee kuluneeksi 35 vuotta Three Mile Islandin ydinvoimalaonnettomuudesta. Tuo onnettomuus oli historian neljänneksi suurin ydinvoimalaonnettomuus heti Tšernobylin, Kyštymin ja Fukushiman onnettomuuksien jälkeen.

Moni ei ehkä ole kuullutkaan tuosta Kyštymin onnettomuudesta. Siispä ensin sananen siitä:

Majak on ydinpolttoaineen jälleenkäsittelylaitos Uralilla Venäjällä noin 150 km Tšeljabinskistä luoteeseen, Ozjorskin ja Kyštymin kaupunkien lähellä. Kyseisessä laitoksessa tapahtui 29. syyskuuta vuonna 1957 voimakas räjähdys korkearadioaktiivista jätettä sisältäneessä jätesäiliössä. Tämä räjähdys tunnetaan Kyštymin onnettomuutena, ja saastuneesta alueesta on myöhemmin käytetty nimitystä "Kyštymin jalanjälki". Onnettomuus johtui säiliön jäähdytysjärjestelmän viasta.

Laaja, 300 × 50 km:n kokoinen alue saastui melko pahasti ja laskeuma-alueen asukasmäärä oli tuolloin peräti 270 000. Neuvosto-viranomaiset pitivät asiasta kuitenkin matalaa profiilia ja alueelta evakuoitiin ainoastaan 10 000 henkeä. Suurevakuointi suoritettiin siis ainoastaan siellä, missä ylittyi Sr-90:n, puoliintumisajaltaan 28,8 vuotta, kriittinen raja. Noin 800 km² suuruinen maa-alue julistettiin käyttökieltoon, mutta 82 prosenttia alueesta on myöhemmin metsitetty ja otettu maatalouskäyttöön. Noiden elintarvikkeiden radioaktiivisista arvoista ei taida kukaan tietää...

Neuvostoliiton viranomaiset salasivat Kyštymin onnettomuuden pääosin aina vuoteen 1980 saakka, jolloin neuvostoliittolainen biologi Žores Medvedev paljasti sen. Tapahtuma on luokiteltu tasolle 6/7 INES-asteikolla (vakava ydinonnettomuus). 

Three Mile Islandilla ydinvoimalan kakkosyksikön, TMI-2:n sydän suli osittain tuossa otsikon kertomassa onnettomuudessa, joka tapahtui lähellä Harrisburgin kaupunkia Pennsylvanian osavaltiossa, Yhdysvalloissa. Onnettomuudessa ympäristöön vapautuneet radioaktiivisten aineiden määrät olivat suhteellisen pieniä, koska voimalaitoksen suojarakennus esti merkittävien päästöjen aiheutumisen. Tämä on luokiteltu tasolle 5 INES-asteikolla (Tshernobyl luokitellaan tasolle 7 ja Fukushima tätä artikkelia kirjoitettaessa hetkellä tasolle 6).

Harrisburgin onnettomuus ei aiheuttanut tiettävästi henkilövahinkoja eikä merkittäviä ympäristövaikutuksia. Voimalaonnettomuuden laajaa julkisuutta saanut uutisointi selittyi muutamalla asialla: Vain 12 päivää ennen onnettomuutta oli julkaistu hittielokuva "Kiinailmiö", joka käsitteli ydinvoimakatastrofia, toiseksi virallista tietoa koettiin olevan niukasti saatavilla heti onnettomuuden jälkeen ja kolmanneksi ydinvoimavastaiset poliitikot ja kansalaiset reagoivat voimakkaasti pitäen ydinvoimavastaisia puheita. Mm. meillä Suomessa Eppu Normaali julkaisi vieläkin radioissa soivan kappaleensa "Suomi-ilmiö".

Tietopaketin teille antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 26.3.2014

Maailman teatteripäivä 27.3.

- World Theatre Day -

Maailman teatteripäivää vietetään vuosittain 27. maaliskuuta. Päivän perusti Kansainvälinen teatteri-instituutti (ITI) herran vuonna 1961. Juhlapäiväksi valittu päivä oli Pariisiin perustetun Kansojen teatteri-näyttämön avajaispäivä. Aloitteen päivästä teki suomalainen teatterinjohtaja Arvi Kivimaa ja sitä on vietetty Kansainvälisen teatteri-instituutin kaikissa jäsenmaissa, joita on kaikkiaan noin 90.

Juhlinnan keskeinen perinne on Maailman teatteripäivän julistus. Sen kirjoittajaksi ITI valitsee vuosittain maineikkaan teatterintekijän jostakin jäsenmaastaan.

Tietopaketin teille antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 25.3.2014

Marian ilmestyspäivän 25.3. ihmeelliset seikkailut

Suomessa Marianpäivä oli aina vuoteen 1954 saakka yleensä keskelle viikkoa sattuva pyhäpäivä, toki sattuihan se noin kerran seitsemässä vuodessa sunnuntaiksikin. Sitä vietettiin vanhan kristillisen käytännön mukaisesti 25. maaliskuuta, josta oli tasan yhdeksän kuukautta joulupäivään eli Jeesuksen syntymäpäivään..

Jos tämä 25. päivä sattui pääsiäistä edeltävälle hiljaiselle viikolle, pyhäpäivä oli palmusunnuntaita edeltävänä lauantaina, ja jos se sattui jommaksi kummaksi pääsiäispäiväksi, Marianpäivä oli pääsiäistä seuraavana tiistaina.

Vuoden 1955 alusta lähtien se kuitenkin siirrettiin lähinnä työnantajajärjestöjen painostuksesta kirkkolain muutoksella sunnuntaiksi, jolloin se menetti merkityksensä vapaapäivänä. Korvaavaksi vapaapäiväksi tuli pyhäinpäivä, joka oli siihen saakka ollut sunnuntaina, mutta siirrettiin nyt lauantaiksi. Tuosta oli iloa työn uuvuttamille vain muutaman vuoden ajan, sillä tuolloin lauantait olivat vielä työpäiviä. Tuo etu poistui kuitenkin muutaman vuoden kuluttua 1960-luvun lopulla (vuosina 1967 - 1968) työviikon muuttuessa viisipäiväiseksi. Marianpäivää ei kuitenkaan palautettu entiseen asemaansa enää työnantajien iloitessa siitä!

Vanha kansa ennusteli Marian ilmestyspäivän säistä monia asioita, joista tässä esimerkki:

- Jos Maariaa vasten yöllä tuuli on etelässä,
elä jätä heinäkuormaa joen taakse,
mutta jos pohjoisessa,
on talvea vaikka ajaisit merestä mereen!

Lisää wanhan kansan juttuja Marian ilmestyspäivästä täältä!

 Tietopaketin teille antoi perustajajäsen UJ

 

Urho-klubin uutishuone 25.3.2014

Kansainvälinen orjuuden uhrien ja transatlanttisen orjakaupan muistopäivä 25.3.

- International Day of Remembrance of the Victims of Slavery and the Transatlantic Slave Trade -

Kansainvälistä orjuuden uhrien ja transatlanttisen orjakaupan muistopäivää vietetään 25. maaliskuuta.

YK:n yleiskokous julisti päivän 17.12.2007 (päätöslauselma 62/122) ilmaisten huolensa siitä, kuinka vähäistä orjakauppaa koskeva yleinen tietämys on. Samalla yleiskokous antoi YK:n pääsihteerille tehtäväksi toimeenpanna koulutuksellisen ohjelman, jonka tavoitteena on kasvattaa tietoisuutta orjuudesta ja orjakaupasta sekä tuoda esiin rasististen ennakkoluulojen vaaroja.

Tietopaketin teille antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 23.3.2014

Maailman ilmatieteen päivä 23.3.

- World Meteorological Day -

Maailman ilmatieteen päivää vietetään Maailman ilmatieteellisen järjestön (World Meteorological Organisation) perustamispäivänä. Järjestö perustettiin vuonna 1950 ja vuonna 1951 se sai YK:n erityisjärjestön aseman. Suomi on ollut mukana järjestössä koko sen eliniän.

Ilmanlaadun maailmanlaajuinen seuranta on tärkeää, sillä ilmanlaadun heikentymisellä on huomattavia vaikutuksia erityisesti väestön terveyden ja ilmastonmuutoksen kannalta. Suomessa ilmanlaadun lyhytaikaispitoisuuksille asetetut raja-arvot eivät kuitenkaan vuonna 2008 ylittyneet millään mittausasemalla.  Sääpalvelut lisäävät ihmisten turvallisuutta ja hyvinvointia kaikissa maailmankolkissa. Tänä vuonna teemaksi on valittu “Weather and climate: engaging youth".

World Meteorological Day is celebrated every year on 23 March to commemorate the entry into force in 1950 of the convention that created the World Meteorological Organization. The day also highlights the huge contribution that National Meteorological and Hydrological Services make to the safety and well-being of society.

This year's World Meteorological Day theme is “Weather and climate: engaging youth." Today’s youth will benefit from the dramatic advances being made in our ability to understand and forecast the Earth’s weather and climate. At the same time, most of them will live into the second half of this century and experience the increasing impacts of global warming. WMO encourages young people to learn more about our weather and climate system and to contribute to action on climate change.

 

Tietopaketin teille antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 21.3.2014

Maailman vesipäivä, kansainvälinen veden päivä 22.3.

- World Water Day -

YK on julistanut Kansainvälisen veden päivän ensimmäisen kerran vuonna 1993, jonka jälkeen päivää on vietetty vuosittain vaihtuvalla teemalla. Itse asiassa päivän vietto alkoi Rion vuoden 1992 ympäristö- ja kehityskokouksesta. Kansainvälistä veden päivää vietetään joka vuosi 22.3. Päivän viettämisen tarkoituksena on lisätä tietoa vesivarantojen vaikutuksesta taloudelliseen tuottavuuteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Lisäksi muistutetaan ihmisiä vesivarantojen rajallisuudesta, korostetaan veden merkitystä ja kehitetään vesihuoltoon liittyvää yhteistyötä.

Eri puolilla maailmaa suhtaudutaan veden käyttöön kovin eri tavoilla. Meillä Suomessa käytetään vettä nuppia kohden vuodessa 1727 kuutiota, yhdysvalloissa 2483 kuutiota, mutta kiinassa kuluu vain 702 kuutiota. Tuossa luvussa on siis mukana myös teollisuus. Suomessa kodeissa menee noin 160 litraa päivässä henkeä kohti, kun Etiopiassa vastaava luku on vain kuusi (6) litraa.

World Water Day is held annually on 22 March as a means of focusing attention on the importance of freshwater and advocating for the sustainable management of freshwater resources.

An international day to celebrate freshwater was recommended at the 1992 United Nations Conference on Environment and Development (UNCED). The United Nations General Assembly responded by designating 22 March 1993 as the first World Water Day.

Each year, World Water Day highlights a specific aspect of freshwater. Here in Finland we use 1727 m
3 of water per person, in USA 2483 m3 and in China just 702 m3. These numbers include also industrial efforts.

Tietopaketin teille antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 20.3.2014

Kansainvälinen Downin syndrooman päivä 21.3.

Kansainvälistä Downin syndrooma -päivää vietetään vuosittain maaliskuun 21. päivä. Päivää juhlistetaan jo useassa maassa ympäri maailman. Downin syndrooma johtuu kromosomin 21 virheellisestä määrästä, kahden sijasta niitä on kolme. Siksi päivämäärä 21.3.  Tarkoituksena on tuona päivänä edistää tietoisuutta koskien Downin syndroomaa. Haluamme myös tuoda positiivisesti näkyvyyttä ihmisille, joilla on Downin syndrooma.

Tietopaketin teille antoi perustajajäsen UJ

 

Urho-klubin uutishuone 20.3.2014

Maailman runouden päivä 21.3.

- World Poetry Day -

Paitsi teemapäivä rotusyrjinnän poistamiseksi, 21. maaliskuuta on myös Unescon nimeämä maailman runouden päivä.

 Tietopaketin teille antoi perustajajäsen UJ

 

Urho-klubin uutishuone 20.3.2014

Kansainvälinen teemapäivä rotusyrjinnän poistamiseksi 21.3.

- International Day for the Elimination of Racial Discrimination -

21. maaliskuuta on yksi YK:n kansainvälisistä teemapäivistä, nimittäin Kansainvälinen päivä rotusyrjinnän poistamiseksi. Juuri tänä samaisena päivänä vuonna 1960 poliisi avasi tulen ja tappoi 69 rauhanomaisen mielenosoituksen osanottajaa Sharpevillessa, Etelä-Afrikassa.

Vuonna 1966 YK:n yleiskokous julisti päivän kansainväliseksi rotusyrjinnän vastaiseksi päiväksi, ja kehotti kansainvälistä yhteisöä lisäämään ponnistuksiaan kaiken rotusyrjinnän poistamiseksi. Päivästä alkaa myös rasisminvastainen viikko.

Suomessa rotusyrjinnän ja rasismin vastaista päivää vietetään monissa kaupungeissa. Rasmus-verkosto koordinoi muukalaispelon vastaista työtä ja julkaisee muun muassa tapahtumatiedotetta.

Tietopaketin teille antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 20.3.2014

Kansainvälinen astrologian päivä 20.3.
- International Astrology Day -

Kansainvälistä Astrologian päivää vietetään 20. maaliskuuta 2014. Kansainvälinen Astrologian päivä on vuosittainen astrologien ja astrologian harrastajien yhteinen juhlapäivä. Alan harrastajat pitävät päivää astrologisen vuoden alkuna. Tällöin on ensimmäinen täysi päivä Oinaan merkeissä ja siten alku trooppiselle eläinradalle. Kansainvälistä Astrologian päivää vietetään hieman eri aikoina eri vuosina riippuen siitä, milloin kevätpäiväntasaus tarkalleen todella tapahtuu...

International Astrology Day takes place on March 20, 2014. International Astrology Day is an annual observance/holiday celebrated by astrologers and astrology enthusiasts. It is seen by astrologers as the beginning (first day) of the astrological year. It is the first full day of the astrological sign of Aries and thus marks the beginning of the tropical Zodiac. International Astrology Day is celebrated/observed depending on the exact day that the Northward equinox actually occurs...

Tietopaketin teille antoi perustajajäsen UJ

 

Urho-klubin uutishuone 20.3.2014

Kurdien Uusivuosi 20.3.

Iranilaisen kalenterin uusi vuosi, Norouz, alkaa yleismaailmallisesta kevätpäiväntasauksesta. Uudeksi vuodeksi kurdeille tulee siis 20.3.

Tietopaketin teille antoi perustajajäsen UJ

 

Urho-klubin uutishuone 20.3.2014

Kevätpäiväntasaus 20.3.

Aah, arvoisa poloinen lukijani, joka olet tällekin palstalle eksynyt! Jälleen kerran valo voittaa pimeyden! Julistanpas nyt sitten kevätpäiväntasauksen tapahtuvaksi tänään tiistaina 20.03 klo 18,57 Suomen virallista aikaa! Tällöin siis sekä pohjoinen että eteläinen pallonpuolisko saavat yhtä paljon auringonvaloa, sillä kumpikaan puoliskoista ei ole kallistunut Aurinkoon päin. Pohjoisella pallonpuoliskolla on nyt siis kevät (jos ette ole muuten huomanneet), eteläisellä syksy. Aurinko on zeniitissä päiväntasaajalla 0° leveyspiirillä.

Ja muistakaapa vetää kellojanne sunnuntain vastaisena yönä klo 3.00! Siis vetää vieteri tiukkaan tai jos kello on digitaalinen patterikello, voitte vetää sen vaikkapa seinään, lipputankoon tai narulla perässä, mutta kellonaikoja ei vielä muutella minnekään :D

Muuten, tuo kevätpäiväntasaus on normaalivuonna 5 h ja 49 minuuttia myöhemmin kuin edellisenä vuonna ja karkausvuonna 18 h 11 minuuttia edellisvuotta aikaisemmin. Siten tasaushetki onkin aina helppo laskea seuraavaksi vuodeksi (toki noissa ajoissa on pientä sekuntipyöristystä).

Kevätpäiväntasauksen, jota olen kuullut kevätpäivänseisaukseksikin virheellisesti nimitettävän, aikaan yö ja päivä ovat käytännössä yhtä pitkiä eli 12-tuntisia kaikkialla maapallolla. Yön lyheneminen on nyt maaliskuussa nopeimmillaan, kuten moni aamuisin töihin kiirehtivä (jos nyt töissä ylipäätään on) on havainnutkin. Kuun alussa Etelä-Suomessa oli pimeää noin 10,5 tuntia ja Utsjoella 10 tuntia. Kuun lopussa pimeää on etelässä 7,5 tuntia mutta pohjoisessa enää vain 5 tuntia. Niin siitä kellonajan kesäaikaistamisesta vielä: muistakaahan siirrellä sitten kellojanne maaliskuun viimeisenä viikonloppuna 30.3. eli sunnuntain vastaisena yönä klo 03.00 tunnilla eteenpäin! Muuten, miten se menikään, jos laitatte kellon soimaan sunnuntain vastaisena yönä klo 03.00 siirtääksenne kelloanne tunnilla eteenpäin, myöhästyittekö silloin siis jo valmiiksi yhden tunnin??

Katso tästä klubimme tiedetoimituksen laatima tarkka tieteellinen raportti ja tutkimus kevätpäiväntasauksesta.

"Yhä vieläkö, aurinko, karkeloit
ilotanssia taivaalla pääsiäisaamun
kuin lapsuuden vuosina?"
- Kaarlo Sarkia

Yllä olevan runon toimituksellemme toimittivat klubimme iloiset jäsenet noviisi Maina ja Sylvi Elina, kiitoksia!

Ja tässä sitten seuraavaksi kevätpäiväntasauksen aikaiset kuumat numerot jälleen kerran klubimme neljän toimituksen atomikelloista katsottuina. Niistä huomaatte, ettei tasa-arvo tasa-arvonpäivästä huolimatta toteudu esimerkiksi auringon säteilytehon suhteen eri paikkakunnilla. Tässäkin Etelä-Suomi vetää välistä :D

Utsjoella:

Päivän pituus: 12:18
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 03:52
Porvarillinen hämärä alkaa: 05:10
Auringonnousu: 06:10
Auringonlasku: 18:28
Nauttinen hämärä alkaa: 19:29
Astronominen hämärä alkaa: 20:47
Auringonkorkeus 20° 03 keskipäivällä klo 12:19
Auringon deklinaatio: -0° 05
Auringonkorkeus -19° 22, atsimuutti 342° 37 (UTC 22:41)
Auringon säteilyteho 345 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Utsjoki, latitudi 69°52, longitudi 27°00


 Oulussa:

Päivän pituus: 12:15
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 04:28
Porvarillinen hämärä alkaa: 05:29
Auringonnousu: 06:18
Auringonlasku: 18:33
Nauttinen hämärä alkaa: 19:22
Astronominen hämärä alkaa: 20:23
Auringonkorkeus 24° 54 keskipäivällä klo 12:25
Auringon deklinaatio: -0° 05
Auringonkorkeus -24° 14, atsimuutti 344° 20 (UTC 22:41)
Auringon säteilyteho 449 W/m2 keskipäivällä
 
Paikkakunta: Oulu, latitudi 65°01, longitudi 25°30

ja Lieksassa:

Päivän pituus: 12:14
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 04:39
Porvarillinen hämärä alkaa: 05:36
Auringonnousu: 06:23
Auringonlasku: 18:36
Nauttinen hämärä alkaa: 19:23
Astronominen hämärä alkaa: 20:20
Auringonkorkeus 26° 25 keskipäivällä klo 12:29
Auringon deklinaatio: -0° 05
Auringonkorkeus -25° 47, atsimuutti 15° 03 (UTC 22:42)
Auringon säteilyteho 481 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Lieksa, latitudi 63°30, longitudi 24°30

ja Espoossa:

Päivän pituus: 12:13
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 04:51
Porvarillinen hämärä alkaa: 05:41
Auringonnousu: 06:23
Auringonlasku: 18:36
Nauttinen hämärä alkaa: 19:18
Astronominen hämärä alkaa: 20:08
Auringonkorkeus 29° 31 keskipäivällä klo 12:29
Auringon deklinaatio: -0° 05
Auringonkorkeus -28° 52, atsimuutti 14° 46 (UTC 22:42)
Auringon säteilyteho 545 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Espoo, latitudi 60°24, longitudi 24°30

Tietopaketin teille antoi Vice President UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 18.3.2014

Minna Canthin päivä 19.3.
- TASA-ARVON PÄIVÄ -

Kansalaiset! Huomenna juhlistamme yhden merkittävän kirjailijamme uudehkoa merkkipäivää! Nimittäin Minna Canthin päivää. Onnea Minnalle!

Minna Canthin (syntymä) päivää vietetään vasta kahdeksatta kertaa, sillä se otettiin viralliseksi liputuspäiväksi vasta vuonna 2007 sisäasianministeriön mahtikäskyllä. Toki sama ministeriö suositteli jo vuonna 2003 ko. päivää juhlittavaksi vapaaehtoisperiaatteella, mutta päivän asema virallistettiin vuonna 2007.

Minna Canth herätti huomiota erityisesti naisten asiain puolestapuhujana. Hän syntyi 19.3.1844 Tampereella  ja kuoli 12.5.1897 Kuopiossa.

Hän oli ensimmäinen merkittävä suomenkielinen näytelmäkirjailija Aleksis Kiven jälkeen, ja ensimmäinen suomenkielinen nainen "sanomalehtimiehenä" Itse asiassa häntä pidetään ensimmäisenä nykysuomalaisena kirjailijana.

Kirjallisuudessa häntä pidetään myös realismin uranuurtaja ja ajatusmaailmaltaan hän oli vapaamielinen nuorsuomalainen ja myös sosialisti. Canthista tuli tärkeä eurooppalaisten aatteiden välittäjä. 

Vaikka Minna Canth oli yllä kuvatun mukaisesti yksi Suomen merkittävimmistä kirjailijoista, hänen teoksensa eivät ole kuitenkaan liian laajalti tunnettuja tai luettuja. Tässä lista hänen kokonaisteoksistaan:

Minna tomerana
Kuva: Minna Canth

Minna Canthin teoksia:

  • Agnes (Otava 1911)
  • Anna Liisa (WSOY 1895)
  • Hanna (Edlund 1886)
  • Hän on Sysmästä (WSOY 1893)
  • Kotoa pois (Otava 1895)
  • Kovan onnen lapsia (Edlund 1888)
  • Köyhää kansaa (Edlund 1886)
  • Lain mukaan Kauppa-Lopo (Weilin & Göös 1889)
  • Murtovarkaus (WSOY 1883)
  • Papin perhe (Otava 1891)
  • Roinilan talossa (WSOY 1885)
  • Salakari (Edlund 1887)
  • Spiritistinen istunto (Telén 1894)
  • Sylvi (Otava 1893)
  • Työmiehen vaimo (WSOY 1885)

 

Ja istukaapas nyt sitten hetki pieni paikoillanne, vain noin viisi minuuttia!
Kuva: Minna Canth, Elisabeth Stenius ja Selma Backlund vuonna 1884. Heidän ansiostaan naisten äänioikeus otettiin esille Suomen valtiopäivillä 1897. Tämä kuva saattaa itse asiassa olla dagerrotyyppi. Kuvan otti 27-vuotias Adele Sallin.

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 16.3.2014

Rasismin vastainen viikko

Tänä vuonna rasismin vastaista viikkoa vietetään 17. - 23.3. Tärkeä osa viikkoa on kansainvälinen teemapäivä rotusyrjinnän eli rasismin vastustamiseksi 21. maaliskuuta.

 Rasismin vastainen viikko rakentuu YK:n yleiskokouksen vuonna 1966 julistaman rasismin vastaisen päivän ympärille, jota vietetään kaikissa YK:n jäsenmaissa 21.3. Rasismin vastaisen viikon aikana järjestettävät tapahtumat kutsuvat ihmisiä vastustamaan rasismin ja etnistä syrjintää eri paikkakunnilla ympäri Suomea.

Myös muualla Euroopassa vietetään rasisminvastaista viikkoa. UNITED:n European Wide Action Week Against Racism on viikoilla 11 ja 12. Myös UNITED:lta voit tilata maksutta englanninkielistä kampanjamateriaalia, kuten julisteita ja esitteitä, sekä ilmoittaa oman tapahtumasi Action Weekin nettisivuille www.unitedagainstracism.org.

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 16.3.2014

Kuminauhan syntymäpäivä 17.3.

17.3.2014 meidän kaikkien ystävä, kuminauha, täyttää komiat 169 vuotta. Stephen Berry nimittäin keksi tai paremminkin patentoi tämän todella kätevän asioiden yhdistäjän vuonna 17.3.1845. Lisäksi hän avasi maailman ensimmäisen kuminauhatehtaan.

Itse asiassa historian ensimmäinen TUNNETTU kuminauha kehitettiin jo vuonna 1843, kun englantilainen Thomas Hancock viipaloitsi kumista valmistetun pullon, jonka olivat valmistaneet Amerikan intiaanit joskus aikaisemmin. Hancockin kuminauhasta ei kuitenkaan koskaan tullut menestystuotetta, sillä tuo kumi oli vulkanoimatonta. Kun Stephen Berry keksi yhdistää Thomas Hancockin kuminauhan ja Charles Goodyearin jo vuonna 1839 vahingossa keksimän kumin vulkanoinnin, kuminauhojen valmistus saattoi alkaa. Vulkanointi on osa kumin valmistusprosessia, jossa raakakumin eli kautsun molekyylit silloitetaan rikin ja lämmön avulla toisiinsa kemiallisin sidoksin. Raakakumi muuttuu vulkanoinnin seurauksena kovemmaksi, kestävämmäksi ja paremmin kemikaaleja sietäväksi. Samalla kumin pinta tulee sileämmäksi ja sen tahmeus vähenee.

 Ajatelkaapa, mitä elämämme olisi ilman vulkanoituja kuminauhoja; meillä ei olisi jaloissa pysyviä kalsareita, eivätkä pienet miehenalut pystyisi lennättämään kuminauhalennokkeja puhumattakaan siitä, ettei ritsoilla voisi ampua naapurin tyttöä selkään! Jos meillä olisi vain vulkanoimattomia kuminauhoja, alkkareiden vyötärö oli hyvinkin pian aivan liian väljä ja "tahmea". Eikä alkkareita voisi pestä kovinkaan usein; tosin monilla nuorilla miehillä on sama ongelma, vaikka syy ei olekaan kuminauhoissa!

 Kumin joustavuutta, joka on sen paras ominaisuus, selitetään sillä, että siinä pitkiä polymeeriketjuja on ristisilloitettu harvakseltaan siten, että polymeerien silmukat pääsevät suoristumaan kuten jouset. Kestomuoveissa polymeeriketjuja ei ole silloitettu. Ketjut pääsevät näissä kuumennettaessa ja kappaletta muovattaessa liukumaan toistensa suhteen, mutta eivät enää palaudu. Kertamuoveissa ja kovakumissa ristisilloitusta on niin paljon, että elastista joustavuutta on hyvin vähän.

Kuminauhan päästessä jännityksestä, sen polymeeriketjut palautuvat alkuperäiseen suuremman epäjärjestyksen tilaan. Termodynamiikan termein entropia kasvaa. Jännityksen poistuessa lämpöenergia muuttuu pääosin liike-energiaksi. Tapahtuma on endoterminen. Jännityksestä vapautuva kumi jäähtyy adiabaattisesti. Tämän kumin ominaisuuden voi jokainen itse testata pitämällä jännitettyä kuminauhaa huulien välissä ja vapauttamalla sen sitten. Jos sen tekee siten, että vapautettu pää räpsähtää omaan nenään, tämä testi myös todistettavasti lisää testaajansa älykkyyttä! Kokeilkaa vaikka kotona; asuinkumppaninne ei varmaankaan suostu tekemään testiä toiste, sillä hän luultavasti viisastuu riittävästi jo ensimmäisellä kokeilukerralla!

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 15.3.2014

Pyhän Urhon päivä 16.3.

Pyhän Urhon päivää ("St. Urho’s Day") vietettiin ensimmäisen kerran amerikansuomalaisen keskuudessa  herran vuonna 1956, samana vuonna, jolloin Pyhän Urhon esikuvasta, Urho Kekkosesta, tehtiin Suomen tasavallan uusi presidentti.

Tämä Pyhän Urhon tarina kuulostaa suomalaisten korviin todella erikoiselta. Pyhän Urhon legenda kertoo, että Urho pelasti Suomen viinitarhat heinäsirkoilta! Siis Suomen viinitarhat, aivan oikein ja vieläpä maaliskuussa! Tosin alkuperäinen tarina kertoo, että Suomessa viljeltiin laajalti viinirypäleitä ennen viimeisintä jääkautta ja että tapahtumasta on siis kulunut jo vuosituhat jos toinenkin... Sirkat siis terrorisoivat tuolloin kotoisia tarhojamme syömällä viinirypäleet. Urho hääti heinäsirkat mereen huutamalla: "Heinäsirkka, heinäsirkka, mene täältä hiiteen!" ("Grasshopper, grasshopper, go from hence to Hell!").

Legenda lienee saanut alkunsa vuonna 1956 erään seurueen juhlinnasta Virginiassa, Minnesotassa. Seurue kulautti muutaman tai ehkäpä useammankin tuopin Pyhän Patrikin päivän kunniaksi. Pöydän ääressä olutta kittaavat irlantilaiset alkoivat kehua mahtavaa pyhimystään, joka onnistui karkottamaan käärmeet Irlannista. Ylpeät minnesotalaiset kyllästyivät pian irlantilaisten kehumiseen ja halusivat keksiä ihan ikioman pyhimyksensä. Sattumalta Urho Kekkonen oli tuolloin kaikkien suomalaisten huulilla, joten Ketolan tavaratalossa työskennellyt Richard Mattson keksi tarinan hänestä. Ja minnesotalaiset hyväksyivät mahtavan Urhon "legendan", legendan miehestä, joka oli pyhää Patricia paljon mahtavampi! Niinpä tästä myyttisestä sankarista tuli Pyhä Urho. Ja nykyisin Pyhän Urhon päivä on monissa USA:n osavaltioiden juhlakalentereissa; itse asiassa Pyhän Urhon päivää vietetään 49 USA:n osavaltiossa ja tänä vuonna Kanadan puolellakin...

 Lisää aiheesta löydät seuraavista linkeistä:

Legenda

Pyhä Urho Ameriikan puolella merta

Tässäpä lisäksi Pyhän Urhon pallaadi, olkaapa hyvä:

Ode to Saint Urho

Ooksi kooksi coolama vee
Santia Urho is ta poy for me!
He sase out ta hoppers as pig as pirds.
Neffer peefor haff I hurd tose words!

He reely tolt tose pugs of kreen
Braffest Finn I effer seen
Some celebrate for St. Pat unt hiss nakes
Putt Urho poyka kot what it takes.

He kot tall and trong from feelia sour
Unt ate kala moyakka effery hour.
Tat's why tat kuy could sase toes peetles
What krew as thick as chack bine neetles.

So let's give a cheer in hower pest vay
On Sixteenth of March, St. Urho's Tay.
 
(by Gene McCavic and Richard Mattson, Virginia, Minnesota)

¨Mainittakoon näin tähän eräänlaisena "loppukevennyksenä", että Pyhän urhon päivä vuonna 2001 oli ainoa päivä vuosien 1993 ja 2002 välillä, jolloin kukaan ei tappanut itseään Yhdistyneessä kuningaskunnassa! Ja jo muinaisessa Roomassa päivää kunnioitettiin; olihan se bakkanaalien ensimmäinen päivä.

Tätäkin ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 15.3.2014

Wanhan rahan päiwä 15.3.

- Suomen numismaattinen yhdistys täyttää 100 vuotta -

Kiinnostaako raha? Pyöriikö nurkissasi sukulaisilta perittyjä vanhoja rahoja ja pohdit niiden arvoa? Tai haluaisitko lisätietoja vanhojen rahojen keräilystä, myymisestä ja ostamisesta? Tahdotko tietää, miten tunnistaa rahaväärennöksiä? Haluaisitko omistaa antiikin rahoja? Jos vastasit kyllä, Vanhan Rahan Päivä on tarkoitettu juuri sinulle :)

Suomen Numismaattinen Yhdistys on perustettu 1914 ja se on Pohjoismaiden suurin vanhojen rahojen tutkijoiden ja keräilijöiden yhdistys. Kolikonpyöreitä vuosia yhdistys juhlistaa pitkin vuotta.

Vanhan Rahan päivän näyttelyssä Helsingissä, Balderin salissa, ovat esillä keräilijöiden laajat kokoelmat – näytteillä on mm. primitiivisiä maksuvälineitä, vanhoja rahoja antiikin ajoista alkaen sekä kunniamerkkejä ja poletteja. Paikalla ovat vanhojen rahojen parhaat asiantuntijat ja tarjolla on teemaan liittyviä esitelmiä. Näyttely on auki 15.3. klo 11.00 - 15.00. Edellisestä vanhan rahan päivästä on aikaa jo yli 20 vuotta...

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

Urho-klubin uutishuone 14.3.2014

Julius Caesarin murhan vuosipäivä 15.3.
- Assassination of Julius Caesar -

Gaius Julius Caesarin viimeiseksi elinpäiväksi täällä maankamaralla muodostui 15. maaliskuuta 44 eKr. Oli maaliskuun idus, joten Caesar osallistui, kuten tavallista, senaatin kokoukseen.

Caesarin istuuduttua omalle paikalleen salissa alkoi tapahtua kummia. Isohko joukko senaattoreita aloitti lähestyä häntä. Monet näistä oudohkosti käyttäytyneistä senaattoreista olivat Caesarin hyviä ystäviä, tai niin hän ainakin oli luullut. Yht'äkkiä senaattorit, Brutus ja Cassius heidän muassaan, paljastivat tikarinsa ja hyökkäsivät Caesarin kimppuun. Ensimmäinen tikarinisku, joka oli joko Cassiuksen tai Cascan iskemä, osui Caesaria kurkkuun. Caesarilla ei ollut mitään asetta mukanaan eikä hänellä myöskään ollut tapana kulkea henkivartijoiden ympäröimänä, mutta hän yritti puolustautua ja jopa iskeä takaisin terävällä kirjoitinpuikollaan.

Ylivoima oli kuitenkin liian massiivinen. Caesar oli joutunut kiikkiin senaatin saliin eikä voinut paeta minnekään. Hän ehti saada kehoonsa lukuisia tikariniskuja ennen kuin lyyhistyi maahan entisen ystävänsä ja vihollisensa Pompeiuksen patsaan juureen. Viimeisillä hetkillään hän veti toogan päänsä yli ja lakkasi vastustamasta murhaajiaan. Jokainen salaliittoon osallistunut senaattori iski tikarillaan Caesaria kuka mihinkin kohtaan, ja nämä 23 haavaa koituivatkin sitten sangen pian hänelle kuolemaksi. Salaliitossa oli mukana kaikkiaan 60 senaattoria.

The assassination of Julius Caesar was the result of a conspiracy by 60 Roman senators who called themselves Liberators. Led by Gaius Cassius Longinus and Marcus Junius Brutus, they stabbed Julius Caesar to death in a location adjacent to the Theatre of Pompey on the Ides of March (March 15), 44 BC. Caesar was the dictator of the Roman Republic at the time, having recently been declared dictator perpetuo by the Senate. This declaration made several senators fear that Caesar wanted to overthrow the Senate in favor of tyranny. The ramifications of the assassination led to the Liberators' civil war and, ultimately, to the Principate period of the Roman Empire.

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

Urho-klubin uutishuone 14.3.2014

Kansainvälinen kuluttajan oikeuksien päivä 15.3.

Kansainvälistä kuluttajan oikeuksien päivää vietetään joka vuosi maaliskuun 15. päivänä. Päivämäärä on valittu siksi, että 15.3.1962 Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy kongressille pitämässään puheessaan kiinnitti ensimmäisenä merkittävänä poliitikkona huomion kuluttajan oikeuksiin. Päivää on vietetty vuodesta 1983 lähtien.

Vuonna 2014 teemana on - Kuluttajan oikeudet digitaalisessa maailmassa -

Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous antoi oman kuluttajan oikeuksia koskevan ohjeistuksensa vuonna 1985. Ohjeistusta on laajennettu vuonna 1999.

Keskeiset oikeudet ovat:

Presidentti Kennedyn neljä alkuperäistä perusoikeutta (1962)
1. Oikeus turvallisuuteen
2. Oikeus tietoon
3. Oikeus vaihtoehtoihin
4. Oikeus vaikuttamiseen

YK:n yleiskokouksen määrittelemät uudet oikeudet (1985)

5. Oikeus perustarpeiden tyydyttämiseen
6. Oikeus hyvitykseen
7. Oikeus kuluttajakasvatukseen
8. Oikeus terveelliseen ympäristöön
 

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 13.3.2014

Albert Einsteinin syntymäpäivä 14.3.

- Albert Einstein's birthday -

Albert Einstein syntyi 14.3.1879 Ulmissa, joten tänään tulee kuluneeksi 135 vuotta hänen syntymästään. Hän oli oli saksalaissyntyinen juutalainen teoreettinen fyysikko, jonka kuuluisin saavutus on varmastikin suhteellisuusteoria. Hänen vaikutuksensa oli erittäin merkittävä myös kvanttimekaniikalle ja kosmologialle. Häntä pidetään syystä 1900-luvun tärkeimpänä fyysikkona, kenties merkittävimpänä koko ihmiskunnan historiassa aina tähän päivään saakka

Koulu ja opiskelu ei ollut nuorelle Albertille aina mieleen, itse asiassa ne herättivät hänessä inhon auktoriteetteja ja varsinkin saksalaisia kohtaan. Kiinnostuksen tieteeseen kerrotaan syntyneen luultavasti harrastuksesta. Opiskelu ei nimittäin sujunut muutenkaan aika mallikelpoisesti; Einstein joutui nimittäin jättämään koulunsa kesken. Lopetettuaan koulunkäyntinsä hän haki Zürichin teknilliseen korkeakouluun ETH:hon, opinahjoon, jonne opiskelijat valittiin pelkästään pääsykokeiden perusteella. Hän ei tullut valituksi ensimmäisellä hakukerralla, vaan vasta toisella yrityksellä vuonna 1896. Tuon korkeakoulun osastolla VI, jossa Einstein opiskeli, koulutettiin matematiikan ja luonnontieteen opettajia.  Einstein valmistui opinahjostaan neljä vuotta myöhemmin, juuri vuosisatojen vaihtuessa eli vuonna 1900, mutta ei erityisen loistavilla arvosanoilla.

 Aloittaessaan opinnot Einstein oli luopunut Saksan kansalaisuudesta, mutta Sveitsin kansalaisuuden hän sai vasta viisi vuotta myöhemmin eli vuonna 1901. Töihinkään ei juuri kukaan halunnut nuorta Albertia palkata. Vasta kahden vuoden työttömän jakson jälkeen vuonna 1902 Einstein sai paikan Bernin patenttivirastosta, ja senkin ainoastaan tuttaviensa suosituksesta. Seuraavana vuonna hän avioitui opiskelutoverinsa, serbialaisen Mileva Maricin kanssa. Einstein työskenteli päivät patenttivirastossa ja harrasti iltaisin omaa tutkimustaan. Vuonna 1905 hänen väitöskirjansa hyväksyttiin rimaa hipoen Zürichin yliopistossa.

Juuri tuona samaisena vuonna 1905 alkoi Einsteinin uran rakettimainen nousu. Tuolloin hän nimittäin julkaisi Annalen der Physik -lehdessä kolme artikkelia, jotka kohottivat hänet  valokeilaan yhdeksi koko maailman merkittävimmistä fyysikoista. Myöhemmin Einstein sai valmiiksi 25. marraskuuta 1915 yleisen suhteellisuusteorian, joka on yhä vankkumaton perusta nykyfysiikallekin.

Einstein sai vuonna 1921 Nobelin fysiikan palkinnon valosähköisen ilmiön selittämisestä sekä ns. muista ansioista. Svante Arrheniuksen pitämästä puheesta käy ilmi, että näihin ”muihin ansioihin” kuuluu myös se, että Einstein osoitti 1905 ensimmäisenä Brownin liikkeen avulla atomien olemassaolon. Tästä hänelle ehdotettiin Nobelia jo vuonna 1910. Einstein osoitti teoreettisesti, miten hiukkasen siksak-liike johtuu molekyylien lämpöliikkeestä. Einstein sai vuonna 1925 arvostetun Copley-mitalin, ja neljä vuotta myöhemmin hän sai ensimmäisen Max Planck -mitalin.

Tiesittekös muuten, että Einsteinista oli tulla myös presidentti?  Hänelle nimittäin tarjottiin Israelin presidentin virkaa 16. 11.1952, mutta hänpäs ei ottanutkaan tarjottua vakanssia vastaan. Einstein kuoli sitten kolme vuotta myöhemmin huhtikuun 18. päivänä vuonna 1955 klo 01.15 yöllä sairaalassa valtimopullistuman puhkeamiseen.

Albert Einstein, born 14 March 1879 and died 18 April 1955, was a German-born theoretical physicist. He developed the general theory of relativity, one of the two pillars of modern physics (alongside quantum mechanics). While best known for his mass–energy equivalence formula E = mc2 (which has been dubbed "the world's most famous equation"), he received the 1921 Nobel Prize in Physics "for his services to theoretical physics, and especially for his discovery of the law of the photoelectric effect". The latter was pivotal in establishing quantum theory.

By the way, did you know, that Einstein was asked to be a president of Israel 16.11.1952, but he didn't want to take that job...

On 17 April 1955, Albert Einstein experienced internal bleeding caused by the rupture of an abdominal aortic aneurysm, which had previously been reinforced surgically by Dr. Rudolph Nissen in 1948. He took the draft of a speech he was preparing for a television appearance commemorating the State of Israel's seventh anniversary with him to the hospital, but he did not live long enough to complete it.

 

 

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

Urho-klubin uutishuone 13.3.2014

Piin päivä 14.3.

- Pi Day -

Piin päivä eli Pi Day ja piin likiarvon päivä eli Pi Approximation Day ovat sangen epävirallisia matemaattisen vakion π (pii) kunniaksi juhlittavia päiviä. Piin päivää juhlitaan 14. maaliskuuta, koska kyseessä oleva päivä ilmoitetaan yhdysvalloissa seuraavasti: 3/14. Ja kuten kaikki vielä varmastikin muistanevat, piin likiarvo on 3,14. Tämä samainen 14. maaliskuuta sattuu myös olemaan Albert Einsteinin syntymäpäivä.

Noo, tässäpä teille matemaattinen näöntarkistustaulu!

Tiettävästi piin päivää juhlittiin ensimmäistä kertaa San Franciscon tiedekeskus Exploratoriumissa (paikallinen Tietomaa tai Heureka) vuonna 1988, eli  21 vuotta sitten. Tuolloin tiedekeskuksen henkilökuntaa marssi vieraiden avittamina  ympyrää ja söi jälkeenpäin piirakoita. Piin päivän keksijä, jota myös kutsutaan leikkisästi nimellä Prince of  Pi, on Larry Shaw, Exploratoriumin entinen työntekijä.

Piin likiarvon päivää taas voidaan juhlia esimerkiksi seuraavina päivinä:

  • 27. helmikuuta: Tänä päivänä Maan on arvioitu liikkuneen radiaanin eli piin verran akselinsa ympäri uuden vuoden jälkeen. 

  • 22. heinäkuuta: Yhdysvaltalaisessa järjestelmässä 22/7, joka on ikivanha piin likiarvo. Katso tästä lisää! 

  • 10. marraskuuta: Vuoden 314. päivä (karkausvuosina 9. marraskuuta) 

 

Pii on sangen kauan tunnettu matemaattinen arvo, sehän mainitaan jo Vanhan Testamentin kuningasten kirjassa (tarkastakaa vaikka: 1. Kun. 7:23) likiarvona 3. Nykyisempi likiarvo hiukan tarkemmin sanottuna on muuten 3,1415927 

ja tässä alla peräti 175 desimaalilla suoraan ulkomuistista:

3, 14159 26535 89793 23846 26433 83279 50288 41971 69399 37510 58209 74944 59230 78164 06286 20899 86280 34825 34211 70679 82148 08651 32823 06647 09384 46095 50582 23172 53594 08128 48111 74502 84102 70193 85211

Tämän jutun kirjoittaja opetteli lukioaikana piin arvon juuri tuon 175 desimaalin tarkkuudella, joten, jos tuossa on virheitä, se johtuu... dementiasta?. Jaa miksikö opetteli? Tuota, onko muita hyviä kysymyksiä? Ehkä tuon opettelussa oli yhtä paljon itua kuin tällä Piin päivän vietolla!

Pi Day is the unofficial holiday that celebrates the mathematical constant pi (π) on March 14 in the month/day date format because the digits in this date correspond with the first three digits of π (3.14). It has become an international observance that is celebrated live and online and also celebrates Albert Einstein’s birthday.

 Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 13.3.2014

Maailman munuaispäivä 13.3.

- Pidä huolta munuaisistasi - myös ne ikääntyvät -

Tänään vietetään myös yhdeksättä kertaa kansainvälistä munuaispäivää (World Kidney Day). Teemana on "Pidä huolta munuaisistasi - myös ne ikääntyvät". Kroonisen munuaistaudin yleisimmät aiheuttajat ovat kohonnut verenpaine ja diabetes, joten näiden kansansairauksien hoito olisi erittäin tärkeätä. Meillä Suomessa yli miljoonalla aikuisella eli joka kolmannella on kohonnut verenpaine ja lääkehoidossa on yli 600 000 suomalaista. Silti heistäkin vain kolmanneksen verenpainelukemat ovat tavoitetasossa tai sen paremmalla puolella.

 Aihe on tärkeä, sillä munuaisten toiminta heikkenee iän myötä. Kolmasosalla yli 65-vuotiaista on vähintään lievä munuaissairaus.  Se ei useinkaan aiheuta oireita, mutta sen taustalla oleva syy on hyvä selvittää. Munuaissairaus lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.

Munuaisten vajaatoiminnan etenemistä voidaan estää tai hidastaa lääke- ja ravitsemushoidolla.

Munuaisia suojaavat verenpaineen, diabeteksen ja veren rasvahäiriöiden tehokas hoito sekä munuaisille haitallisten lääkkeiden välttäminen. Suvussa esiintyvä munuaissairaus saattaa lisätä munuaissairauden kehittymisen riskiä.

Munuaisen siirtoa odottaa Suomessa jatkuvasti yli 300 henkilöä ja jollei sopivaa luovuttajaa löydy, voi siirrännäisen odottaminen venyä vuosienkin mittaiseksi. Jokainen munuaissiirto tuo säästöjä noin 800 000 euroa, joten kyse on paitsi taloudellisesti niin myöskin inhimillisesti tärkeästä asiasta.

Munuaissairaus aiheuttaa sydän- ja verisuonitauteja sekä lisää sydäninfarktin ja aivohalvauksen vaaraa. Sydämen vajaatoiminta vioittaa munuaisia. Munuaistauti on pitkään oireeton, mutta sen varhainen tunnistaminen on tärkeää: puolet munuaispotilaista menehtyy verisuonisairauksien seurauksena.

Lääkkeetöntä hoitoa näihin altistaviin sairauksiin ovat liikunta, ruokavalio, suolan käytön vähentäminen ja laihduttaminen.

Keinomunuaishoitoa eli dialyysihoitoa saa yli 1 600 suomalaista ja yli 2 000:lla on munuaissiirre. Lievää munuaistautia potevien määrä on moninkertainen näihin edellä mainittuihin lukuihin verrattuna.

Maailman munuaispäivää vietetään kaiken kaikkiaan jo yli 60 maassa. Suomessa World Kidney Day:ta viettävät Munuais- ja maksaliitto, Suomen Nefrologiyhdistys, Suomen Munuaistautialan sairaanhoitohenkilöstö.

 Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

Urho-klubin uutishuone 13.3.2014

Talvisota loppui Moskovan rauhaan 13.3.1940

Varhain tämän viikon torstaina tulee kuluneeksi 74 vuotta talvisodan loppumisesta! Uljaan ja pippurisen Suomen hallitus sekä ulkoasiainvaliokunta hyväksyivät veli venäläisen laatiman rauhansopimuksen 11.3.1940 ja Moskovan rauhansopimus allekirjoitettiin Moskovan Kremlissä aamuyöllä klo 01.00 Suomen virallista aikaa 13.3.1940. Taistelutoiminta Suomen rintamilla päättyi tältä erää 13.3.1940 asteittain ja pikku hiljaa klo 11.00 alkaen, mutta neuvostokoneet pommittavat aamupäivällä vielä Rovaniemeä ja Kemijärveä.

Rauhansopimuksen mukaan Suomi luovutti Neuvostoliitolle osan Sallaa ja Kuusamoa, Petsamon Kalastajasaarennon, Suomenlahden ulkosaaret ja lähestulkoon koko Karjalan mukaan lukien Suomen toiseksi suurimman metropolin eli Viipurin. Lisäksi menivät Sortavala ja Käkisalmi.

Suomi joutui myös vuokraamaan osan maa-alueestaan Neuvostoliitolle tukikohdaksi 30 vuodeksi (lähinnä Hangon). Kaikkiaan luovutettava alue oli 35 000 neliökilometriä. Tämä kivalle itänaapurillemme luovutettu alue oli kymmenesosa maamme kokonaispinta-alasta. Lisäksi jouduimme rakentamaan Kantalahden ja Sallan välille rautatien. Rauhansopimuksen yhtenä seurauksena kaikkiaan 430 000 suomalaista lähti evakkoon Neuvostoliitolle luovutetuilta alueilta.

Uljas Suomen sotilas tuo rauhanviestiä!

Kuva: Sotilas tuomassa hiihtäen viestiä rintamalle vihollisuuksien loppumisesta. Kuvan voit suurentaa klikkaamalla. (Photo: Kunniamme Päivät Museo; Suomen Sotaväki 1939 -1940)

Talvisodassa (lisätietoa klikkaamalla) omat tappiomme olivat raskaat 21 396 kaatunutta, 1 434 kadonnutta ja 43 557 haavoittunutta. Vihollisen menetykset olivat kymmenen kertaa suuremmat eli 200 000 kaatuneina ja 600 000 haavoittuneina. Sotilaat eivät kuitenkaan olleet ainoita uhreja, vaan talvisodassa ehti olla suomalaisnaisia lottatyössä mukana noin 84 000. Suurin osa heistä oli muonituslottia, osa toimi rintamalla tai sotasairaaloissa. Kuolema korjasi myös heitä, sillä 64 lottaa menetti henkensä työnsä ääressä. Niinpä vähintä, mitä nykyisin voimme tehdä, on kunnioittaa kaatuneita ja terveytensä menettäneitä niin sotilaita kuin lottiakin, myös Neuvostoliiton lipun alla toimineita! Veteraaneja, joille voit näin tehdä, on elossa enää vähän ja päivä päivältä yhä vähemmän.

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 8.3.2014

Kansainvälinen naistenpäivä 8.3.
- International Women's Day / United Nations Day for Women's Rights and International Peace -

Kansainvälistä naistenpäivää vietetään kaikkialla maailmassa tänään 8. päivä maaliskuuta, Vilpun nimipäivänä. Myös YK juhlistaa päivää ja monissa maissa sitä onkin juhlistettu nimeämällä se pyhäpäiväksi (eipä meillä, toim. huom.). Tänä päivänä kauniimman sukupuolen edustajat kaikilla mantereilla, riippumatta esimerkiksi rodusta tai uskonnosta,  kokoontunevat viettämään omaa päiväänsä. Tänä vuonna naistenpäivä täyttää kokonaista 104 vuotta, onnea!

Kansainvälinen naistenpäivänä juhlitaan niitä arjen sankareita, naisia,  jotka ovat luoneet historiaa! Päivän vietto liittyy tiukasti naisten taisteluun oikeudesta osallistua yhteiskuntaelämään tasa-arvoisesti miesten kanssa. Antiikin ajan Kreikassa Lysistrate johti naisten seksilakkoa, jonka tarkoituksena oli saada miehet lopettamaan sotiminen. Ranskan vallankumouksen aikana pariisilaiset naiset marssivat Versailles'hin vaatimaan yleistä äänioikeutta taisteluhuudoin "vapaus, veljeys, tasa-arvoisuus".

Miten tämä kaikki sitten alkoi? No, vuonna 1909 USA:n Sosialistipuolueen (hupsista, mahtoi olla kova pala heillä, siis tuo sosialistipuolue, meinaan!) julistuksen mukaisesti ensimmäistä kansallista naistenpäivää vietettiin kaikkialla Yhdysvalloissa  28.2. Vuoteen 1913 saakka naistenpäivää vietettiinkin sitten siellä aina helmikuun viimeisenä sunnuntaina.

Euroopassa herran vuonna 1910 tapahtui asiain tiimoilta myös seuraavaa. Tanskassa Kööpenhaminassa pidettiin Sosialistisen internationaalin kokous, joka teki päätöksen kansainvälisen naistenpäivän perustamisesta. Päivän tarkoituksena oli kunnioittaa naisasialiikkeen saavutuksia ja toimintaa sekä edistää yleisen äänioikeuden saavuttamista kaikkialla maailmassa. Ehdotuksen nuiji pöytään yhteistuumin yli 100 konferenssiin osallistunutta naista 17 eri maasta, heidän joukossaan mm. Suomen eduskuntaan valitut kolme naisjäsentä.

No niin, otetaanpas se kuva. Eikä sitten yhtään hymyillä siellä!!
Kuva: Kolmetoista naispuolista kansanedustajaamme vuoden 1907 eduskunnasta.
Porvarillisten ryhmien edustajat mustissa ja sosiaalidemokraatit valkoisissa. (Museoviraston kuva-arkisto)

Suomessa tuolloin oli jo koko silloisen Euroopan modernein eduskunta. Naisillakin oli asiat paremmin kuin muualla Euroopassa, ainakin tasa-arvon suhteen. Syynä se, että keisari Nikolai II vahvisti Suomen suuriruhtinaskuntaan uuden valtiopäiväjärjestyksen 30.7.1906. Tämän eduskuntauudistuksen ansiostahan maassamme siirryttiin yhdellä rytinällä erittäin vanhoillisesta nelikamarisesta kansanedustuslaitoksesta Euroopan moderneimpaan kansanedustuslaitokseen. Eduskunnasta tehtiin silloin yksikamarinen ja edustajien vaalit tehtiin yleisiksi ja yhtäläisiksi, siis myös äänioikeus. Tämän yksikamarisen eduskunnan ensimmäiset vaalit pidettiin sitten maaliskuussa 1907, ja siihen valittiinkin peräti 19 naista.

 Naistenpäivälle ei vielä tuolloin Kööpenhaminan kokouksessakaan 1910 valittu mitään erityistä päivämäärää.

* * * *

International Women's Day has been observed since in the early 1900's, a time of great expansion and turbulence in the industrialized world that saw booming population growth and the rise of radical ideologies.

1908
Great unrest and critical debate was occurring amongst women. Women's oppression and inequality was spurring women to become more vocal and active in campaigning for change. Then in 1908, 15,000 women marched through New York City demanding shorter hours, better pay and voting rights. By the way, I have to add, that women in Finland got right to vote TWO YEARS EARLIER in 1906 and we got 19 women in parliament in March 1907. Sorry our american friends...

1909
In accordance with a declaration by the Socialist Party of America, the first National Woman's Day (NWD) was observed across the United States on 28 February. Women continued to celebrate NWD on the last Sunday of February until 1913.

1910
n 1910 a second International Conference of Working Women was held in Copenhagen. A woman named a Clara Zetkin (Leader of the 'Women's Office' for the Social Democratic Party in Germany) tabled the idea of an International Women's Day. She proposed that every year in every country there should be a celebration on the same day - a Women's Day - to press for their demands. The conference of over 100 women from 17 countries, representing unions, socialist parties, working women's clubs, and including the first three women elected to the Finnish parliament, greeted Zetkin's suggestion with unanimous approval and thus International Women's Day was the result.

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ / His Master's Voice UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 6.3.2014

Suomen ilmavoimien vuosipäivä 6.3. (7.3.)

Suomen ilmavoimat täyttää tänä vuonna komiat 96 vuotta. Maamme ilmavoimat ovat yksi maailman vanhimmista ilmavoimista. Tapahtumaa vietetään, oikeasta ajankohdasta poiketen, vasta 7.3. sotilaallisin menoin ainakin niissä ilmavoimien varuskunnissa, joita ei lopeteta tai ole jo lopetettu. Lopetettavissa voi tietenkin olla tuo juhlatunnelma hakusassa...

Ilmavoimien vuosipäivän taustalla ovat vuoden 1918 tapahtumat, jolloin Suomi sai ensimmäiset koneensa (Morane-Saulnier Parasol ja Albatros) lahjoituksena Ruotsista. Kone numero 1 oli kreivi Eric von Rosenin lahjoittama ja Suomeen lentämä Morane-Saulnier, joka vastaanotettiin 6.3.1918. Päivä valittiin ilmavoimien perustamispäiväksi ja on nykyisinkin ilmavoimien vuosipäivä.

Tässä yhteydessä ilmavoimiemme tunnukseksi tuli ensimmäistä kertaa myös suomalainen hakaristi, joka kaikesta aiheuttamastaan kohusta huolimatta on tyystin eri sukua kuin natsien myöhemmin käyttöön ottama erinäköinen svastika. Jos kiinnostuit asiasta, lue lisää täältä.  

Vuosipäivän yhteydessä Ilmavoimat palkitsee ansioituneita henkilöitä ja yksiköitä perinteisillä kiertävillä muistopalkinnoilla sekä Ilmavoimien Kotka-levykkeillä. Palkinnot luovutetaan vuosipäivän juhlatilaisuudessa 7. maaliskuuta Luonetjärven varuskunnassa Tikkakoskella.

Lisää ilmavoimien juhlapäivästä voit lukea 90-vuotispäivien yhteydestä täältä, klikkaa lisätietoja.

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 4.3.2014

Laskiaistiistai 4.3.

 Tänään 4.3. vietetään perinteistä laskiaistiistaita. Näissä perinteisissä tavoissa laskiaistiistai on viimeinen päivä, jolloin liha oli sallittua murkinaa. Eteläisemmillä leveysasteilla on tapana järjestää suuria juhlia, karnevaaleja, mikä tulee sanoista "carne vale" (liha on sallittua). Meillä kotosuomessa on pidetty hauskaa toisin tavoin; joillakin on jopa kaikki kaksi jalkaa ja kaksi kättä kunnossa tuon tiistain jälkeen (urbaanilegendaako?, toim. huom.).

Hanki vaan pöllyää kun mäkeä lasketaan!
Kuva: Mäenlaskuriemua mallia 2011 (Photo © Juha Räty)
Kuva suurenee klikkaamalla

Oman kansamme historiasta löytyy monta mielenkiintoista tapaa ja tottumusta liittyen laskiaistiistaihin. Mm. ilta-ateria syötiin vasta hämärissä. Ruoka oli tuona tiistaina hyvin, hyvin rasvaista (viimeinen "mässäilypäivä"), mitä rasvaisempaa, sitä parempaa. Keittoa tehtiin herneistä tai pavuista ja läskistä tai siansorkista, leivottiin rasvarieskaa ja paistettiin rasvamakkaroita. Mitä enemmän rasva kiilsi sormissa, sitä lihavammiksi tulivat omat siat ja sitä enemmän omat lehmät lypsivät, mikä puolestaan antoi enemmän ruokaa seuraavaksi, tulevaksi vuodeksi. Sormiaan ei saanut nuolla ruokailun jälkeen, vaan rasva sai vähitellen kulua käyttöesineisiin. Jos sormiaan erehtyi nuolemaan, enne toi tulevana kesänä haavan sirpistä, mutta voinsyöjä taasen pystyi käsittelemään viikatetta vammoittumatta.

Laskiaistiistai-iltapäivällä alkoi nuoriso laskeskella laulellen mäkiä! Mäessä huudettiin ja hoilattiin ja toivottiin talolle "pitkiä pellavia, hienoa hamppua, nauriita kuin lautasia ja lanttuja kuin nurkanpäivät". Tytöt laskivat mäkeä ehdottomasti hiukset hajallaan. Mitä kauemmaksi kelkka luisti, sitä pidempiä pellavia talossa syksyllä saatiin!

No, nykyisin, jos ei muuta, niin syödään sitten hernekeiton lisäksi niitä laskiaispullia! Lisää vanhan kansan perinteistä täältä!

Pulkkamäistä kertoili perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 2.3.2014 

LASKIAISSUNNUNTAI 2.3.

- Laskiaissunnuntai eli Esto mihi -

 Talvinen laskiaiskirkko
Kuva: Laskiaiskirkko Oulussa vuonna 2011 (Photo Juha Räty) Kuva suurenee klikkaamalla.

Tämän sunnuntain  merkitys on tänä vuonna laskiaissunnuntai. Tämän laskiaissunnuntain suomenkielinen nimi tulee paastoon laskeutumisesta eikä mäenlaskusta, kuten nykyisin kuulee arvailtavan. Pian alkaa yksinkertaisten elämäntapojen, itsekieltäymyksen aika. Sunnuntain latinankielinen nimi esto mihi (joka tarkoittaa ole minulle) on sitä vastoin saatu päivän vanhan antifonin alkusanoista (Ps. 31: 3).

Laskiaissunnuntai on toisaalta pääsiäisen odotuksen alku: pääsiäinenhän on vasta seitsemän viikkoa sitä myöhemmin. Varsinainen nykypäivän laskiainen, johon oikeasti kuuluvat sekä laskiaissunnuntai että laskiaistiistai ja jota meillä juhlitaan mm. lasten kanssa pulkkamäessä, on parin päivän kuluttua laskiaistiistaina eli 4.3. Sen jälkeisenä tuhkakeskiviikkona 5.3. alkaa roomalaiskatolisten nelikymmenpäiväinen pääsiäispaasto, jota on noudatettu aina 600-luvulta saakka! Jopa me suomalaiset laskeuduimme katolisella keskiajalla laskiaisena paastoon, josta me sitten lopulta pääsiäisenä pääsimme (jos siis oli ruokaa, jolla paasto lopettaa, toim. huom.). Paastopäiviä oli siis nuo mainitut 40 (sunnuntait pois lukien), ja paasto päättyi ensimmäiseen pääsiäissunnuntaihin. Paaston aikana ei saanut syödä lihaa, joissakin tapauksissa ei liioin maitoruokiakaan.

Laskiaissunnuntaina Jeesuksen julkinen toiminta saavutti eräänlaisen käännekohtansa; vaellus Jerusalemiin, kohti kärsimystä ja kuolemaa, alkoi. Mutta toisaalta juuri tällä tiellä hänet, eli Ihmisen Poika, kirkastettiin. Jumalallinen rakkaus voitti antaessaan itsensä alttiiksi aina hamaan kuolemaan saakka.  (Lähteenä: Suomen evankelis-luterilainen kirkko, toim. huom.)

Pohdinnan aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

 

Urho-klubin uutishuone 28.2.2014

Harvinaisten sairauksien päivä 28.2.
- Rare Disease Day -

Karkauspäivä 29.2. on harvinainen, ja on siksi valittu myös virallisesti kansainväliseksi Harvinaisten Sairauksien Päiväksi. Välivuosina, kuten nyt, päivää vietetään jo 28.2.

 Tämän vuoden teema on "Hoito ja hoiva". Päivää vietetään nyt 2014 seitsämättä kertaa. Harvinaisten sairauksien päivä 2014 kohdentuu hoitoon liittyviin asioihin ja kannustaa kaikkia harvinaisyhteisöissä toimivia yhteistyöhön paremman hoidon hyväksi. Harvinaissairaiden ja heidän perheenjäsentensä, jotka tuntevat elävänsä eristyksissä harvinaisuutensa takia, on tärkeä tietää että on olemassa yli 6 000 erilaista harvinaista sairautta, jotka koskettavat yli 60 miljoonaa ihmistä eri puolilla Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa sekä miljoonia ja miljoonia muita ympäri maailmaa.

 Useimmat näistä sairauksista ovat perinnöllisiä, vakavia, kroonisia ja eteneviä. Jokainen sairaus on erilainen, mutta niiden vaikutus ihmisten elämään on sama. Yhteen liittyminen voi auttaa harvinaisia ja heidän perheitään löytämään yhteisiä ratkaisuja hoitoon, ja muistuttaa heitä etteivät he ole yksin.

* * * *

Rare Disease Day is an annual, awareness-raising event co-ordinated by EURORDIS at the international level and by National Alliances and Patient Organisations at the national level.

The main objective of Rare Disease Day is to raise awareness amongst the general public and decision-makers about rare diseases and their impact on patients’ lives.

The campaign targets primarily the general public but it is also designed for patients and patient representatives, as well as politicians, public authorities, policy-makers, industry representatives, researchers, health professionals and anyone who has a genuine interest in rare diseases.

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 27.2.2014

Kalevalan päivä 28.2.
- Suomalaisen kulttuurin päivä ja suomalaisuuden juuret -

Ylvään Suomemme kansalliseepos, ikiylväs Kalevala, viettää huomenna vuosipäiväänsä. Sen on koonnut meidän ja tulevain polvien iloksi Elias Lönnrot, joka lie tehnyt kaikkiaan 11 runojen keruumatkaa kaikkiaan noin 17 vuoden aikana. Noilla matkoillaan hän keräsi noin 65 000 kalevalamittaista runosäettä ja melkoisen määrän satuja, arvoituksia ja sananlaskuja.

Tutkijankammiossaan hän sitten yhdisteli enemmän tai vähemmän omatoimisesti yksittäisiä runoja ja irrallisia säkeitä eepokseensa. Tarvittaessa hän lienee jopa itse keksinyt puuttuvia säkeitä runoihin? Joka tapauksessa  hän sai Vanhan Kalevalan  valmiiksi 28.2.1835. Uusi, laajempi Kalevala, jollaisena me nyky-Kalevalan tunnemme, ilmestyi vasta vuonna 1849. Lisäksi vuosina 1840-41 ilmestyi Kanteletar, jonka Lönnrot myös kokosi samojen reissujen runoista. Kanteletar poikkeaa Kalevalasta lähinnä siinä, että se on kokoelma laulurunoja Kalevalan lausuntarunojen sijaan.

Edellä mainittujen Urhotekojen lisäksi Lönnrot julkaisi Suomen kansan sananlaskuja, Suomen kansan arvoituksia sekä Suomen kansan muinaisia loitsurunoja. Vanhan Kalevalan ilmestymispäivän kunniaksi on alettu viettää Kalevalan päivää. Virallinen liputuspäivä siitä tuli vuonna 1978.

Sekä Kalevalan lukijat että tekijä itsekin uskoivat kansanrunojen välittävän tietoa suomalaisten menneisyydestä, joten Kalevalasta tuli suomalaisen kansakunnan symboli:

Professori Yrjö-Koskinen kirjassaan "Tiedot Suomen suvun muinaisuudesta", vuodelta 1862, pitää todennäköisenä, että kaukaisessa muinaisuudessa, ennen historiallista aikaa ja ennen kuin arjalainen rotu oli Aasiasta lähtenyt vaeltamaan kohti kotikontujamme, suomalainen kantakansa oli suuri ja mahtava kansa, joka asutti Kaspianmerestä Himalajaan ja siitä Pohjoiseen Jäämereen olevaa laajaa aluetta. Toinen haara jäi hallitsemaan näitä alueita ja kutsuttiin turanilaiseksi, kun taas toinen osa tätä kansaa (suomalais-ugrilaiset) kääntyi länteen, levittäytyen Euroopan alueelle paljon aikaisemmin nykyisiä Euroopan kansoja.

Tämä suuri ja mahtava Turanin kansa on Iranin muinaistaruissa mainittu Tuirjan heimoksi. (Todennäköisesti sama, mitä Kalevalassa on kutsuttu Turjan kansaksi.) Lemminkäisen äiti kieltää poikaansa Pohjolaan menemästä sanoen:

"Etkä taida kieltä Turjan,
maha et lausua lapiksi."

Yrjö-Koskinen jatkaa: "Persian kuningasten kallio-kirjoissa, jotka ulottuvat vuoteen 500 eKr., tapaamme kolme kieltä. Ylin on Persian, alin assyrialaisten ja keskimmäinen kieli jonkin vanhemman, tuntemattoman kansan, jota tutkijat sanovat turanilaiseksi ja muutamat vielä tarkemmin suomensukuiseksi. Tämä muinainen kansa omasi korkean sivistyksen, kehitti nuolenpääkirjoituksen ja jätti sen perinnöksi Kaksoisvirran maan kansoille."

Mielenkiintoista! Ja kun monesta tuutista kerrotaan, ettei suomalaisilla ole oikeastaan historiaa (lisää mielenkiintoista aiheesta täältä ja täältä)! No, oli miten oli, Kalevala-kirjasta kannattaa olla ylpeä senkin vuoksi, että se on käännetty peräti 48 kielelle! Siihen ei moni nykyromaani kerta kaikkiaan pysty!

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 21.2.2014

Kansainvälinen matkailuoppaan päivä 21.2.
- International Tourist Guide Day -

Tänään 21.2. vietetään myös semmoista päivää kuin kansainvälinen matkailuoppaan päivä, sanokaapas muuta. 21.2. on sovittu jokavuotiseksi juhlapäiväksi jo vuodesta 1990. Monissa kaupungeissa järjestetään matkailuoppaiden vetämiä kävely- tai bussikierroksia ja tapahtumia päivän kunniaksi.

A Must for Local Citizens and Local Tourism and Travel Industry Partners. Get to Know the Professional Tourist Guides and Your Ambassadors to the world.

February 21st. an initiative of WFTGA, the International Tourist Guide Day is held on 21st February each year. In 1990, Mrs. Titina Loizides, president of the WFTGA was involved when it was held for the first time, 15 countries participated. Since then, tourist guides in an ever growing number of countries have been giving help to their local communities, conducting tours for disabled persons, disadvantaged persons, for children, industry partners, officials and the general public.

Pohdinnan aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

Urho-klubin uutishuone 21.2.2014

Kansainvälinen äidinkielen päivä 21.2.
- International Mother Language Day -

Vuonna 1999 UNESCO päätti aloittaa kansainvälisen äidinkielen päivän juhlistamista joka vuoden helmikuun 21. päivä. Teemapäivä on julistettu juhlistamaan kielellistä monimuotoisuutta ja monikielistä opetusta sekä muistuttamaan äidinkielen tärkeästä roolista opetuksessa.

The Mother Tongue Day in 2014 will examine issues related to local languages and science. Experts will discuss the role of local languages in the promotion of traditional and indigenous knowledge and its contribution to addressing major issues related to global citizenship.

Pohdinnan aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 20.2.2014

Suomen sodan alkamisen vuosipäivä 21.2.
- SIITÄ TULEE NYT KULUNEEKSI 206 VUOTTA -

Kuten kaikki koulun historian tunneilla hereillä pysyneet varmaankin muistavat  SUOMEN SOTA käytiin vuosina 1808 - 1809. Tämän sodan seurauksena Suomi siirtyi Ruotsi-Suomelta osaksi Venäjää. On lukijan oman harkinnan varassa, juhliiko vai sureeko isännän vaihtumista Ruotsista Venäjään nyt yli 200 vuotta myöhemmin. Täytyy kuitenkin todeta, että ilman tätä tapahtumaa emme luultavasti olisi itsenäistyneet ainakaan vielä vuonna 1917. Joka tapauksessa eri gallupeissa on käynyt selkeästi ilmi, ettei tuota historiamme merkittävää käännekohtaa oikein tunneta! Samoin olemme antaneet itsellemme kertoa, ettei esim. lukion historiaopetus käsittele tätä aikaa juuri lainkaan.

Kuva: Edelfeltin maalaus "Porilaisten marssi", jossa Porin rykmentti marssii Suomen sodan aikana.
Edelfelt muuten maalasi sotilaille virheellisesti liian vanhan mallin mukaiset asepuvut.
Oikeissa puvuissa oli keltaiset housut, siniset sotatakit keltaisin kauluksin ja keltaisella
nauhalla koristeltu lakki

Venäjän keisari Aleksanteri alkoi realisoida Napoleonin kanssa Tilsitissä sopimiaan asioita vuoden 1807 lopulla, kun Venäjä aloitti joukkojensa siirtämisen Ruotsi-Suomen vastaiselle rajalleen Haminan seutuville. Ruotsi-Suomen kuningas Kustaa IV Aadolf, jota on jälkeenpäin sanottu itsepäiseksikin, ei antanut mitään painoarvoa Aleksanterin kehotuksille liittyä mannermaasulkuun. Kuninkaallemme Napoleon oli nimittäin tuo kammottava "Ilmestyskirjan peto". Ihan suomeksi lausuttuna Kustaa IV Aadolf taisi vihata Napoleonia.

Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf antoi 1.2.1808 Ruotsi-Suomen armeijan suomalaisille rykmenteille liikekannallepanokäskyn. Liikekannallepanosta kuulutettiin suomalaisille kirkoissa 7. helmikuuta 1808. Aavistus osui oikeaan, sillä venäläiset ylittivätkin sitten Kymijoen ilman minkäänlaista sodanjulistusta varhain sunnuntaiaamuna noin kello viiden aikaan 21.2.1808 ja aloittivat jalkapatikoinnin Ahvenkoskea ja Elimäkeä kohden. Tästä tapahtumasta sodan katsotaan virallisesti alkaneen. Mielenkiintoista kylläkin, osa historiamme lähteistä tietää tuon päivän olleen 24.2. eikä 21.2., mutta näin rapiat 200 vuotta myöhemmin kolmen päivän heitto ei ole kovin merkittävä. 21.2. lienee kuitenkin hyväksyttävämpi päivämäärä; useamman tutkimamme lähteen tiedot kertovat juuri tuosta päivämäärästä.

Ensimmäisenä sotimaan joutui Uudenmaan 1. pataljoona 21. ja 22. 2.1808. Ruotsi-Suomen armeijasta (vai pitäisiköhän oikeutetummin puhua Suomen armeijasta, toim. huom.) ensimmäisinä taistelupäivänä kuoli kaksi itä-uudenmaalaista sotilasta. Venäläiset ylittivät valtakuntamme rajan viidestä kohtaa ja etenivät noin 15–20 kilometriä sisämaahan. Sota alkoi erittäin hankalissa oloissa, sillä tietojen mukaan helmikuun viimeisinä päivinä lämpötila laski usein alle −30 °C:een. Olosuhteita vaikeutti entisestään kova lumimyrsky, joka hankaloitti niin venäläisten etenemistä kuin Ruotsi-Suomen armeijan perääntymistä jo valmiiksi heikkoja teitä pitkin.


Kuva: Pohjois-Pohjanmaan museon juliste vuodelta 2008.
Sotilailla on tässä kuvassa päällään suunnilleen oikeat asusteet.

Maahamme tunkeutuneen Aleksanterin armeijassa oli noin 24000 miestä, joista osa oli jo saanut sotakokemusta Napoleon-sodissa Keski-Euroopassa. Suomessa ruotusotaväkeä oli aseistettuna historian tietojen mukaan 20000 miestä, 7500 heistä oli tosin sitoutuneena Viaporin ja Svartholman linnoituksiin. Myöskään muutoin suomalaisten valmius sotia ei ollut niin hyvä kuin venäläisten, sillä esimerkiksi Suomen ruotusotilaat olivat melko vanhoja. Silti Venäjän ylivoima ei olisi ollut liian suuri.

Tieto sodan syttymisestä saapui Kustaa IV Aadolfille tuon ajan mittapuun mukaan pikaisesti eli viikkoa myöhemmin sodan alkamisesta Ahvenanmaan ja Tukholman välille vuonna 1796 rakennettua huippumodernia optista lähetintä pitkin (ei ole vitsi!). Nimittäin vuonna 1794 otettiin maailmalla käyttöön optisen lennättimen linja, jonka kehitti Claude Chappen. Lennätin perustui semaforeihin ja lennätinlinkit koostuivat varsista, joita kääntelemällä saatiin aikaiseksi erilaisia tunnistettavia asentoja. (Semaforeihin perustuvia järjestelmiä voi nähdä vieläkin vaikkapa rautateiden varsilla, mutta niiden merkitys on vähentynyt nykyisten modernimpien tekniikoiden takia, toim. huom.) Suomessa Chappen lennätintä sovellettiin siis vuonna 1796, jolloin suomalaissyntyinen Abraham Edelcrantz kehitti siitä version, joka ulottui Tukholmasta Ahvenanmaalle. (Valokuitujen valtakausi alkoi vasta 1966, toim. huom.)

Ruotsi-Suomen kuningaskuntaan julistettiin sotatila 3.3.1808. Suomen armeijan ylipäällikkönä toiminut W. M. Klingspor oli alkukahinoista kovasti myöhässä, sillä hän vietti aikaansa sodan syttymisen aikoihin Tukholmassa. Vasta kun Tukholmaan saatiin tieto sodasta, Klingspor aloitti pitkän matkan kohti Suomea kiertäen Pohjanlahden hevosella ja reellä (uusavuttomille: lauttaliikennettä Wikingin tai Siljan toimesta ei tuolloin vielä ollut; toim. huom). Klingsporia tuurasi tuon odotusajan silloisen ihmisiän huomioiden mukaan melko iäkäs 70-vuotias kenraali Carl Nathanael af Klercker. Sodan kulusta lisää täällä, josta saat mm. lisätietoja Pattijoen taisteluista.


Kuva: Sotamarsalkka Klingsporin päivälliset Raahessa.
A=Majuri von Knorring, B=Majuri Gripenberg, C=Sotamarsalkka Klingspor (keskellä)
D=Kenraalimajuri Adlercreutz, E=Kenraalimajuri Aminoff, F=Everstiluutnantti Meurman
G=Luutnantti Krämer
(C.H.Langen tussipiirros, kansallismuseo)

Suomen sota alkoi ja loppui sangen onnettomasti, mikä johtui enimmäkseen kuningas Kustaan ja ylipäällikkö Vilhelm Maurits Klingsporin toiminnasta, mutta myös muun ruotsalaisen päällystön todella tökeröstä sodanjohdosta. Kuningas Kustaa antoi esimerkiksi heti sodan alussa käskyn, että armeijan oli vetäydyttävä pohjoiseen ja aloitettava vasta keväällä vastahyökkäykset, kun Ruotsista saataisiin hätiin lisää sotavoimia. Ylipäällikön sijainen kenraali Carl Nathanael af Klercker olisi kuitenkin halunnut päästä taistelukosketukseen heti venäläisten kanssa, mutta kuninkaan määräämän ylipäällikön, sotamarsalkka Klingsporin, otettua komennon maaliskuun alussa, pääarmeija alkoi vetäytyä kuninkaan käskyn mukaisesti taisteluitta Etelä-Suomen kautta Pohjanmaalle.

Niin, ja jos tämä kansakuntamme historian käännekohta kiinnostaa enemmänkin, kannattanee tutustua Suomen sotaan mm. Runebergin ja Vänrikki Stoolin tarinain avustamina. Alla olevassa kuvassa Veikko Sinisalo Sven Tuuvan (vas.) roolissa.

Sven Tuuva alias Veikko Sinisalo

Maaotteluhenkisen tositarinan kertoili Teille perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 19.2.2014

Maailman sosiaalisen oikeudenmukaisuuden päivä 20.2.
- World Day of Social Justice -

YK:n yleiskokous lanseerasi 62. istunnossaan marraskuussa 2007 uuden kansainvälisen päivän: 20. helmikuuta on Maailman sosiaalisen oikeudenmukaisuuden päivä.

Jäsenmaat halusivat omistaa tämän erityisen päivän sosiaalisen kehityksen huippukokouksen tavoitteille ja niihin pyrkiville toimille.

The General Assembly proclaimed 20 February as World Day of Social Justice in 2007, inviting Member States to devote the day to promoting national activities in accordance with the objectives and goals of the World Summit for Social Development and the twenty-fourth session of the General Assembly. Observance of World Day of Social Justice should support efforts of the international community in poverty eradication, the promotion of full employment and decent work, gender equity and access to social well-being and justice for all.

Social justice is an underlying principle for peaceful and prosperous coexistence within and among nations. We uphold the principles of social justice when we promote gender equality or the rights of indigenous peoples and migrants. We advance social justice when we remove barriers that people face because of gender, age, race, ethnicity, religion, culture or disability.

Pohdinnan aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 18.2.2014

D-vitamiinia Auringosta

Hei taas te kaikki pikku taaperoiset siellä ruutujenne ääressä. Tänään tarkastellaan kevään etenemistä keskellä perinteisen talven kylmimmän jakson, joka tosin tänä vuonna on äärimmäisen lämmin, toimituksemme neljässä eri toimipisteessä. Nyt ei siis juurikaan kylmä luita riko, vai miten se vanhojen viisaus menikään... Ja koska nuo toimipisteemme, joista tuossa mainitsin, sijaitsevat maantieteellisesti aika kivasti eri puolilla Suomea, niiden tietojen pohjalta saa hyvän yleisnäkemyksen päivän pitenemisestä eri puolella valtakuntaa. Arvot on laskettu J. Lammin laskentaohjelmalla huomiselle 19.2. -päivämäärälle.

Utsjoella:

Päivän pituus: 08:02
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 06:08
Porvarillinen hämärä alkaa: 07:19
Auringonnousu: 08:25
Auringonlasku: 16:27
Nauttinen hämärä alkaa: 17:32
Astronominen hämärä alkaa: 18:43
Auringonkorkeus 9° 02 keskipäivällä klo 12:26
Auringon deklinaatio: -11° 12
Auringonkorkeus -30° 45, atsimuutti 345° 03 (UTC 22:00)
Auringon säteilyteho 110 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Utsjoki, latitudi 69°52, longitudi 27°00


 Oulussa:

Päivän pituus: 08:57
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 06:14
Porvarillinen hämärä alkaa: 07:12
Auringonnousu: 08:03
Auringonlasku: 17:00
Nauttinen hämärä alkaa: 17:52
Astronominen hämärä alkaa: 18:49
Auringonkorkeus 13° 51 keskipäivällä klo 12:32
Auringon deklinaatio: -11° 12
Auringonkorkeus -35° 36, atsimuutti 346° 05 (UTC 22:00)
Auringon säteilyteho 211 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Oulu, latitudi 65°01, longitudi 25°30

ja Lieksassa:

Päivän pituus: 09:10
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 06:18
Porvarillinen hämärä alkaa: 07:12
Auringonnousu: 08:01
Auringonlasku: 17:11
Nauttinen hämärä alkaa: 17:59
Astronominen hämärä alkaa: 18:54
Auringonkorkeus 15° 18 keskipäivällä klo 12:36
Auringon deklinaatio: -11° 12
Auringonkorkeus 14° 39, atsimuutti 167° 01 (UTC 09:17)
Auringon säteilyteho 242 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Lieksa, latitudi 63°30, longitudi 24°30

ja Espoossa:

Päivän pituus: 09:32
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 06:17
Porvarillinen hämärä alkaa: 07:06
Auringonnousu: 07:50
Auringonlasku: 17:22
Nauttinen hämärä alkaa: 18:05
Astronominen hämärä alkaa: 18:54
Auringonkorkeus 18° 24 keskipäivällä klo 12:36
Auringon deklinaatio: -11° 12
Auringonkorkeus 17° 40, atsimuutti 166° 49 (UTC 09:17)
Auringon säteilyteho 310 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Espoo, latitudi 60°24, longitudi 24°30

Pohdinnan aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 15.2.2014

Kansainvälinen lasten syövän päivä 15.2.

Suomessa sairastuu syöpään noin 150 lasta vuodessa. Suomalaisten lasten yleisimmät syövät ovat leukemiat, aivokasvaimet ja lymfoomat.

Tehokkailla ja erittäin korkeatasoisella hoidolla heistä lähes 80 % paranee. Syöpää sairastavia lapsia hoidetaan Suomessa pääasiassa yliopistosairaaloissa. Kun syöpähoidot ovat loppuneet, lapsipotilaiden terveydentilaa ja iän mukaista kehitystä seurataan tavallisesti 16 - 18 vuoden ikään asti.

Lasten syöpähoidoissa käytetyllä lääkityksellä saattaa kuitenkin olla sivuvaikutuksia, jotka ilmenevät vasta vuosien, jopa vuosikymmenien kuluttua. Myös myöhäishaittojen vaikeusaste vaihtelee, lievistä vakaviin, fyysisistä psyykkisiin. Valitettavasti ongelmia synnyttävät lisäksi yhteiskunnassa jylläävät ennakkoluuloiset asenteet sekä käytettävissä olevan tiedon vähyys.

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ 

 

Urho-klubin uutishuone 14.2.2014

Käsiruiskun päivä 15.2.
- 238 vuotta vanha oululainen vuosipäivä -

Käsiruiskun päivä, enpä ole moisesta ennen kuullutkaan, saattaa jokunen lukija nyt tuumia. Mutta totta se on, 15.2. on käsiruiskun päivä! Mutta mikä tämä päivä oikeastaan on ja mistä päivän vietto on saanut alkunsa?

Suomen kaupungeissa ei ennen 1700-lukua ollut juurikaan järjestettyä kalustoa mahdollisten tulipalojen ja paloalkujen sammuttamiseen. Rakennusmateriaalit, mukaan lukien talojen katot, olivat tuolloin monesti nykyistä huomattavastiVanha paloruisku, Kunniamme Päivät -museo paloturvattomampia (päre, turve yms.). Lisäksi savupiiput olivat monesti aivan liian matalia, jolloin niistä, varsinkin, jos hormit tulisijasta katolle olivat suoraa mallia (yleensä olivat), pääsi voimakkaitakin "kipinäsuihkuja" sytyttelemään oman ja paremman puutteessa naapuritalon kattoa. Saattoipa olla niinkin, ettei kaupunkitalossakaan ollut savupiippua vielä lainkaan, vaikka käytössä oleva tulisija talossa olisikin ollut!

Hyvä esimerkki tällaisesta löytyy Tammisaaresta vuodelta 1747, jolloin eräs paikallinen seppä takoi rautaansa talossaan kiviarinalla, eikä hän ollut muistanut laittaa taloonsa savupiippua ollenkaan. Kämnerioikeus vapautti sepän kuitenkin syytteistä, koska se tuomarin toimesta totesi, ettei kyseinen seppä ollut ollut mikään seppä syntyessään (eli suomeksi: henkilö todettiin älynlahjoiltaan saamapuolelle jääneeksi). Tosin talohan sepän toimien takia oli palaa kivijalkaan! (Cederlöf 1955, kämnärsprotokoll 29/4 1747).

Suurkaupungeissamme Turussa, Oulussa ja Helsingissä asiat paloturvallisuuden osalta olivat hieman järjestäytyneempiä. Turkuun tuli jo vuonna 1687 kaupunkiemme ensimmäinen "tehokas" sammutuslaite, metallinen paloruisku! Helsingissä historia tuntee ensimmäisen paloruiskun vuodelta 1761 ja Oulussa tiedetään varmuudella olleen peräti kaksi mekaanista paloruiskua ja viisi isoa palohakaa. Lisäksi "ostosa" (hankinnassa) oli viisi paloseeliä (palopurjetta), 12 kevyttä venehakaa ja kahdeksan nahkaämpäriä vuonna 1776. 

15.2.1776 kaikki talonomistajat kautta koko Oulun velvoitettiin hankkimaan käsiruisku, puuämpäri, stäfwa (vesisaavi), asianmukainen palokirves, saaviin "passelisti sopiva" luuta ja riuku sekä suuremmat ja pienemmät tikkaat. Mikäli talonomistaja todettiin vähävaraiseksi, hän saattoi lain sallimuksella hankkia taloonsa vain saavin ja luudan (vähävaraisten talojen palaessa vahingot olivat kai sitten pienempiä??). Niin, tuolla luudalla hakattiin (kasteltuna saavissa) palopesäkkeitä sitten sammuksiin.

Niinpä siis tämä käsiruiskun päivä on vanha oululainen vuosipäivä, eikä se ole esimerkiksi mikään virallinen liputuspäivä. Moni nykyajan oululainen(kaan) ei ole kuullut moisesta; toki vanhempi ikäluokka tämän päivän muistaa.

Viereisessä kuvassa Wanha käsiruisku 1900-luvun alkupuoliskolta, itse asiassa messinkinen Ensiapu-sankoruisku, korkeus 62 cm, halkaisija 20 cm, leveys 27,5 cm. (Kuva © JR-Studio Oulu)

Kaikesta varustautumisesta huolimatta lähes koko Oulu paloi suurpalossa 1822. Tämä tulipalo sai alkunsa värjäri Ernst Pápen verstaasta toukokuun 23. päivän aamuna kello 3 yöllä. Juuri mitään ei palolta säästynyt; melkein kaikki rakennukset tuhoutuivat. Tästä palosta kertoili tuolloinen "iltasanomat" eli  Turun Wiikko-Sanomat 1.6.1822 seuraavaa:Hans Kejserliga Majestäts nådigst faststälde byggnadsordning by Kunniamme Päivät -museo

"Tulipalosta Oulun Kaupungissa
Menneen viikon tuorstai aamulla kello 3:men aikana herätettiin Oulun asukkaat yhtäkkiä Kirkonkelloilta. Walakia oli pääsnyt irti Painaja eli Värjäri Paapen talossa - - -  Kuinka nopeasti valkea liikkui nähdään siitä, että Kaupungin suurin spruuta paloi, sillä miehien täytyi itsiänsä tulen liekistä pelastaakseen jättää se tulen haltuun"

Oulussa ilmestynyt Oulun Wiikko-Sanomat uutisoi tapausta seuraavasti:

"Se surkia tulipalo, joka vuonna 1822 hävitti melkeen koko Oulun kaupunnin, muutti myös sen silloin vasta 4 vuotta 9 kuukautta valmissa olleen, puusta rakennetun, kauniin skoulu-huoneenki poroksi."

Niinpä vuonna 1823 vahvistettiin Oulun kaupunkiin rakennusjärjestys, jonka mukaan kaupunkiin sai rakentaa vain yksikerroksisia puutaloja (samanlainen määräys tuli Tammisaareenkin). Korkeampia taloja kun oli vaikea käsikalustolla, ilman paineella toimivia paloruiskuja, sammuttaa. Varsinkin, kun nuo palot olivat miltei poikkeuksetta kattopaloina leviäviä. Lisäksi talojen katot oli tehtävä rautalevyistä, tiilestä tai laudoista. Rakennusjärjestyksen mukaan kaupungin alueella työpajaa ei saanut rakentaa puusta, jos työskentelyssä käytettiin tulisijoja.

Lopuksi kuvassa tuossa oikealla olevan Oulun rakennusjärjestyksen, vuodelta 1923, IV Artiklan 2 § Pykälä määrää mm. uusien katujen vähimmäisleveydeksi 18 kyynärää, eli 10,7 metriä. Kujien kuuluu olla ainakin 12 kyynärää leveitä (7,2 metriä). Lisäksi tonttien välillä täytyi olla palokatu leveydeltään kaksi kyynärää eli 1,2 metriä; tuostapa moderni paloauto hyvinkin mahtuisi, tjaah!

Tulikivenkatkuisen tositarinan kertoili perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 14.2.2014

Ystävänpäivä 14.2.

Ystävänpäivä, mitäpä kaikkea se meille merkitseekään! Joillekin se on vain taas yksi kauppiaiden rahanhankintatapa, toisille taas yksi niistä harvoista päivistä vuodessa, jolloin saa sanoa jollekin / joillekin läheisilleen / rakkailleen ilman torjutuksi tulemisen pelkoa: VÄLITÄN SINUSTA! Tämän sanomisen voi näppärästi hoitaa jonkin pikkulahjan avulla. Mutta mistä kaikki tämä on saanutkaan alkunsa, siitäpä ripeä toimitsijakuntamme on ottanut jälleen kerran selvää!


Kuva: Kukka juuri sinulle, ystäväni (Photo
© JR-Studio. Juha Räty)

Ystävänpäivä, tai ainakin esi-sellainen, lienee alkanut jo muinaisen Rooman LUPERCALIA-kemuista. Siis voisikin aloitella tätäkin juttua sanoilla: Jo muinaiset roomalaiset... No tuota, siis kerrotaan, että nuoret Rooman uroot kerääntyivät luolaan eräälle kukkulalle, jonka nimi lienee ollut Palatinus, ja harrastivat siellä sitten eräänlaisia UHRIMENOJA, uhreinaan mm. koiria ja vuohia. Teurastetut vuohet tai ainakin niiden nahat päätyivät nuorten miesten viitoiksi. Kulkiessaan nuo vastateurastettujen vuohien taljat päällään he uhittelivat muita kanssaroomalaisiaan vuohennahkaisia remmejään heiluttelemalla. Ja syynä se, että moisen uhoilun uskottiin lisäävän ... tuota... mitäpä muuta kuin hedelmällisyyttä, tietenkin!

Kristityn maailman menoon vuohiuhribileet eivät oikein kolahtaneet, joten tällainen meno yritettiin estää joskus siinä vuoden 490 tienoilla siinä kuitenkaan onnistumatta. Niinpä ko. juhlapäivä liitettiin kristillisiin juhliin vuonna 498 ja sisältöä hiukan muokkailtiin soveliaampaan suuntaan (sama menetelmä, jota käytettiin onnistuneesti myös joulun suhteen). Kristitty maailma otti juhlan pyhimys Valentinuksen juhlaksi; tosin ei enää tiedetä, ketä Valentinusta oikein mahdettiinkaan tarkoittaa! Niitä kun kristikunnan historia tuntee oikein kaksin kappalein; toinen on ollut aikoinaan roomalainen pappi ja toinen Ternin piispa. Tätä Ternin piispaa veikkaillaan yleisimmin juhlan esikuvaksi. Terni taasen on kaupunki Italian Umbriassa Rooman eteläpuolella arviolta kartalta mitaten noin 100 km:n etäisyydellä siitä. Tarinoita Valentinen päivän alkuperästä Urho-klubin toimitus löysi puolisen tusinaa (= 6 kpl, tieto uusavuttomille, toim. huom.), joten kerromme tässä seuraavassa teille parista sellaisesta; ensi vuonna ehkä pari muuta legendaa lisää? 

* Useimmat Valentinus-legendat kertovat siis 200-luvulla eläneestä Ternin piispa Valentinuksesta, joka koki marttyyrikuoleman helmikuun 14. päivänä herran vuonna 269. Syynä tähän pyhimystarinan mukaan oli se, että naimisissa olevia miehiä pidettiin tuolloin huonompina sotilaina kuin naimattomia! Ja se taas siksi. että heillä oli taisteluissakin aina mielessä perheen hyvinvointi. Niinpä sellaiset nuoret miehet, jotka halusivat naimisiin, mutta eivät halunneet menettää mainettaan urheina sotureina, vihityttivät itsensä salaa avioliittoon. Piispa Valentinus suostui vihkijäksi, mistä syystä keisari tuomitsi hänet kuolemaan.

* Toisaalta taas eräs tarina kertoo, että Valentinuksesta tuli rakastavaisten nimikkopyhimys siksi, että hän neuvoi Rooman nuorukaisia kieltäytymään sotapalveluksesta. Sen sijaan hän kehotti heitä pysyttelemään rakkaittensa luona. Tästä roomalaiset sotapäälliköt eivät pitäneet ja Valentinus sai kuolemanrangaistuksen.Tuolla on taas tuo pieni punatukkainen tyttö, uskallankohan sanoa hänelle...

No, niin tai näin, myöhemmin pyhästä Valentinuksesta tuli rakastavaisten ja kihlautuneiden suojelija ja onnellisen avioliiton takaaja. Ystävänpäivän ajankohdaksi nykyisin on vakiintunut 14.2., sama päivämäärä, jolloin sitä juhlittiin Roomassakin, tosin myös 15.2. on ollut Lupercuksen juhlan päivämääränä!

Kalenteriimme viralliseksi juhlapäiväksi tämä Suomessa noin 1986 alkanut juhlinta pääsi vasta 1987, ja tulosuunta meille päin oli tietenkin USA ja uuden tiedon airuina vaihto-oppilaat ja sarjakuvat. Näistä sarjakuvista yksi merkittävimmistä lienee Jaska Jokunen, joka lie vaikuttanut myös Halloween-juhlinnan siirtymiseen rapakon tälle puolen. Tuossa oikeallahan tuo pallopäinen filosofi seisoskeleekin luottavaisen surullinen hymy kasvoillaan.

Ystävänpäivänä Suomen Punainen Risti kehottaa ihmisiä mukaan vapaaehtoiseen ystävätoimintaan. Suomen väestön ikääntyessä Punainen Risti puhuu yksinäisten vanhusten ja heidän ihmisarvoisen vanhuutensa puolesta, ja toimii osaltaan sen turvaamiseksi vapaaehtoistoiminnan keinoin.

Suomen Punaisen Ristin ystävätoiminnassa on mukana noin 10.000 ihmistä eri puolilla Suomea. Lisää ystäviä koulutetaan ja tarvitaan jatkuvasti. Tänä vuonna tavoitteena on saada paljon ystäviä lisää.

Nykyisin myös (SPR:n lisäksi) erilaiset sydänyhdistykset ja tietenkin myös postilaitos sattuneista syistä kannustavat ystävänpäivän viettoon, eivätkä kauppiaatkaan pahemmin pane tässä asiassa hanttiin. Ja onhan juhlinta toki aiheellistakin, sillä läheisiään ei toki voi muistaa liikaa! Ystävänpäiväähän  voisi viettää vaikka joka ikinen päivä; pikku lahja tai kaunis sananen voi piristää lähimmäistemme ankeaa arkea uskomattoman paljon!

Tässä seuraavassa pieni kielikoulu ystävänpäivän teemoissa; opettelemme sanomaan "rakastan sinua"  peräti 27 eri kielellä (yksi enemmän kuin aikaisemmin, nimittäin puolan kieli)!

Moooiii!

  • tsekiksi: Miluju te!

  • puolaksi: Kocham cię

  • latvuaksi: Es tevi milu

  • liettuaksi: As tave myliu

  • tanskaksi: Jeg elsker dig

  • hollanniksi: Ik hou van jou

  • savoksi: Mie rakastan sinnuu!

  • espernatoksi: Mi amas vin

  • viroksi: Ma armastan sind

  • ranskaksi: Je t'aime

  • saksaksi: Ich liebe dich

  • kreikaksi: S'ayapo

  • unkariksi: Szeretlek

  • ouluksi: Alakkonää mua

  • islanniksi: Eg elska thig

  • italiaksi: Ti amo

  • japaniksi: Aishiteru

  • englanniksi: I love you

  • norjaksi: Eg elskar deg

  • portugaliksi: Amo-te

  • romaaniksi: Te iu besc

  • venäjäksi: Ya tebya liubliu

  • slovakiaksi: Lubim ta

  • espanjaksi: Te quiero

  • ruotsiksi: Jag älskar dig

  • turkiksi: Seni seviyrum

Ai niin, se 27 kieli on tietenkin suomi ;)

Sydämellisiä terveisiä vain kaikille ystävilleni (toivottavasti voin puhua heistä monikossa), tervehtii perustajajäsen UJ !

 

 

Urho-klubin uutishuone 13.2.2014

WANHOJENPÄIVÄ 14.2.

Vanhojenpäivä ELI Wanhojen päivä on lukion toisen vuoden opiskelijoiden viettämä juhlapäivä, jolloin juhlijat pukeutuvat vanhahtaviin juhlapukuihin, jotka voivat, etenkin tytöillä, olla varsin kalliita ja/tai suuren työn vaatineita asuja. Tuona päivänä nuoret myös tanssivat ns. Wanhojen Tanssit.


Kuva: Wanhojen tansseja Oulussa muutama vuosi sitten (Photo Juha Räty, JR-Studio) Kuva suurenee klikkaamalla.

Päivää vietetään perinteisesti penkkareita (katso alla) seuraavana päivänä sen kunniaksi, että abiturienttien lopetettua koulutyönsä on lukion toinen luokka jäänyt koulun ylimmäksi luokaksi eli heistä on tullut ns. Wanhoja. Joissakin lukioissa juhla on jopa kaksipäiväinen, jolloin niitä vietetään sekä torstaina että perjantaina.

Nykyisin juhlan alkuperäinen aihe ei kuitenkaan ole yhtä selvä kuin ennen, koska yhä suurempi osa lukiolaisista käy lukion pidemmässä ajassa kuin kolmessa vuodessa. Niissä kouluissa, joissa kaikki oppilaat jaetaan muodollisesti kolmeen vuosikurssiin, juhlalla on kuitenkin selkeä merkitys.

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ 

 

 

 

Urho-klubin uutishuone 13.2.2014

PENKINPAINAJAISET eli PENKKARIT 13.2.

Penkinpainajaiset eli penkkarit järjestetään nyt torstaina 13.2.2014 abien päättäessä varsinaisen opiskelunsa. Lukion ylimmällä luokalla varsinainen koulutyö päättyy muista koululuokista poiketen jo helmikuussa, nykyisin kurssimuotoisissa lukioissa yleensä lukuvuoden 3. tai 4. jakson päättyessä helmikuun alkupäivinä. Tuolloin kouluahjonsa jättävät ajelevat esimerkiksi kuorma-autojen lavoilla ympäri kaupunkia ja autojen kyljissä roikkuu "maalauksia" kertoen humoristisesti opiskelijoista ja koulun opettajista.

Kuormallinen abeja  
Kuva: Penkkari-abeja Oulussa 2006 (Photo Juha Räty) Kuva suurenee klikkaamalla.

Vuoden 2009 penkkareista näet lisää täältä klikkaamalla. Tässä alla vähän makusteluja...


Kuva: Penkkari-abeja Raahessa helmikuussa 2009 (Photo Juha Räty) Kuva suurenee klikkaamalla.

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 12.2.2014

Viittomakielen päivä 12.2.

Nyt 12. helmikuuta vietetään vasta viidettä kertaa viittomakielen päivää. Päivän tarkoitus on juhlistaa suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä. Päivän viettämisestä päätettiin Kuurojen liiton liittokokouksessa 2009.

Viittomakielen päivän yhteydessä luovutetaan Vuoden viittomakieliteko 2014 -palkinto. Tämän vuoden palkinnonsaaja julkistetaan 12.2.

Viittomakielen päivää tullaan viettämään tulevaisuudessakin aina helmikuun 12. päivänä, joka on kuurojen opetuksen isän C. O. Malmin syntymäpäivä. Voidaan nimittäin sanoa, että Suomen viittomakielinen yhteisö tavallaan muodostui vasta 1800-luvun puolessavälissä. Tämä ei nyt tarkoita sitä, ettei kuuroja olisi ollut aikaisemminkin, mutta heidän käyttämästään kielestä ei ole mitään tarkempaa tietoa.

Herran vuonna 1846 Suomen Porvooseen nimittäin perustettiin maamme ensimmäinen koulu kuuroille, jonka perustaja oli itsekin kuuro 21-vuotias Carl Oscar Malm. Malm oli, toisin kuin monet muut tuon ajan kuurot, päässyt opiskelemaan "Manhemin kuuromykkäin ja sokeiden oppilaitokseen". Tuo oppilaitos oli Tukholmassa sijaitseva kuurojenkoulu, missä hän oppi ruotsalaisen viittomakielen. Kieliopintojen ohella koulussa opetettiin mm. maailmanhistoriaa ja tähtitiedettä. Malm julkaisi vertailuja viittomakielen ja puhutun kielen välillä ja mm. niiden pohjalta hän myöhemmin saattoi aloittaa opetuksen Suomessa. Malm pystyi hyvin vertailemaan viittomakielen ja puhuttujen kielten ilmaisumahdollisuuksia, sillä hän luki ja kirjoitti aikalaistensa kertoman mukaan erinomaisesti ruotsia, englantia, ranskaa, saksaa ja hiukan suomea.

Suomessa Malm opetti myös omia oppilaitaan juuri itse oppimallaan ruotsalaisella viittomakielellä. Viittomakieli levisi nopeasti kouluopetuksen kautta: on arvioitu, että 1800-luvun loppuun mennessä viittomakieltä käytti noin tuhat kuuroa maamme kolmestatuhannesta kuurosta. Ruotsalaisen viittomakielen juurtuessa Suomeen kieli alkoi muuttua ja saada kansallisia erikoispiirteitä eriytyen pian omaksi kielekseen; tutkimusten mukaan suomalainen ja ruotsalainen viittomakieli olivat kielitieteellisin mittarein eri kieliä jo 1900-luvun alussa.

Lisää tietoa täältä.

Pohdinnan aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 10.2.2014

112-PÄIVÄ
- 112-day -

- Arjen sankari -

Tiesitkös muuten, että huomenna 11.2. vietetään 112-päivää ja samalla kansallista hätäkeskuspäivää? Päivää, jolloin turvallisuus ja pelastustyö ovat ykkösasioita. Tätä 112-päivää vietetään, koska onnettomuuksien ja tapaturmien määrää halutaan vähentää. Päivän mittaan kaikille halukkaille annetaan tietoa siitä, miten erilaisia vahinkoja voidaan välttää. Lisätietoja saat Suomen 112-päivästä täältä klikkaamalla!

Syytäkin informointiin on, koska meillä Suomessa kuolee tulipaloissa noin 100 ihmistä ja koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa yli 2000 ihmistä vuosittain. Pelkästään kaatumis- ja putoamistapaturmien vuoksi sairaalaan joutuu vuosittain noin 18 000 suomalaista. Monet näistä onnettomuuksista olisivat ennalta ehkäistävissä oikean tiedon ja oikeiden varotoimenpiteiden avulla.

Eri puolilla Suomea vietetään päivään liittyviä tapahtumia, olipa paikkakunta sitten suuri tai pieni, joten tarkistapa tilanne täällä...

 Itse asiassa tänä vuonna vietetään neljättä Euroopan 112-päivää; eurooppalaisia opastettaan käyttämään numeroa 112 ja kansalaisia palkitaan esim. rohkeista teoista. Suomen 112-päivä, joka on Euroopan edelläkävijä, järjestettiin tänä vuonna jo 17. kertaa.

The 112 Foundation

****

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 8.2.2014

Lainan päivä 8.2.

Tänään on sitten Lainan nimipäivä ja normaalin nimipäivän vieton lisäksi monet kirjastot järjestävät Lainan päivänä asiakkailleen jotakin mukavaa ohjelmaa. Yleisimmät ohjelmanumerot kirjastoissamme ovat mm. vuoden lainaajan palkitseminen, poistokirjojen myynti, kahvi- ja mehutarjoilu tai vaikkapa sakoton päivä, jolloin asiakas saa anteeksi mittavatkin myöhästymissakkonsa. Kukin kirjasto tosin määrittää itse omat ohjelmansa. Yleensä kirjastot juhlistavat Lainan päivää joka toinen vuosi, ja nyt on vuorossa juuri se joka toinen...

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 6.2.2014

Saamelaisten kansallispäivä 6.2.
- Sami National Day -

Ensimmäinen pohjoismainen saamelaiskokous pidettiin liki 100 vuotta sitten 6.2.1917 Norjan Trondheimissa. Tuon kyseisen kokouksen suurimpia murheita oli huoli saamelaisten elinmahdollisuuksista, koska valtakuntien rajat haittasivat porojen laiduntamista ja alueilla liikkumista. Lisäksi alueiden pääväestö valtasi saamelaisten alueita koko ajan lisää itselleen.
Eipä taida olla monellekaan tuttu??
Kuva:
Saamen lippu

Edellä mainitun 1917 kokouksen kutsui koolle naisjärjestö "Brurskanken samisk kvindeforening", jonka johdossa toimi todellinen puuhanainen Elsa Laula (1877-1931).   Elsa Laula oli itse asiassa alun perin ruotsinsaamelainen, joka avioiduttuaan Tomas Renbergin kanssa Norjaan, tunnettiin sukunimellä Laula Renberg.  Seuraava katkelma avauspuheenvuorosta, jonka Elsa Laula piti, kuvaa hyvin miitingin perustarkoitusta:  ”Emme ole koskaan ymmärtäneet toimia yhdessä yhtenä kansana.  Tänään yritämme ensi kertaa sitoa - - - saamelaiset toisiinsa”  (käännös Karl Nickulin). 

6. helmikuuta vakiintui saamelaisten kansallispäiväksi vasta vuonna 1992 Helsingissä pidetyssä saamelaiskonferenssissa. Almanakkaan tämä juhlapäivä laitettiin niinkin myöhään kuin vasta vuonna 2004! Tämä kapeahko Saamenmaa, josta siis puhumme, olla jömpöttää Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän pohjoisosissa. Kannattaa muuten muistaa (ja tietää), että saamelaiset ovat koko Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa! Lisäksi kannattaa huomioida, että ehdotuksen kansallispäivän merkitsemisestä almanakkoihin teki Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen.

"Oulun yliopisto on maamme yliopistoista ainoa, jossa Saamen kieltä voi opiskella pääaineena, ja meille on annettu valtakunnallinen tehtävä saamen kielen ja kulttuurin hoitamiseksi Suomessa", totesi Lajunen.

The Sami National Day (Northern Sami: Sámi álbmotbeaivi, Inari Sami: Säämi aalmugpeivi and Skolt Sami: Saa´mi meersažpei´vv) falls on February 6 as this date was when the first Sámi congress was held in 1917 in Trondheim, Norway. This congress was the first time that Norwegian and Swedish Sámi came together across their national borders to work together to find solutions for common problems.

In 1992, at the 15th Sámi Conference in Helsinki, a resolution was passed that Sámi National Day should be celebrated on February 6 to commemorate the 1st Sámi congress in 1917. Sami National Day is for all Sámi, regardless of where they live and on that day the Sámi flag should be flown and the Sami national anthem is sung in the local Sámi language. The first time Sami National Day was celebrated was in 1993, when the International Year of Indigenous People was proclaimed open in Jokkmokk, Sweden by the United Nations

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 5.2.2014

Runebergin päivä, tortut tuloo... 5.2.

Johan Ludvig Runeberg, tuo yksi Suomen perus-Urhoista, josta oli myöhemmin tuleva kansallisrunoilijamme, putkahti tähän maailmaan vanhempiensa iloksi 5.2. herran vuonna 1804. Vuonna 2008, tuo juhlapäivä oli kalenteriaanisista syistä samalla myös  laskiaistiistai. Viimeksi nimittäin tällainen ihme tapahtui niinkin kauan sitten kuin herran vuonna 1856, eli 158 vuotta sitten! Tuolloin vietettiin kotomaamme kolmansia Runebergin päiviä, nimittäin näitä juhlia on pidetty vuodesta 1854 saakka. Itse asiassa, nämä kaksi juhlaa ovat olleet samana päivänä vain kerran aikaisemmin ennen vuotta 2008!

Takaisin JL:ään. Luultavasti tuo päivä vuonna 1804, jolloin hän siis syntyi, oli 5. helmikuuta, mutta on perustellusti esitetty myös, että hän olisikin syntynyt vasta 7.2.1804. No joka tapauksessa hän kuitenkin syntyi ja paikkana oli Pietarsaari ja isänsä oli oiva merikapteeni  Lorens Ulrik Runeberg ja äitinsä Anna Maria Malm. Tosin ei Janne, joksi häntä kutsuttiin, syntyessään luultavasti tiennyt tulevansa kansallisrunoilijaksemme. Voinemme antaa sen hänelle anteeksi, koska hän oli syntyessään niin pieni, ihan vauva vasta. Samasta syystä hän ei itsekään tarkasti muistanut syntymäänsä, mutta päätti kuitenkin juhlia sitä 5.2. joka vuosi.

Lapsuudessaan hän sairasti risataudin (olisikohan ollut angiina?, toim. huom.), joka johti rauhasten turpoamiseen. Runoilijamme, siis tulevan sellaisen, fyysinen kehitys hidastui sairauden johdosta merkittävästi, joten hän oppi kNo mitä Janne?ävelemään vasta kolmen tai neljän ikäisenä. Mutta minnekäs silloisessa Suomessamme olisi ollut niin kiire! Jannella oli kaksi veljeä, Viktor ja Nestor, sekä kolme siskoa, Ulrika Carolina, Emilie ja Maria Mathilda. Muutenkin tämä Urho oli mallikas mies, koska hän kävi koulunsa Oulussa! 

Nimittäin vuonna 1813 Runeberg lähetettiin Ouluun, missä hänen setänsä, tullivirkailija Anton Ludvig Runeberg (1769–1814) kustansi pojan koulunkäynnin kaupungin triviaalikoulussa (koulu sijaitsi Kajaaninkadun ja Kirkkokadun kulmassa, toim. huom.). Kahdeksanvuotiaalle Jannelle muutos oli suuri; hänhän muutti tavallisesta merimieskodista varakkaaseen virkamiesperheeseen, talon ainoaksi lapseksi. Uudet kasvatusvanhemmat kuuluivat kaupungin ylhäisöpiireihin, sillä tullivirkailija Runeberg oli naimisissa maaherra Karl Henrik Ehrenstolpen tyttären kanssa.

Myöhemmin Runeberg kirjoitti ylioppilaaksi Turussa 1822 (annettakoon tämä hänelle anteeksi), minkä jälkeen hän kirjoittautui Turun akatemiaan opiskelemaan filosofiaa, itse asiassa samaan aikaan kuin Elias Lönnrot ja Johan Wilhelm Snellman

Siellä hän liittyi Pohjalaiseen Osakuntaan, ja hänen tuttavapiiriinsä kuului äsken mainittujen lisäksi mm. Johan Jakob Nervander. Runeberg valmistui filosofian kandidaatiksi vanhan akatemian viimeisessä promootiossa 10.7.1827. Turun palon (se  ei ollut syytämme, kiistämme kaiken) 1827 jälkeen akatemia siirrettiin 1828 Helsinkiin, josta oli tullut maan uusi pääkaupunki 1812. Luonnollisesti (?) myös akatemian professorit ja ylioppilaat seurasivat mukana. Runebergin akateeminen ura ei käynnistynyt kuitenkaan suunnitellusti. Hän ei saanut hakemaansa professuuria ja hänestä tuli Porvoon kimnaasin Rooman kirjallisuuden lehtori. Siihen aikaan hän oli jo kuuluisa kirjailija, jota kaikki juhlivat. Hän oli jopa niin suosittu, että hänen kuviaan myytiin kirjakaupoissa! 

Muuten, ennen kaikki oli paremmin, esimerkiksi vuodesta 1867 asti maan kaikilla kouluilla oli vapaata Runebergin syntymäpäivänä. Jonkun idiootin toimesta tästä vapaapäivästä luovuttiin 1950-luvulla. Itse asiassa Jannen kuoltua Porvoossa 6. toukokuuta vuonna 1877 alettiin hänen syntymäpäivästään tehdä koko kansakunnalle kansallispäivää. Sortovuosina haluttiin kuitenkin estää suomalaisuuden kansallinen nousu ja yllätys yllätys: kansallisten juhlapäivien vietto kiellettiin! Helsinkiläiset eivät jääneet neuvottomiksi, vaan alkoivat polttaa kynttilöitä akkunoilla kiellettyjen soihtujen asemasta. Varmistaakseen, että kaikilla todella oli kynttelit, eräs kauppahuone jakoi niitä kerran 2 000 kappaletta köyhille kaupunkilaisille.

Runebergin päivä muuttui yleiseksi liputuspäiväksi vasta vuonna 1950 ja yliopiston allakkaan se otettiin 1952 (eipä se vapaapäivää korvaa)!. Lisäksi historiaa (tai konditoriahistoriaa) tuntevat väittävät, että alkuperäinen Runebergin torttu olisikin ollut pieni suolainen pasteija, jonka runoilija nautti aamuisin ryypyn kera! Tiedäpä häntä sitten!

Runebergin päivänä on lisäksi vuodesta 1987 alkaen jaettu Runeberg-palkinto kaunokirjallisesta teoksesta, saas nähdä, kuka sen tällä kertaa saa. Tämän palkinnon rahallinen arvo on 10 000 euroa ja palkinnon tukijoihin kuuluvat Porvoon kaupunki, sanomalehti Uusimaa, Suomen Kirjailijaliitto, Suomen arvostelijain liitto sekä Finlands svenska författareförening.

Runeberg-kirjallisuuspalkinnon ehdokkaat 2014 julkistettiin Porvoossa Runebergin kodissa. Palkinnon, 10.000 euroa, sai kirjailija Hannu Raittilan romaani Terminaali. Raati valitsi Terminaalin kahdeksasta ehdokaskirjasta. Ehdokkaiden joukossa oli muun muassa Riikka Pelon Findandia-palkittu teos. Raittilan romaani oli Finlandia-palkintoehdokas.

Kirjallisuuspalkinnon lisäksi Runebergin päivän perinnettä ovat kaiketi myös Runebergin tortut. Monillehan ne valitettavasti ovatkin se ainoa tieto tästä kansallisrunoilijastamme, hävetkää! Tämä lieriökakku saa makunsa mantelista ja arrakkipunssista tai rommista. Tosin osa leipomoista on nykyisin korvannut aidot aineet esansseilla, herttunen sentään! Tämän kostean luomuksen, jonka hienostuneen maun kaikki itseään kunnioittavat tuntevat, huippua koristaa tavallisesti sokerikuorruterenkaan ympäröimä vadelmahillosilmä, nam. Leivoinnaisen keksijänä pidetään usein Runebergin vaimoa Fredrikaa, jonka vihkosesta samankaltainen leivontaohje tosiaan löytyykin. Ja kahden leivoksen kauppahinta nykyaikana kahden kappaleen myymäläpakkauksessa vaihtelee välillä 2,49 - 3,99 euroa.

Fredrikan Janne taas tapasi kesällä 1827 arkkipiispa Jacob Tengströmin virkatalossa Paraisilla, missä hän oli lasten opettajana. Fredrikan setä oli siis juuri tuo ko. arkkipiispa, ja Janne asusteli tuon kesän pappilassa. Aikansa toisiaan katseltuaan Fredrika ja Johan menivät naimisiin tammikuussa herran vuonna 1831. He saivat kahdeksan lasta, joista kaksi kuoli lapsena.

Runeberg työskenteli elääkseen mm. toimittajana, opettajana, runoilijana ja kirjailijana. Me kaikki toki tunnemme hänet teoksesta Vänrikki Stoolin tarinat, jonka avausrunosta Maamme saatiin myöhemmin Suomen kansallislauluun sanat! Muita julkaisuja ovat mm. runo Saarijärven Paavo (Bonden Paavo) ja ensimmäinen julkaistu runo Auringolle (Till solen).

Kesäopettajatyönsä jälkeen Runeberg muutti Helsinkiin herran vuonna 1828. Siellä perustettiin pian Janne avioiduttua 1832 Helsingfors Morgonplad -niminen lehti, jonka ensimmäinen toimittaja Runeberg oli. Alkuvuonna 1837 Runeberg sai Porvoon kymnaasin roomalaisen kirjallisuuden lehtorin viran ja perhe muutti pysyvästi Porvooseen. Opetuksensa ohella hän toimitti Borgå Tidning -nimistä lehteä vuosina 1838 – 1839. Runeberg sai kaipaamansa professorin arvon vuonna 1844. Hän toimi opettajana aina eläkkeelle siirtymiseensä eli vuoteen 1857 saakka ja rupesi sen jälkeen toden teolla kirjoittamaan. Kuusi vuotta myöhemmin1863 hän halvaantui saatuaan metsästysretkellä aivoverenvuodon ja vietti loppuelämänsä lähinnä vuodepotilaana. 

Muita tunnettuja Jannen teoksia ovat mm:

* Runo
* Hirvenhiihtäjät
*
Runot. Toinen vihko
* Hanna
* Nadeschda ja Jouluilta
*
Runot. Kolmas vihko
* Kuningas Fjalar
*
Vänrikki Stoolin tarinat ensimmäinen osa, 1848
* Vänrikki Stoolin tarinat, toinen osa, 1860
* Salamiin kuninkaat, 1863

Jos muuten kiinnostaa tietää tästä sankaristamme vähän enemmän, suosittelen hyppäämään tästä HISTORIA-osastollemme lukemaan Runebergistä ja hänen ja vaimonsa edesottamuksista syvällisemmin!

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 4.2.2014

Kansallinen tietoturvapäivä 4.2.

- Kansallinen  mediataitoviikko 10. - 16.2. -

Kansallista tietoturvapäivää on Suomessa vietetty vuodesta 2004 saakka, joten tällä kertaa on jo 11. kerta. Tietoturvapäivää vietetään siis nyt 4. helmikuuta. Se on ollut normaalisti keskellä viisipäiväistä tietoturvaviikkoa, mutta koska ko. viikko on muuttunut mediataitoviikoksi, niiden ajankohdat eivät enää leikkaa toisiaan.

Tietoturvapäivän tavoitteena on edistää turvallista ja fiksua internetin käyttöä. Viestintävirasto vastaa kansalaisten ja pienten ja keskisuurten yritysten tietoturvatietoisuuden lisäämisestä. Vuonna 2012 lasten ja nuorten nettiturvallisuustyö siirtyi Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskukselle

Tietoturvapäivä on vuosittainen kampanja, jossa pyritään viestinnän ja yhteiskunnallisen mainonnan keinoin kertomaan kansalaisille, miten Internetin ja muiden sähköisten medioiden käyttö olisi mahdollisimman turvallista ja fiksua. Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisen elämänkokemusta oppiakseen oikeanlaista netinkäyttöä, mutta myös aikuiset voivat oppia paljon lapsilta.

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

 

Urho-klubin uutishuone 4.4.2014

Maailman syöpäpäivä 4.4.
- World Cancer Day -

Maailman syöpäpäivää vietetään 4.2.2014, teemana tänä vuonna syöpään liittyvien myyttien rikkominen.
 
Syöpäjärjestöillä on lisäksi tavoitteena tarjota oikeaa tietoa potilaille ja heidän omaisilleen.

Rikottavia myyttejä ovat mm. seuraavat:

1. Syövästä ei voi puhua

2. Syöpää ei voi epäillä oireiden tai löydösten perusteella

3. Syövälle ei voida mitään

Lisää tietoa täältä.

World Cancer Day 2014 (4 February 2014) will build on the success of last year's campaign, by again focusing on Target 5 of the World Cancer Declaration: Reduce stigma and dispel myths about cancer, under the tagline “Debunk the myths".

 World Cancer Day is a chance to raise our collective voices in the name of improving general knowledge around cancer and dismissing misconceptions about the disease. From a global level, we are focusing our messaging on the four myths above. In addition to being in-line with our global advocacy goals, these overarching myths leave a lot of flexibility for members, partners and supporters to adapt and expand on for their own needs.

Pohdinnan aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 2.2.2014

Valon päivä 3.2.
- Kansainvälinen masennuksen vastainen päivä -

Huomenna Valon nimipäivänä, 3.2., taistellaan perinteisesti yhdessä masennusta vastaan. Päivän teema on "Ystävyys luo valoa".

Valon päivä ajoittuu pimeään vuoden aikaan, jolloin valo alkaa askel askeleelta voittaa pimeyttä. Valolla on suuri merkitys ihmisen henkiselle hyvinvoinnille.

Joka viides suomalainen kärsii elämänsä aikana masennuksesta. Vain viidesosa vakavaa masennusta sairastavista saa riittävää hoitoa. Vakavaa masennusta sairastaa noin 5 % suomalaisista. Sairautta ei aina tunnisteta terveydenhuollossa. Suurena uhkana on ennenaikainen eläköityminen.

Pohdinnan aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 30.1.2014

Valtakunnallinen Vihreä Lippu -päivä 2.2.

Sunnuntaina vietetään kaksosten päivän lisäksi myös Vihreän Lipun päivää. Vihreä lippu on päiväkotien, koulujen, oppilaitosten sekä lasten ja nuorten vapaa-ajan toimijoiden kestävän kehityksen ohjelma. Lisäksi Vihreä lippu on kansainvälinen kasvatusalan ympäristömerkki. Ohjelman kriteerit täyttävä osallistuja saa ohjelman tunnuksena toimivan vihreän lipun käyttöoikeuden.

Suomessa Vihreä lippu -ohjelman suojelijana toimii tasavallan kansanedustaja Pekka Haavisto.

Vihreä lippu -ohjelman periaatteet ovat

* Osallisuus: lapset ja nuoret ovat aktiivisia toimijoita projektien suunnittelussa, toteutuksessa ja tulosten arvioinnissa
* Ympäristökuormituksen vähentäminen
* Kestävän kehityksen kasvatus osana jokapäiväistä arkea
* Jatkuva parantaminen: pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen kehitys
* Yhteistyö ympäröivän yhteiskunnan kanssa

Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools -ohjelmaa, joka toimii lähes kaikissa Euroopan maissa ja on laajenemassa muihin maanosiin. YK:n ympäristöohjelma UNEP suosittelee Vihreää lippua. Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry on kehittänyt Vihreä lippu -ohjelmaan omaan päivähoito- ja koulujärjestelmäämme sopivat toimintatavat ja materiaalit.

Pohdinnan aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 29.1.2014

Valtakunnallinen kaksosten päivä 2.2.

Sunnuntaina vietetään vasta viidettä kertaa Suomessa valtakunnallista kaksosten päivää. Päivän vietolla halutaan korostaa sitä, että kaksosuus on sisaruussuhde, jossa sisarukset ovat toisilleen läheisiä, mutta kuitenkin yksilöitä. Päivä käynnistää valtakunnallisen kampanjan Raskas, mutta rakas arki – Mistä apukäsiä arkeen? Suomen Monikkoperheet ry haluaa kampanjalla tuoda esiin perheiden avunsaannin mahdollisuuksia ja keinoja. Kenenkään ei tarvitse pärjätä yksin!

Kaksoset tai kolmoset saaneiden perheessä eletään täyttä arkea iloineen ja murheineen. Monikkoperheet haluavat tuoda vuosittaisella kaksosten päivällä esiin monikkoperheille tärkeitä teemoja. Tämän vuoden kaksosten päivän vietossa tulevat esiin niin monikkoarjen pienet juhlahetket kuin avun tarve arjen sujuvaksi saamiseen.

Ympäri Suomea 2.2. järjestetään lukuisia kaksosten päivä -tapahtumia.

Suomessa syntyy vuosittain kaksoset noin 850 perheeseen, ja kymmenkunta perhettä saa kolmoset.

Pohdinnan aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 27.1.2014

Vainojen uhrien muistopäivä 27.1.
- Holokaustin uhrien muistopäivä -

YK:n yleiskokous päätti yksimielisesti vuonna 2005 julistaa tammikuun 27. päivän kansainväliseksi holokaustin uhrien muistopäiväksi. Päivä valittiin kansainväliseksi holokaustin muistopäiväksi, koska tuolloin neuvostoarmeija vapautti natsien suurimman kuolemanleirin Auschwitz-Birkenaussa vuonna 1945.

 Useat maat muistavat kyseisenä päivänä holokaustin uhreja. Suomessa päivää vietetään vainojen uhrien muistopäivänä. YK:n pääsihteeri on painottanut muistopäivän merkitystä muistutuksena kansanmurhien todellisuudesta. Tietoisuus menneisyyden julmuuksista voi kannustaa vastarintaan ja ennalta ehkäisevään toimintaan, jotta samankaltaiset ilmiöt eivät enää koskaan toistuisi. YK:n päämajassa juhlallisuudet kestävät koko viikon, ja ne kantavat muistojen ikuisuuden teemaa "Remembrance and Beyond". Teemaviikkoon liittyy myös saman niminen näyttely. Holokaustin uhreja muistetaan erilaisin taide-esityksin ja kansalaisjärjestötapaamisin. Juhlallisuudet kulminoituvat perjantaina pääsihteerin puheeseen ja Auschwitzista selvinneiden kertomuksiin.

Pohdinnan aihetta antoi perustajajäsen UJ

 

 

Urho-klubin uutishuone 25.1.2014

Oranssi päivä 25.1.

- Orange Day -

Pue päällesi jotain oranssia! YK:n pääsihteerin UNiTE-kampanja ja UN Women ovat julistaneet joka kuukauden 25. päivän Oranssiksi päiväksi naisiin & tyttöihin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi maailmassa. Pukeudu oranssiin, levitä sanaa ja värvää kaverit mukaan!

YK:n pääsihteerin naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen kampanja UNiTE to End Violence against Women on julistanut joka kuun 25. päivän oranssiksi päiväksi. Tämän liikkeen FaceBook-sivut ovat täällä: https://www.facebook.com/SayNO.UNiTE

****

Orange Day is the twenty-fifth day of each month between July and March, when the people of the world are asked to come together to wear some orange garment or article of clothing to remember the campaign of UN Women: Say NO to gender violence.

"The UN Secretary-General's campaign UNiTE to End Violence against Women has proclaimed 25th of every month as Orange Day. It's a simple action that everyone can take - wear something orange - a t-shirt, a scarf, a tie, a dress, accessories or your traditional outfit - and talk about the issue with people you know and on social media".

Join this fb-group here: https://www.facebook.com/SayNO.UNiTE

This day is just not only once a year on 25 November (the International Day to End Violence against Women), but every month from July to March!

Pohdinnan aihetta antoi perustajajäsen UJ, joka pokkaa ystäväänsä Timoa juttuvinkistä!